0247a |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SH
'
s?
: i
' !
vua
CS !9rtHWww''''''wyi'y-ij- ?
SANA
(FREE PMSS)
Intfapandtnt FliHilah-Canadlai- i
NtwapPr
Publlahad tvary Tusaday Thur
ay Md aturday by Tha Vapaa
Sana Prtsa Limited Toronto 2 B
EINO UNHOLA PraaltfoM
VAINO MALMIVUORI Managar
REYNOLO PEHKONEN Editse
Prlvata Addreaa of Praaidant:
4 Soho 8t„ Toronto Ont
uslntaa and Editorlal Otpart
mtnta:
260 Spadlns Ave Toronto 2 B
Phona WA 7721
Reglstered aa teeond-clas- a atter
JanSry19th 1912 at tha Poat
Offlea Ootiartmcnt Ottawa Ont
Subacriptlon rateo in Canada and
United Statee: Per Yer $375: SU
Montht $200 Three Montha 100
In other Countrlee: Per Yeaiw$500
Slx Montha $2-5-
0
Koskahan loppuu
sota?
Ylläolevan kysymyken kuulee teh I
tävän hyrln usein Ja kun ajattel-emme
että tämä sota alkaa olla Jo
loppupuolella neljättä vuottaan niin
el ole ihmeteltäväkään vaikka tä-ininluonto- lsla
kysymyksiä usln
kuuleekin Sehän on vain Inhimillis-t- i
Ihmiset olkaTat toivomaan rau-haa
Ja iässä rauhankaipuusaan
huokaavat: koskahan tämä ota lop-puu!
rrz'zy!-i- -
Koska sota loppuu on yhtä valkea
aanoa kuin e että milloinkahan
vihollisemme antaantuTat Kumpai-seenkin
on vaikea vastata Yksi
asia on meidän kuitenkin pidettäa
mielessämme Ja e on ae etti tämä
ota el voi loppua ennenkun Joinri-kum- pi
Uistelevista puolitta on lyö-ty
niin että en on antaannuttavf
Tain Jomman kumman täydellinen
antaantumlnen tulee lopettamaan
sodan siihen palkkaan Eriasla on
altten milloin Ja kuinka kaukana on
vielä se aika
Joa sitten käymme vaikka kuinka
puolueettomasti tarkastamaan an-taantum- isen
merkkejä jemmassa
kummassa taistelevista puolista
tässä tapauksessa aksellvaltaln Säk-ään
Italian Ja Japanin yhdltä puo-len
Ja Lllttolalsmaltten toiselta puo-len
niin täytyy meidän todeta mi-käli
liittolaismaat ovat kysmykses-s- ä
että niissä ei ole vielä vähiäkään
ellalsla merkkejä olemassa Ei sillä
etteikö rauhankalpuu näissä maissa
chsl voimakas Mutta se et lähde
niistä heikkouden merkkinä vaan
todellisena toivona rauhasta Ja li-sätkäämme
vielä: sellals-st- a rtuhas-t- a
Jonka vain voittoisat armeijat
tuovat kansoilleen Huolimatta siitä
vaikka Kiina on ollut taistelutante-reena
yli kuusi vuotta huilimatta
siitä vaikka Britannian kansa on ol-lut
mukana kohta sodan alusta Ja
saanut kanta raskaan sodan maatta-man
taakan huolimatta siitä vaikka
Venäjä on ollut yli kaksi vuotta
mlU hlrvlttävimplen taisteluiden
tantereena ja huolimatta siitä vaikka
Yhdysvallat el ole ollut vielä kahti
vuotta sodassa niin kalkki nämä
maat Jo yksinkin lukien oTat rnltH
pUtlivlnunta tästä sodassa käydi
e voittoisaan loppuun
Joa katsomme liittolaisten tarmoa
Ja kykyä Jatkaa sotaa niiden aineel-lisen
voiman peruneella niin Jokai-sen
täytyy todeta että siinä el näytä
vähääkään heikkenemisen merkkejä
Päinvastoin tiedämme etti niiden
totatarretuodanto on nyt vasts ve-rratuin
hiljan päässyt siihen mit-taan
Jonka ne laskivat plämäirik:
pari vuotU sitten Ja Joka nyt sel-laisenaan
ylittää moninverroin akse-lin
tuotannon Tim suunnaton ko
netalo on nyt vaata aUtenrt täydellä
höyryllä liikkelle Se on vasta alus
saan Ja se ei tule pysähtymään puo-litiehen
ttllä kertaa
Entä akselin voimat? Ne cvat
(Saaneet Jo tuntuvan repeämin Ita
lia voidaan pitää Jo melkein lyötynä
vaikka se vielä klemurteleekln tus-- j
kissaan MutU Saksa Sakun voi-mat
pidetään vielä Tahvoina Ei
kuitenkaan enään liittolaista voi-main
verolaina Oa vain sitten eri-Jut- tu
kuinka kauan saktinkarsa
haluaa käyttäS aseitaan Viime ai-koina
olemme kuulleet sieltä uutLs:a
Jotka viittaavat samaan toivotto-muuden
tunteeseen mikä saattoi
Saksan viime maailmansodissakin
nostamaan kätensä ylös Ja kun
kerran tällainen epätolvontunse pää-see
volmakkaanna vallitsemaan kan-'sa- n
keskuudessa niin itä on vaikea
enään poistaa
On siis valkea sanoa koska sota
loppuu Se voi tuottaa vaikka min-kälaisia
yllätyksiä Seikat Jotfci
tällä kertaa voivat näjttää mahdot-tomilta
voivat huomenna ensi vii- -
kolia ensikuussa Ui ensi vuonna ol
la aivan toisin
Sodan pikainen loppuminen riippuu
siis saksankansasta Toivokaamme
että se aika el ole enää kaukana
Professori Boris Sirpo
saa huomiota
Portlandlsta Ore Ilmoitetaan että
professori Boris Slrpo suomalainen
vlulunlstl Ja orkesterinjohtaja on va
littu Marylhurst opiston Jouhlsoltln
osaston Johtajaksi alkaen ensi luku
vuoden alutta Hän samalla antaa yk-sityistä
opetusta viulun ja sellon soi-tossa
Samalla hln tulee johtamaan
Marylhurstln Jouhtorkesteria
Tämän ylläolevan uutisen yhteydes-sä
tehdään Fortlandlssa Ilmestyvässä
Oregon Journalissa selkoa miten pro-fessori
Slrpo on lahjakkaan suomalai-sen
viulutaiteilijan Heimo Haiton
kasvatuslsä ja miten Heimo kasvatus-Isäns- ä
kanssa teki vuosina 1940-4-1 en-tisen
presidentti Hooverln kehoituk-sesta
konserttimatkan Suomen avus
