Vapaa Sana, September 14, 1943

              NOJ05--1J- 2
Katsauksia Canadan
historiaan
Kirjoittanut
Zit' " Ijky"11 käytlin lävitse
löytöjen vaiheet Viini--
bmb unikolla
Vrt koetamme käsitellä aineistoa
CiUin löytöjen seuraavissa vaihels--
Kua 0'umbuksen löydöt v 1493
'-n-etuiksi
tu:At Englannissa niin
jVt 4t i - aiheen uusille yrityksille
Eng4r11 n kuninas Henrik VII piti
äjs'd " lännen kautta voi olla
e itaan niin naurettavana ettei sll-♦- a
orit edes puhuakaan ttartholo-- B
( 1 mbo suuren löytäjän veli
-- a'kutu masentuneena Ranskaan '
i'Ltttaen tiellä edistää veljensä asiaa
Kun 1't-- n tuli tunnetuksi että maata
t j-ut-ty
lännessä katui kuningas
kd-=uu-a-an
ja päätti toiste olla vii--
faami '
j( vuodesta 14S4 oli Englannissa
asunut laivuri Ja merien kulkija joka
tahtava-- n omintakeisesti suunnitteli
matkaa idän rikkauksien luo lännen
iautta Tämä mies oli myöskin geno-valainen
kuten Columbuskin nimelt-ään
Cabot Cabot oli muuttanut Ve-kslaan
Ja sieltä tehnyt laajoja mat-koja
Hän oli yksi niitä harvoja joka
li käynyt Mekassa Joka oli sen ajan
maustekaupan pääkeskuksia Siellä
hän kuuli että kalkki idän kalleudet
tulevat sinne poikki mantereen kara-vaaniteitä
Idästä Hän ollen yksi joka
ufkol maan pallon muotoiseksi alkoi
miettimään uutta lyhempää tietä näi-den
tavarain lähtöpaikkaan Tämän
ajatuksen ajamana hän valitsi juuri
Englannin Ja Bristolin siellä asuin-paikakseen
Joka oli Lontoon jälkeen
toinen kauppakaupunki Hänen Joh-dollaan
tehtiin Englannista sitten
retkiä Atlannln länsiosiin Etsittiin
tarusaaria Jotka olivat kauan kart-oilla
kummitelleet Sellaisia olivat
St Brandonla Antilla Brasilia Ja
seitsemän kaupungin saari" Jo vuo-desta
1491 tekivät brlstolllalset ret-kiä
noiden Ja muiden saarten löytä-miseksi
Jotka antoivat aiheen sen
aikaiselle Espanjan lähettiläälle Ixm-tooss- a
kirjoittaa kuninkaalleen vuon-t- a
H9S: "Brlstolllalset ovat seltse-men- ä
vuotena Joka vuosi lähettäneet
kaksi kolme tai neljä karavella etsi-mään
Brasiliaa ja seitsemää kaupun-kia
tämän genoalalsen (Cabotln Jos-ta
oli Jo puhe) ohjeiden mukaan" —
Kun sitten tuli tieto Columbuksen
löydöistä oli koko Englanti kunin-gas
mukaan luettuna kalkkiin uusiin
yrityksiin taipuisa
Cabot sai luvan lähteä Englannin
suojeluksen alla uusia maita etsi-mään
Itse oli hänen kuitenkin varust-ettava
laivat Varaton kun oli sai
hän varustetuksi ainoastaan yhden
pienen laivan Ja siihen kahdeksantois-ta
miestä miehistöksi Rohkeasti hän
läksi I palvina toukokuuta 1497 mat-kalle
Kovia vastatuulia kokien hän
tuovl SI päivää ennenkuin saapui 24
fälvänä kesäkuuta luultavasti Breton-saaree- n
Uuden Skotlannin pohjoiso-sassa
Ehkä sama palkka Jossa puoli
'uhatta vuotta aikaisemmin vllklneit
olivat käyneet Juhlallisesti otti Ca-h- t
maan kuningas Henrik Vlltnnen
hal'uun
Maa näytti hänestä hedelmälliseltä
a ilmanala leudolta joten hän uskoi
♦"della saapuneensa kolllls-Aaslaa- n
osta jo Marco Polo niin tanfmalsia
keltti Hän luuli että pippurit Ja
f Ikkl "Uvat nyt Jo melkein hänen kä-- f
min Kllreenkaupalla hän sitten
ranehtl takaisin kotiin kertomaan
suurena löydöstään Onnellisena vin-han
myotätuullsen matkan Jälkeen oli
'än Bristolin satamassa 6 päivänä
elokuuta
Knrjta hän sat hyvin suololllsen
tastaar ton Hän sai kymmenen pun-taa
