Vapaa Sana, November 10, 1945

              W
vr
to:
H-l- l
MViM1
il m
ö!HaEfl
iJ'ifwvf' ilrlJ v :c
vua
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independtnt Flnnlsh-Canadla- n
Newapaper
Publlihed every Tjetday Thurs-da- y
and Saturday by Thn Vapaa
Sana Prea Llmted Toronto Ont
EINO UNHOLA Pretldent
VÄINÖ MALMIVUORI Manager
REYNOLO PEHKONEN Editor
Prlvati Addrett of Pretldent:
4 Soho St Toronto Ont
Jtlnets and Editori!
Departmenti:
19 Huron St Toronto 2 B
1 Phon WA 7721
Rtglttered at tecond-clas- s matter
January 19th 1932 at the Pott
Office Department Ottawa Ont
Subserlptlon ratet In Canada and
United Statea: Per Year $375: Slx
Montht $200 Three Montht $100
In other Countrlet: Per Year $500
Slx Montht $250
Yhäkin keskustelua
atomista
Kun Englannin pääministeri
Attlee ja Canadan pääministeri
King menevät viikon vaihteessa
Yhdysvaltain presidentti Truma- -
nin luokse keskustelemaan atomi-energiasta
ja sen kontrollista niin
keskustelut tuosta mullistavasta
keksinnöstä ovat saavuttaneet
suuren laajuuden kaikkialla maa-Ilmas- sa
Venäjän vallankumuksen
muistopäivän juhlissa venäläinen
ulkokomissaari Molotov myöskin
kosketteli kysymystä ja teki pu-heessaan
suoran vaatimuksen et-tä
atomin salaisuudet on annetta-va
myöskin Venäjän käytettäväksi
Tähän ikäänkuin vastauksena
tuli tieto että Englannin parla-mentissa
ulkopolitiikan keskuste-lujen
yhteydessä entinen päämi-nisteri
Churchill oli keholttanut
Yhdysvaltoja Englantia Ja Cana-da- a
pitämään atomipommin teol-lisuussalaisuudet
itsellään Hän
lausui m m seuraavaa:
"Mitä Yhdysvallat cl halua pal-jastaa
ovat käytäntöönpannut
teolliset menctely tavat mitkä he
ovat kehittäneet suurilla kustan
nuksilla Ja Jättllälsmitassa Tama
cl voisi olla tiedemiesten taikka
clpomaattien tehtävä lähettää jol-lekin
formulat Ollakseen vaikut-tava
minkä hyvänsä sellaisen pal-jastuksen
täytyy ottaa huomatta-van
suuren Joukon venäläisten tie-demiesten
spesialistien Ja Insi-nöörien
vierailun muodon Yhdys-valtain
arsenaalclhln silla ne o-v- at
todella atomlsen pommin val-mistuskcskuk- sia"
"Heidän pitäisi vierailla niissä
Ja asua niissä niin että kalkki voi-taisiin
heille selittää Ja virkai-lijat
voisivat sitten palata omaan
maahansa kaiken Informationin
kanssa mitä he ovat saavuttaneet
Ja sen kanssa mitä uusia paran-nuksia
he ovat huomanneet"
"Minä luotan että me emme tu-le
asettamaan painostusta Yhdys-valloille
ottamaan sellaisen kurs-sin"
"Minä olen varma että Jos tilan-ne
olisi päinvastainen Ja me taik-ka
amerikalalset pyytäisimme sa-manlaista
pääsyä venäläisiin ar-senaalclhln
sitä cl myönnettäisi"
Erikoisesti Mr Churchllln lau
sunnossa kiinnittää mieltä vllmrl
nen lause Jossa hän sanoo olevan
a varma että Jos Venäjällä olisi
atomlsalaisuus niin englantilaiset
Ja amerikalalset eivät pääsisi sitä
Venäjälle tutkimaan
Joka on ehdottomasti totta
Mr Churchillin lausunnosta pal-jastuu
myöskin eräs toinen seik
ka nimittäin se että atomipom
min salaisuus lepää teollisessa voi
f musa Ja vaikkapa itse atomin
hakalsusalaisuudet olisivatkin yli
maailman tiedossa niin toisten
maitten teknillinen takapajuisuus