tuksen hyväksi Edelleen selostetaan
mainitussa lehdessä professori Slrpon
olleen Viipurin rouslikklkonservato-rl- n
perustajan Ja Johtajan ennen so-taa
opiskelleen sellaisten mestarien
kuin Sevilkln Ja Welnsartnerln Joh-dolla
Lehdessä myös mainitaan Sibe-liuksen
vuotena 1910 antamasta prof
Slrpoa koskevasta lausunnosta missä
Sibelius on sanonut: "Mr Slrpo on
erikoinen kyvkäs Johtaja Vielä e-rem- män
hän oinaa harvinaiset luon-taiset
lahjat havaita nuoret viulutai-teilijat
Ja ohjata niiden opiskelua
omalla yksilöllisellä tavallaan"
Suomen tulitikkuja
Bulgariaan
K) nimenen miljoonaa tulitlkkupa-kettl- a
on saapunut llulgarlaan Suo-mesta
Se osoittaa että suomalaiset
ovat saaneet haltuunsa osan Ruotsin
tulltlkVuviennlstä Kinansslpllrelssä
sanotaan että Suomen Ja Dulgarlan
välinen kauppa osoittaa lisääntymis-tä
Jälkimmäinen maa haluaa erittäin-kin
Suomen puutavaroita
Karjapihassa
"Hoi MuurlkVl Täpllkkl Tessa Ja
Manslkkl
lehmäni kalkki Jo tulkaa!" —
Karjalko-Ann- l se huutavl karjaa
kujassa kellot ne kalkkaa Ja soi
puhtahat kiulut jo tyttönen toi
ja poskensa Innosta hehkuu
Kas Taavetti veitikka hiipivin
askelin
nurkalta Annia Täljyy
pihlajan marjoja heittävl kiuluun
-- Hyi sinä Taavetti hylkiö pois'" —
Anni se huus kunl suuttunut ois —
"ntln ootaskln kostanpa vielä!
Kun talkoot on tanhulla näit sinä
silloin ma
tanssi en kanssasi lainkaan
Lulkalan Ansukin ruiski on näät sa
silloinpa sappesl kiehuu kai
poikia multakin on hui hait —
Mene pellolle Eero jo kyntii!"
--No mitä nyt turhia Annini
marjani
heitä Jo hlltehen riita!
Kaikista sleTln oot sini sentään
anna kun hyttyjä torjun noin
tultakin viereesi laitella voin!"
— Sitä Taavla nappasi suuta!
Larin-Kyöst- i
LAUANTAINA ELOKUUN 14
Llikekavtrl eroamitta
Pakinajuttuja
Ontarion viimeksi pidetyt vaalit
lykkäsivät eri vastuksen CCK:stä
niin porvaripuolueille kuin niillekin
aineksille jotka vielä Joku aika sitten
toltottltat että CCF on kolmas kapi-talistinen
puolue Canadassa Tässä
lehdessä jo silloin kun CCF lähti ot-tamaan
ensi askelelta Canadan työ-läisten
keskuuteen osoitettiin työläi-sille
ja farmareille että illni lähes-tyy
teitä puolue jonka mukaan teidän
on lähdettävä ja rakennettava siltä
oma puolueenne ajamaan etujanne
Tästä kannasta el Vapaa Sana ole
katsonut tarpeelliseksi koskaan po-iketa
Eikä lehdemme ole sitä tehnyt
siksi että sitä olisi siihen miltään
taholta yllytetty pyydetty tai vaadit-tu
Vaan on tätä Canadan työväen-puoluet- U
puolustettu aavlsimme ta
holta vapaaehtoisesti kalkkina sen
olemassaolon aikoina
Kommunistimme näkevät tällä ker-taa
CCP:ssä työväenpuolueen vain
omien tarkoitusperiensä vuoksi He
tahtovat näyttäytyä tyoiäenaslanaja-jlks- l
CCF: n liepeillä tällä kertaa
tain siihen saakka kun he ovat perus-taneet
oman valtiollisen puolueensa
kilpailemaan CCF: n kanssa ja hajoit-tamaan
työläisten todellista yhteis-rintamaa
Tällä kertaa on heidän
keskuudessaan käynnissä voimakas
aktltatsloni juuri tällaisen CCF:ää
haukkuvan Ja parjaavan puolueen pe-rustamisesta
Canadaan Tulkoompa
tämä puolue olemaan nimeltään sit
ten kommunistinen edistysmielinen
tai vaikka mikä muu mielinen tahan-sa
ntln tulee sen ensi tehtävänä ole-maan
"osoittaa" silloin samoin kuin
aikaisemminkin että CCF on no good
Ja edelleenkin kolmas kapitalistinen
puolue
Olemme saanut kuulla että Jollain
paikkakunnalla ovat nämä kommunis-tiset
ainekset nostaneet rintaansa
CCF: n loistavan vaallentulosten Joö-dos- ta
Emme ymmärrä mitä ansiota
heillä on niihin tuloksiin CCF olisi
saanut yhtä odottamattoman suuren
tuloksen vaikka komut olisivat näyt-täneet
todellista karvaansakln vaa-lien
aikana
Katsokas: CCF: n vaalientulokset
pohjautuvat vallitsevien olojen poh-jalle
eikä sille vihamielisten hetkektl
"ystäviksi" helttäytyneltten myötä-mielisyydelle
Matti Mäntylahtl näkyy "lorpuvll-ko- n
jutustelussaan" toivovan että
CCF pysyisi "kansanvaltaisena puo-lueena
kommunistien stsältäporauk-sest- a
huolimatta" Matti saa olla huo-leti
siitä seikatta CCF:ää eivät pis-te
kommunistit sisältä poramaan vas-taisuudessa
enempi kuin tähänkään
asti Silli CCF:n Johto Ja jäsenistö
Saaomalehdistcn kellossa
muuttuu ääni
Madridista ilmolteUan etti Espan
Jan sanomalehdet Jotka olivat sei-ris- ti
ja suorasti natsien Ja fasctstien
kannattajia ennenkuin Mussolini ku-kistui
ovat nyt muuttaneet "iinU
kellossa" Nyt Jo puhutaan liittoutu-neiden
valtakuntien mahdolllsuuktls-t- a
suoriutua voittajina Kun Mussol-inin
hallituksen kukistuminen tuli tie-doksi
kirjoittivat Espanjan lehdet
etti maailmansota No 2 on nyt ke-hittynyt
samanlaiseen valheeteen
kun oli enttmmilnen maaltaan sota t
191$ loppupuolella
P — SATURPAV AUG 14
%
jCM&tjZ£}
yhteisettä pltneksestä
ovat heistä kyllin selvillä pitääkseen
CCF:n kansanvaltaisena ja puhtaasti
canadalalsena työväenpuolueena
Pulla-Pekk- a
Marsalkka Pietro
Badoglio
Buenos Air — Eräs Italialaixatt!