lahjarahan Ja kahdenkymmenen
tunnin eläkkeen "siltä että oli löy-in- yt
auden taaren" — Tiedot John
a' ' sa 'Giovanni Cabot) ovat san-("- i t jkat Niistä mitä on #säilynyt
"kee uel hän ole säästänyt sanoja
'T -- sa kehumisessa Eräs senova-- n
kriolttaa lntoosta kotiinsa
Hänen nimensä on Zuan Cabot Hän-k-aa- n
suureksi amiraaliksi
-- iit- osoitetaan suurta kunniaa
'~aa k- - silkkiin puettuna ja nämä
C=C' i£-!als- et käyvät kuin hullut tä-ten
p'-ssä- n"
Taru uusi suurmies piti hauskaa
Ha Jakeli suur-kaani- n maita tutu-- T
Erät kesti-isänt- ä sai saaren
'r sea lurpidlalainen toisen Pari
~ kku jotka lupautuivat mukaan
- -- a ppakunnat kumpikin
Xv Emmasi Cabot uutta retkeä
3 karen kannon brlstolllalnen halusi
J "ksessä mukana Nyt kun oi--
"e— si tekemään kauppaa Itsen-- u
S- - Kaanin pekintiin Täysillä lttkiin valtuuksilla ja kahdella
Aapo Niska
byvlnvarustetulla laivalla hän lähti
matkaan nyt Islannin ja Grönlannin
kautta Matka alkoi Bristolista touko-kuun
alussa vuonna 149S Mukana hä-nellä
oli 300 miestä se tiedetään eikä
paljon muuta sen jälkeen Myöhem-min
mainitaan kuninkaan vaatineen
Cabotia luopumaan eläkkeestään jo-ka
hänelle aikaisemmin myönnettiin
Matkoja tehtiin myöhemmin sa-moille
rannikoille Kuvaavaa on sen
ajan oloille se että kun kalastajat
tekivät heti Cabotln löytöjen jälkeen
vuotuisia säännöllisiä kalastunetkiä
Neufoundlandin matalikolle pysyi se
kartoittajille vielä pitkät ajat vieraa-na
Jos yhden maan löytöretkeilijä
kaitoitti seudun luuli seuraava tule-vansa
uuteen maahan otti maan ku-ninkaalleen
ja kartoitti jos osasi ran-nikon
Niinpä veljekset Corteral otti-vat
v 1500 Portugalin kuninkaan ni-miin
maat jotka juurikaan oli Cabot
ottanut Englannille Corteralit kuten
Cabotkin luulivat olevansa Aasiassa
ja ottivat Kiinan keisarin alamaisia
puoli sataa kiinni kulettaen ne Por-tugaliin
retken kulujen korvaukseksi
Retket jatkuivat rannoillemme
joista kerrottakoon kuvaavana laki-miesten
tekemä Hare-nimfse- n maan-tieteilijän
johtama retki He ensin
tekivät havannolta siksi kunnes ruo-katavarat
loppuivat Nälkä kasvoi
niin että eräs mies surmasi toverin-s- a
Kapteeni tiedon saatuaan tapauk-sesta
piti puheen moittien moisesta
katalasta kristitylle sopimattomasta
teosta Hänen esityksestään pidettiin
hartaat rukoukset ja katumiset teon
johdosta Kuitenkin kun nälänhätä
yltyi yhä päätettiin arpoa kuka oli
seuraava uhri Samaan aikaan tuli
laiva näkösälle jossa oli runsaasti
tuoka varoja Nyt ottivat nälkiintyneet
Lontoon "loi Jarit" laivan petoksella
haltuunsa Ja purjehtivat tiehensä
Jättäen tyhjän laivansa ranskalaisille
kalastajille Ranskalaisille el pälkäh-tänyt
päähänkään ruveta syömään
tollaan He ollen pyyntlretkellä al-koivat
pyydystämään sillä rannikko
oli sekä maalta että vesistä rikas
saaliista Niin palasivat ranskalaiset
muutaman kuukauden kuluttua takai-sin
täyslukulsina sekä lihavina vaa-tien
ensityökseen kuningas Henrik
Villinneitä korvausta kärsimyksis-tään
Joka heille m)öskln myönnet-tiin
Näin päättyi tämä rannikoill-emme
tehty ainutlaatuinen lakimies-ten
retki Näitä retkiä kuten sanot-tiin
tehtiin joka vuosi niin että ran-nat
olivat Jo moneen kertaan ristellty
ja osin kartoitettu Matkoihin otti
osaa Portugali Englanti Espanja ja
Ranska Rannikoillamme kalasti
kaikkien näiden maiden kansalaiset
