Vapaa Sana, March 22, 1947

              !
Hl
li :
i
IS
t
m
s
M
IM
ji l
A
i I
riHi'l1h -- - u—S #j_j0 mmm
SUOMEN HISTORIAA
Cir Prattis
Eerikki Pommerilainen ja Engelbrekt Engel- -
brektinpoika heidän hallituskautensa Ruotsissa
ja Suomessa Keskiajan maatalous Suomessa
— Kuudestoista luku
MftflnreffUn kuoltua Jfll koko halli-U- M
Rerikkt IVmnierlUiMlIe Tämä
H kuitenkin toimeonsa Ihan kelvoton
EMamällMo oleakeli hän kaukana
TiiMk-aaa- a klakoi Inne suuria ero-ja
alamaisiltani ja asetti jinnolhin
asirkaJalila IsAnUl jotka raakkasi-vi- t
talonpoikia monella tavalla Sor-retii- n
lianaan auttajaksi astui silloin
Itaoifimnaalla erftt urhea mies Kngel-ltrfk- t
KngeihrekUniHtlka Kun oi va-littiksla- ta
apua lähtenyt tarttui han v
IIII taalalaUten kanaaa aaelsiln ja
kaikkialla Huolsin rahvas yhtyi Iiii-Be- u
llppujensa alle Muutamassa
kaukaudetta oli kko maa napautettu
Ja kiitollinen kan teki nyt pelasta-jatta
valtakunnan päämieheksi Mu-tta
Ituotaln yli yll-nya-kun-ta
joka
nain pkotta oli tunnustanut (imnnil-- n
henkilön hallitsi-t)akt:i- M
alkoi -- nsitilussa hieromaan
ointu Ierik-k-l Pommerllalsen
knnM Kun kuningas itien lupal
tuettaa linnojen Isänniksi ainoastaan
lluotain Milla nileJili otettiin hänet
lavaa hilllUijukM r 1135 Pian Jäl-keenpäin
sai KiigpMirokt surmansa e-r- 3n
yllmnksen kailota Mutta ta-lonH)Jl- lle
oli lian ehtinyt osoittaa et- -
tA heidän oma voimansa oli hoidan
vapautensa armiu pelastaja näinä
ofkoina
Korikkl pommerllalsenkian halli-tus
el tiiman peristä enää menehty-nyt
lian rikkoi pUn lupauksensa ja
ajettiin tämin Johdolta lopullisesti
Ruotsin valtaistuimelta pois v 143S
Suomelle hänen htllltuksens oli
kuitenkin rtlut edullisempi kuin Ruot-sille
Varsinkin oli tärkeätä että
Iliaamme v 1135 Jaettiin kahteen
kiamannikuntaan Jolta Aurajoki toi-sistansa
erotttl Se tapahtui Maunu
Tavastln kehoituksesta samassa tilat
miudessa niissä Kerlkkl Pommerilal-no- n
Kiifielurektln kapinan Jälkeen o-tettl- ln
uudelleen luSlitsljaksl
Keskiajan maatalous
Keskiajalla maassamme oli kolme
suurta maataloudellista alueUa eli
vyohyke-tt- ä nimittäin metsästyksen
kaskenpolton Ja peiton iljel)ksen
vyhykeet llimäktisellä Ja kurja-latsei- t
heimolla oli alkuaan ollut
Itallussaaa suunnattomia takamaita
UI erämaita jola heimon miehet
rvtkrtlivat metsästämässä tai oriin--
lapsetkin saattoivat
TrottaittaaM Keskiajan kiussa
kaulul Satakuntaan Hämeeeen Sa-oo- n
Ja Käkisalmen Karjal-na- n nie--U
Hurla erämaan aloja Jirvlyläncon
1t)t4nlsoaaaa ja siitä pohjoisempana-kin
N"#ltl piJoUesa olenl erlmalta
ktuMltn "phjaksl" esimerkiksi
VR sijan eu nelston perillä oli Pirk
kalanp tij Toinen nimitys näille
nrTtBaatlle oli "liplnmaa" koska siel-lä
vie kierteli lappalaisia Maakun
tien laajimmin asutuilla seuduilla imittr määntyjä kap-paleita
erämaita n "miehen oLa"
JVilhln kuului kalan tU ja oravamet-nä- V
Metsäkappalelden suuruutta las-kettiin
"päirikunnlttaln" — sellaiset
erämaakappaVet saattoinit olla us-komattoman
