Vapaa Sana, July 18, 1944

              -
:
cl
-£- -1
K
tr
n
tj- -
Il
'n
T4
n
et
J4-1- S44
Kannutuksen aika
r vV "?if K lnm?fimmrfmHBmV Jl llflllHlljllB
Kn ?Z s f !& JEBBalHB Ex aSaHL
Jeitakir lajia hedelmli voidaan menestyksellisesti kannuttaa Ilman
icVena Neuvoja taa ilmaiseksi kirjasta: VVartime Home Canning
efFruitiand Vegetablet Kirjan saa seuraavalla osoitteella: Depart-mtn- t
o! Agrlculture tonsumer Section of the Dominion Ottawa
Iin pitaja
Ja historiallinen Hamina
Kokoillut Tähystäjä
Tidessl Kemin Sälöisten ja Limin- -
ohella kuuluu II Pohjola-Pohj- a n- -
u rauhoihin emäpitäjiin Kemi
Liminka eka Sälöinenkin sen Jäi- -
itu kun ten vanha kirkko paloi o--
it ladottaceet kaikki ulkonaiset
-il-s-
xnerkit aikaisemmista oloistaan
Tuhuu kulttuuristaan Mutta
a Huiman tullessamme tuntuu
tia aituliimme suoraan keskiai
ka Timi Hamina on kuin mikäkin
--rt k tai Tallinna tietystikin vain
rfctaskukokoa Ja iillä on hlstorl- -
tikataan Se on nimittäin ollut
HlBTulta alkaen tärkeä markkina- -
H-t-ta
J on nykyisinkin epäilemättä
0 Pohianmaan morlrlllllmnl
eutiikyliä Taaja vaklsena yhdys- -
-t-ana Iin kirkon "Jalkatn Juures- -
sijaiten te muistuttaa enemmän
sjankla kuin kylää Se sijaitsee
"S 4—5 kilometrin naämtä InkUiiul- - k Helilnginkofken alapuolella Joen
rannalla Siinä on vhtenä rvkel- - iii pienii puutaloja nurkka nur-- '"a kiinni niinkuin ainakin kau- -
--C- issa Suuiln osa taloista on van- -
UikaIU ränslstvneltä hnkkelel
!i Eipi ele Ihmekään että ajan nam- -
' ©n niihin to merkkinnä tattänvt
'- - monet mstä ovat 2uo— 300 vuo-- '
vanhoja Talojen välitse pulkke- - a takii mutkaista la urkean Va " taa Ala ja Yläkatu Jolta yh--
T-at-it
tOi " 1 ahtaat killat fnln
Wkunta o" Vanhan WekialkAUn
:para ' Pillinen perikuva
Hminsa aa melkoinen na Iin
noin 00— soo henkeä Kel- -
14 taltu cl ole varsinaisesti omaa
" tiili K iko llamlnaalno nn
PPlian 1} karit! imiilDllln maat
Jtfllakh asukkailla nn kvllä la
t8a Uh ---ijI rihalnUwn tjtu-m -
1X0 otk maalla mun nääeiin
ha- - ittarat uelmmat asuk- - W4 SUDDaa kauntlttehia ka
Mt- - k k naltU iinnMt
['l ' Jok-'u-a
ennen ollessa sr-- - aannlvat ii w-- ~ aaliuai atl tuoden Oulusta Ja
14 rlt" okokanniinvsUto wivnn
44 Urr 10lt Inkirartt nlt
"4attT 1 lim) 1 I_J_
T7 " "tain ulkomaillekin —
M m
hl '" T-m- - Hamina
"upa""a "8--
koj Z
HamipB vrst m
- imi koko ron- - Ln"" K'Tiä un Jäit lihtlTät
i tiaittiin yllmaalaiset tukki- - tM Tl ll_ r — mnan yttttt puut
L WJUlffle porvareille Berf- -
fs Fr6lt' Granbenellle
jinri "" '" rorvant puolestaan
Tlt
ftj7 lPPapuoteJa Haminaan
54ri '"aiaisuie kaikenlalsU
t °k1 "J-0- 1 tarpeel- -
j — vi(la aupasta an
h 7'pE°kll-s- l savipllppu SlT'P'"Pan rarda