joka tuntee marsalkka Pietro Badcg
lion Mussolinin seuraajan sanot
Badogllon olevan "itsepintaisen mie-hen"
Neiti Sarfattl Joka kerran tunsi
Mussolinin läheisesti ja oli cniimal
nen hänen englanninkielisen elämä
kertansa kirjottuja kertoi seuraa
vaa Italian uudesta päämlehesU
"Tunsin Badogllon hyvin Vaikutel
mani hänestä voi sisällyttää muuta-maan
sanaan :Hän on läpeensä van
va ja itsepintainen mies
"Badogllon politiikka 'Italia yli
kaiken' on pysynyt hänen osoviltta
naan läpi hänen kirjavan uransa
Jos panemme kaksi Ja kaksi yhteen
tuntuu minusta kuin olisi Badoglio
ollut ankarasti slU politiikkaa vas-taan
jolla Italia alistettiin natsiko-menno- n
alle
"Sanoisin hänen tuntevan italli
laisen sotilaan psykologian melko
hyvin eikä hän voinut hyväksyä sitä
tapaa millä saksalaiset säälimätU
uhrashat Italian nuorison Hän on
mies joka el elämässään ole epä
röinyt usxaltaa paljon ja ottta va
kavaa vastuunalaisuutta harteilleen
"Jos Badoglio ja kuningas todella
tuntevat olevansa yhtä Italian kan-san
kanssa ja oikein tulkitsevat sen
rauhanhalun toivon heidän löytävän
rauhan tien"
Kiistaa loijareista
Kuinka monta lotjarla on hlntahal-llnno- n
palveluksessa? Northdakota-laine- n
republikaaninen lllttosenaatto-r- l
Longer äskeisessä puheessaan New
Yorkissa selitti niitä olevan 2T00 Ja
samalla huomautti että Englannissa
samanlainen työ suoritetaan seitse-män
lotjarln avulla
Thomas I Emerson hlntahalllnnon
ylllakimles kiukkuisena kielsi se-naattorin
väitteen Hän lausui että
hlntahalllnnan palveluksesta on vain
17SS lain tuntijaa Senaattori Langer
kirjeessään New York Timesissa vas-taa
lausumalla etti Emersonln lau-sunto
yksinkertaisesti el ole totta
Ja väitteensä tukemiseksi hän sitee-raa
edustajahuoneen rahanluovutusko-mlteass- a
toimitettua kuulustelua jos-ta
Ilmeni että vuosi sitten hinta-hallint- o
myönsi silli olevan palveluk-sessaan
514 lakimiestä VVashlngto-niss- a
ja 2224 lakimiestä muualla
maassa yhteensä 27 5 S eiki 178$
kuten Emerson vilttiä
Vuotta myöhemmin saman railo-kunna- n
edessä hlntahalllnto vaati
itselleen 4427 laklmiesti Washlngto-nii- n
ja eri ostin maata
Emerson myös teki kyseenalaisek-si
langetin viitteen etti Englannis-sa
hlntahalllnto tulee toimeen seit
semällä loljarilla "Siellä on kymme-nen
loijarla hintojen kontrolllhom-mltsa- "
hän voitonriemuisena julisti
Sota kaikenlaisine hallintoineen
näyttää olleen onnenpotku tuhansille
"saistertllle" Yhdysvalloissa
[ Etaa taita! Yanrtöt-- !
tanut Cataniaa eneni-- i
min kuin sodat
SISILIAN SUURI KAUHU
i Taistelut Sisiliasta ovat viime päi-vinä
keskiytyneet Sisilian kauhun —
I tulivuori Etnan lohkolle — tullvuo- -'
ren joka on tuottanut Joukkosurmaa
I ja ääretöntä tuhoa etenkin Catanialle
fjonka liittolaiset valtasivat viime
viUon lopulla) Ja sen lähistön kau-pungeille
ja kauppaloille Catanlan
asukasluku lähintelee i mllj hen-kilöä
ollen väkilukuunsa nähden Ita-lian
suurimmista kaupungeista kym-menes
Catania lähes tuhoutui
Etnan suurpurkauksessa ja siinen
liittyneestä maanjäristyksessä Cata-nia
tuhoutui melkein täydellisesti Et-nan
kidasta purkautuneiden laavavir-tojen
vjoryessä kaupunkiin Catania
oli menestyvä satamakaupunki Jo
:M$ vuotta sitten Hoomalalset teki-vät
siitä upean kaupungin Jota sit-temmin
ovat sodat aika-ajoi- n tuhon-neet
mutta eniten vahinkoa sille ovat
tehneet maanjäristykset Ja Etnan
purkaukset
Catinla perustettiin
kreikkalaisten raivaajien toimetta jo
47G ve Kr Kun Etnan tuhopurkaus
Ja maanjäristys pahoin tuhosivat Ca-tant- an
132 ve Kr Kooma vapautti
kaupungin verotuksista 10 vuodeksi
V 251 J Kr Etnan purkauksesta läh-tenyt
laavavirta tunkeutui jälleen tu-hoisana
Catantaan ulottuen mm sen
suureen amfiteatteriin joka oli siihen
aikaan yksi Rooman valtakuntaryh-mä- n
suurimmista Sitten v 1169
maanjäristys jälleen uhkasi Cataniaa
Järistys tuhoten mm roomalaisten
sinne rakentamat linnoitukset
Ihmeellinen palattua
Tulinen laavavirta Etnasta uhkasi
samanaikaisesti Cataniaa jolloin us-kovaiset
asukkaat marssivat päin
laavavirtaa liehuttaen Pyhän Asathan
huntua "jolloin laavavirrat jotka uh-kasivat
niellä kaupungin kääntyivät
kaupungin sivuitse ja virtasivat me-reen"
— niin kertoo lengenda
Työn riemu
' Työn riemu on maailman suurimpia
riemuja Jos työn riemu on rakkau-den
köynnöksillä vartioitu niin työ
tuottaa satakertaisen sadon Lyhytkin
askel parempaan on suuri edistys-askel
yksilön ja kansojen elämissä
mutta pieninkin harha-aske- l Ja huo-lettomuus
johon usein jäädään viepi
huimaavaa vauhtia taaksepäin Jou
kot otat hyvin hitaita Innostumaan
henkisiin harrastuksiin
l!uä näin on siihen on moniaita
syltä
Työmuodoista ei ole puute kun
vain löydetään Innostuksen vipusin
— Meillä on seuraelämässämme mu-sikaalista
harrastuksia lauluineen ja
sotttolneen on urheilullisia harras-tuksia
runous ja lausunta-harrastuksi- a
puhuma-harrastuksi- a ja näytelmä-harrastuksia
toivonliitto Ja kirjalli-suusharrastuksia
— mutta niiden
voimalaitteet pyörivät niin usein Oh-jaa
— tai vallan heikosti — Eikö tä-hän
tyhjän pyörimiseen ole meissä
vanhemmissa usein vika?
