Vapaa Sana, June 08, 1940

              i
f
~VU2 LAUANTAINA KESÄKUUN P — SATURDAY JUNEi ku
TAfAASAJU
(FREE PRESS)
Independant Flnnlah-Canadla- n Ntwtpiptr
Publlahed very Tueaday Thura-da- y
and Saturday by Tht Vapaa
Sana Press Llmltad Toronto Ont
EINO UNHOLA Prealdent
VAINO MALMIVUORI Manaat'
REYNOLD PEHKONEN Editor
Prlvat Addreti of Preildent:
4 Soho St Toronto Ont
Buslnesa and Editorlal Oepart- -
menti:
260 Spadlna Ave Toronto Ont
Phone WA 7721
Realstered aa seeond-elaa- s matter
January 19th 1932 at the Hoit
Office Department Ottaa Ont
Suburlption ratet In Canada and
United Statea: Per Year $175 Slx
Montha $200! Three Montha 100
In other Countrlea: Per Year t00
81x Montha $250
Tavaton muutos ta
oahtunut Suomessa
Tällä mantereella kauemmin asu-neet
suomalaiset eivät ole monissa-kaan
tapauksissa Jaksaneet käsittää
sitä muutosta Joka on tapahtunut
Suomeen poliittisessa elämässä abin
viimeisen kymmenen vuoden ajalla
Vieläpä nekin tältä mantereelta Suo-messa
käyneet vierailijat Joita sielli
tn vuosittain aika huomattaasti
käynyt ovat Jääneet ainoastaan
pintapuolisiksi katselijoiksi Suomen
poliittisen kehityksen pohjavirtoihin
nähden
On usein lausuttu käsityksiä että
Suomessa kalkki muu in rysnyt
ennallaan mutta ainoastaan maan
suurin puolue sosialidemokraattinen
riisi vuosien aikana muuttunut Ja
tästä muutoksesta oletetaan aiheutu-neen
sen että ns porvari puolueet
ovat olleet kykenet lä työskentele-mään
nyt yhdessä sosialidemokraat-tiin
kanssa hallituksensa
Näin yksipuolisesti el kuitenkaan
kehitys Suomessa ole kulkenut Sitä
nntol selvlmmän kuvan äskettäin
Helsingissa pidetty Suomen suur-maanomistajien
kokous Joka oli ku-tsuttu
koolle käsittelemään Karjalan
väestön pikaasuttamista Ja maalais-liiton
hden huomattalmman Johta-jan
ministeri Uuro Hannulan Ja
maalaisliittolaisen lehden 'TohJlan
Sanomien" suhtautuminen mainit
tuun kokoukseen
Mainitussa suurmaanomistajien
kokouksessa oli professori Kyösti
Haatajan Jorublla asetuttu ille kan-nalle
että Karjalan väestön pika-asuttamise- en
el olUl mitään erikois-ta
kiirettä Tdtä oli perusteltu silli
että saataisiin suurtiloille halpaa
tjövoimaa Mjfekln päätettiin että
Jos suurmaanomistajien viljeltyjä
maita annetaan Karjalan pakoIaMl
le niin valtion täytyy luovuttas
maistaan vastaavasti suuromistajille
Xcuslpa kokouksessa eräs puhunnhn
ittä isänmaan onni eddlyttää suur-maanomistuk- sen
siillyttamlsU silli
suuromistajat muonittivat nrmeljfji
kln Tall tietysti taputettiin klslä
kimplmästt katen toisillekin csltyl
ille
Yllämainltsemamme ministeri t'u
no Hannula oli ollut kokouksesi
läsnä Ja kirjoittaa hän sen Johdosta
kelstotabta
ikflcii muistuttaa uurtmunomistajia j
silti etu ketkä muodostivat nyky!- -
'sen Suomen sankarlarmtijan Ja huo- -
'mauttaa plsteliJästl että c lihan
i Puolissa kylliksi suurmaanomistajia
Jotka muonittivat armeijan mutia
el ollJt sankariarmeljaa
H1n myöskin viittaa Lex Kallio
hyväksymisen aikoina Cleen maata-lousministeri
Pehkosen latituntGm
eduskunnassa Jotsa hän tuomitsi an-karin
sanein suurmaanomistajien
katsantokannan Ja lisää Itsepuoles-taa- n
että v 1618 kansalaissota 1
cpettanut mitään ruotsalaisille suur
maanomistajille Ja aate'ismleh:iV
eikä näytä tämäkään eota mi-täi- n
heille opettaneen vaikka