kto" ° tinu - luaiarjn -d-- plta uustellluin- -
pelloista Jotka oat Haminan klit-tömfi- sä lahelyjdesfi Oululaisten
porvaiien rakennuttamia kauppapuo-teja
on ilnyt Haminassa meidän
palvimme asti sellainen on ollut
aikoinaan eslmrekiksl Haminassa ole-ta
nykyinen Iin osuuskauppa Oulun
porvarit kuljetthat markklna-ajaks- l
myöskin väkijuomia Haminaan joten
markkina-aik- a muodostui useinkin
hytin remulsekfl
Iin seurakunnan synty
Mitään ehdottoman armoja tietoja
ei ole olemassa lln seurakunnan pe-lustamlsaj-asta
Mutta eräässä van-hassa
asiakirjassa vuodelta 1374 mai
nitaan että II yhdessä Kemin kanssa
on noihin aikoihin ollut Turun klrk-kohalllntokunta- an
kuuluva Samassa
asiakirjassa mainitaan II kappeliseu-rakuntana
Kuten tunnettua niin ko-ko
Pohjanmaalla oli noihin aikoihin
vain kolme kirkkoherrakuntaa Kemi
Satoinen ja Pietarsaari lln pastorin
Ahdin käsityksen Ja tutkmusten mu-kaan
— joka on oikein tiedemiehen
tarkkuudella käynyt kiIksl vanhan
Iin muistoista rikkaaseen entisyyteen
— olll li kuulunut kappelina Joko
Sälöisiin tai Pietarsaareen Vaikka
paikkakunnan maantieteelliseen ase-maan
katsoen tuntuisi luonnollisem-malta
että se olisi kuulunut kappeli-na
Kemiin Joka tapauksessa vaikka
näinkin olisi nUn yhteis Kemiin ka-pellseurakun- tana
on ollut hvvin ly-hytaikainen
Vilkkaana liikekeskukse-na
muodostui II omaksi kirkkoher-rakunnaksi
Jo verrattain varhain
Ensimmäinen oma kirkkoherra nimi-tettiin
Uhin vuonna H77
Ensimmäisen kirkon arvellaan ol-leen
llltnaarella ns Suutarlnniemel-l- a
paikkakunnalla liikkuu vielä lukui-sasti
kansanmulstoja taita kirkosta
Niinpä on saarella pieni Kellolampl
josta vielä nvtkln kerrotaan että sii-hen
on vainojen aikana upotettu kir
konkello Illlnsaarelta lojdettlln vuon
na 1SS3 seurakunnan vanhin tinainen
ehtoolllskalkkl — Ensimmäinen pap- -
mia on nähtävästi myöskin sijainnut
samalla saarella Miten ensimmäinen
kirkko Ja pappila ovat hävinneet sil
ti el ole olemassa minkäänlaisia
muUtola Toinen kirkko rakennettiin
vähin alapuolelle llltnsaarta olevaan
saareen Joka sai silti nimen mtkko-saar- i
Milloin toinen kirkko raken
nettiin el varmaan tieaeia mu- -
luultavasti se tapahtui 1415 Pappua
„n tähin aikaan ollut Pikkulassa
Klrkko-aart- a vastapäätä TiaUi ole-va
alavaa maata entisti lampea pel-loksi
muokattaessa löyil maanviljeli-jä
N Kurttila entls- -t kirkon avaimet
sekä suuria Ruotsin vallan aikaisia
plooturahoja —
Yleisesti arvellaan että tuon ajan
k m niisi ollut Hammas"
ihml-e- n luita Pas-to- ri Josta on löydetty
Abtl lausui listi asiasta kisltyk- -
TI1ST HEINÄKUUN 18 P — TUESDAY JULY lt(
secaän seuraavasti: "Tuntuisi omi-- I
luiselta että niin vilkas liikekeskus
kuin Hamina olisi ollut hautausmaa- ta Luultarampaa on että stnne hau-'