Meidän olisi kauneuden kalpaajlna
jo etsijöinä tunnettava etsikkoaikam-me
paremmin Ja velvoittavammin
Me olemme Jokainen tilivelvollinen
siitä jos nuorisomme rappeutuu
Rakkauden käsky velvoittaa meitä
työhön Se kutsuu Jokaista rintamalle
Lemmen vastukset
Heikki Ja Liena ne Jutteli näin:
"AI voi kun sinä olet nätti:"
"Ja ttnä niin sievä mun ystäväin!"
"Mutf nllnpäs mun Jaskakin Jätti'
"OI Llenanl Lienanl sinua en
minä Jättää vois' toki milloin
Tai Jos minä turhia Juttelen
en Helkki lie minä silloin"
"No enhän mä sentään epäile en
täst' onhan kaukana leikki"
— Näin sujui Juttu se eellehen
mutf viimein virkahti Heikki:
"OI tulehan Llenanl puskan taa
ot anna kun sinua putsaan
Oot omani tä el muut tua taa
Ja vertalstas kuulu el kussaan!"
riitetty tehtykin tottakai
ja putkasta kuului multke
— Mutf peijakas! lempoko lempeen
sai
kun huutohon hukkui kuiske?
Ja mäellä hyppivit kirkuvat nyt
ja noituvat Helkki Ja Liena
Kuin htlst nyt heihin on Iskenyt
Ja vallan ottanut rlena
j Min lemmenmalja se kaatui oi!
ja myrskyyn mylvihtl kesi
Syy: pukaa missi he lemmesti joi
1 oli kauhea xnuurahaltpetä
Jussi Raitio
NO 3 — lfM1
Lukijan
Viikkopalsta
NIMIPÄIVIÄ
14 p lauantaina Lahja
15 p sunnuntaina Marjatta Mirjl
16 p maanantaina Aulit
17 p tiistaina Vaalimo Vrnepi
18 p keskiviikkona Lemmtty
19 p torstaina Maunu Mauno
20 p perjantaina Slevo Simull
21 p lauantaina Sulo
Muistettavia mittasuhteita
Saadakseen nopean Ja oikeaa lUi tyken pienistä annosmääristä joiu usein näkee ohjeina on mustettiTi että:
eö tippaa on yksi teelusikallii5
kolme teeluskalllsta on yksi raokl
lusikallinen: kaksi ruokausikallisu
on yksi unssi 16 unssu oa yksi pamtl Ja 32 unssia on yksi kurta
Eliel toisin ole määrätty tarkoitta
tässä lusikallinen vain reunsa myo ten eikä kukkurallista lusikkaa j
ten Jos oikein tarkalleen tahtoo ntfua
niin on tasaisen tikun syrjällä vedet
tävä yli lusikan liika-aine- s poit
Kanoille riittävästi puhdasta
vettä
Dominion maanvlljelysdepartmetta
muistuttaa vieläkin kuinka tärktä-- i
on että kanoilla erittäinkin niiden
munismlsalkana on aina riittävästi
puhdasta vettä saatavana Vesiastia:
on tarkastettava ja uudelleen taite-ttava
puhtaalla vedellä vähintäin joki
aamu Ja Jälkeen puolenpäivän tia
puutteessa vähenee kanojen munata
tanto Eiki vielä siinä kalkki kuo
jen terveyskin kärsii veden puuttee-tta
A
baa3i :
Kaalimato onnellisena harit-tämäs- sä
Victory Gardenia
Ylläoleva on piirustettu Dominio:
maanviljelysdepartmentln toimeiti
Kesäkuukausien aikana on nosti-moisi- a
toukkia jotka pitävät Juhlan
sa Victory Gardeneissa Ja saaturit
siten koko vuoden työn tuloksille
suuren tuhon Yksi näistä tonklsU
on ns kaalimato Se on ylempäd
olevaan kuvaan piirustettu et
perhoselta Ja sitten toukalta uijt
vän svönälilspn näköiseni N=1
toukat elävät kaalien Ja kukUU
Ilen lehtiin Imemeällä reikiä Ma
pian kuin näitä pieniä retkiä iu
ilmestyä on toukkien häTlttimäe
myöskin alettava
Polyyttämällä arsenate o( lead J
hydrated lime aineilla on katsora
kalkkein tehokkaammaksi kelncU
hävittämään näitä syöpäläisiä TM
osa myrkkyä sekoitettuna kuntee:
saan hydrated Ilme (sammutetOT
VotkHin tviiva tntA nohrtftiia 1
vien lehdille aamulla varhain 1
möhään Illalla kun lehdet ovat V
teenä kasteesta Erikoista buoiuö
pidettävä kaalien Ja kukkata- -
keskuksista sillä nämä ovat w
klen ruokapalkkoja
Sudbury Ont
Huomenna tapaamme slU tms
Long Laken "Suomlrannall"
hän on monenmoista aJaDT"t'fJ
m voimain koitoksia köydnTeW
miehet miehiä Ja naiset nm
- n imine''' iaan vnueu tria" --—
Holonalsen Armas Copper =
ti huomautti että älkää tuätt--
set kovin pahasti loukkaantua
ka he vievätkin vuodeksi kiervp
klnnon Copper CliKIln MitiP"
tuotta annetaan eoppercB-- t'
olla hyrltsi luuloissa J w°='
naytetäin! Toivotaan e
8lttn siellä on V J - J
f„im rurimät uteU" '
mestaruuskilpailut til"JSrj
tornina ja nauuwn~ -
panee parattaan sillä J--J
Jat kuuluvat olevan ei—
naDimmitansssiiinuuuvaa"m—me utjt)_ t Txtaas
kehaisivat kelttiväcsä P'
jakkaa mitä -'- "" I
in slllL Mennäänpä '
tuosta päivitti nauttiin8tmanlioille " " j-- _ „- i-ylels-
ö- i oli paljon 'jjef
IUD
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, August 14, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1943-08-14 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7001185 |
Description
| Title | 0247a |