kaukana omistajansa
kotipilkoBta Niinpä oli Hämeen Va- -
Donald Gordon
eronnut
Signe
lialpaiiiätylsen
Ottavasta Ilmoitetaan että hln-tavirast- on
monivuotinen Johtaja
DonaM Oordon on eronnut last-aan
Ja siirtyy aikaisempaan tot-mee- naa
Canadan Pankin toiseksi
Johtajaksi Hänen UUUeen hinta-virast- on
Johtajaksi on nimitetty
viraston tähänastinen va-rapuheenjohtaja
Kenneth Taylor
Ilmoituksen tista teki partamen
tissa pääministeri King
najan asukkailla muinoin erämaita
nykytMasä Mäntyharjussa ja Jämsän
mlehlltt aina Pohjanmain ReisJärnel-i- a
Mutta runsaan saaliin toivossa te-kivät
erämiehet joka vuoti retkiä
Manuilleen viipyen siellä melkein
koko keaän Veriset taistelut lappa- -
Jilsten Ja vieraiden erämiesten kant
aa sen pahempi uein tahrasivat rei-pasta
eräinaaelämäl Sisämaan asu
tuilla seuduilla oli peltoviljelyä vasu
ensialullaan Savossa Ja Karjalassa
oli kokonaisia kyläkuntia joilla el
allut peltoa ensinkään Pääelinkeino
n sellaisilla seuduilla oli kasvlljelyg
Jykevlmmätkln honalkot kaadettiin
huhdaksi Useampien osakkaiden yh
dassa hakkaamaa kaskea kutsuttiin
yhtlokaskeksl" Kun vilja oli leikat-tu
koottiin lyhteet suuriksi aumoiksi
ia puitiin talvella Huhdista kerro
taan joskus saadun uskomattoman
suuria sitoja Mutta kaskito oli ras
kasta "Kaskltyo orjantyo" — sanoi
siltä samanlasku Usein saatiin huh-dasta
yksi ainoa sato minkä jälkeen
oli hakattava uusi huhta Muuttele-vai- n huhtain mukana piti talojakin
usein sllrtäl uusille seuduille Käyte-tyt
kasket Jäivät ahoina Ja heloina
kolnlkkolna tai lepikkoina kaunista-maan
maisemia Kalastus Ja erän-käynti
olivat kasklvydhykkeellä tär-keitä
sivuelinkeinoja Kaklseutujen
kansa eli mielellään suurissa Jaka-mattomina
sukutaloissa eli suurper-heissä
Sellaisen talon rikkautena oli
"klmeiden" Ja jousien" so ka-skl-työhö-n
ja metsästykseen pystyväin
miesten lukuisuus Naisten työllä oli
nähemmän ano eikä helliä sen-uok- sl ollut perintöoikeutta salvat he taalllestl perlnnökseen vain leh-män
Kalkki saman perheen Jäsenet
käytti ät samaa perhe- - tai sukuni-meä
huolimatta siltä missä Joutuivat
asumaan Vielä nykyäänkin tuntuvat
nlmä kasklhtelskunnai muUtot sa- - vilalslssu ja karjalaisissa kansanta-oK- a
Keskiajan pelto lljelysvyoh ke su-pistui
Lounais Suomeen ja merenran
nikkoihin Peltoviljely oli siellä teh- - nt kaskeavasta Ja retkeilevästä ta-lonpojasta
maanviljelijän Valmiit
pellot joita uudet sukupolvet porinat
entisiltä helpottivat talonpojan työtä
Ja antoivat maalle arvoa SJännölli- -
nen karjanhoito piti peltoja voimassa
joten ne antoirat tärkeitä tuotteita
Itttyaalata kalahtamassa lappalaisia et jft ( nyt pe
ta-lonpojat
mainitun
rta ja omistaa maatiloja Kansa lak-kasi
liikkumasta väestö kttntyl koti-taloihinsa
jV otti niistä sukunimensä
Maamme reltoeudullla oli tiheäm-mässä
kyliä kartanoita kirkkoja
slolla asui varakkain näesto Ja siellä
oli at kalkki kaupunsltkln rdtovll-Jelnkse- n leviäminen oli senvuoksl
