Vapaa Sana, October 19, 1976

              Maniij __-
-'
I
!
Ii
i
li
t I
!i
I
AfejJpfcjf '
i-
- mu nid— innnmiiirimmmi ~~"I " r li uuni n ir i '_
N 84 1976 Tiistai lokak
SlvMj—-yi0!- a Sana
VAPAA m (FREE PRESS)
Independent Finnish Canadian N#wpapf
Published every Tue9day and Thursday by the
Vapaa Sana Press Limited Toronto Ontario
Postal Code M5V 2A6
PAUL ANONEN Presldent
UhHO VERANKO Manaqer
LAURI TOIVIAINEN Editor
Reynold Pehkonen CM Honorary Editor
Business and Editorlal Departments
400 Ouaan St Toronto Ont M5V Phone 368-772- 1 368-956- 1
Second class mall reglstratlon number 0329
Subscription rates In Canada USA and Finland
Year $18 Six Months $1000 Three Months $600
luov) Uistance Number: 4J6—360-772- 1
Sinele cooies 25c
Kanadassa elettiin viime vuo-siky- m
menen jälkipuoliskolla
iclä Dicfenbakerin julistamaa
"Yhden Kanadan" kautta jol-loin
ranskaapuhuvalle väes-töll- e
ci omaa paikkaa ollut oi-kein
lövdetty Quebecissa pani
Daniel Johnsonin Union Natio-nale-hallit- us
kapuloita rattai-siin
kaikissa tilanteissa ja kes-kushallitukseen
siirtyviä que-boeildis- iä
pidettiin pettureina
Oucbccin vapautusrintama piti
montrcalilaUia aika ajoittain
pelon vallassa pommeillaan
Trudeau on ollut myös yhden
Kanadan miehiä mutta hänen
hallituksellaan on ollut toinen
yhtä tärkeä iskulause: "Kaksi
urallista kieltä" Tänä aikana
yhden Kanadan hokemalla on
ollut käytännöllistä merkitystä
quebcci laisi Hr Heidin edus-taksensa
hallituksessa on
vahvistunut ja separatistien a-sc- ma
heikentynyt
Qucbcin ranskalaiset oat
jopa innostuneet liiaksi ja teh-neet
muita syrjiviä kielilaki-esityksi- ä
Myt on vastaisku Trudeaun
yhtä-Kanad- aa vastaan käynnis--
Suurin isku tätä ohjelmaa
kohtaan on ministeri James
Richardsonin ero hallituksesta
Richardson on manitoba'aincn
miljonääri joka tuli hallituk-seen
toivottuna vahvistuksena li
beraaleille jotka ovat aina me-nestyneet
huonosti lännellä
jManitobassa vastustetaan
kaksikielisyysohjelmaa enem-män
periaatteesta kuin käytän-nöllisistä
syistä Provinssi on
virallisesti yksikielinen koska
maakunnan ranskankielisen vä- -
hemmistön osuus ei riitä viral-listen
kielten lain minimiä täyt-tämään
Tunneseikat ovat riittäviä
kieliriidoissa Enemmistö kana-dalaisista
tuskin tietää viralli-sia
kieliä koskevasta laista juu-ri
mitään
Ranskankieli on näkyvillä
Manitobassa vain puolustuslai-toksessa
ja liittohallituksen vi-rastoissa
Sama on laita muual-lakin
lännessä Missään muu-alla
eivät ranskalaisperäisct ka-nadalaiset
ole kansan hampais-sa
On melko luonnollista että
manilobalaincn ministeri eroaa
hallituksen kaksikielisyyspolitii
lon Ilui-rtlC- I jlkf 4nnurl ml t ntnnn a
o'isi jokin muu kielikysymys
anta luonnollisimmalta tuntu- -
van tekosyyn Richardson vas- -
tustaa erokirjeessään halltuk- -
sen suunnitelmaa perustuslain
kotiuttamisesta Esityksen mu- -
krn nrtli1-iltini- n vPrwi
kcus olisi Ontarion ja Qucbc
i## ##
19 p Toeday 0l 19
SANA
W 2A6
00
Ministerin protestipäivä
sä
cin provjnsseilla mutta ei mii- -
lään muu'la yksitvi:llä pro-vinssilla
'
Richardson näkee että länti-nen
Kanada kasvaa tulevaisuu-dessa