työväestö Ja plenta!onpolkii3to
nyt viimeisen mieheen sei- -
soivat vapaan Järjestelmän tukina
rajoillimme Hannula lausuu eiti
1
Jos v 1018 olisi kuunneltu suurmaan
iwnmi4tsutjHivinii iTtYtliliiiUitMbiklo--i:if niin ♦vlieuVInn-Mu-i-tässä
maassa tlisi v 1910 selvitty edes
Karjalan luovutuksella Tääilä olisi
Kuusinen kclhoosisystetmelnetn Ja
maaporhomme asustaisivat raharip-pelnee- n
vieraassa maassa emigrant-teina
Hannula selittää että kukaan
suurmaanomistajien kokouksessa e
noussut sanomaan että se oli maare-formi
ja suurenmoinen sosiaalinen
lainsäädäntö ptofessori Haatajan
pilkkaama pykälätehtallu joka nl-heu- tti
sen että Kuusinen ei tullut
torvella soittaen armeijoineen tämän
maan pääkaupunkiin
Kokouksesta mainitsee Hannula
kauniina piirteenä ainoastaan sen
että pari siellä ollutta suomalaista
"rusthollaria' joilla on maata muu-tamia
satoja hehtaareja nousivat pu-humaan
ja puolustivat hallituksen
aikomia Karjalan pakolaisten pika-asuttamista
Hannula selittää että Suomen
suurmaanomistajat ovat aina olleet
edistyksen vastustajia eivätkä he ole
koskaan tunteneet kansaa Tässä
kokouksessa Jossa olisi pitSnyt ker-kustel- la
keinoista Karjalan kansan
plka-asuttamlsfs- ta vapaaehtoista
tietä suurmaanomistajat ryhtyivät
keskusteluun miten he parhaimmin
voisivat tuota pika-asuttami- sta
GarsonMne Ont
Mr Ja Mis Niilo Jussilan kahvia!-se- t
vllmek 16 p onnistuivat koko-lailla
hytin taikka Ilma olikin sa-teinen
niin väkeä oli saapunut run-saasti
niihin Tuloja oli: kahvista
$?75 marble-pellst- ä 5w artolsta
L'7:Ti Seuraavat knht laiset Järjestä- -
Alf j
y p sunnuntaina Tervetuloa oikein
suurella Joukolla - Viljo
Avustustavaroita Suonioon
menossa
Tcukokuun viimeisellä
IHhtl llrooklynln rannasta suoraan
Suomen l'etamcon menevä Thor-tlen-llnj- tn
laiva "Maud Thorden"
Laitat oli mm noin ISO suut ti
laatikko täällä kerättyä vaateauis-tust- a
Suomen hädänalaisille tamoln
t Iljaa vitamiineja ym tarvikkeita
Samassa laivassa on kuulomamme
mukaan lähtenyt kotimaahansa suur-JuckM- Ja
Taisto Mäki Suomen kon-sulaatista
on ilmoitettu että tästä
Kihtien lähetetään Jokalesa Petsa-moon
menevässä laivassa kertyneitä
avustustavaroita päämääränsä ?e
tuhansla laatuoita käsittävä varas- -
maalaisliiton 'Tohjolan Sanomissa-- 1 to Jonka suomalaiset ovat keränreet
useita palstoja pitkän klrjoltuk- -n ttke!en kuukausien kuluesst ru- -
Tuossa kirjoituksessa sanotaan niin pjoetaean tilaasätuälneneöulluissiellte lpalaetnikeonielmlekäEn
taskaastl motsalals-suomalalst- a oi- - 0e säilytystilojenkaan
%-uo-ksl
vähentää höyryä enempää
suumaanomlstajaluok- - vaat kuln rahflkerävtenka!ln kM
kia vastaan ettS Jotka olmm tileistä Päinvastoin lisää vain tulti c41eet atläkäalalä JAoutldaunmnmlne taakivaanna Iphimteemt- J- txKaavrräsalnrna1ktllknaoavsnaytksySnta"™atuel™ltenen —ltaailrvtpaaeltertsaaevtejanat
tt!emään -- itä muutosta mikä esim "
nuia!iiitttr e- - No-maallses- tl tntyneeua lapsella on
Hannula kirjoituksessaan esimer-- e riittää kuudeksi kuukaudeksi '
KAKSI KUULUISAA RANSKALAISTA
' ___!t%B___B 81111111111111111111111111111111111
m a ii- - L_
mmmmmr : TaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaVf! W m Saaflapj kattttJSMJ wN' Ta-p kkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkHi i ibiV 4 kiiiiiiiiiiiiiiiVrf - 1 v