kasklajan tärkeimpiä edistysaskele!-t- a Polton lljetystapa ol kaksijakoi-nen
puoli lopäsj kesantona Idempänä
käytettiin kolmUakovitjelystä Joa
yksi kolmannes oli kesantona Pelto-kalu- t olivat yleensä samanlaiset Jol-laisia
IeU äskettäinkin on syrjäseu-duilla
käytetty Vetojuhtina pidettiin
lännessä vetohärkiä mutta himllil-Iti- ä
ja karjalaisilla seuduilla hevosia
Tärkein nUJalaJl oli ohra Josta saa-Hl- n
leipää ja olutta Karjallekin syö-tettll- n
ohria niinkuin eräässä riimi-kronikass- a
sanotaan: "Ota ohrilta
oronen Jouhiharja maltahllta Kau-ra
oli nieli uuden ajan alussa tunte-mato- n
Ahvenanmaalla Kaskialueella
oli päätiUana ruis Jonka vlljeleni!-ne- n
oli levinnyt Unsl-Snomeenkl- n vehniä vlUeltlla vihlssämilrln kaik-kialla
peltoseudullla Yleinen jMri--
kasvi oli nauris Joka menestyi mal- -
ost kaaklHK Kaalimaita Ja yrtti-tarhoja
dll rartxaastaan vain kaupun-kipalkotss- a
rälasialUsestl UUii
kannalla pysyi Suomen maatalous
Ruotsin ralUa k?papucMle saakka
MEHIldKlMU in " i '' mW IIJWIII'JI imiWiiniinWiriwiii i--
n'iii i' 'mini n-i- mrfV!
Uusimallinen kokeiltavana
I jSjjHslBSÄMsas _ —t"" JT — --~ A
MAM-jaaaiBaSQBaBBBBlKaBaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB-BBBBH
SaBBBBBBBaT BBBBBBBMäBBBadt
''M-SriiCSaVllPBaäJsBSBBBBBBBBBBBBBBBPajk- D §BBBBBBBKSBSBBBBBBBllt
'OBBMiaiBBBäsBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBVLSaSBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBa aBBBBBBBBJ- -
BBBBBBBBBBMBBBBBBBBBBH'
t£wtBB0LaBBBBBBHSBBBBBBBBBBBBBBkSBB bW SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBVaBBBBBBBBBBl C'IsbbSsCPSsbbbbbbPsbbbPIIVsbbbbbbbbT -- " m sbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbKsbbbbbbbbbbbbbI
IBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbV
BBBBBBBkS
&JfpEE53i0&' &W SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBSBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbV V&J&lPZ Jsl)aBSBBf9BäBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBVV aaSBsBBVBBTaSBBSBBBBPBBsBBBBBBBBBBsBPBlaBBp BBBBBVMX MaSVB&S? jJr tlljBBBBBBBBBBB BBBBBBbVJsBBBBBBSsBBBBBBBk BBBSSBbI
?w J'tm AbbbbbV V!r 'sbbbbbbbbbbbbBsbbbbbbbbbPT
'rxWflKWlRWkm #KaBmBlBtBmBBiBBW BibBbBbBbBbBbbBTBb TÖlIW' f !aBbBbBbBvIasBBbBBbBbBBbBBbBBbBbBBbBBbBBbBbBBbBBbBBbBbBBbBBbaBbPbBbBbBBBBBBBaaa SSBBBBBBBbBbBbbBbBbBbbBbBbBbIb! 'HjssSasaBBBBBBBBBBBay 7 bbbbbbbbvbbbIbb' bbbbbbbbbbbbbbbbbbH
w£iSBBBBBBBBBriaSBBBBBBBaBBBBBBSSa J SBBBBBBBBBBBBBBBBBBB JbBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB
"ärT-lsBaBBBBBBBBBBBBBBaBBaBBBBBBUBBaB- r v&}£r ajBjaBJABJABJABJAkBfSJBSJABJkajBn rr laBBaBBBBBBBaBSBYBaaBaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBlBV
A $tl'VSBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBL: T1jBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbH f''WV 'lllHsBBBSBBBBBBBBBBBBBBBlsBBäaaBMrM
i"Ve)TSVIaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBA- -
- #fj "
V-- " Ttv'V: 'xtXtBlSBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBSaBP
WfRWfT ' Pj-''™F-J
A iät jJJ Vtj J V --X BsBBbVbBBBBBBBBBBBBBBBBBB 1BBBBBBBBK
SBBJBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbI 9bbkAsv & A Y r r jBjt WJ" 4 äa lAypjjapjjajjajjajjajjajjajjajjy sBrjaa av bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbb
James Whittaker rakensi ylläkuvatun veneen lentokoneen gasoliinitankeista Ja näyttää miten sillä pääs-tään
Miss Shirley Buchanan kanssa Shirley näyttää kylläkin matkaa epallleen päättäen että on pukeutu-nut
uimapukuun
Neuvostokasvatti
Ensimmäinen kirja: Lapsuus
hAAKSOVIUUAN KOULUUN
KUma alkoi nakilntua Venäläiset
puna-armeljala- Uet Joiden kasar-aielks- i
oli muutettu Petioskoln suu-rimmat
kivitalot polstulnat kaupun--
ta
Koulumme siirtyi kesklkaupunRllle
Karl Marxin varrelle entiseen tyt-tökouluun
Jossa ennen vallanku-mousta
olivat opiskelleet vain kau-punti- n
hienostoperheiden tyttäret
Oppilaita oli Jo aika paljon Toisel-la
kolmannella Ja neljännellä oli u
seita rinnakkaisluokkia Suuri osa
heistä tifll kaupungin kahdesta suo-malaisesta
lastenkodista Joissa oli
paljon kansalaissodassa kaatuneiden
Isien lapsia paljon oli myös lapsia
eri puolilta Karjalaa sillä koulu oli
toistaiseksi ainoa suomenkielinen
täysluokkalnen toisen asteen koulu
Nyt meillä oli olkea opinahjo vai-koisi- ne
luokkahuonelneen ja pulpet- -
— Seitsemästoista luku —
Kaarle Knuutlnpolka oli yks! tä
män ajan mahtanlmpla miehiä Hän
oli syntynyt Suomessa rikkaasta
ruotsalaisesta Honde-sunust- a Ulko
muoto oli komea Ja kaunis mieli hil-peä
Iloinen: kunniaan Ja valtaan
hehkui hänen halunsa Tämä kalkki
yhdessä ylhäisen syntyperän kanssa
kohotti hänet v 14 JS Ruotsin valtion-hoitajaksi
Mutta pian alkoi ylimys-kunt- a
kadehtia vertaistansa Jota sen
ayt tuli hallitsijanansa totella Ja
vehkeilynsä kautta he lopulta salvat
aikaan sen että Norjan ja Tanskan
kunlncas Krlstofer Balerllainen tun-nustetuin
Ruotsin hallitsijaksi v
H 41 Kaarle Knuutinpojan oli silloin
älstymlnen Hän sai Suoman lääni--
tyksekseon Ja vetäytyi Viipuriin asu-maan
Krlstofer IUIerllalnen oli siis
nyt koko unioontn kuninkaana Jo
hallituksensa alussa hän Julkaisi uu-den
maanlain Ruotsin valtakuntaa
narten Muuta mainittavaa hän ei
sitten ehtinytkään aikaansaada silli
kuolema hänet korjasi pois v 144S
Tällä n Uin oli Kaarlo Knuutlnpolka
Tlettinyt Viipurin linnassa mitä lois-taTlnt- a
hovlelämäi kemuja tanssi-aisia
metsisty sretkli Ja uita huni-tuksl- a
oli tuoatuostakln Mutta heti
kuoltua hin kii-ruhti
Ruotsiin Talonpoikien avulla
hänet sMoln valittiin kuninkaaksi Ja
rUn oli hän
toiveittensa perille Kanan hinea el
nytkään suotu rauhassa hillitä Ruot-sin
ylimykset tahtoivat uudistaa
unioontn silli heidän oi! vapaampi
ulkomaista kuin kotimaisen kunta-kaan
bailltetssa mielensä xnukiaa mol
lastaa Heidin juoniessa takia ajet
vene
tlnecn Koulutarpeita Ja
oli jo runsaammin Mutta
koulu oli vallan toinen
kirjojakin
sisäisesti
Uusi tyokoulusysteemi oli vasta