dIatut aiinhomlaiisseetn omvaitekkakaunolleetelkriuttnoioitnä
ole ehditty viedä siunattuun maa-- 1 an Tuona aikana oli Jo tapana hau
data vainajat kirkkojen lahett) ville
JUen siis tuntuisi luonnollisemmalta
että hautausmaakin olisi ollut Klrk
kosaaressa"
i Ensimmäisen Kirkkosaaressa olleen
kirkon polttivat venäläiset v 15:
Jappilan lukkarin puustellin sekä
nimismiehen virkatalon venäläiset
hävittivät Jo edellisenä vuouca 15S1
rämä aika oli tavattoman raskasta
Iin seurakunnalle Niinpä mainitaan
asiakirjonsa -- ttä lln 60 talosta
kymmenen cli autiona --I vlhollUen
hav iltamana Ja ainoastaan jksl säl-li
ny t Sejrakunta el näiden
musten Jälkeen rystjnvt omin voimin
kirkkoa rakentamaan Kuotsin kunlu-- a
Juhana UI antaakin vuonna 15S 1
kirkon rakennusavuksi lln seurakun
nalle JO tynnjrlä viljaa Niinpä sitten
pikapuoliin rakennettiinkin uusi klrk
ko mutta pitkäikäiseksi el sekään
ehtinyt Jo vuonna 159 saapui jouk-ko
Vienan miehiä äkkiarvaamatta K)-läa- n (Jota omat miehet olivat Vesal--
I sen Johtamalla retkellä Vienassa) pii
ilttlvät kirkon Jossa Juuri toimitet-tiin
Jumalanpalvelusta polttivat sen
sekä surmasivat papin Ja suuren jou- -
kon seurakuntalailla Samalla mat-kalla
polttivat Vienan miehet Minin-pa- n
enshnmäUen kirkon Unnukalta
Se oli slta raskasta vanhan vihan at--
l kaa
Vuonna 1595 valittivat lilatet
Kaarle herttualle että "heidän suur-k!ikkon- a
on poltettuna Ja sen kel-lot
Venäjälle viet)nä" Samalla iltai-set
pvytävät herttualta apua kirkon
uudelleen takentamiseen mutta p)n-too- n
el uostuttu Tosin tuonakin ai
kana ntdettlln lumalanriahelukala lal
seurakuntaelämä jatkui päättäen sil-tä
että tuolta ajalta mainitaan luet-teloissa
papitkin Jaakko Pellman
(15S1— 1615) Ja hänen poikansa
Mansvet Fellman (1616—1620) —
Isä Pelimannista tulkoon mainituksi
pari kansin suusta saatua kertomus-ta
Kerran olivat venäläiset vangin-neet
hänet ja hänen raskaana olevan
vaimonsa Vapaaksi päästäkseen Ptn
täytyi maksaa venäläisille huomatta-vat
lunnaat Kiinnostavampi on kui-tenkin
toinen tarina tasta samaMa
miehesi: — Eräänä syksyisenä aamu-na
lähdettyään kotoaan pappilasta
joka sijaitsi nykvlsen piukkulan lä-hettyvillä
oli kirkkoherra heikolle
Jäälle jouduttua pudonnutkin jokeen
ja virta painoi hänet jään alle Siellä
mainitaan hänen sitten olleen yhdek-sän
tuntia (toisten tietojen mukaan
peräti 9 vuorokautta) Mutta koko a-J- an
oli hän täysin tajuissaan lian
kuuli Ja näkikin seurakuntalaisten
etsivän häntä mutta el voinut Jä-sentäkään
liikuttaa — kuten hän
mvohemmln oli Itse kertonut Vielä
kaiken lisäksi muuan Ilkeä siika oli
Isjöda hänen poskensakln Vihdoin löy
dettiin hätään Joutuneen kirkkoher-ran