Vaan yksikään näistä ei ollut ottanut
mitään varmaa jalansijaa sillä kal-killa
oli "kädet täynnä" entisissä toi-missaan
Ensimmäinen jonka toimesta Cana-da
sai pysyvämpiä tuloksia oli Iire-tagnes- sa
St Malossa vuonna 1491
syntynyt Jacques Cartier Cartier sai
Ranskan hallitukselta kaksi laivaa
Joilla hän purjehti jo tuttuja vesiä
pitkin hakemaan salmea joka Johtai-si
mantereen läpi Kiinaan kun oli jo
huomattu että on tultu aivan uuden
maan rannoille eikä vielä Aasiaan
kuten alussa uskottiin Hän laski suo-taan
Uelle-lsle-salmee- n Paljon jäitä
tavaten hän saapui Funk-saaree- n jos-sa
oli niin paljon lintuja ettei olisi
uskonut mahdolliseksi ellei omin sil-min
olisi nähnyt Niin ihmeellisenä
piti Cartier saarta että kirjoitti tlitä
ptkän selostuksen Siellä hän näki
I
TIISTAINA SYYSKUUN 14 Pf — ' ay scrru SfVUS
Nuoret ja Vai&t
HIBBHHrTV &bbbbbbbbbbbimbbbbbbbbH
BBBkT- - HBJbbBBBBBBBBBBBBBBBBBb
BHAt-HktyBHBBBBHBBBBBBBBRBB-Bl
HHBbbm BBYBBPJHBBBYVJBBBVSaHlBftTC-TStiMMB- E KBHaKHHiwnHK' _i"Xl' vajjBBBB
HBMar mM£ bbbbbbbbbiI9bbbbbbbKi PjBBJBJBBmBBBEEatvatij2if&caBMnjIHHBBBBlBBvVBBHBMBHBiViflPtbJlcM SBBBBBBBBBBBSKBBH SbI vBBBjRJnlBjBSkj
s iIJIIIIIIB BjiBB' rroifta)
Kuvassa näkyy muutamia niistä tuhansitta naisista jotka Britan-niatta
teollituutrlntamslla taittelevat voiton hyväksi Nuoret ja
vanhat työskentelevät tiellä rinnakkain Britannian tuurlmmitta
ammuttehtaitta Vatemmslla on Mrs Bateman joka on 66-vuod- en
Ikäinen ja jolla on kaktl täytl-ikäitt- l poikaa Seuraavana on nuori
Daphne Vendome
karhun joka oli suuri kuin lehmä Ja
valkoinen kuin Joutsen Ja liha mais-tui
erinomaisen hyvältä Labradorin
etelärantaa seuraten Cartier purjehti
eteenpäin Rannikon hän huomasi
karuksi Paljaat kalliot ja valkoinen
hieta Ainoan kasvin hän mainitsee
ellen sammal ja jossain suojaisessa
palkassa kuihtunut orjantappurapen-sas
Hän Jätti mokoman jumalan hyl-käämän
rannikon ja purjehti ulom-maksi
meielle Siellä hän löysi pie-nen
Dorian saaren Josta hän antaa
lilan ylellisen kuvauksen mainiten
tiim sellaisia kasteja jolta el siellä
nykyään tavata Siellä hän myöskin
tapasi siihen aikaan lahdessa elävän
mursun jota hän laajasti kuvailee
Etelään purjehtien hän tapasi Prince
Edward-saare- n pohjoisrannan Maihin
el voinut mennä kun el ollut kunnon
satamaa Maan hän huomasi erittäin
vehmaaksi Metsät sakeat täynnä hy-vänhajuisiakin
puita sekä seassa vie-raita
ennen näkemättömiä Kasvulli-suus
missä el ollut metsää oli erit-täin
sakea täynnä kaikenlaisia marj-a-
ym pensaita Eläinkunta huomat-tiin
myöskin runsaaksi mm lintuja
monia eri lajeja New llrunsvvlckin
rantoja seuraillen saavuttiin Chateur-lahtee- n
josta toivottiin löydettävän
salmi Kiinaan Matkaa Jatkettiin Ja
Caspe-nlemell- ä St Lavvrence-lahde- n
eteläpuolella tavattiin suuri joukko
intiaaneja jotka olivat Quebecin seu-dun
huronllals-lrokeesllalst- a heimoa
Tulivat iloisesti laivoille lauloivat ja
tanssivat osottaen iloaan retkikun-nan
saapumisesta mutta Cartleria he
vaativat ottamaan pois ristipatsaan-s- a
Jonka hän oli pystyttänyt lahden
pohjaan maan anastuksen merkiksi
sillä he selittivät "maa on meidän"
Tätä ystävyyttä hyväksen käyttäen
Cartier anatl päällikön kaksi poikaa
viedäkseen heidät Ranskaan kieltä op-pimaan
Tästä oli syttyä taistelu