| OCR text | SH ' s? : i ' ! vua CS !9rtHWww''''''wyi'y-ij- ? SANA (FREE PMSS) Intfapandtnt FliHilah-Canadlai- i NtwapPr Publlahad tvary Tusaday Thur ay Md aturday by Tha Vapaa Sana Prtsa Limited Toronto 2 B EINO UNHOLA PraaltfoM VAINO MALMIVUORI Managar REYNOLO PEHKONEN Editse Prlvata Addreaa of Praaidant: 4 Soho 8t„ Toronto Ont uslntaa and Editorlal Otpart mtnta: 260 Spadlns Ave Toronto 2 B Phona WA 7721 Reglstered aa teeond-clas- a atter JanSry19th 1912 at tha Poat Offlea Ootiartmcnt Ottawa Ont Subacriptlon rateo in Canada and United Statee: Per Yer $375: SU Montht $200 Three Montha 100 In other Countrlee: Per Yeaiw$500 Slx Montha $2-5- 0 Koskahan loppuu sota? Ylläolevan kysymyken kuulee teh I tävän hyrln usein Ja kun ajattel-emme että tämä sota alkaa olla Jo loppupuolella neljättä vuottaan niin el ole ihmeteltäväkään vaikka tä-ininluonto- lsla kysymyksiä usln kuuleekin Sehän on vain Inhimillis-t- i Ihmiset olkaTat toivomaan rau-haa Ja iässä rauhankaipuusaan huokaavat: koskahan tämä ota lop-puu! rrz'zy!-i- - Koska sota loppuu on yhtä valkea aanoa kuin e että milloinkahan vihollisemme antaantuTat Kumpai-seenkin on vaikea vastata Yksi asia on meidän kuitenkin pidettäa mielessämme Ja e on ae etti tämä ota el voi loppua ennenkun Joinri-kum- pi Uistelevista puolitta on lyö-ty niin että en on antaannuttavf Tain Jomman kumman täydellinen antaantumlnen tulee lopettamaan sodan siihen palkkaan Eriasla on altten milloin Ja kuinka kaukana on vielä se aika Joa sitten käymme vaikka kuinka puolueettomasti tarkastamaan an-taantum- isen merkkejä jemmassa kummassa taistelevista puolista tässä tapauksessa aksellvaltaln Säk-ään Italian Ja Japanin yhdltä puo-len Ja Lllttolalsmaltten toiselta puo-len niin täytyy meidän todeta mi-käli liittolaismaat ovat kysmykses-s- ä että niissä ei ole vielä vähiäkään ellalsla merkkejä olemassa Ei sillä etteikö rauhankalpuu näissä maissa chsl voimakas Mutta se et lähde niistä heikkouden merkkinä vaan todellisena toivona rauhasta Ja li-sätkäämme vielä: sellals-st- a rtuhas-t- a Jonka vain voittoisat armeijat tuovat kansoilleen Huolimatta siitä vaikka Kiina on ollut taistelutante-reena yli kuusi vuotta huilimatta siitä vaikka Britannian kansa on ol-lut mukana kohta sodan alusta Ja saanut kanta raskaan sodan maatta-man taakan huolimatta siitä vaikka Venäjä on ollut yli kaksi vuotta mlU hlrvlttävimplen taisteluiden tantereena ja huolimatta siitä vaikka Yhdysvallat el ole ollut vielä kahti vuotta sodassa niin kalkki nämä maat Jo yksinkin lukien oTat rnltH pUtlivlnunta tästä sodassa käydi e voittoisaan loppuun Joa katsomme liittolaisten tarmoa Ja kykyä Jatkaa sotaa niiden aineel-lisen voiman peruneella niin Jokai-sen täytyy todeta että siinä el näytä vähääkään heikkenemisen merkkejä Päinvastoin tiedämme etti niiden totatarretuodanto on nyt vasts ve-rratuin hiljan päässyt siihen mit-taan Jonka ne laskivat plämäirik: pari vuotU sitten Ja Joka nyt sel-laisenaan ylittää moninverroin akse-lin tuotannon Tim suunnaton ko netalo on nyt vaata aUtenrt täydellä höyryllä liikkelle Se on vasta alus saan Ja se ei tule pysähtymään puo-litiehen ttllä kertaa Entä akselin voimat? Ne cvat (Saaneet Jo tuntuvan repeämin Ita lia voidaan pitää Jo melkein lyötynä vaikka se vielä klemurteleekln tus-- j kissaan MutU Saksa Sakun voi-mat pidetään vielä Tahvoina Ei kuitenkaan enään liittolaista voi-main verolaina Oa vain sitten eri-Jut- tu kuinka kauan saktinkarsa haluaa käyttäS aseitaan Viime ai-koina olemme kuulleet sieltä uutLs:a Jotka viittaavat samaan toivotto-muuden tunteeseen mikä saattoi Saksan viime maailmansodissakin nostamaan kätensä ylös Ja kun kerran tällainen epätolvontunse pää-see volmakkaanna vallitsemaan kan-'sa- n keskuudessa niin itä on vaikea enään poistaa On siis valkea sanoa koska sota loppuu Se voi tuottaa vaikka min-kälaisia yllätyksiä Seikat Jotfci tällä kertaa voivat näjttää mahdot-tomilta voivat huomenna ensi vii- - kolia ensikuussa Ui ensi vuonna ol la aivan toisin Sodan pikainen loppuminen riippuu siis saksankansasta Toivokaamme että se aika el ole enää kaukana Professori Boris Sirpo saa huomiota Portlandlsta Ore Ilmoitetaan että professori Boris Slrpo suomalainen vlulunlstl Ja orkesterinjohtaja on va littu Marylhurst opiston Jouhlsoltln osaston Johtajaksi alkaen ensi luku vuoden alutta Hän samalla antaa yk-sityistä opetusta viulun ja sellon soi-tossa Samalla hln tulee johtamaan Marylhurstln Jouhtorkesteria Tämän ylläolevan uutisen yhteydes-sä tehdään Fortlandlssa Ilmestyvässä Oregon Journalissa selkoa miten pro-fessori Slrpo on lahjakkaan suomalai-sen viulutaiteilijan Heimo Haiton kasvatuslsä ja miten Heimo kasvatus-Isäns- ä kanssa teki vuosina 1940-4-1 en-tisen presidentti Hooverln kehoituk-sesta konserttimatkan Suomen avus tuksen hyväksi Edelleen selostetaan mainitussa lehdessä professori Slrpon olleen Viipurin rouslikklkonservato-rl- n perustajan Ja Johtajan ennen so-taa opiskelleen