kinnas eräästä läheisestä sulasta
virtapaikasta Ja kohta sen Jälkeen
itse kirkkoherrakin Sitä koskea Jos
ta kinnas löytyi kutsutaan vielä tä-näänkin
"klntaskoskeksl" — Tämän
tapauksen Jälkeen Kellman vielä Itse
saarnasi Ja kertoi tuota Ihmetapa-uksest- a
monta vuotta seurakunta-laisilleen
Vasta polka-Fellmanl- n ai-kana
v 1620 saatiin llhln taas klrk
o — neljäs järjestyksessä — 1'usl
kirkko sai nimekseen "Pyhän Marga-reetan
kirkko" Se oli rakennettu
jyt mantereelle mlsä nykyinenkin
kirkko on Tämä neljäs kirkko oli
rakennettu puusta mutta sen tyylis-tä
koosta Ja muista slta kokevlsta
selkoista el ole säilynyt mitään var-moja
tietoja Mutta kova kohtalo oli
tälläkin uudella kirkolla Kesäkuun
kuun IS Pni 13 myönsi
lolen Turun Viipurin bllppakun- -
yhdesl lln seurakunnan
nuorena kuolWn papin Chrltolfer
kanssa
muuU- -
TESTAMENTTI
Kirjoittanut KARHUMÄKI
Tähän 4j moneen muuhun tapaan
useat paljon vähemmän erällevlnä
siirtyvät herastuomarin entiset velal
llet rahalaitoksen asiakkaiksi Tutta
eloisaa harrastuta svntvy monessa
ennen un Iiaasa talosa Se tekee ko-din
jopa sen arklpäiväUimmät aska
reet monelle enllstä rakkaammiksi
lie huomaavat mitä eläviä anoja Ja
mieltä vtrkUtävlä kohottavia voimia
sisältyy pelloksi lämpenevään maa-han
tuottoisaan karjaan vihertävään
laitumeea ja metsään jokaiseen ih-miselämäänkin
alnaNestl kehitys- - ja
muutosilmiöiden aUiena olevan luon
non keskellä Kukaan heistä et ole
valittanut slirt)mttäna rahalaitok-sen
asiakkaaksi Monet ovat YrJtU
kiittäneet hänen ehdottamastansa
muutoksesta Ja tuntu-van
siltä kuin Ihmisarvo olisi tämän
vaihdoksen johdosta noussut kuin el
enää velallinen olisikaan
Eiaäsa vuosikokouksessa on Yrjö
valittu laitoksen johtokuntaan koska
pitäjän siltä puolelta et edustajaa sll
nä vielä ole vaikka jäseniksi liitty-neitä
on pariinkymmeneen lian Jou-tuu
käymään nyt säännöllisesti pidet
tavissa jotka
monien asioiden ja asiakkaiden vuok-si
kestävät usein Iltamyöhään Sivus-ta
katselijana hän joutuu nllsä näke-mään
Ihmisluontoa monenlaisessa
Sitä lämpöä Ja toiminta
vireyttä Jota kalkissa Jäsenissä py-ritään
kaivattamaan on sitäkin mil-teipä
yhtä monta laatua kuin on
miestä on helposti syttyvää yhtä hei
posti sammuvaa hitaasti alkavaa:
mutta varmasti edentyväa On paljon
sellaistakin ääntä Joka aina laulaa
niinkuin ulkoapäin laulatetaan
Paukkulan pirteä pieni Isäntä
jonka erikoisten keräilyharrastusten
vuoksi ihmiset ovat paljon Iloa pitä-neet
kuului myös laitoksen asiakkai-hin
eikä Juuri vähalsempiin Paukku-l- a
el ollut lainaaja kuten tun-netuista
edesottamuksistaan helposti
olisi voinut luulla tallettaja hän oli
ja tässä ominaisuudessaan laitoksen
huomattavimpia liinen talletusvasta-kirjojens- a