vaan pojat sen estivät selittäen että
vapaaehtoisesti seuraavat retkeläisiä
St Lawrence-Joke-a el Cartier huo-mannut
vaan sivuutti sen Antlcostln
saaren hän purjehti melkein ympäri
Ja nähden runsaasti vettä sen länsi-puolella
hän toivoi salmen löytyvän
sieltä Hän kun el ollut varustautu-nut
talvea varten purjehti hän entis-tä
relttlään Belle Isle-salme- n kautta
merelle näkemättä paljon leveämpää
Cabotln salmea Malon satamaan
ankkuroi Cartier 5 päivänä syyskuuta
Lokakuussa samana vuonna myön-nettiin
Cartlerllle Ranskan amiraalin
arvo Hän aloitti heti kllreenkaupalla
varustaa uutta viisitoista kuukautta
kestävää retkeä Hänen tuli varustaa
kolme laivaa miehistöineen Ja lähteä
seuraavana keväänä uudelle löytöret-kelle
— Jatkuu
rV-UNi- i "& mmimmmmM&&mi$& ry gtf?
♦
Hitler sanoi että
alueita voi täytyä
luovuttaa
Ei puhunut mitään Venäjän
rintamasta
Lontoo Hitler piti perjantai- -
Iitana radioon 16 minuuttia kesta
vän puheen Saksan kansalle sane-en
että Italian antaantumlsella rn
vain pieni merkitys Ja että "teräs-renga- s
jonka Saksan kotirintama
on valmistanut ei tule koskaan
murtumaan"
Hitler sanoi että vaikka Saksan
sotilaat voivat olla pakoltettuja te-kemään
taktillisia perääntymisiä ja
'meidän voi täytyä luovuttaa Jolta-kin
alueita" niin NVehrrracht tulee
olemaan kykenevä suojelemaan kan-sakuntaa
kaikilta hyökkäyksiltä il-mapommituksia
lukuunottamatta
"Mutta myöskin siinä" sanoi hän
pommitetulle kansilleen "teknilliset
ja järjestetyt keinot lisääntyvät Ja
tulevat ne el ainoastaan mm ta tn la u
vihollisen ilmahyökkäykset ikuisesti
vaan myöskin kostamaan muilla Ja
tehokkaammilla keinoilla" Hän ei
sanonut milloin se tulisi tapahtu-maan
Hitler el puhunut mitään Venä-{jä- n
rintamasta Kuuntelijat Lrn- -
toossa huomioivat että Hitler puhui
'julmalla sotilaallisella tavalla il-man
huutamista ja pauhaa mistä ja
otaksuttiin hänen lukenet-- n kopiosta
luultavasti päämajassaan Lvrchlcs-gadeniss- a
Samalla kun Hitltr vakuutti että
hänellä on "hyvä syy usko- - voit
toon" niin varoitti hän että "Jokai-sen
saksalaisen täytyy tietää että
monien saksalaisten rukupolvicn
'kohtalo riippuu nykyisestä suhtau
tumisesta" lian ktnouu Kotirinta-maa
kestämään liittolaisten Ilma-pommitukset
"horjumattomalla san-karillisella
vist-vrinnalla- "
Vaikka Hitler koetti selittää Ita-lian
antaantuTiNen picnimerkityk-scllheks- i
sotilaallisesti niin syytti
hän HadoRllon hallitusta kavalluk-sesta
ja sanoi että se tullaan kos-tamaan
"ankrrin tslmcnpitein"
Hitler sanoi että "Italian Johtajat
voivat esittää sen välttämättömyy-deksi
mutta en löydä mitään an-teeksipyyntöä
sen tosIas'an Johdos-ta
etU Italian liittolaiselle el ilmoi-tettu
etukSteen"
Hän vältti etU Italian tntaantu-mlspälvän- i
Badogho oli vikuutta-nut
Saksan asianhoitajalle Roomassa
TÄMÄN NÄKÖINEN ON MAIHINNOUSULAIVASTO
IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIBEv - g uajsaiiiiiiiiJtflH
iaiiiiiiiiiiiiiiiiiHvf — ~JaiiiiiiiiiiiiiiiBa
npXiBBBBBBBBHBl
BBBBBBBBBBBBBBBBDUrJ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbV
Nykyajan armada nlyttil tltlaiMtu Alusien tylsät ktulat kynUvit saitoja ja ovat valmiit tSn-timil- n
miehiä ja varjttclta vihollisen rannikolle H6kklykelll Italiaan oli kolme hyviä harjoi-tusta
Dicppcttl Ptnttlltrlaua Ja Sisiliassa
!