ja Quebec sekä ranskalai-nen
osuus suhteellisesti vähe-nee
Jos Quebecin veto-oikeu-s
tulee voimaan se voi estää
kaikki virallisia kieliä koske-vat
perustuslailliset päätökset
siinäkin tapauksessa että rans-kaa
joskus puhuisi vain 10-1- 5
prosenttia äidinkielenään
Protesti ymmärretään erin-omaisesti
läntisessä Kanadassa
ja cng'antia puhuvassa osassa
mutta Quebecissa se käsitetään
siten ettei Richardson pidä
qucbecilaisia luottamuksen ar-voisina
Ministeri vastustaa
yhden provinssin veto-oikeutt- a
mutta ei sano mitään Ontarios-ta
"Pääasiallinen argumenttini
on se ettei päätöstä siitä onko
kaksikielisyys hyväksi tai na-haksi
Kanadalle tulisi tehdä
nyt ikuisiksi ajoiksi siten että
samalla kun laajennetaan
ranskankielen oikeuksia perus-tuslaissa
annetaan provinssil-J- e
jolle kielilaista koituu suu-rinta
etua pysyvä oikeus estää
vetolla kaikki muutokset 'tai
parannukset tulevaisuudessa"
hän sanoi erokirjeessään
Eronnut ministeri aloittaa
nyt henkilökohtaisen kampan-jansa
kielikysymyksistä Länti-nen
Kanada ottaa hänet var-masti
ilolla epäviralliseksi op-pos- it
johtajakseen kaksikieli-syyttä
vastaan käytävässä
kamppailussa Tässä kampan-jassa
on se vaara että kiihkoi-lijat
ottavat hänet kilvekseen
ja vannovat hänen nimeensä e-sittäes- sään
mitä paukkupäi-simpi- ä
julistuksia Tästä ci seu-raa
muuta kuin että hänet
muistetaan kiihkoilijana ja c-rokir- jeen
näennäisestä viisau-desta
ei maisteta enempää kuin
kielilakiakaan
Kooman rahasadc
oli isiin protesti
Mies joka sirotteli elämänsä
säästöt Rooman ylle lentokonees-ta
kertoi että kysy mv s oli
protestista hänen poikansa
kuolinsyyn tutkimuksen viiväs-tymistä
vastaan
17-vuot-ias
Roberto-poik- a sai
surmansa purjclcntokoneonnt-tonvjudcss- a
18 kuukautta sitten
Pojan isä Victo Pennctta 44 ai-heutti
liikennekaaoksen Roomin
keskustassa lauantaina kun hän
pudoui nlcmä J(5 miljoonan
liiran arvosta seteleitä kaksi- -
paikkaisesta lentokoneesta
Hcrra P"ictta vaatii tutki- -
muksia siitä tapahtuiko pelas- -
tustoimissa asiatonta iivlisls
tä ennen kuin ctsintäpartio
Ijht' pudonneen purjekoneen
UCksC J3 °lislko h™™ P0™
sa mahdollisesti pelastunut no-peammalla
toiminnalla
laiiiiiiHiiiiniuuiiiiiiioiiiiiiiiiiiiniiiiiiuiinniiiiiiiiiiiiaiiiiiiiiuiniiiiiMiiiiiniiiiiiiiiiiiuniiiiiiuMniiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiinniiiiimMa
ANNAMME LAHJAKSI
Jokabellc irxiltä vähintään $20 unosta klriola ostavalle asiakkaalle
nidotun kirlui valintaninie mukaaiv Lahaklria annetaan myös
kirjoja postltce tilattaessa Tarjous on voimassa toistaiseksi
Vapaa Sana Press Ltd 400 Queen St West Tonmto Out
SUDIURY ONT
Matteu-eurakun- li
Tiistaina R 10 kukkokuoion
ensimmäiset harjoitukset kir-kolla
klo 1930 Kuoma johtaa
pastori Joensuu Entiset ja uu-det
laulajat tervetuloa
Keskiviikkona 20 10 ompelu-seura
I)ovlinpiss Mr ja Mr- -
Kleemolalla klo 19
Torstaina 21 10 raamattu-piiri
kirkolla klo 19
Perjantaina 22 H kokous
niille vanhemmille jotka aiko-vat
lähettää lapsensa rippikou-luun
tulevana syksynä ja ke-sänä
Kokous alkaa kirkon ala-saliss- a
klo 19 Neuvotellaan uu-den
rippikoulun aloittamisesi!