summa merkittiin viisinu-meroisella
luvulla korot lisättiin
paioman puolivuosittain
Luonnollisesti Paukkulan talletuk-set
olivat pankkisalaisuuksia joista
el talon ulkopuolella uuheltu Johto
kunnan huoneessa puhuttiin kuten
miehestä yleensä milloin el tärkeäm-pää
puheltavaa ollut Hän el Itse pyr-kinyt
salailemaan talletukslaan enem-pää
kuin ylvästelemään niillä Vero-tut- a
varten hän Ilmoitti talletuksen-sa
Ja muutkin tulonsa pennilleen
Hän el kumarrellut Ihmistä enempää
mla yleispiirteisiä poimintoja Iin
historiasta Jotka osaksi perustu-vat
— kuten sanottu — past II
Ahdin antamiin tietoihin Kautta
aikojen on II ollut paitsi huomat-tava
kauppapaikka mutta myös-kin
tarkea maantieteellisen ase-mansa
vuoksI monessa muussakin
suhteessa Siksipä se onkin Jo var
haisina aikoina tullut hallitsevilta J
lrkamlchllta ym huomioiduksi
Vuonna 1652 huhtikuun 20 palva
tehtiin Iijoen seutu vapaaherra-kunnaksi
maamarsalkka Ja valtio-neuvos
Ake Aksellnpolka Yo Ja
Palvalle Natt och Dag — "Natt
och Dag" on Ruotsin vanhimpia
aatelisukuja Jonka sukujohto al-kaa
Valtaneuvokscsta Ja Varendin
laamannista Nils Slgrltescnlsta-malnl- ttu
Jo 1280-9- 9 — Ja koska
han nimittää ltselän äidin mu
päivän vastaisena yönä 1695 hera- - yAirit nayttää tämä olleen vihai-sivat
Haminan silloiset asukkaat -- Lempaä tukua kuin isä Sukunimi
ben että koko eteläinen puoli maali 1
1() ja pajva on muodostettu Val-maa
oli Ikäänkuin tulimerenä Heidin Kunan mukaan Jonka yläosa on
kirkkonsa silloin paloi salaman ay- -
( kultaa Ja alaosa sininen tuli klv-tyttämä- nä
Tuli oli saanut niin suu tantoon vata myöhemmällä ajal-rt- n
vallan etti sammutustyöt olivat
turhat Kirkko Ja kellotapuli paloivat j lahtce njKrvestä luonnon-arvan
perustuksiaan myöten Samoin hanasta Kuusamon "alppimaa
tuhoutuivat ne ruumiit Jotka oli hau-l- u vjrtaa mutkittelevana relt-dat- tu
kirkon lattian alle sekä mo-- Ujokena Solvion Järven Isokeror
lemmat kellot - Uutta kirkkoa alet- - Imj Ja joWjarven kautta lanti-ti- ls
taas Innolla puuhaamaan Kiän- - jyaa Iijoki on rnahdo
nyttlnpä asiassa Kuotsin kuninkaan lalvamkenteelJe muttl ptt- -
Kaarle XI n puoleen jok- - m- -- VtLAmMi on saatu 280 idiomeina
koko
Ja
Jo
ja
12
pitkä veneväylä asti Jo-ta
voi vShän veden Jo- -
nlssa kannettavaksi kolehdin lln klr- - 'tenkutcn jtiyttää Ulttovayiana
kon raknnuavuksl Asla dlstyi Tiio-r- i- guurl merkitvs sitä
tlln nop-a- stt että seura „_„ nn uitettu suuret maa
vuonna Un seurakunnan viides V' inMXt pap-ripu- lU Ja puri-kyine- n
kirkko oli valmis Sen M _ JM on j0 vanhastaan
elokuun 10 palvini 104 (sll 2- -0 uUa j0hiifabstuksestaan eikä
ruott sitten) nB" "r" sentähden kumma että Upsalan
herra Sakaria Olavlnpolka Llheflu y n74 t