sellaisten mestarien kuin Sevilkln Ja Welnsartnerln Joh-dolla Lehdessä myös mainitaan Sibe-liuksen vuotena 1910 antamasta prof Slrpoa koskevasta lausunnosta missä Sibelius on sanonut: "Mr Slrpo on erikoinen kyvkäs Johtaja Vielä e-rem- män hän oinaa harvinaiset luon-taiset lahjat havaita nuoret viulutai-teilijat Ja ohjata niiden opiskelua omalla yksilöllisellä tavallaan" Suomen tulitikkuja Bulgariaan K) nimenen miljoonaa tulitlkkupa-kettl- a on saapunut llulgarlaan Suo-mesta Se osoittaa että suomalaiset ovat saaneet haltuunsa osan Ruotsin tulltlkVuviennlstä Kinansslpllrelssä sanotaan että Suomen Ja Dulgarlan välinen kauppa osoittaa lisääntymis-tä Jälkimmäinen maa haluaa erittäin-kin Suomen puutavaroita Karjapihassa "Hoi MuurlkVl Täpllkkl Tessa Ja Manslkkl lehmäni kalkki Jo tulkaa!" — Karjalko-Ann- l se huutavl karjaa kujassa kellot ne kalkkaa Ja soi puhtahat kiulut jo tyttönen toi ja poskensa Innosta hehkuu Kas Taavetti veitikka hiipivin askelin nurkalta Annia Täljyy pihlajan marjoja heittävl kiuluun -- Hyi sinä Taavetti hylkiö pois'" — Anni se huus kunl suuttunut ois — "ntln ootaskln kostanpa vielä! Kun talkoot on tanhulla näit sinä silloin ma tanssi en kanssasi lainkaan Lulkalan Ansukin ruiski on näät sa silloinpa sappesl kiehuu kai poikia multakin on hui hait — Mene pellolle Eero jo kyntii!" --No mitä nyt turhia Annini marjani heitä Jo hlltehen riita! Kaikista sleTln oot sini sentään anna kun hyttyjä torjun noin tultakin viereesi laitella voin!" — Sitä Taavla nappasi suuta! Larin-Kyöst- i LAUANTAINA ELOKUUN 14 Llikekavtrl eroamitta Pakinajuttuja Ontarion viimeksi pidetyt vaalit lykkäsivät eri vastuksen CCK:stä niin porvaripuolueille kuin niillekin aineksille jotka vielä Joku aika sitten toltottltat että CCF on kolmas kapi-talistinen puolue Canadassa Tässä lehdessä jo silloin kun CCF lähti ot-tamaan ensi askelelta Canadan työ-läisten keskuuteen osoitettiin työläi-sille ja farmareille että illni lähes-tyy teitä puolue jonka mukaan teidän on lähdettävä ja rakennettava siltä oma puolueenne ajamaan etujanne Tästä kannasta el Vapaa Sana ole katsonut tarpeelliseksi koskaan po-iketa Eikä lehdemme ole sitä tehnyt siksi että sitä olisi siihen miltään taholta yllytetty pyydetty tai vaadit-tu Vaan on tätä Canadan työväen-puoluet- U puolustettu aavlsimme ta holta vapaaehtoisesti kalkkina sen olemassaolon aikoina Kommunistimme näkevät tällä ker-taa CCP:ssä työväenpuolueen vain omien tarkoitusperiensä vuoksi He tahtovat näyttäytyä tyoiäenaslanaja-jlks- l CCF: n liepeillä tällä kertaa tain siihen saakka kun he ovat perus-taneet oman valtiollisen puolueensa kilpailemaan CCF: n kanssa ja hajoit-tamaan työläisten todellista yhteis-rintamaa Tällä kertaa on heidän keskuudessaan käynnissä voimakas aktltatsloni juuri tällaisen CCF:ää haukkuvan Ja parjaavan puolueen pe-rustamisesta Canadaan Tulkoompa tämä puolue olemaan nimeltään sit ten kommunistinen edistysmielinen tai vaikka mikä muu mielinen tahan-sa ntln tulee sen ensi tehtävänä ole-maan "osoittaa" silloin samoin kuin aikaisemminkin että CCF on no good Ja edelleenkin kolmas kapitalistinen puolue Olemme saanut kuulla että Jollain paikkakunnalla ovat nämä kommunis-tiset ainekset nostaneet rintaansa CCF: n loistavan vaallentulosten Joö-dos- ta Emme ymmärrä mitä ansiota heillä on niihin tuloksiin CCF olisi saanut yhtä odottamattoman suuren tuloksen vaikka komut olisivat näyt-täneet todellista karvaansakln vaa-lien aikana Katsokas: CCF: n vaalientulokset pohjautuvat vallitsevien olojen poh-jalle eikä sille vihamielisten hetkektl "ystäviksi" helttäytyneltten myötä-mielisyydelle Matti Mäntylahtl näkyy "lorpuvll-ko- n jutustelussaan" toivovan että CCF pysyisi "kansanvaltaisena puo-lueena kommunistien stsältäporauk-sest- a huolimatta" Matti saa olla huo-leti siitä seikatta CCF:ää eivät pis-te kommunistit sisältä poramaan vas-taisuudessa enempi kuin tähänkään asti Silli CCF:n Johto Ja jäsenistö Saaomalehdistcn kellossa muuttuu ääni Madridista ilmolteUan etti Espan Jan sanomalehdet Jotka olivat sei-ris- ti ja suorasti natsien Ja fasctstien kannattajia ennenkuin Mussolini ku-kistui ovat nyt muuttaneet "iinU kellossa" Nyt Jo puhutaan liittoutu-neiden valtakuntien mahdolllsuuktls-t- a suoriutua voittajina Kun Mussol-inin hallituksen kukistuminen tuli tie-doksi kirjoittivat Espanjan lehdet etti maailmansota No 2 on nyt ke-hittynyt samanlaiseen valheeteen kun oli enttmmilnen maaltaan sota t 191$ loppupuolella P — SATURPAV AUG 14 % jCM&tjZ£} yhteisettä pltneksestä ovat heistä kyllin selvillä pitääkseen CCF:n kansanvaltaisena ja puhtaasti canadalalsena työväenpuolueena Pulla-Pekk- a