ja toteuttamistavasta Terve-tuloa
Sunnuntaina 24 10 suomen-kielinen
jumalanpalvelus k—
kossa klo 10 Englanninkieli-nen
jumalanpalvelus klo 1130
'Maanantaina 25 10 nuorten-ilta
kirkon alasalissa klo 19
Pyhässä kasteessa on seura-kunnan
yhteyteen otettu Aarne
Juhani ja Susan Voltin lapsi
Ky Ie Aarne Thomas
Seuraavat nuoret ovat suo-rittaneet
rippikoulun konfir
moitu ja käyneet Ehtoollisella J
17 10: Raija Maritta Alaliai-val- a'
Gloria Diane Hänninen
Irma Helena Huhtala Riitta
Liisa Juoksu Mark John Kali-jär- vi
David James Kankainen
Kenneth John Kero Anne Janet
Kerola Kari Johnny Kontio-niemi
Maiiiis Eliisa Koovisk
Jari Allan Kopsala Elisa Mar-jatta
Koskela John Michael
Kovala Anita Laura Kurkimäki
Anne Marie Känsälä Anne Lii-sa
Lang Jaana Marjatta Pir-n- cs
Risto Eelis Puro Brian
Aarne Sakki Perry Sakari
Sakki Ruth Judith Hildegarde
Soiiksen Pirkko Orvokki Ter-vala
Raija Anneli Torikka
John Michael Viitasalo Susan
Marita Voutilainen
Trotyyliä 15 tonnia
henkeä kohti
Tukholma— Maailman kaik-kien
ydinasiden yhteinen rä-jähdvsvoi-ma
on tällä hetkellä 50
miljardia trolyylitonnia mikä on
15 trotvvlitonnia jaettuna maa-pallon
jokaista ihmistä kohli
Ktäinv-sanotaa- n Tukholman kan-sainvälisen
rauhantutkimuslai-toksen
Siprin 10-vuotisjuhlajul-ka-kussa
Manilmassa käytettiin viime
vuonna puolustusmenoihin 280
miljardia dollaria Sotilaallisesn
tutkimukseen ja sotateollisuu-den
kehittämiseen varattujen
määrärahojen osuus on kasva-nu- f
sotien välisen ajan yhdestä
prosenlista 10—15 prosenttiin
1950 luvun loppuun mennessä
Xoin 400000 tiedemiestä työs-kentelee
tällä hetkellä sotilaalli-sen
tutkimuksen parissa
Rk&9—Believe h orNät
TiFtfi
BmiihmflijMrzMvrMa
'MTAtlED VIEJAS
America
HATCrES ESGS
CAVITV UMDER
LOUFQ JAU)v
tmv
IGIMLET
GUM
ASNALL
TREEIIASA
AUSTPALIAM '7
TRUK THAT
0FTEMIS43
SPlRALtY
TlsJlSTED
AODRKSCKEM
lii
tl
Un
Pakinapalsta
Toista miljoonaa kanada-laista
protestoimassa palk-ka-
hintakontrolleja mutta
kahdeksan miljoonaa
täyden työpäivän Jotkut pro-testoivat
protestoijia vastaan
Vahan vaikea uskoa
Kanadan ensimmäiseksi kan-salliseksi
yleislakoksi kuten
protestia tituleerattiin
Pääkallonpaikalle Ottawan
pailamcnttikukkulalle an-ti-fnflaatiolautak-unnan
toimis-ton
piti saapuman kym-meniä
tuhansia1 mielenosoitta-jin
mutta vain 1800 ilmestyi
Pohjois-Ontarioss- a ottivat
työntekijät vapaapäivän'
menivät kalaan hirvimet-sään
Harmittelivat mie-lessään
ettei protestipäivä
sattunut perjantaiksi
saanut toisen pitkän iikon-lopu- n
peräkkäin
Järjestäytyneen työväen
pysäyttää tykkänään
mutta eivät saaneet --vastakaikua
niiltä jotka pitivät