£X-kB_l_l_l_l_l_l_l_l_l_l_-
l_K'' LtIIIIHh BaaaaaaCäaa9Bw JrSBJL mY ffnaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB ln' aaV &
laaaaaaaiaaaaaaaaBiiaaiK vkaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaB ' jT H u K $H Bli aV KSk~ WivH liaiiiiiiiV
kiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!aiiBBiiiiiiiiii LMkJiaiiKiäiiiia
iälllllllllllllllllBIIIBBIlKBaBIIIIIIIIIIII 'uytvHlk MMnSH
BWaVaVaVaVaVaVaVaVaVawawaiwaVaVaVaVaVB
ifDBBBBBBBBllBaiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiBB
BBSBSnBn0''LK Ik'BMRJVjBihhSJ
aiiiiiiiiiiiiiiiiiirBiVPmBBiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiaBiiiiiii
VaVaVaVaVaVaVaVaVaVaVaVaVflM TaVaVaVaVaHaTaVaVaVaVaVaVaVaVaVaVa' aVaVaVaVaVaVaVaVaVaVaVaVaVaVaVaVaVaV WKmajmmWKmwtmWBBKmWä
Kuvaaaa niemrnt maa-armtlja- m yiiplUlllikln Venraatl Maxim Wygandin llhdönä
konferenaalta Elyias-palatsist- a Pariisista KtaktliM en Paul Baudoln ulkomlnlattribn nykyinen
sihteeri jokai hän mrttlin tiimin viikon tonttina oikealla päimlnlaterl Paul Raynaud joka
nykyisestä on sek sotaministeri et ti ulkomlnlattrl Toratalhln taakka ulkomlniate-rl- n
eli Daladltr mutta Raynaud otti tenkln ministerien itselleen määrltan apulaisekseen Baudoinln
Pakinajuttuja
Joku aika sitten tällä palstalla
mainitsemme uutisesta Joka oli tullut
Moskotasta ja jossa syytetään suo-malaisia
sabotaashlsta luovutetuilla
alueilla Moskovalaiset kehaslvat uu-tisessaan
että kun luovuttivat
Petsamoa alueen takaisin Suomelle
niin lakaisivat ykslnpa kadutkin
puhtaiksi
Ihmettelimme silloin ryssien uutis-ta
Ensiksikin siksi koska tiedämme
ryssät erittäin törkeiksi eläjäksi siis
hienolmmlttaln sanoen epäpuhtaiksi
toisekseen siksi kun Tetsamossa
eikä sen alueella ole mltaan katuja
joita toisi lakaista
Nyt meille o:i sitten koko Juttu
selvinnyt
Saimme nimittäin nyrkkiimme Suo-mesta
tulleen tjötäenlehden siinä
kerrotaan että esimerkiksi Kolosjoen
nikkellkyhUsä rjssät olivat tehneet
poiMuessaan niin puhdasta Jälkeä et-tä
nlkkellyhtton omaiuuttaktn oli
hävinnyt useitten kjmmenien miljoo-nien
markkojen arvosta
Mainittu tydväenlehtl kertoo että
ryskit kaikkialla Petsamossa olivat
vieneet mukanaan kalkki mitä vain
litl salvat
Kun alueen "lakaisu" tavaroista cl
käynyt sopimuksen pykälien määrää-mässä
ajassa niin ryssat yksinkertai-sesti
eivät lähteneet Petsamosta en-nenkuin
kalkk! oli "puhdasta"
Ja kuitenkin Suomen Ja Venäjän
sopimuksessa määrättiin kummankin
puolen jättämään kalkki palkat sel-laiseen
kuntoon kuin ne olivat rau-hanteon
aikana
Suomalaiset jättivät ne sellaisiksi
tät Mr Ja Mrs Armstrong tk kmaulktkta rysMsätkässeininssijäaanalvpaet sonrlkkkkaesllivjhat
viikolla
lls
Fl1 '"ta
me
män
ja
me
he
he
Ja
Ja
tlou koneista lähtien Jotka olla! pitä-nyt
jättää palkoilleen
Aikaisemmin Jo kun tasti ryssien
Petsamon ruhdlstamlsesta juttelim-me
panimme koko Moskovan Jutun
leikiksi Ja lausuimme arvelunamme
että lkkerirellä on koko Moskovan
uutinen
NM olemme saaneet siihen todis-tuksen
että niin oli asianlaita
Ja niin taitaa olla sekin
raJlon tarsaama juttu että tenä-UUt- ei
Vtlt urlsa täytyy uusia kali-pu- n
iille koko tesljohtosynteeml Syy-nä
ryssät sanovat olevan sen että
viipurilaiset ennen sotaa ovat juoneet
kerrassaan epäterveellistä' vettä!