KIITOS
Lämpöiset kiitokset niille Klrklaml Ukelälsille jotka yllätitte
meitä maalle muuttomme johdosta Kiitos kukista ja kahvipöy-dästä
sekä rahalahjasta Kaunis kiitos Miss Hjeltille ja Mrs
Aholle siellä lännillä käynnistä
II
JLI
Aino ja Eino Sandell
Dane Ont 6 p Syyskuuta 1943
: im t ! ai mimi K) JZJK:ajiaBjajjtajfflir:BBajt1
että Italia tulee pysymään sodassa
Lilttolalskansat ehäf tule löyU-mää- n
kavaltajia "sellaisia kuin Ita-liassa"
saksalaisten joukossa sanoi
hän ja lisäsi että "he eivät ym-märrä
minun persoonallista asemaa-ni
eikä poliittisten toverinl !enttä-marsalkkai- ni
amiraalienl ji ken-raalie- nl
kantaa Saksar johto n
yhtenäisempi kuin kcvskaar"
Hitler sanoi että It-iHa- u luhistu-minen
"voitiin nähdä Ja kauan al-kaa
sitten" Alä hän ei piKinyt Sik- -
san avun puuttumisen syynä— jonka
nvun hän sanoi olleen runsaan—vaan
tahdon puuttumisen" syyni
Montreal Que
Montrealin P Mikaelin Suom Luth
seurakunnan uutisia
"Syksy on tullut ja myrskytlee"
Näin voimme kohta laulaa vaikka
svksy onkin vielä kaunis Ja pitkä se-kä
aurinkoinen ja väririkas Pian se
kesä meni Ja nyt ollaan taas kukin
kotona seurakuntahommlssa entistä
ahkerani min
Toissa sunnuntaina eli S p:nä tk
oli kesäleirillämme viimeinen piknik-ki
Vaikka olikin kolea Ilma niin oli
sinne silti kokoontunut aikalailla vä-keä
Päivälliseksi oli laitettu kolme
kanaa ja kaksi kukkoa Nuo kukot
olivat ne leirimme "herätyskellot"
Ne menivät sinne keväällä ensimmäi-senä
muuttopäivänä ja alkoivat kus-va- a
nopeasti Niille kasvoi myös suo-malainen
sisukin Aamulla ne heralle-llvä- t
kansan ylös kauniilla laulullaan
Ja päivällä pitivät komentoa ettei ky-län
koirat saaneet tulla leirille Ereh-tylvätp- ä jokus ajamaan pikku pot-kiakin
takaa ja tarttuivat heidän hou-sun
takapuoliinsa Lihavia ne olivat
ja hyvältä näkyivät sitten maistu-neen
Nyt on sitten M rl m me kiinni
Ja kenttämme hiljainen ensi kevää-seen
asti
Toimintamme seurakunnassa alkaa
hetimiten Ensi torstaina tk 16 p:nä
alkaa seurakuntamme ompeluseura
Hyvä tarjoilu on Iltapäivällä ja Illalla
kello 6 tarjoillaan lämmin suomalai-nen
Illallinen Kello R3Q on sitten
lyhyt ohjelmatllalsuus Tervetuloa Jo-kainen
silloin mukaan! Olisi hauskaa
jos oikein joukolla ainakin silloin
tällöin tultaisiin tänne Illalliselle Sa-malla
kun täten autamme seurakun-tatyötä
saa perheenemäntä silloin
olla vapaa lllalllshuollsta kotona
Jumalanpalvelukset ovat nyt säännöl-lisesti
seurakuntatalolla joka sunniin
tai Ita kello 8 ja Knox kirkossa on en-simmäinen
suuri jumalanpalvelus
Mlkkr-llnpäivän- ä ensi kuun 3 pnä
Siitä lähemmin tuonnempana
Viime sunnuntai oli kuninkaan