liikkeessä: lentoyhtiöiden rau-tatielaito'sten- ja
useimpien lii-kennelaitosten
liitoilta
kVcus kaavasta Lakko-varti- ot
sulkivat liikennelaitok-sen
bussit tallcihinsa postia
jaettu eikä sanomalehtiä
julkaistu
Viime maaliskuussa protes-toi
parlamfntikiikkulalla 15-0- 00
väin vajaat 2000
meille työmyyrille sellais-ta
kuvaa jäänyt kysy~
myksessä olisi ollut spontaani
purkaus vääryyttä vastaan
Kontrollien aikana nousi
Kolmen keskustapuolueen muodostama vähemmistöhal-litus
Miettusen perhekuvassa Istumassa (vas) ope-tusministeri
Marjatta Väänänen (kes) pääministeri Martti
Miettunen (kes) sosiaali- - terveysministeri Irma Tolva-nen
(Iin) talous- - suunnilleluminlstcri Ahti Karjalainen
(kcs) toinen soslaall-terveysmlnlstc- rl Orvokki Kangas
(kes) ttcfcninasKa puolustusministeri Seppo Weterlund
S—A (fiVU
lmWk'iw}FA
- - — r
V l
' t imiiiiiiiiiiiiiiiiiv mamiiiwiiKTvi
cf So
ITS iN
A
US
Im
svr § nv iVi TtnfBavmDiwvhirlVliP i
7h£
x h
AS f'
[t
§ttTaW
oli
teki
tätä oli
tai
luo
ja
tai
kai
että oli-si
pi-ti
maa
maan
BC
o'i po
ei
ja nyt
Ei
että
or
III
ja
ja
-- - r avram io mmmJrr ttwt ABnv iv:aairAim
'I '"' -- r ra-- r I
l I J
ja
"
ja
e
BENJAMIN
FERRIS
FERKARA
or EAST
BOSTON NASS
WtlSHlNG
0NIY651BS
SUPPCRTED
4 wmn
ohasee- -
i onw vjn nii
[7 in 1926 1 LYING
SHARP
WH(LE
CU
Mä 11 55
&fc fChfn tC m
I !' td
ganisoidun työväen palkkata-so
kolme prosenttia enemmän
kuin jntlaatL
Mona muut ovat pysyneet
paikallaan tai menettäneet os-tovoimaansa
inflaation johdos-ta
Anti-inflaatiolautaku- nta
on hyväksynyt korotuksia jot-ka
ovat 2—1 prosenttia yli
sallittujen maksimien Protes-toijat
tiesivät että kun he
menevät 'kotiin heitä odottaa
lautasen kokoinen mehukas
pihvi jonka ansaitsemiseen
kuluu vähemmän minuutteja
" kuin Juuri missään muualla
maailmassa Ei niissä oloissa
saa aikaiseksi oikeata -- vallan-kumoushenkeä
Ei piotestitorstai kuiten-kaan
aivan yhtä tyhjän kanssa
ollut e nosti Canadian Labor
Congrcssin poliittiseksi mah-diksi
— ensimmäisen kerran
maan historiassa Ei ihme
että MDP:n älykkäin poliitik-ko
Stephen Lewis miestiskeli
Quccn's Parkissa ettei hänellä
ole harmainta aavistusta mi-hin
Labor Congress on oikein
menossa
Mielenosoittajille hän sanoi
toivovansa että nämä siii Ui-sivat
protesteista politiikkaan
mikä tietysti tarkoittaa ndp-läis- tä
politiikkaa Sitähän Le-wis
pelkää että hänen puolu-eensa
joutuu Labor Congres-si- n
kelkkaan eikä päinvastoin
eikä Lewisin mieliharrastuk-siin
kuulu Hilleriksi puetun
pääministeri-nuke- n hirttämi-nen
—Vatupassi
Esplanadista
puuhattaan
Helsingin
joulupuissa
Helsinki — "Esplanadilla on