Meistä kuitenkin tuntuu siltä että
liperin suomalaisten asukkaiden
käyttämä tesl on litan puhdasta rys- -
Ilta I'miII-11-- h) tlnn lll nautit tilaan
Joka el ollut pessyt it
seään iklnään jätkät
hänet saunaansa ja pesivät
mutta seuraus oli että rettajä
kuoli Hän el Jaksanut kantaa niin
suurta e! ole
tottunut saamaan Ja
ai Unaml li IV IM
blin ra ettl
tat vain joltakin vuosia sitten ja jot-ka
otat varustetut maailman nykyai-kaisemmilla
koneilla!
iMIkä on todellinen syy ettei tehtai-ta
panna käyntiin emme luonnolli-sestikaan
tiedä Ja meistä on aivan
jhdentekeväa vaikka ryssat eivät sai-si
noita tehtaita käyntiin slna Ilmois-sa
Ikinä
Emme ole nimittäin koskaan tykän-neet
ryssistä Ja nyt sitäkin vähempi
rekka
Lievät tuoaHot Suo-messa
pettureille
Kuusisen hallituksen
reitä ollut tuomiolla
Suomussalmella
Hyrynsalmen on tuomittu
kolme mieshenkilöä maanpetoksesta
kuritushucnerangalstukseen Suomus-salmelta
kotoisin oleva Janne Juntu-nen
tuomittiin kuritus-huoneeseen
Ja menettämään kansa-laisluottamuksensa
ainiaaksi Hän
oli toiminut mm Juntusrannalle
ns
käskynalaisena toimivan toimeenpa-nevan
komitean Samasta
kotoisin oleta Kalle Juntu-nen
maanpetoksesta 10 v
kuritushuoneeseen Ja olemaan 10 v
vailla kansalaisluottamusta s~kä
Herman samasta rikok-sitta
7 v kuritushuoneeseen Ja me-ni
ttämälin kansalaisluottamuksensa
6 vuodeksi Ensinmainlttu oli
Juntus-rannall- a
tclmlttamaan
seen ra
va- -
nuo- - töl
ten
Wanup Ont
- -!- - _
kahvitarjoilussa Erehdys oli vk 23i
ranskalaiselle
Suomalaiset vei
vät puh-taaksi
puhtautta Kyssäkään
puhdasta
Viinurinkin
Jen vanhanaikalsU
hallltukaaaaa
Klvlperan
käty--
käräjillä
elinkaudeksi
pe-rustetun
"Kuusisen hallituksen"'
jäsenenä
pitäjästä
tuomittiin
Heikkinen
kirjoit-tanut
"Kuusisen hallituksen"
kh- -
siis oikaistakoon I
Se kahtlalstilalsuus
ja e:ia re
äitlenpälväkah-tiaise- t
kansanvaltaisten
toimista Eikä
kiehunut
v 4 ii vnit
rakensi- - 'taa
f
Spracedale Ont
TäUlK kylässä pidettiin ta pftSttäen ja$enj(0
Htäkin Järjestöllä olut ja osanotto oli oikein
Naapurikylistä myöskin tesl
Ja
pitkien
Ja teitten takaa a n toivut
losi kannatuksensa sekä n
Suomi-ystäv- ät tullessaan kan-tamuksen
pöytään pantavaa ja kah-den
seteleillä maksoivat
kahvinsa On tälläkin perukalla
että kaatavat pussinsc
tyhjäksi El siis murehdita
Kaikki on kiitok-sella
sillä väkeä oli vähän vaan sula
kuitenkin $1925
joka on tarpeen synnyin-maassamme
puutetta kärsiville Suo-men
kansa muistaa kalkkia avusta-jia
kiitollisuudella vaikkapa he
voi sitä henkilökohtaisesti tehdä
Onhan täällä kuulema tuo kult-tuurijärjestökin
pitänyt kahviaisia
hyväksi Ja kenk!ä
vaan kun kysymys että minne
on ne niin jää ainoastaan
kysymysmerkki
Siis uhraajllle lausun vielä
kiitokseni Kyllä re-hellisen
työn Ja tuokoon kesä tul-lessaan
tämän
—
Kotipuobtus jär-jestetty
StdkaTyssa
Erikoinen Home Defence