Marsalkka Pietro Badoglio Buenos Air — Eräs Italialaixatt! joka tuntee marsalkka Pietro Badcg lion Mussolinin seuraajan sanot Badogllon olevan "itsepintaisen mie-hen" Neiti Sarfattl Joka kerran tunsi Mussolinin läheisesti ja oli cniimal nen hänen englanninkielisen elämä kertansa kirjottuja kertoi seuraa vaa Italian uudesta päämlehesU "Tunsin Badogllon hyvin Vaikutel mani hänestä voi sisällyttää muuta-maan sanaan :Hän on läpeensä van va ja itsepintainen mies "Badogllon politiikka 'Italia yli kaiken' on pysynyt hänen osoviltta naan läpi hänen kirjavan uransa Jos panemme kaksi Ja kaksi yhteen tuntuu minusta kuin olisi Badoglio ollut ankarasti slU politiikkaa vas-taan jolla Italia alistettiin natsiko-menno- n alle "Sanoisin hänen tuntevan italli laisen sotilaan psykologian melko hyvin eikä hän voinut hyväksyä sitä tapaa millä saksalaiset säälimätU uhrashat Italian nuorison Hän on mies joka el elämässään ole epä röinyt usxaltaa paljon ja ottta va kavaa vastuunalaisuutta harteilleen "Jos Badoglio ja kuningas todella tuntevat olevansa yhtä Italian kan-san kanssa ja oikein tulkitsevat sen rauhanhalun toivon heidän löytävän rauhan tien" Kiistaa loijareista Kuinka monta lotjarla on hlntahal-llnno- n palveluksessa? Northdakota-laine- n republikaaninen lllttosenaatto-r- l Longer äskeisessä puheessaan New Yorkissa selitti niitä olevan 2T00 Ja samalla huomautti että Englannissa samanlainen työ suoritetaan seitse-män lotjarln avulla Thomas I Emerson hlntahalllnnon ylllakimles kiukkuisena kielsi se-naattorin väitteen Hän lausui että hlntahalllnnan palveluksesta on vain 17SS lain tuntijaa Senaattori Langer kirjeessään New York Timesissa vas-taa lausumalla etti Emersonln lau-sunto yksinkertaisesti el ole totta Ja väitteensä tukemiseksi hän sitee-raa edustajahuoneen rahanluovutusko-mlteass- a toimitettua kuulustelua jos-ta Ilmeni että vuosi sitten hinta-hallint- o myönsi silli olevan palveluk-sessaan 514 lakimiestä VVashlngto-niss- a ja 2224 lakimiestä muualla maassa yhteensä 27 5 S eiki 178$ kuten Emerson vilttiä Vuotta myöhemmin saman railo-kunna- n edessä hlntahalllnto vaati itselleen 4427 laklmiesti Washlngto-nii- n ja eri ostin maata Emerson myös teki kyseenalaisek-si langetin viitteen etti Englannis-sa hlntahalllnto tulee toimeen seit semällä loljarilla "Siellä on kymme-nen loijarla hintojen kontrolllhom-mltsa- " hän voitonriemuisena julisti Sota kaikenlaisine hallintoineen näyttää olleen onnenpotku tuhansille "saistertllle" Yhdysvalloissa [ Etaa taita! Yanrtöt-- ! tanut Cataniaa eneni-- i min kuin sodat SISILIAN SUURI KAUHU i Taistelut Sisiliasta ovat viime päi-vinä keskiytyneet Sisilian kauhun — I tulivuori Etnan lohkolle — tullvuo- -' ren joka on tuottanut Joukkosurmaa I ja ääretöntä tuhoa etenkin Catanialle fjonka liittolaiset valtasivat viime viUon lopulla) Ja sen lähistön kau-pungeille ja kauppaloille Catanlan asukasluku lähintelee i mllj hen-kilöä ollen väkilukuunsa nähden Ita-lian suurimmista kaupungeista kym-menes Catania lähes tuhoutui Etnan suurpurkauksessa ja siinen liittyneestä maanjäristyksessä Cata-nia tuhoutui melkein täydellisesti Et-nan kidasta purkautuneiden laavavir-tojen vjoryessä kaupunkiin Catania oli menestyvä satamakaupunki Jo :M$ vuotta sitten Hoomalalset teki-vät siitä upean kaupungin Jota sit-temmin ovat sodat aika-ajoi- n tuhon-neet mutta eniten vahinkoa sille ovat tehneet maanjäristykset Ja Etnan purkaukset Catinla perustettiin kreikkalaisten raivaajien toimetta jo 47G ve Kr Kun Etnan tuhopurkaus Ja maanjäristys pahoin tuhosivat Ca-tant- an 132 ve Kr Kooma vapautti kaupungin verotuksista 10 vuodeksi V 251 J Kr Etnan purkauksesta läh-tenyt laavavirta tunkeutui jälleen tu-hoisana Catantaan ulottuen mm sen suureen amfiteatteriin joka oli siihen aikaan yksi Rooman valtakuntaryh-mä- n suurimmista Sitten v 1169 maanjäristys jälleen uhkasi Cataniaa Järistys tuhoten mm roomalaisten sinne rakentamat linnoitukset Ihmeellinen palattua Tulinen laavavirta Etnasta uhkasi samanaikaisesti Cataniaa jolloin us-kovaiset asukkaat marssivat päin laavavirtaa liehuttaen Pyhän Asathan huntua "jolloin laavavirrat jotka uh-kasivat niellä kaupungin kääntyivät kaupungin sivuitse ja virtasivat me-reen" — niin kertoo lengenda Työn riemu ' Työn riemu on maailman suurimpia riemuja Jos työn riemu on rakkau-den köynnöksillä vartioitu niin työ tuottaa satakertaisen sadon Lyhytkin askel parempaan on suuri edistys-askel yksilön ja kansojen elämissä mutta pieninkin harha-aske- l Ja huo-lettomuus johon usein jäädään viepi huimaavaa vauhtia taaksepäin Jou kot otat hyvin hitaita Innostumaan henkisiin harrastuksiin