kaikki edellytykset olla Helsin-gin
keskeisin jotilupuislo josta
voisi löytää ioKI tnlii lm:in
joulutunnelman Iipin juiiiu
voisi olla ääncttömämpi vaihto-ehto
maikkinahälinan keskel-lä"
sanotaan suunnitelman
esittäjän Esplanadi iv:n kirjel-mässä
Joiilupiuston hallitsevin ko-konaisuus
muodostuisi valais-tusta
ktiusirivistöstä joka alkai-si
Ruotsalaisen teatterin takaa
ja päättyisi Kauppatorille Kuu-sia
olisi yhdeksän eikä niiden
korkeus ylittäisi Runebergin
patsasta
Joulukuusien valaistus kor-vaisi
puiston keskikävtävän
pvlväsvalaistuksen joka olisi
sammutettuna Joulupuislon a-ja- n
I 12 - 24 12
Esplanadi-vhdisty- s kustan-taisi
soihtukvnltilavalaistuk-se- n
puistoon Soihdut sijoitet
taisiin tulenkestäviin ruukkkui-hi- n
liittävän kauaksi puista
pensaista ja rakennelmista
Soihtujen palamisaika vuoro-kaudessa
olisi noin kuusi tuu-tia
Yhdistvs huolehtisi soihtu
jen sv tv Itämisestä päiviuäin
klo 15
Runebergin aukiosta muo-dostuisi
tori jossa olisi kahdek-san
myyntikojua Kojut annet-taisiin
erilaisille hyväntekeväi-syyttä
harjoittaville järjestöil-le
Kojuissa olisi pienimuotois-ta
myyntoimintaa "Toriaika"
aikoisi klo 15 ja päättyisi klo 20
Esplanadin soittolavan edus-talle
pystytettäisiin Ltipin ko-ta
ja lavan suojiin Lapin joulua
esittelevä näyttely Täällä olii
mjös Lapin esineiden myyntiä
saamclaisy hdistysten tukemi-seksi
Havis Amandan ympärille
pystytettäisiin joulutori Mvyn-tikoj- ut
vuokrattaisiin yrityksil-le
jotka valmistavat erilaisia
jouluherkkuja Myyntituotosta
siirrettäisiin määräprosentti hy-väntekeväisyyteen
Tämän torin
tunnelma olisi myyjien asus-teita
myöten vuosisadan vaih-teesta
Valaistuksena juoluto- -
rilla olisivat myrskylyhdyt
Joulupuistoa suunnittelevalla
Esplanadi ry:llä on takanaan
kolmisenkymmentä liikelaitos-ta
Yhdistys tähtää siihen että
Esplanadin joulujärjestely tois-tuisi
vuosittain
Joulupuiston perustamisesta
päättää Helsingin kaupungin-hallitus
jonka Esplanadi ry
toivoo osallistuvan
-- - mi mihim - -- — - ~-- x-tniCujiinmmMflMHLnciJf-tnfninhi
mi iimh uniMimir MviinOTinmrTnnHMHIII n ll'lLW Ji HJT lMtWJK'"tTt 1"m"~ TI~
(llh) liikenneministeri Rajtnar Granvik (kcs) olkeusml-nls- l
K Cclii (r) sisäminlsl i: Uusitalo (kcs) ulkominis-teri
Krlfi Kolhonen (kes) kauppa- - ja teollisuusministeri
Anic lierncr (Iiii) valtiovarainministeri Esko Rekola (slt)
toinen valtiovarainministeri Jouko Loikkanen (kcs) maa-- ' talousministeri Johannes Virolainen (kes) ulkomaankaup-pamlniste- rl Carl Göta Amlnolf (- - Ja ismlnlslerl Paavo
Väyrynen (kes) _ Lehtikuva
USA KEHITTÄÄ
UUTTA OHJUSTA
Washington - Yhdysvalta!