estää niitä sitä käyttämäs-tä
hyväkseen pitkiin aikoihin
Tässä suhteessa Yhdysvalloilla on
arvaamattoman pitkä etumatka Ja
juuri tätä etumatkaa se ei halua
antaa kenenkään tiedoksi Ja oi-keastaan
millään maalla cl ole oi-keutta
toiselta teollisuussalaisuuk-sia
vaatia ja vaikkapa vaadlttal
silnkln asianomaisella el ole vel-vollisuutta
niitä paljastaa
Samassa Englannin parlamen-tin
Istunnossa ulkoministeri Bevln
puheessaan tuki Churchillin kan-taa
atomipommin teollisuussalai-suuksien
säilyttämiseksi Joten kai-kesta
päättäen presidentti Truma- -
nln Ja pääministerien Attleen Ja
Kingin neuvottelujen suunta sikä-li
kuin atomi on kysymyksessä en
Jo edeltäpäin ratkaistu Mutta Jos
neuvottelusta tulee esille päinvas-tainen
päätös niin kaikesta päät
täen tulee se tietämään varsin
kovaa myrskyä sekä Yhdysvallois
sa että Englannissa
Joka tapauksessa ihmisille län
tisellä pallonpuoliskolla samoin
kuin Europassakin on helpottavaa
kuulla sellaisenkin kuuluisan ja
harkitsevan valtiomiehen kuin
Churchillin asettuvan Julkisesti ja
ilman mitään varauksia vastusta-maan
atomlsalalsuuksien myöntä-mistä
länsivaltojen käsistä länsi-maiselle
sivistykselle ja elämänta-valle
kokonaan vieraille aineksille
mitkä ainekset eivät kaiken li-säksi
ole osoittaneet vielä tähän
mennessä mitään merkkiä todelli-sesta
ja rehellisestä rauhanrak-kaudestaa- n
He eivät ole lyöneet
kortteja pöytään kalkkien nähtä-väksi
poliittisissa Ja alueellisissa ky
symykslssä enempää kun maail-manrauhankaan
suhteen kutpn
ulkoministeri Bcvln yllämainitussa
Englannin parlamentin Istunnossa
sanoi
Sault Ste Marie Ont
Täten Ilmoltamme Soo'n Ja ym
pariston suomalaisille että Suo
men Apu -- yhdistyksen kokous pi
enetään ensi viikolla keskiviikkona
cli tämän kuun 14 päivä kello 7
illalla Miss Emme Ketolan talolla
569 Queen St Vctf
Tämän kokouksen kokoonkutsu-minen
Johtuu Toronton Suomalai-sen
Edlstyslliton lähettämän
kiertokirjeen Johdosta Jossa he il-moittavat
mitä ovat saaneet tietää
avun lähettämisestä Suomeen
Saapukaa siis joukolla sanottuun
tilaisuuteen sillä kokouksen loput-tua
tarjoillaan kahvia hyvien lei-vosten
kanssa Josta hintana on
vapaaehtoinen kolehti
Talvi saatiin täällä viime sun-nuntaita
vasten yöllä Lumentuloa
kesti koko sunnuntaipäivän ja
vieläkin on lunta maassa mutta
näyttää ettei se ole vielä pysyväis-tä
Työt loppuivat täkäläisellä te-rästehtaalla
noin kaksi tuhatta
miestä Joutui pois työstä kun lop-pui
sotatarpcldcn teko — V Kor-tesmä- kl
Naiset vastustavat
olutkapakoita
Saskatoonlsta Ilmoitetaan että
kun tuli tiedoksi päätöslauselma
Jossa keholtetaan perustamaan
naisille Ja miehille yhteiset olutka- -
pakat kalkissa yli tuhannen asu
kasta käsittävissä yhdyskunnissa
Saskatchewanlssa Joihin naiset
voivat mennä mlesseuralaisen
kanssa taikka ilman niin se nosti
myrskyn CCF:n edustajakokouk-seen
osallistuvien naisten keskuu-dessa
Naiset selittivät että mi-kään
naisten järjestö ei ole kos
kaan tehnyt sellaisia vaatimuksia
että naisille pitäisi perustaa kapa-kat
Päätöslauselma Jätetlln syr
jään edustajakokouksessa I
LAUANTAINA MARRASK 10 P — SATUROAY NOV 10 NO 123 - im