l!uä näin on siihen on moniaita syltä Työmuodoista ei ole puute kun vain löydetään Innostuksen vipusin — Meillä on seuraelämässämme mu-sikaalista harrastuksia lauluineen ja sotttolneen on urheilullisia harras-tuksia runous ja lausunta-harrastuksi- a puhuma-harrastuksi- a ja näytelmä-harrastuksia toivonliitto Ja kirjalli-suusharrastuksia — mutta niiden voimalaitteet pyörivät niin usein Oh-jaa — tai vallan heikosti — Eikö tä-hän tyhjän pyörimiseen ole meissä vanhemmissa usein vika? Meidän olisi kauneuden kalpaajlna jo etsijöinä tunnettava etsikkoaikam-me paremmin Ja velvoittavammin Me olemme Jokainen tilivelvollinen siitä jos nuorisomme rappeutuu Rakkauden käsky velvoittaa meitä työhön Se kutsuu Jokaista rintamalle Lemmen vastukset Heikki Ja Liena ne Jutteli näin: "AI voi kun sinä olet nätti:" "Ja ttnä niin sievä mun ystäväin!" "Mutf nllnpäs mun Jaskakin Jätti' "OI Llenanl Lienanl sinua en minä Jättää vois' toki milloin Tai Jos minä turhia Juttelen en Helkki lie minä silloin" "No enhän mä sentään epäile en täst' onhan kaukana leikki" — Näin sujui Juttu se eellehen mutf viimein virkahti Heikki: "OI tulehan Llenanl puskan taa ot anna kun sinua putsaan Oot omani tä el muut tua taa Ja vertalstas kuulu el kussaan!" riitetty tehtykin tottakai ja putkasta kuului multke — Mutf peijakas! lempoko lempeen sai kun huutohon hukkui kuiske? Ja mäellä hyppivit kirkuvat nyt ja noituvat Helkki Ja Liena Kuin htlst nyt heihin on Iskenyt Ja vallan ottanut rlena j Min lemmenmalja se kaatui oi! ja myrskyyn mylvihtl kesi Syy: pukaa missi he lemmesti joi 1 oli kauhea xnuurahaltpetä Jussi Raitio NO 3 — lfM1 Lukijan Viikkopalsta NIMIPÄIVIÄ 14 p lauantaina Lahja 15 p sunnuntaina Marjatta Mirjl 16 p maanantaina Aulit 17 p tiistaina Vaalimo Vrnepi 18 p keskiviikkona Lemmtty 19 p torstaina Maunu Mauno 20 p perjantaina Slevo Simull 21 p lauantaina Sulo Muistettavia mittasuhteita Saadakseen nopean Ja oikeaa lUi tyken pienistä annosmääristä joiu usein näkee ohjeina on mustettiTi että: eö tippaa on yksi teelusikallii5 kolme teeluskalllsta on yksi raokl lusikallinen: kaksi ruokausikallisu on yksi unssi 16 unssu oa yksi pamtl Ja 32 unssia on yksi kurta Eliel toisin ole määrätty tarkoitta tässä lusikallinen vain reunsa myo ten eikä kukkurallista lusikkaa j ten Jos oikein tarkalleen tahtoo ntfua niin on tasaisen tikun syrjällä vedet tävä yli lusikan liika-aine- s poit Kanoille riittävästi puhdasta vettä Dominion maanvlljelysdepartmetta muistuttaa vieläkin kuinka tärktä-- i on että kanoilla erittäinkin niiden munismlsalkana on aina riittävästi puhdasta vettä saatavana Vesiastia: on tarkastettava ja uudelleen taite-ttava puhtaalla vedellä vähintäin joki aamu Ja Jälkeen puolenpäivän tia puutteessa vähenee kanojen munata tanto Eiki vielä siinä kalkki kuo jen terveyskin kärsii veden puuttee-tta A baa3i : Kaalimato onnellisena harit-tämäs- sä Victory Gardenia Ylläoleva on piirustettu Dominio: maanviljelysdepartmentln toimeiti Kesäkuukausien aikana on nosti-moisi- a toukkia jotka pitävät Juhlan sa Victory Gardeneissa Ja saaturit siten koko vuoden työn tuloksille suuren tuhon Yksi näistä tonklsU on ns kaalimato Se on ylempäd olevaan kuvaan piirustettu et perhoselta Ja sitten toukalta uijt vän svönälilspn näköiseni N=1 toukat elävät kaalien Ja kukUU Ilen lehtiin Imemeällä reikiä Ma pian kuin näitä pieniä retkiä iu ilmestyä on toukkien häTlttimäe myöskin alettava Polyyttämällä arsenate o( lead J hydrated lime aineilla on katsora kalkkein tehokkaammaksi kelncU hävittämään näitä syöpäläisiä TM osa myrkkyä sekoitettuna kuntee: saan hydrated Ilme (sammutetOT VotkHin tviiva tntA nohrtftiia 1 vien lehdille aamulla varhain 1 möhään Illalla kun lehdet ovat V teenä kasteesta Erikoista buoiuö pidettävä kaalien Ja kukkata- - keskuksista sillä nämä ovat w klen ruokapalkkoja Sudbury Ont Huomenna tapaamme slU tms Long Laken "Suomlrannall" hän on monenmoista aJaDT"t'fJ m voimain koitoksia köydnTeW miehet miehiä Ja naiset nm - n imine''' iaan vnueu tria" --— Holonalsen Armas Copper = ti huomautti että älkää tuätt-- set kovin pahasti loukkaantua ka he vievätkin vuodeksi kiervp klnnon Copper CliKIln MitiP" tuotta annetaan eoppercB-- t' olla hyrltsi luuloissa J w°=' naytetäin! Toivotaan e 8lttn siellä on V J - J f„im rurimät uteU" ' mestaruuskilpailut til"JSrj tornina ja nauuwn~ - panee parattaan sillä J--J Jat kuuluvat olevan ei— naDimmitansssiiinuuuvaa"m—me utjt)_ t Txtaas kehaisivat kelttiväcsä P' jakkaa mitä -'- "" I in slllL Mennäänpä ' tuosta päivitti nauttiin8tmanlioille " " j-- _ „- i-ylels- ö- i oli paljon 'jjef IUD |
Tags
Comments
Post a Comment for 0247a