ilmavoimat kehittelee parhail
laan nykyistä voimakkaampaa ji
taikeinpaa nninnertcnvälistä oh-jus-la
jonka kustannukset saa tavat nousta peiätl 30 miljar
cl i i ti dollariin
Suunnitelmien mukaan ohjus
X kuten puolustusministeriöni
niittää uutta strategista asetta korvaisi 1980-liivul- la
Minutc-man-ohjuks-et
jotka ovat olleet
15 vuoden ajan Yhdvsvntt:
maassa olevan dinaseistnU
tillikö
Tavallaan uusi ohjus on Yh-dvsvalt-ain
vastaus Neuvostoli-iton
kchittämilb suuremmille U
tarkemmille marmertciuälisille
ohjuksil'e jotka puolustusmi-nisteriö-n
mukaan pystyvät uhkaa
maan maanalaisissa siiloissa ole-v- ii
Miiiuleinaii-ohjjksi- a
Uuden o'ijuks'n keh'ttäminen
merkitsee muutakin kuin ko-rjausta
epätasapainoon joka
Pentagonin mukaan valjitsee Y-hdysvaltain
ja Neuvostoliiton
ydinpelostusvoMnan suhteen Se
meikitscc uutta u'ottuvuutta
ydinaseistukseen koska kostoi-skun
lisäksi ohjus X pystyy hyö-kkäämään
Neuvostoliiton ohjuk-sia
ja muita sotilaskohteita va-staan
Jossiin määrin Minuteman-ohjuks- t
ja erityisesti Minutc-man-- 5
-- ohjukset joissa on kolme
erittäin taikkai taisteljkärkeä
pystyvät samaan Ohjus X on
kuitenkin kaksi keilaa Minutc-mani- a
painavampi se pvstjy
kuljettamaan paljon useampia
taisi :lukärkiä ja on ainakin
kaksi kertaa Minutcmania ta-rkempi
Taistelukäikien --suurempi
määrit ja erityisesti suurem-pi
paino lisäävät se-lvästi
ohjuksen mahdollisuuksia
iskeä maanalaisessa siilossa o-leva- an
ohjukseen
Lisää huolia
Aseistuksen rajoittamisesta
vastaaville viranomaisille tämä
Yhdysvaltain ja Neuvostoliitoa
pyi ki my s vastaiskukyvyn lisä-ämiseen
meikitsc lisää huolia
Heidän mukaansa vastaiskukykj
horjuttaa ydintasapainoa koska
kumpikin "pelkää että toinen
pystyy ennalta ehkäisevällä' iv
kulia tuhoamaan sen vastaisku-kyvy- n
ja jojluu näin kiusau-kseen
iskeä ensin
Pentagonin vastaväite jonka
ensimmäisenä esitti entinen pu-olustusministeri
James Schlesi-nger
perustuu siihen että Yhd)V
vallain täytyy ydintasapainon
säilyttämiseksi pystyä mös r-ajoitettuun
ydinsotaan Tällaise-ssa
konfliktissa hyökkäyksen
kohteena olisivat pikemminkin
sotilaskohteet kuin suurkaupun-git
Tuleville aseistusta rajoittavil-le
sopimuksille ohjus X merki-tsee
mvös lisää vaikeuksia ko-ska
sitä voidaan liikutella toisin
kuin kiinteissä siiloissa olevaa
Minutcmania
Vaikea valvoa
Strategistn ohjusten raj"
inisen va'vonta perustuu njkj
sin tiedustelusatelliittim varv-issa
näkvAiin siiloihin
valtain ja Neuvostoliiton nau
kiessa liikuteltavia ohjU
kumuunkin on yhä vaikea
vakoa kuinka paljon ohjuks
toisella on ja onko niiden maa
strategisten asiden rajoittan"
sopimusten mukainen
kehi-ttää
Yhdvsvaltain prklms
liikkuva ohjus perus
hen jossain nwann m
seen käsitykseen jota
mut ja puolustusminftUno
esittäneet että kiinteät ohju
mlcvat yhä avoittu
Ne-ivostoliit- on uuden o"J
polv„ hjökkajk
jossain vaiheessa _m- -
1980 luvun PUnolntf
toliitto pystyiM nuW
Yhdvsvaltain tuhannen
vastaiskua
nui-ohjt- u
NCIIVOÄ
Cnnmeil ia
välille allekirjoitettu
_
kaasU lnl l
K uvostöiiiioii 'ÄHii
i„lm knhjtusvy hf L nti ra
iKstimeen Svant)'
tiln jo uhlcaavan