joka oli kirkkoherrana Ii""'" W- - hUppakunUnsa ulottuv-- n tan- -
byen ajan v:na """" toUellt puolelle Oulun-v„- M
vlhklmins kirkon kuoriin ?'"_ lvti nr nvkvl- -
seuraavan
Alotnksen
Edeltfolevassa on vain
URHO
vakuuttaneet
kuukausikokouksissa
va-laistuksessa
hänen
Iljänreen
aikanakin
joenain uwtuwu" — ' '
seraplni aikoin kuulunut valtiol-le
Iijoessa Valtio vuokraa se
jcenrantamllla ascvlea talollisten
kesken perutetulle yhtiölle
kuin
äijä
rahaa pysty pälnen Itsenäinen
Muutamia kertoja joutuivat naapu
rukset kulkemaan Jalkaisin matkan
kirkolta kotikylään Tällöin Yrjö nuo-rena
parhalmmlssa votmlsaan ole-vana
miehenä entisenä juoksijana ja
retkeily kävelijänä yhä uudelleen
hämmästeli vanhan naapurinsa kestä
vyyttä Parin penikulman k vei) ma t
ka sellaisenaan el ollst ollut vielä ml
kään erikoinen urotyö ellei siihen
olisi liittynyt voimisteluharjoituksina
suoritettavat lukemattomat koukkt
mlset Njoren naapurin täytyy my on
tää ettei hänestä ollut miestä ei
ede ruumliUUestl tuollaiseen Uikun
taan
Kävellessään ja koukklessaan Pauk
kula puheli vaivattomasti lakkaa
matta Hän kertoili vatihan maailman
historiaa uudesa valaistuksessa tahi
päinvastoin uuden maailman tapah-tumia
vanhasta näkökulmasta kat
soituna Myös luonnontletlollMsta II
mlointä kasvi- - Ja eläinkunnasta sekä
vuosikymmenien kuluessa meikille
pannulta säähavainnoista oli hänellä
aina mielenkiintoista esltettitvää
Paukkula I erikoisesti välittänyt
siitä vastailiko toinen kunhan kuun
telikin tahi vaikka el kuunnellut
kaan kunhan kulki kuulomatkan
etäisyydessä Tämäntapaista heidän
keskustelunsa oli ollut alusta alkaen
kuuntelijan ja kysymyksentekljän
puolelta um In hyvin lyhytsanaista
Mutta tarkkana huomioitsijana el
Paukkula kuitenkaan viime aikoina
ollut voinut olla panematta merkille
naapurinpa entistä suurempaa umpi
mielis) ytlä Syyn hän aavisti eräällä-matkall- a
kävi siltäkin puhelemaan
suoraan ja avonaisesti kuten tapansa
oli
— Poikasi kuolemasta on kulunut
jo enemmän kuin vuosi etkä vielä
kään ole lakkannut häntä murthtl-mast- a
Yrjö hätkähti Totta se oli Avoin
kipeästi vereMävä tämä haava hfemn
sydämessään yhä oli Miksi hänen II
pitnyät kadottaa lapsensa ja miksi
sen oli täytynyt tapahtua sillä taval
la? Hänen kaipauksensa oli ollut ja
oli edelleen kuin sammuttamaton ja-no
Mitä kirkkaampina pienet muis-tot
pojan eloisat liikkeet Ihmettele-vät
kysymykset Ja koko hänen lapsel-lisen
avoin olemuksensa mielten pa
lautui sitä kipeämmin kaipaus kirve-li
sydäntä Näihin muistoihinsa hän
helposti nytkin olisi kaivautunut el
lei Paukkula olisi Jatkanut aloitta-maansa
puhetta
— Unohda mies nln minäkin olen
tehnyt Yhunä vuotena olen mene-ttänyt