Sivistys vuonna 1345
Pakinajuttuja
Tiedot kertovat tttä MLhiganlssa
on kova hunttaus käynnistä
Yhdeksän on Jo ammuttu
El lukija erehtyy ei yhleksää peu-raa
ole ammuttu vaan yhdeksän
miestä Hunttaria
Jotta on se eri väkevää hommaa
tuo amerikalaisten hunttaus
Meillä täällä Canadan "takamail-la"
el päästä sellaisiin tuloksiin
Tähän mennessl on nimittäin
"vain" kaksi ammuttu suomalaisten
suosimalla Gelertin perukalla
Ja joku muu jossakin muualla On-tariossa
Mutta paljon on vielä Michiganis-sakin
petraamisen varaa ennenkun
pääsevät siellä viime vuoden saavu-tuksiin
Siellä nimittäin viime vuonna am-muttl- ln
kuoliaaksi 33 henkilöä Ja
163 henkilöä haavoittui kuulista
Juttelimme noista metsästystapa-turmist- a
kaverin kanssa jonka me
vanhastaan tunnemme luonteeksi jo-ka
ottaa asiat sellaisenaan kuin ne
ovat Ja vieläpä panee ne lausunnois-saan
menemään hyvin suoraviivai-sesti
TS Häneen eivät nuo "metsästystapa-turma- t
vaikuttaneet yhtään mitään
tokasi vain että mitä sillä on väliä
miten tätä ihmiskuntaa tapetaan so-dassa
valko metsästysretkiltä — kun
kerran tappaminen on muodissa
Meistä hänen näköalansa tuntui-tn- t
kauhistuttavilta
Mutta kun lähemmin asiaa ajattel-imme
niin silmiemme eteen kuvas
tui erään ulkomaalaisen kirjeenvaih-tajan
kuvaus Puolasta
Sielläkin on "hunttausalka" käyn-nissä
lHn kertoi että Ihmisten Varso-van
rauniokaupungissa on parasta
pysytellä pimeän aikana koloissaan
sillä Jos menee ulos niin ei voi taata
milloin paukahtaa Ja milloin ihminen
pääee ainoastaan Ja maallisesta o-malsuude- staan
Laukauksia kuuluu
yhtämittaa öisin kun Ihmisiä me-tsältään
Ja kuitenkin Puolassakin pitäisi
nyt olla rauhotusalka ihmisen tappa-miseen
kun sotasesonkl on virallises-ti
Julistettu loppuneeksi
Samaa kuuluu muualtakin
Ihmisen metsästjs on täydessä
käynnissä kaikenlaisten tappoasei-den
avulla siitä huolimatta vaikka
me eräänä viime syyskuun harmaana
päivänä hihkaisimme muiden mukana
nivan mahan pohjasta kun Ilmoitet-tiin
että kuusivuotinen tappokausl
Englannilla kaikki
ennätykset
Lontoosta Ilmoitetaan että Eng-lannilla
on hallussaan kalkki no-neusennäty- kset maalla limassa Ja
merellä Meteor-lentoko- ne teki
muutama päivä sitten maailman-ennätyksen
ilmassa lentäen 60J
mallin tuntinopeudella kokeissa
Ennätyksen saavutti kapteeni
Hugh Vllscn Englantilainen John
Cobb saavutti Utahissa v 1933
kilpa-autol- la 368 mallin tuntien
nätyksen Ja Malcolm Campbell pl
tää halussaan moottorivene-enn- ä
tystä mikä 141 mailla tunnissa
Newfoundland dominioksi
Montrealista Ilmoitetaan erään
nenfoundlandllalsen virkailijan sano-neen
että Newfoundland tulee piak-koin
saamaan jälleen samanlaiset do-minion
oikeudet kuin mitä on Cana-dall- a
Australialla Ja toisilla domini-oilla
brittiläisessä valtakunnassa
Hän selitti että kansallinen edusta
jakokous asian suhteen tullaan kutsu-- 1
maan koolle aikaisia ensi vuonna
— London Daily Mlrror
:aaliira' a cli julistettu paattyneek-- -
upania antautumisella
Palataksemme kuitenkin tuohon
metrijtysjuttuun emme osaa muuta
kuin ihmetellä että kuinka voi olla
mahdollista sellaiset tapaturmat viat
tomassa metsästyksessä?