Volunteer Corps perustettu
Sudburysta että sielli
päätettiin tällä perustaa eri-koln- en
kotipuclustusjoukkue Johon
vapaaehtoMa
'Suomen Kansan Aänt" 0° astl Täniän kotipuolustuksen
kuloitukson t-- i k#hnitittin Mr tarkoituksena olemaan olla
malalsia Mlrtvmään ns- - kolonnan
Viimeksimainittu
oppaana
klupihuo- -
r% ui
kustansivat --Mr Ja Mrs Fins-Täm- ä jcuUkue tulee aina
ka eikä Mrs Ojanperän valmiina Sud-kans- sa yhteiset Mrs ijturyn ymrarlt6on missä
Ojanperä 'een vaatii
! ( Kävl-- l samalla kuin eräälle _„„
ravitse- -
jumnutujra iäiru:ii]
jeessl joka
muuten pid-t-- '
Ke äitienpäivänä
olivat
Ihmisten
tällä paikkakunnalla
niissä mikään
lM„mai f'ka lemahtanut
o-m- at
eivät
tulee
tulee
jo
"" "ea Kyssien u- - uuu-5l-u
pane a olevia tiedemies
ruumiissaan rautaa
liittolaisten
l-erln-pra-
din
suomenkieli
Tehtaat su nalalset
mikään Stalinin
kohtalainen
suomalaisia Kearreyn
suomalaiset matkojen
huonojen
sellaisiakin
lausuttava
lähetetty
lukijoille Kevätkaiku
ilmoitetaan
kansalaisia
venäläisten
lähtemään
auttamassa
myydään
keitettynäkin
pnheUen
kaitaleen
Qanadassa
k
l-ko- na liiitt' i "rr'i!i n
tejlä k'im t '
uteuiksi :
unelta seilaisi
1 uittaneet ai
a toifia o'
eltat t
Cuomalamen
lakkautetuksi
Muutiml-s- R
nemlssa k'"„
ksyna --
kput:amlttt v
tui h 'i
t s nimittäin
tillien mitkä
'UKset auta
Ilen- -
toimitefu
kanssa
guomaiamea
kasittrva
delllsestl
Vapaus-lehde- n Järjestöä
kulteikln
jäsenmäärä
kahteen
meidin
saapui
Ravenr
portin
Omille
dollarin
seuraavaa
pälväJL
uhraus tuloja
kaikille
Suomen ostavat
kaikille
kohtalo korvaa
paljon hyvää
viikolla
otetaan
lehteen
tulaan lnnen
n
oi m
11
k
Kaanieint
lutra
u
oimeta
mennpsv'- -
'allakin
mahdollisuudet
suomalaisten hdlstäjana
canadalals-suomalaise- n
pääasiassa
puolustamiseen
lommunlsmln levittamtseentm
mjöskh
nlsmin ihailussa
tuomittuja takoojta
vaadittiin vapautettavaksi
suurlnaitM
tyyrelksi
hyökkäyksensä liittolaisten
Hanskassa
liittolaisten
tumattomana
helttäntt talst-luu- n
tankkeja
tnin'Tltfn
taktllku
akalaltpn
joukottaln
lUiomrxsa
päivää vleteMykä4n
pupälvänä
vllDäälllkk marsalkka
nerhelm aarayksen
kokuun
Venäjän
karivalnajien
murroskauteni
puolin
nolllsena
Medan
lyönyt
voittajana
rohken
Puolestaan "Innan suhtein j10nlsta
toiminut venäläisten sotilaspartioin lmlnta- - Tamä rhm& toiminnan
ensimmäiset
KunmKaaiiisen ratsupoliisin
ohjauksen alaisena
Jäseniä kotlpuotustusjouk- - varmaank'-koihi- n reklsterattu viikolla tolmenptteensi
Canadan legioonan muisto
reistolla myöskin Lionsien kyttämassä
Klnsmenslen nuorten
mamuuKsi eiiaen klupellla Miehille annetaan kolsemmatkn
pahana piaeiji hunjtem univormu käsivarsinauha Suomei'
olemaan
myöskin
siskoaan
tavalla
Ismien
lehdn
Tieteellisiä paloja
markkinoilla
valmiina
Päivänkalsvji
'knntMn
vainajien
toisilleen
Mannerhelmi
Jälleen
tasavertaisiksi
vakaumuksen?