vaimoni ja kaksi poikaani ai-noat
mitä minulla oli Ja kultinkin
olen unohtanut en helta vaan sen
kivun Jonka heidän menetyksensä
minun sydämellml aiheutti Miksi
murehtisin sellaista tnlka et murehti
misestanl parane
Oliko tuotla poutapäivän peilauksin
maailman mmoa katselevalla rakko-mlehell- ä
tällaisiakin elämän koke-muksia
takanaan Naapuri el kilruhta
nut hinta jatkamaan se mikä paljas
tuisi paljastuisi Ilmankin Mielenkiin-nolla
hän jäi sitä odottelemaan
Tämä on eräänlainen pankkisa-laisuus
tämäkin kenellekään täällä
pain en ole siltä kertondt enkl ker
toisi slnullekaan ellen tietäisi että
olet elämässäsi Jo yhtä Ja toista ko-ken- ut
Ja ittä alkuaankln olet koottu
ravlstumattomammlsta aineksista
kuin monet muut lkä!ssl nuoret
miehet
Yrjö naurahti vain Ja Paukkula
Jatkoi — Olin perintötalon poika Ja
talonomistaja kuten sinä nyt Tämä
minun nykyinen asuinpaikkani on sen
rinnalla kuin tnetsillnnun ryprslJa Ja
sinunkin talosi satolne hehtaarelnen
mahtuisi py Urahtelemaan minun ta-loni
tuhansilla tynnyrlalollla Siinä
maakunnassa suuntasivat maanmi-ttarit
ennen muinoin linjansa nnsto-tähtäimell-ä
siintäviltä malti siintä-välle
mäelle Niin oli minulla maata
S1VUS
Ja liinli Paukkumiessa Isin! perintö-talossa
— Sieltä Paukknla nimikin sitten
periytyy huomautti Yrjö
- Sieltä vaikka niinkuin Jo mai-nitsin
Paukkulalla ja Paukkumiellä
on jonkin verran eroa muutakin eroa
kuin mitä sanan lopputavuissa tun-tuu
Emännäkseni minä nain naapu
rltorpan Marian Maljaksi sielläpäin
tämän nimisiä tyttolhmlslä tavattiin
sanoa Maljallani el ollut perintötilaa
kuten minulla mutta hänellä oli sen
vastineeksi muuta mitä minulla el
ollut Hän oli Iloinen ja tuloinen tyt-tö
Ja elämä tarjosi hänen pikariltan-sa
minulle hunajajuomaa ehtymättö-miin
mitoin Vaikka mitäpä minä
näistä tämän enempää sinulle sinul-lahan
on omasi Jota minulla el enää
ole Joa kauemmin muistelen ntln
sydämeni tulee kuumaksi Ja suuni
kuivaksi mikä el ole terveellistä van-hoille
ytlmllle
Hän naurahti kumartui muutaman
kerran Ja Jatkoi Jälteen — Onnelli-sena
elelin Paukkumflessä Maljani
kanssa Meillä el ollut puutetta ruoas
ta el juomasta il tystöä eikä toimes-ta
rakkaudesta kalkkein vähimmin
Alutta lapsia il unille siunaantunut
kuin kaksi potkaa Matti ja Mikko
Minun mielestäni hellä oli tarpeeksi
olihan Paukkumäeti edelliselle suku
Khelle puolet tästä määrästä hyvin
riittänyt Näin minä harkitsin Malja
oli toista mielipidettä on hiljaisina
hetkinä hän aviovuoteessa levätes-sämm- e
vapisi ji huokaili hedelmättö-myytensä
vuoksi Hänellä oli yhdek-sän
sisarusta ja kalkki n muka oli-vat
yhtä tervi tulleita ja tarpet lllsla
Mikä näin siunatun äidin tyttäreltä
pyhimmän flUlln siunauksen oli riis-tänyt?