kokellunalalsena ja päinvastoin kuin
Ilauhamäen koulussa jossa kuri oli
ankara oli meillä nyt uusi vapauk-sia
ja oikeuksia Rauhamäki oli vai-moineen
muuttanut lnkerinmalalle
Krasnogvardelsklln Heidän myöhem-mistä
valheista tiedän vain että v
1!)3S molemmat vangittiin Ja lähetet-tiin
10 vuodeksi keskitysleireille
Uusi Johtajamme oli Laakson Irta
tietääkseni maisteri urvoltaan Hän
oli kuin meksikolainen paucho levei-ne
hattulneen Ja tummahlplälset
kasvot olivat kaikkea muuta kuin
suomalaisen näköiset Jotakin meksi-kolals- ta
oli hänen opetusaineissaan-kl- n
niin kirjavia ne olivat Ja moni-nal- la lukumäärältään Pääasiallises-ti
ne olivat poliittisia oudolmpla He- -
Kaarle Knuutinpojan hallituskausi
Aatelistoa Suomessa 1400-luvull- a
Krlstofer-kunlnkaa- n
räissytkunnianhlmoisten
tiin Kaarle Knuutlnpolka kaksi ker-taa
valtaistuimelta pjls Kansan suo-sio
kuitenkin Joka kerta kutsui hänet
sinne takaisin Ollessaan kolmannen
kerran kuninkaana hän kuoli v 1470
mutta kuninkaalliseen valtaan Ja lois-toon
hän oli jo ennättänyt kyllästyä
Aateliston elämää keskiajalla
Suomen keskiaikaisella aatelilla oli
supisuomalaisia alkujuuria Länsi-Suomess- a
mainitaan silloin useat
vapaamlossukulset kuten Hin-- o In-kon- en Karpalalnen Kirves Kurki
Kylliäinen ja Rankonen Jotka nimes-tään
paattien olivat suomeapuhuvan
talonpoikaisen väestön keskuudesta
nousseet aatelien oukkoon Monet
aatelisukuiset olivat muuttaneet Suo-meen
Saksasta Tanskasta Ruotsista
ja muualta Aatelisia olivat vain ne
Jotka saivat kuninkaalta aateliskirjan
tai jotka kuuluivat vanhoihin aatelis-sukuihin
Ja Jolta toiset aatelit pitivät
vertaisinaan Kullakin aatellsuvulla
oli vaakuna Johon oli kuvattu suvun
yhteinen tunnusmerkki Jonka mukaan
sukua tavallisesti kutsutuin Hornin
suvun vaakunaan oli kuvattu sarvt
thorni Dalkln suvun vaakunaan
teräksinen käsivarsi Jota sana "tal-arin"
merkitsee Aatelian keskuudes-sa
oli eri arvoastelta tavalliset aate-llsmieh- et olivat "asealehli" kor-keimmat
taas ritareita vain harvem-pi
Suomen aatelinen saavutti vibie-malrlt- un
arvon Suomea aateli oli
maalaisaatelia useimmat perheet a-sul- rat pienissä sukutaloissaan liman
alustalaisia Varakkaimmilla oli Mia
taalla Joltakulta Joskus kymmeniä-kin
alujetalaisUloja Jolta ns "laa-puoti- t"
Tlljellvat Omilla seuduillaan
aatelisaieaet olivat tavallisesti joata
ncnat olleet yksitoistavuotiaille
'Kiistinuskon alkuperä' Kautskyn sa-niannlni- lsi-n
kirjan mukaan Ja 'Impe
talisin!' —kaiken kaikkiaan oli tois-- t
kymmentä oppiainetta Sitten oli
kerran viikossa pollt-tun- tl poliitti-nen
tunti opettajana Laaksovirta Itse
Tunnin sisältönä Oli että kirjoitim-me
kysymyksiä ja outoja sanoja —
I aaksDvIrta alitti ja vastasi Ja kos-ka
saimme kysyä mitä halusimme
niin Istuimme ahkerasti kaupungin-kirjastossa
tutkimassa Tietosanuklr
Jaa löytääksemme sanoja Jotta sat-simme
opettajamme kiinni
Krlkseen oli vielä yhteiskuntaoppi
Ja Venäjän historia Tässä historian-opetuksessa
et ollut enää vuosilukuja