Olemme It-ck- la melko hanakka
m et! ani les kun siihen saamme tilat-suuds- n
Ja tltdjmma omasta koke-muksesta
että Jos hunttari käyttäl
lärkcaän ja pitää mielessään että
hänellä on kälessiän tuliase jonka
kuula teke tuhoja niin harvoinpa
tapaturmia sattuu
Mutta joillakin hunttareilta onkin
sellainen tapa että he pyrkivät met-sässä
ollessaan räiskäyttämään kalk-keen
mikä liikkuu Ja vasta ampumi
sen jälkeen katsomaan mitä hän am-pui
Semmoisella metsästysjärjellä va-rustettu
on juuri se joka tuottaa e-nim- mät
tapaturmat metsissä
Luonnollisesti voi metsissä tapah-tua
aivan puhtaasti tapaturmiakin
kuten esimerkiksi kuulan lentäminen
kimpoamisen seurauksena väärään
suuntaan Ja myöskin sellaista että
saaliin lähistölle on tietämättä tullut
toinen hunttari Jota saaliiseen tar-koitettu
kuula tavoittaa Mutta sellai-set
tapaukset ovat harvinaisia Ja e-nim- mät
metsästystapaturmat ovatkin
♦ontuneita siltä että tapaturmalau-kauke- n
ampuja jälkeenpäin selittää
ampuneensa uhrin kun — luuli häntl
peuraksi!
Jotta tämän jutun tarkoituksena
on vain sanoa hunttarcllle että kul-kekaa
helkkarissa metsissä silmät
päässä älkääkä räiskäyttäkö ennen
kun olette varma että mikä ammut-tava
on — peura valko mies
Klvlpenin Pekka
Nukkehallitusten konlraSli
uusi ase
Montrealista llmoltetaen että
Ney English Pveviev-!ehde- n toi-mittaja
Douglas Jerrold lausui
siellä Britanniassa Ranskassa Ja
Unkarissa pidettyjen vaalien o-soltt- avan että maltillinen suunta
on vallalla Ihmisten keskuudessa
Europassa Hänen mielestään ku-luu
50 vuotta ennenkuin sivistys
Europassa uudelleen rakennetaan
Atoomipommista hän selitti että
se on vanhanaikainen aseena sillä
Venäjä on ensimmäisenä keksinyt
uuden aseen nimittäin nukkehal-litusten
kontrollin
ä j?~%jak 1
rt" - - v"--H I
I
-- HHBHBavy
HITLER
TJml kissa en nyt koditon ja titi
kutsutaan fyyreriksi sen vuoksi kot-ka
silli en Hitlerin vilktil multtut-lav- a
parta mutta Mlekey haluaa itt
kutsuttavan ItteUn Mlcktykal Ja ha-luaisi
myStkln uuden kodin tilli
ttn entinen emlntl jlttl hlnet kodit- -
temaktl kun muutti pola
Autolnmien valmis-tus
käynnissä
Mutta täännbtielemlnen tulee ole-maan
tclttaltekti
Ottajassa lausut tarvlkeministe-riö- a
virkailija että autokumien val-mistus
Canadassa tulee saavuttamaan
täyden laajuuden ensi tammikuussa
mutta autokumien säännöstelyä ei
tulla lakkauttamaan ennenkuin Jolla-kin
alkaa ensi vuoden aikana
Täni-- n vuoden aikana melko suu-resti
autokumien tuotantoa siviiliau-toille
on haitannut työvoiman puute
ja tehtaiden muuttaminen siviilituo-tantoon
Vrkallija Ilmoitti että en-Jmniase- kJ Utetään sellaisten au-lonomL-ta- ien tarve Joiden katsotaan
autojaan tarvitsevan välttämättö-mäni
kuten iä-ikd-rit
poliisit palo-kuntalaiset
Jne
Pohjolan
kuulumisia
Kylli nämä syysilmat ovat viheli-äisiä
Vanha mies Joka on pahoin ra-vistu- nut kärsii tämmöisinä päivinä
Metsässä kun koettaa olla Ja on koe-tetta- va
muuten kasaantuu vaan poor-tlvelk- aa
on kaulaa myöten märkänä
ja vanha reumatismi ei silloin tyk-kää
yhtään Ja näin sunnuntaisin
kun ei voi kävellä ulkona on oltava
Kämpissä kuunneltava ainaista Jär-jettömyj- ttä Tänäänkin satuin lisää-mään
siihen soppaan hivenen suolaa