Kukaan
tlhutek
pui-tahan
m
päätös kosket-kin
a
muinlostua tunokej r tnjrrkylHnen ltallasa arktisin sydellä ruhdasta suoomal)ais!ta kotimaiset Joissa Italialaista muistutetaan päin" '
myöskään valokuvannut
j
htnnn- -
ottanut
te-iälsyyd-en
Mannprhelmi
kaartilaiset
Ilmoitustaulu
Itehtalta käyntiin aKhaiaen Tarusxami- - urairUtaitM( yKkaän Tanskassa
kananmunilla tarvitaan 'nIsU tismalleen toisensa thmltl
Kötipeti
T ta:r
in
"Ua
i- -
U- M-y
a
k tat
-- raia igj
1
-- Sfj "a
" i
u
ikattigt
rr
uium f
n J
seniisMi
'Puoliset
' tn-inoB- iiJ
k 'v_ kaa k keMa laj
urx- - aiaiaiM j-- J
iihn rns a
vlldeni k
Jen
')nnia
ie- - oli t:t
t ttl jiWm tJ
raan lkhes s ymu]
ta Sen lisaks J jcsto
Suu Ux
I
j määrä en ollut ith
pieni V 1 i a- -i (
4JI--J jarentä mutta rJ
on p :donnut tiiu
tuliant- - i iuonea i
' välisen sortan lt-- n
MnlalKl njrväHH pna v elMi
toivat
makaan
ret telmiä Hl
Utti :
sa jl
nä mutta sitä se el koskm
nyt Sen veriin oli piafijt Tea
Ihailu Ja niinpä sen toimmti :
tulkin remuiltu k :
nlsmin Ja ml
vei sen turmioon Ss
minta meni niinkin pitkälle ix
että esim
sa ien Ida
}i
tiin heidät mitä
nloltli L a VilkclU
isi
tastaan Tanan nai
rintama on pysyyti
Hitler
tutaiq
Ja stwi tuhansia z4
l k jtaaa tafft
udella a Ja sen
t kkeia CD W
ei enaa wui'U
arnB
kut tähän aö
väen
antoi
19 pai
Ja soo
vakan"
kensä uhrani
mus
-
Manne
Itse
men hlstori
! ni nlllaann
U
i
lille oli Ja estää niiden toi vast tlee j että siellä a
valvon- - raa hänen '
nan Ja muttn Suoni '
näihin jö
en tällä
sekl on o'
että Uo- - ti
täryn Ja mloa- -'
iuiK3on eri-- 1
touKOKuun 1a ma:i
Maiset
ne
paitsi että los sellal- -
cli tane
puivana
tim
haju
TUislä
tuoksu
li- -
ltn'
dii
m
toisten
tH
la
s-imaan
tuo f
on f
'
el
tul
el ='
siet tervey Ne lhan on ' ett
dejje Ja Ia Se
eivät
" alueei pape- - Eräs on
nv-t- t
Jotka
tuotti
olleet
'
urys$a
taniren
nälän
ouumen
Caksa
vaikka
maila
uiKaisuK
niitä
sekä
sasoa
dlvat
- kossa muka losn 4000 mutta
siksi karaa 'S mli oIe cl]ut ensauau
-
ei0 ]
i !aTi
r-il-
X
MJ
a!J '
jar
ett
1
'
'enkin
'
onistu
mme
m
ai- -
TleteUia
kaatBiKll
myöskin
pncieoj
yuteisftl
jlksl
--4jlfJ
jy
:
tJ
i
B!"
ne -- ew
Xa
"
a
t UJ
ensa
rana
roa a l'~
tki tf
- 4Sti !
i!J
ja- i-
BM)W r1
- ie? 4
tain '
CM
rki
tkay
it1
a r
l"
X
I- -
r=9 H
's tl
skn
s iestä
i
a
-- i
n
-
'
-
' ura1
if
--A
:
t
t?r
-- 'M
A
ui
-
ti
sl
--
'
i