Jos meni Itäisimme Matin Ja
Mikon niin jäljelle ei jälsi mitään
ja sitä minä en Jaksaisi kestää hän
vaikerteli Ole hopMmättä' minä sa-miin
Äitini I koskaan tuollaisista
murhetta pitänyt vaikka hidulla el
ollut kuin puolet sinun määristäsi ja
sekin ainoa mikä oli vain tällainen
puollmittaiiitn: Jonpa minullakin olisi
sitten vain yksi niinkuin sinun äidil-läsi'
hän huokasi Ihmeellinen on
tuo naisen sielu ajattelin tfnä En
aavlntatiut että onnettomuuden pai-iiajalslln- tu
näkymättömänä jo silloin
oli Istunut hänen hartioilleen eikä
hän tämän Jatkein ollut enää enti-sensä
He olivat kiivelleit pitkän vasta-mäen
Paukkula ehdotti että Istah-dettaisiin
hetkek- -l Han teki sen har-voin
Ja aina main päällä Lyhyen
vaitiolon Jälkeen kyynärpäillään pol-viinsa
nojaten hA n Jatkoi mlettellisU
juttuaan
- Olen usein jälkeenpäin tutkis-kellut
vaimoni ajatuksia ja tullut sil-lien
tuloksien että hän aavisti koh
talomme niinkuin veden kalat Ja
metsäneläimet aavistavat ukkospilven
nousun tahi hevoin n jo pitkien mat-kojen
päästä teurastuspaikoilla vuo-datetun
veren hajun Naisilla yleen-sä
lienee salainen aavistetun vaisto
herkempi kuin miehellä sitäkin li'T-kem- pi
hänenlaisellaan eleilssä su-kupolvissa
runsaasti siunatun suvun
naisella Jonka nasua hedelmoltyml
sessä on tapahtunut arvaamaton
keskiytys
Onnettomuutemme alkoi siten että
Mlkko nuorempi (rikamme karkaat
kotoansa En viilakaan osaa selittää
mistä syystä hän sm teki el aina-kaan
minkään puutteen vuoksi äiti
piti häntä kuiri silmäterää Meillä oli
siis kotona -- naä vain yksi xka
mutta tl su ollut samaa kuin milloin
alkujaankin on vain yksi Meistä van
hemmista tuntui kuin kaksihaaraises-ta
pihapuusta olisi timpalstu toinen
haara Ja se r päisyhaava jätetty tai-vaan
sateltten Ja tuulten hoidelta-vaksi
Äidin hartiat lysihtylvät kuma-raan
kuin näkymättömän taakan pai-namina
hänen äänensä tyrehtyi Ja
naurunsa katosi Tämän Jälkeen en
minä eniä milloinkaan löytänyt en-tisti
vaimoani HU mä n hunajavesi
hänen pikaristansa oli vuotanut kui-viin
enkä mini voinut en tahtonut-kaan
vajota häun karkkoutuneen sie-lunsa
plmelMIn kellarlkaytavlln
Paukkula tuijotteli harittavien sor-miensa
välitse kuolleen ojan pohjaan
Jossa el näkynyt vihertävää ruohon-kortta
el neulastansa kuljettelevaa
kenämuurahalsta ed-- s
(Jatkoa)
TILAUSKAAVAKE
VAPAA SANA PRESS LTD
260 Spadina Ave Toronto 2-- B Ont
kuun p 19
Allekirjoittanut tilaa Vapaa Sanaa 1 v 6 kk 3 ltk
NIMI
OSOITE
Maluu acuraa mukana %
Tilauahiatat 1 r $375 — 6 kk $200 — 3 kk $100
Ulkomaill t: 1 t $800 — 6 kk $250
f 3
'j