niin auta armias minkä myrkn lyk-kaslv- ät Minä Ja me kaikki olemme
ensiksi facisteja natseja Ja kalkkia
Joita he katsovat kieroon me olemme
Imperialisteja sodan lietsojia Ja mi-k- ä pahinta ryssän vihaajia Sitä tuli
niin paksulti Ja pitkälti että tullkl-ve- n katku nenään tuli Me vanhana
leikin tuntijana hivenen myöhemmin
koetimme kepillä Jäätä Sanoimme
että Churchill sanoi kerran että kyl-l- ä
Staliniin uskaltaa luottaa kun se
lupaa niin se sen myös täyttää
Niin niin tuli monesta suusta vaan
te sosialifascistlt ette myönnä mi-tään
Jatkoimme että hän varmasti
syö sanansa oli nimittäin kysymys
sotaan littymlsestä Japania vastaan
Ja ryssällä oli kuten tiedetään
hyökkäämättömyyssoplmus Japanin
kanssa Ja hän rikkoi sopimuksen
kua täytti lupauksensa
Sota on loppunut ainakin suuri
rota antaen tilaa pikku sodille Joita
raivoaa vähän Joka nurkassa Toiset
tappelee saadakseen toteutettua vuo-sisataiset
toiveensa itsenäisyydestä
toiset haluavat mieluisensa hallituk-sen
vaan Jos saavat ylitä paljon
toiveitaan toteutettua kuin me o-lem- me saaneet on mieli tyydytetty
Me sodimme sodan sotia vastaan Ja
saimme sotia Ja veriMa vaatteita
Me sodimme maailman hyvinvoinnin
Onfn ja seurauksena miljoonat
kuolevat nä ': fin e roriimme kan-sr'e- n
vapauden puolesta Ja tainime
maailman Jossa on cnmrin vanke-ja
pakkotyölelrejä kuin koskaan en-nen
Ja Jossa miljoonat ajetaan kodeis-taan
nälkään Ja kurjuuteen
Istun kämpän pöydän ääressä seu-lanani
hyvä kirja Sen parempaa
seuralaista el ole kuin kirja on Jos
se on oikea kirja Fonipaperin luke-minen
tylsistyttää vaan kirjan kans-sa
seurustelu el mene hukkaan Sa-nanlasku
sanoo että sano kenen
kanssa seurustelet niin sanon mikä
olet Meidän suomalaisten keskuu-dessa
kuulee usein sanottavan ettei
ole seuratoiminnassa toimihenkllöl-t- ä
Ja se on liiaksikin totta Vaan
me olemme Itse siihen syypäät Me
olemme olleet arkoia ohjelmlMojen
valinnassa olemme Ulaksi pelänneet
pitkiä puheita Ja yleensä vakavaa
ohlelmaa Ja tulokset ovat esillä Jos
olisi pidetty Itsekuria Ja annettu
myökin vakavaa vaihteeksi olisi
nyt Olot toiset "Slt1 trttn Uiminen I
kylvää sitä hän myöskin niittää"
El ole sen mukavampaa kapinetta
kuin sanomalehti Ja hyvä lehti lisäk-si
Henkilön Joka keksi sanomaleh-den
pitäisi saada muistopatsaan
Vaan sanomalehti on sellainen väät- -
tyri ettei sekään anna ilmaiseksi mi-tään
Eipäs vaan Ellei sillä ole klr-Jeenvalhta-jia
Ja kirjoittajia alkaa se
kuivua lakkaa olemasta hyvä lehti
Vaan kun koko lukijakunta on leikis-sä
mukans on tulos vasta oikein hy-vä
sanomalehti Missä ovat ne monet
hyvät kynät Jolta oli ennen lehdes-sämme?
Hei kynit kouraan Niitä
tällaisia kämpällä mietiskellen
—Pino-Mikk- o
Campbellfordlsta Ilmoitetaan että
Benjamin Molr Joka tnlea Tietti-mäi- n
99-vuotl-sta
syntymipilTlinsi
ensi sunnuntaina on rleli saaren
hyvissä kunnossa Ja tekee hin mel- -
Lukijan
Viikkopalsta
nimipäiviä:
10 p lauantaina Martti
11 P sunnuntaina Anja Ninn
12 p maanantaina Kyrö Konn
13 p tiistaina Ano Kristian
U p keskiv lirit Oihonna Vj la Vaulikkl
15 p torstaina Leimu Leopolj
16 p perjantaina Aarne Aarm
17 p lauantaina Clrarl Emo
Mkä tiedetään perheissä-perunoista- ?
Peruna on sellainen rnu- - „ Jota käytetään jokaisessa ]
'„
staiursnianilervuantsaaestttäi Jkauauseeiinktiani u "" kunnon perunoita Seuraa~ I
telemme: lukijoille perunoiv K 1- sestl Juuri niitä New m - i perunoita jolta me saarni'
alla kaupoista ostaa
Perunan kasvattaminen
tavalla kuin muidenkin k -- J Joittuu verrattain hanoihin I1]" Monet lajit Joita suositellen
tuvat pois suosittujen Joukosta '1-- iciie tulee toisia lajeja 1'eruiiuiden naua mjien muuttelut ovatkin o- lleet nopeita Alvan äskeisinä vuosina esimerkiksi Katahdln-nimlne- n
peru-nala- ji on tullut ensiluokkaiseksi vii-Jelysperun-aksi
melkein tuntpmatto-muudest- a New Ilrunswlckln peiunas-kasvattajie- n keskuudesa
Mainittu Katahdln-laJ- I on viimei
ten vuosien aikana työntänyt syrjään )hä enemmän aikaisemmin suosittua
Green Mountaln-lajl- a Ja Johtuu tämä pääasiassa siitä että ensinmainlttu
laji on vähemmän altis perunoissa
esiintyvälle mädälle Ja se myoslia
vastustaa paremmin ruostetta ja kai-ke- n lisäksi on parasta perunajauho- jen valmistukseen Ja suosittua sle-menperunakaup- assa
Etela-Amerikaa- n Sen huonommalla puolen sensijaan
on se että sen sanotaan olevan hu-onompaa
keittoperunoina
Tämän vuoksi katsellaan tätä ny-ky- ä
Katahdin-perunaa- n ikäänkuin
väliaikaisena laatuna Jonka tilalle
tulee korkeampilaatuinen laji enne-npitkää
Toisten huomattavien uusien lajien
Joukosta voidaan mainita Varba
Red Warba Earlalne Chlppea Hou-m- a Mohawk Ja Sebago Näistä War--
ha Ja Red Warba ovat aikaista Ja runaastl tuottavaa lajia mutta ku-mmankaan
el sanota voittavan Irlsh
Cob' ler-lajl- a Earlalne on nyrkin
varhaisen sadon laji mutta st ti an-i- a
runsasta satoa muuten hiii lt-tä- in
suosiollisissa olosuht i- -- lup-pe-va
on hyvän sadon ant' k- - -kl--
scsongin
perunalajl Jolla on lat
silmut Ja viehättävät kyhmi r Si U
on kuitenkin sellainen omi' --m
että sen lehdet käpristyt f p-u"-tu-lsisa
olosuhteissa Jotiii s- - ka-nsanomaisuus
el ole nousema-- 1 Hou-m- a
sensijaan on ns päälaji r- - unan-kasvatukses- sa
mikä vastuspa lie-vää
ruostetta Ja perunamaUä Se
myöskin osoittaa vastustusta peruna-kuoriaisel- le
nimittäin Aphls Se on
väriltään hyvännäköinen mutta ke-ittoperunana
el sen sanota vetävän
vertoja flreen Mountatn-perunall- e
Se on hyvin altis myöhäiselle ruo-steelle
Ja sen tulevaisuus on vielä ra-tkaisematon
Mohawk sensijaan on
hyvän sadon antava laji Ja hyvänn-äköinen
Sen kelttoarvo on korkea
suotuisissa olosuhteissa Gren Moun-tain-laji- n
arvoinen Sitä cl kuite-nkaan
ole vielä huomat ta vlmnitn ka-svatettu
New Prunswicklssä Sebaso
puolestaan sanotaan olevan hyta
vastustamaan sekä varslruos"" et"
tä myöhäistä ruostetta muku: !?
Muutamina sesonkeina tämä vastu-stus
on ollut huomattavaa n 'fa ' --
slna sensijaan se on onnistu: ♦ toy
nosti ruosteen suhteen
Havupuiden istuttamisesta
aavikoilla
Liittohallituksen koelir ' aS"
tamien ohjeiden mukaan lut "ieS
Istuttamisessa aavikoilla iak '?i
turvaksi ja kaunistukseksi k' ?a
' Er-ikoisesti
Jossakin määrin huolellisu-- i
varoitetaan ettei La tf1
pitäisi Istuttaa litan lähelle leWiP
ta sillä ne kärsivät siltä On raras
Istuttaa ne 16--20 Jalan paaMa fc
lipuista Erikoisesti pidetUa luota-vana
että havupuut eivät ole CarU'
nan läheisyydessä ja havupuista fr
tään kaikkein parhaimpana mene-- r
mäin Scots-mint- yi
kein Joka päivä matkan a0£
Juttelemaan maailman menosta
kakunnan sepin kanssa Haa n
hin maahan aikana Jolloin kujf
purjelaivoilla Ja ajettiin hirkif
koilla