märäämä rukouspäivä tämänkin maan
kirkoissa Varmaan suomalaisetkin
seurakunnat siihen yhtyivät Mekin
täällä seurakunnassamme sillien --
maila tavallamme yhdyimme Hartain
mielin yhdessä rukoilimme yleisen
mallman rauhan puolesta Mutta sit-ten
meillä kalkilla suomalaisilla on
yksi yhteinen Ja tärkeä asla jonka
puolesta emme saa väsyä rukoile-masta
Se on meidän oma rakas syn-tymämaamme
Ja kansamme "Suo-meni
kansani syntymämaa äitini
kultainen kallis" J ne Miten monasti
nämä sanat ovatkaan kaikuneet kor-vissamme
ja mielissämme näinä koet-telemuksien
aikoina Mutta rukouk-sissamme
on aina ollut kuin salainen
korviin kuulumaton kaiku ja vas-taus:
"Viel uusi päivä kalkki muut-taa
voi" Ehkä Jo kohta näemme sen
päivän jolloin kansamme on taas va-paa
sodan kirouksesta Suokoon hyvä
Jumala pian rauhan maalimaan ja
kcinsollle hyvän tahdon Tehkäämme
yhteistä työtämme seurakunnissani- -
Makuu
Ulkomaille: kk
Tilaushinta: lv kk
Weijcwe1hem!
DIAMONOS (W
THATARE tfff
THE TAIK Jv
w-- -
Katselkaa mistä tahansa et-te
löydä timanttisormuksia niin
kauniita hyvänlaatuisia Itegls-teroltyj- ä
Oikeita Vakuutet-tuja
ROB6RT
BROlUn
LIMITED
DIAMOND MIRCHANTS
AND OPTOMETRISTS
suosuiiY CLI
mekin rakkauden hengessä
että rakkaus mutta viha
tora hajoittaa
Vindsorin pankkivarkaat
kiinni
Vindsorista Ilmoitetaan että po-liisin
viisi
miestä syyllisenä Wheatlcysa ta-pahtuneeseen
Jossa veivät S40OO
Ryöstäjät Jotka ovat van-gittuina
ovat nimeltään
Smith Peter Imevin Leo
Alan lJaldwn Vernon Gites
Kalkktolset ovat Vindsorista pait-si
viimeksimainittu joka Sand-vvlchls- ta
Smith Dieppen veteraa-neja
Aikovat kilpailla
Ontariossakin
Itimousklsta ilmoitetaan
etU taantumuksellinen Quebecin
ranskalainen puolue liloc Populalro
tulee asettamaan ehdokkaansa Jo-kaiseen
vaalipiiriin niin maakun-nalllsi-v- a
kuin myöskin liittoperiä-inenti- n
Quebecissa lisäk-si
tulee asettamaan ehdokkaita
myöskin Ontariossa New Bruns-vvickts- sa
Ilmoituksen teki tri Pier-re
Gauthier llittoparlamentin jäsen
NORJALAISET OOOTTAVAT TIE-TO- A
SPITZBERCENILTX
Lontoo Norjalaiset
maanantaina tietoa garnisoonlma
kohtalotta SpiUbergenllll jota vaa-taan
8aktan laivasto välttänyt
hyiSkklykaen viime ket-kivilkko- na
kk
VAPAA SANAN TI LAUSKAAVAKE
Vapaa Press Ltd 260 Spadina Ave Toronto Wa 7721
Allekirjoittanut Vapaa Sanaa lv kk 3 kk
NIMI
OSOITE
neuraa mukana S
1 v 5:00 — 6
3:75 — 6
+% X JL1
w- - m m' x # i
a j--- 5
—
ja
— ja
- corn
muistaen
rakentaa ja
— J Yrttimaa
toimesta on vangittu
Canadan pankin ryös-töön
varkaat
dollaria
Franklin
Dubroy
Ja
on
on
Quibec
vaaleissa Ja
Ja
— odottivat
on
tehnecntä
2:50
2:00 — 3 1:00
Sana
tilaa 6
H