Ja asiatietoja niin kuin Kauhamäen
opetuksessa vaan maailma käytiin
läpi varsin hataran kaavan mukaan
Mitä olivat Kreikka Ja Rooma? —
Orjanomlstajaln Ja orjain välistä
taistelua Keskiaika oli feodaallyll-mysto- n
Ja maaorjaln keskeistä tais-telua
Sitten ponarlsto Joka syntyi
kauppavaihdon Ja vapaiden kaupun-kien
kehityksestä — Ranskan vallan-kumous
— Pariisin kommuuni Venä-jän
historiasta Stenka Razin Pugat-she- v
vuodet 1905 —17 Emme tunte- -
vassa asemassa ja nauttivat usein
luottamusta talonpoikalnkln puolelta
Useampien aatellskartanolden raken-nukset
eivät llene suuresi poikenneet
talonpoikaisista rakennuksista Mo-nella
kartanolla oli kuitenkin suuret
kivikellarit Sellaisia on vielä nähtä-vänä
Ja niistä kerrotaan kaameita
tarinoita Harvat kartanot olivat Vi
"-Mrje- ia merkiksi Nousiaisten Nvvnälnen Vv
ka oli tykeillä varustettu Ja Maskun
Telnperi Josta on klvitornin Jään-nöksiä
Tällaiset paksuseinäiset pie-ni
Ikkunalset kartanot niinkuin kruu-nunkin
kivilinnat kosteita ikä-vi- ä
asuntoja Mitä koetettiin tehdä
rattolsammlksl kirjavina selnäver-holli- a
matoilla tyynyillä Ja patjoilla
IMkulhin pantiin myöskin
paljon huolta että turha- -
maisuus Joskus meni yli ääriensä
Kelkallevat miehet saattoivat käyttää
kyynäränpltulsla kenjtänkärklä maa-han
asti ulottuvia hihansuita pienillä
tulkusllla varustettuja völta ja kaulu-reit- a
Hienona pidettiin myöskin että
toinen housunlahe oli eri värinen
kuin toinen Aateliset harjoittivat in-nokkaasti
metsästystä Jota varten
Suomessa kesytettiin ajohaukkoja
Vuotuisia Juhlia ja perhetapauksla
vltettlin aateliskartanoissa suurelli-sesti
Aatelisilla varsinkin maata-vimmin- a
ylimyksiin oli hyvi halu
sortaa talopoikaln Ja anas-taa
neidin talojansa Kuningatar
Margareetan aikana toimeenpantu
suuri aatelistllaln peruutus Ja myö
hemmät samanlaiset peruutukset es- - vit kuitenkin aatelistoa maaomai-suutta
liiaksi paisumasta Sensijaan
osasivat aateliset vanhan verovapau-tensa
lisiksi hankkia keskiajan lo-pulla
uusia erikoisoikeuksia Jotka ei-vät
kuitenkaan eciä saattaneet taloa- -
poikain vapautta vaaraan
(Jatkuu)
- -- Mwo4i "siunamsia n ji t- -
--jir jaiaau Kuningasta sota 4
j1a1u1MjAkl vasia V 1331 astut v fc iai uisiouaI- --uopeiuKsesta i u
motyI uusia yleisvalta
uiiiMrjoa ja Koulussa vaauVa
luakc-niisi- d ueioja nun vuis ar
Jium uauiisijoista KeTTO"„-- )
muutos oli syntynyt kun staia '
piiwiuu ocwaaaa a jja r lessaan Kys)-myKsee-n:
"Kuka oli Kj1 lanina Äuunr- - saanut vsuk "Yhteiskunnallinen tunto i "
-- "" --Tmsui ueioa nauitsijattaresU t tr ollut
Kuinka kadehdinkaan ikaiic
li-iapuri-mme
piKKU KoljaJ joyjl
Kouiuiansyinin Kuuluivat nn prsu
jaissodat kuin Kievin ruht!-aa- t o sin niin mielelläni aloittanut kosij
aiusia sma minaicm saat-i- n aoul
Kysymyksiin vastata vain YMej1
Kunnallinen tuote"
Opettajista on lähte uattonucä muistissa kaksi: Kekkonen a SaiJ
pa eKKonen oli matematiikan os
taja Hän oli inkeriläinen eruiihf
yliopiston kasvatteja En ola miUl:
hänauen jutiuinunjlillmmnaiemniaitiiKm-isv- U mutj -- " —- - " --aiiiiu- iyuia U4 Pitämättä Hän oli matematiikan n-- noillja Hän ei Jaksanut kuvicHa li
mistä Joka hylklsl sitä joka ei piaA sua inmissieiun hienompana kuki
na Han puhui numeroista nila mu Ilsestl 1- -1 lennnVVioctl ♦ i_
näyttää penseäU naamaa Ja f-it- ta m li
että minä myös ymmärsin hänen oj
petustaan JolUkln IhmeelJIstUa U- -l valla hän sai numeroihin sielun
fvAt-raV- i t j-m- lt - Ju tmi % _ ata -- uiiiKiiiUiii r 1 1 na rninTi i
kuulin' Strauss-konsertl- n jjU jobi
Itävaltalainen Stldri — kai Hiuuki
nen koska hän natsismin aiUna tu
Venäjälle Lt tarvinnut kuin katso
hlneen nähdäkseen että koku hän
olemuksensa oli kiehtovan valssia la-moi-ssa
Oikein herkullisen kohdu
tullen hän kääntyi yleisöön kuin vals
sin pyörähdyksissä nähdäkseci oli
vatko kalkki yhtä onnellisia kuia haa
Hänen kasvonsa loistivat autuutta
onnea iloa Hän oli ruumlllistuaat
nnlenlläisvalssl Samanlainen oli
Kekkonen matematiikassaan Hii
sai meidät tunteinaan että numerot
elivät salaperäistä omaa eiimääasi
Hänen polstuttuaan minun elimistä-ni
matematiikka oli taas vain Ikavii
yksitoikkoisia numerolta
Huonompia opettajia oli epäuVmät tä Samppa En muista hänen suka-nimeä- än Jos olen tletänytkäaa t21l
Sampaksi me häntä itseäänkin puaut
telimme Hän dli inkeriläinen byrtt
Pitkä aivan kirveellä vuoltu mie
Joka puoleltaan kulmikas ujo Ja hei
posti punasteleva aivan kuin haa I koskaan olisi tietänyt rnPJn ote
pannut pitkät kätensä Onnlla!' M:
oli vastustamaton kiusanteon kohde
Joka sai aina varoa ettei haao tao- - Ullaan ollut piirustusnistaa
hän onnettomuudekseen iax-slmmälse- n
ITlTT: Se"ala °1Vat " "" me Jalamsoalvuniomkmnanemehseoui petktar -- ta L
olivat
vapautu
slsta
Seilalnen oli Samppa
kln sydämessäni tuntuu
vielä tänäkin päivänä k'i
häntä Hän oli suomen kle
Ja mutta enpä usko hänen
täneen aineestaan Hän
Hatshlnan seminaarin hätha
vottuja opetujla jotka alku
k
e:- -
'tj-e- ti
IUT1
' i3I
- tf'
cal
a'Vl
pefi--
- L
ruu
ki- -
ii
korvasivat huutavaa sivisty--- js
puutetta mikä varsinkin oli ssart
kun lukuisia uusia suomeMsli
kouluja avattiin Tunnit olivat s!2ai
ia että ykai luki ääneen 'SeitseaJ
veljestä Ja muut kuuntelivat Tai
oikeastaan yksi luki mutta kukaaa I
kuunnellut Samppaa lukuunottasitu
Jokainen teki mitä tahtoi Ja sii tuo teos el tehnyt minuun aitiäs
vaikutusta ennen kuin myöhe=ls
luettuani sen itsekseni Sen tl}
muistan hyvin Aion 'Papin tyV--'Selts-mäi
veljestä' olimme lal- -: vuorotellen mutu kun minä joudi
lukemaan 'Papin tytärtä' ensinii-en- ä
niin muut alelelliin aatomi
ainun Jatkaa Ja minä taas JitiaU
tnlelelllnl silli papin tyttärestä J ka kiipesi korkean koivua larraiS
löysin heti sukulaissielun ja
paasin pMemmalle niin minua V--a
kirjan kaunis klelh jnulstan =l'i
lukissani tuntui alellyttäräiti U=- -
ua aaneea nlia kauniita aano alla ae Sampaa kanssa kävS
teoksen lftpi muun hokaa haiinCde
( Jatkoa T:aci:ä slra)
tt
m
X
'
h
k: