0027b |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Suomalaista iiir muotoilua
jo sadan vuoden ajan
Kun suomalainen taideteolli- - clman perustamisen ja ennen Tavoitteena oli myös hank-suu- s
viisikymmentäluvun alus- - kaikkea laajan näyttelytoimin- - kia tälle koululle oma raken--
sa teki itseään tunnetuksi
maailmalla merkitsi se kolin- -
rohtua pitkässä kehityslinjassa
(-j- ossa oli usein vastoinkäymi- - lella ja joka suoranaisesti ai- - tehtävään: taideteollisen koko-si- ä
Näiden menestysten taka- - hcutti että suomalaisesta clman ylläpitämiseen ja talde--
na — joita mm koristivat mcl- -
'koinen joukko huomattavia pal
kintoja suurilta kansainvälisil- -
l tii Milanon desijmtnenaalcilta
— oli Suomen Taideteollisuus
yhdistyksen organisaatio joka
oli perustettu jo 1875 ja joka
vuosikymmenien aikana on ehti
nyt antaa monta tärkeätä pa
nosta maan taideteollisuudelle
Tämä yhdistys täytti viime
'syksynä 100 vuotta ja ansiok--
sccn yhdistys voi lukeapysyvän
taideteolliscn' opetuksen luo4
misen Suomessa kotimaisen ja
ulkomaisen taideteollisen koko- -
Sauna-AA-Ryhm- än
Sault Ste Marie Ontario
suomenkieliset kokoukset
maanantaisin ja perjantaisin
klo 8 illalla
Club 14 236 John St
Pyhän Markuksen
Ev Luterilainen
Seurakunta
257 Cedar St N
Timmlns Ont
Jumalanpalvelus
sunnuntaisin klo 930
Pyhäkoulu klo 1045
Kanslia-aik- a perjant
klo 3—6 lp
Jouko Paukkunen pastori
368 Cedar St N Timmlns
puh 264-917- 4
F1i Saukko sihteeri
379 8 Avenue Timmlns
Pyhän Johanneksen
Ev Luterilainen
Seurakunta
78 William Ave
South Porcuplne Ont
Sunnuntaisin klo 11
jumalanpalvelus ja
pyhäkoulu
Maanantaisin klo 7 111
nuorten piiri
Keskiviikkoisin klo 7 III
ompeluseura Kuukauden 1
keskiviikkona klo 730 UI
Ystäväkerho
Perjantaisin klo 7 111
Raamattu- - ja rukouspiiri
TERVETULOA
Helluntaiseurakunta
397 Pierre Wlndsor
Sunnuntaisin kokous klo 6 ip
pyhäkoulu samanaikaisesti
Rukouskokods tiistaisin klo
7 ip
Nuorisoilta torstaisin klo
7 ip
Radio-o- li jc'ma "Takaisin
Raamattuun"- - sunnuntaisin
klo 4 ip CHYR 710
Saarnaaja Lauri Tomminen
puh 735-506- 3
Windsor Oni
IBt Mark Ev Luth Kirkossa
jSVldetään Jumalanpalveluksia
lsäunnPuansttaoirsiin Eiknloo 3Tuioltraipäisvaäalr--
naa Mrs E Tuori on urku-rina
Kirkon osolle ön
2123 Parku ood N8W 2J8
Tervetuloa
sunnuntaisin klo 1230 ip
Pastori Jorma K Tuomisto
1621 lliirbour Drivc
Coiiultlaiu BC 936-872- 6
nari jolla on painopiste 50-- ja
sen
eu-luvui- lla seka kotimaassa et
tä Suomen rajojen ulkopuon
designesta tuli käsite ympäri
maailmaa
Suomen
syntyi aikana jolloin
teollisuus maassa oli vasta
alulla Tosin oli olemassa jouk:
ko tcollisuusyhdisytksiä joiden
perinteet olivat peräisin aina
1600-luvult- a mutta ne olivat
vähälukuisia niiden tuotanto
oli vähäistä ja maan taloudel- -
lintn TifrtKifn rH vlpnsKVJn
hdkka YMa w vuoslsadan
loppupuolella oli kehitys pääs- -
syt niin pitkälle että ruvettiin'
huomaamaan organisoidun kou
lutuksen merkitys sekä tekni-sesti
että esteettisesti niille ilv
misille jotka saisivat tehtäväk-seen
teollisuustuotteiden muo-toilun
KOULUTUS
ORGANISOIDAAN
Yhdistyksen ensimmäinen
tehtävä oli taata alan koulu-tus
Jo ennen yhdistyksen alul-lepanoa
oli Helsinkiin perus--
frHn tn!r1otr#i11inn rr%nilait ne
Tällä oli kuitenkin taloudellisia
vaikeuksia ja yhdistys otti
tehtäväkseen taata oppilaitok-sen
jatkuvuuden '
PYHÄN MARIAN
EV LUTERILAINEN
SEURAKUNTA
355 Wellington St W
Sault Ste Marit Ont
Puh: 256-53- 81
Jumalanpalvelus ja pyhäkou-lu
sunnuntaisin klo 10 Eh-toollinen
joka kuukauden
ens sunnuntaina
Iltakirkko torstaisin klo 7
Kukkaisadresseja saatavana
Mrs Liisa Häggman
puh 256-682- 5 ja
Mrs Elna Kara
puh 949-524- 6
Pastori Pentti K Mcntu
83 Willie-Oa- k Drivc
puh 253-556- 4
Canadan Suomalainen
Historia-Sur- a
PO Box 911 Sudbury Ont
Puhcenjoht Bruno Tenhunen
256 Casvvell Dr Apt 1204
Sudbuty Ontario
Sihteeri Miriam Kallas
847 Sharon Avc
Sudbury Ontario
Rahastonhoitaja: Arne Ritari
419 Weslvlew Dr
Sudbury Ontario
Isenäinen Suomalainen
Ev Lut Seurakunta
70 Secord St Thunder Bay
Jumalanpalvelus ja pyhäkou-lu
sunnuntaisin Klo 10 ilta-kirkko
sunnuntaisin ja kes-kiviikkoisin
klo 7 Kuoro
maanantaisin klo 7 rukous-het- ki
klo 630 Nuortenilta
lauantaisin klo 6
Adresseja saatavana
Past Aslak Kettuiiert
331 Diifferlii St puh 345-876- 0
Suomenkielinen radiolähetys
lauantaisin klo 1715 (515)
Kari — 550
Srk sisar Aino M Soini
20 N Kootenay
Vancouver 6 BC 299-19- 7
CONCORDIA LUT SEURAKUNTA
3495 East Hastings Street] Vancouver BC
JUMALANPALVELUKSET
Taideteollisuusyh-distys
nus toimintaa varten Tämä
tavoite kytkettiin sittemmin
yhdistyksen kahteen suureen
teollisten näyttelyiden järjes- -
tämisecn Suunniteltiin raken-nusta
joka toimisi sekä kou-luna
että näyttelyhallina
TALO TAITEELLE
Niin suurta projektia ci kui-tenkaan
voitu saada aikaan tuo-kiossa
Kun tämä projekti vih-doinkin
toteutettiin se tapah-tui
yhteistyönä Suomen Taide-yhdistyksen
kanssa joka on ku--
vataitccn tukiorganisaatio ja
näin molemmat kulttuurellisten
yhdistysten koulut sekä koko-elmat
oli tarkoitus sijoittaa
samaan rakennukseen
Rakennuksesta tuli komea
komein siihen asti Suomen pää-kaupunkiin
rakennettu ja sillä
oli ensimmäinen yksinomaan
kulturelli tarkoitus Rakennus
nykyinen Ateneum joka vihit-tiin
1887 toimii vielä tänä päi-vänä
maan keskeisenä kuvatai-teen
museona ja molemmilla
kouluilla on yhä työtilansa suu-rimmaksi
osaksi näiden seinien
sisäpuolella Taideteolliset koko--
?mät sitävastoin piti jo 1900- -
luvun alkupuolella siirtää pois
tilanahtauden takia ja tänä
päivänä ei ole tiloja missä niitä
julkisesti näytettäisiin
Näillä kokoelmilla oli alku-aan
tehtävänä toimia pääasial-lisesti
kasvattavina malleina
tuleville suomalaisille muotoi-lijoille
Tätä tarkoitusta varten
ostettiin sopi via esineitä ympäri
maailmaa-- — perusrungoksi muo-dostui
jo muutamat ostokset
Wienin maailmannäyttelystä
1873 Myöhemmin katsottiin
kokoelman olennaisemmaksi
tehtäksi todistaa suomalai-sen
muotoilun edistysaskeleet
ja siihen suuntaan kokoelmaa
on Voitu aikojen kuluessa suh-teellisen
tyydyttävällä tavalla
täydentää
Näyttelytoiminta josta Väh-itellen
kehittyi yhdistyksen ver-taansa
vailla oleva tärkein toi
mintahaara käsitti alkuaan en-sisijaisesti
näyttelyn sellaisista
töistä joita oli ostettu palkin-noksi
yhdistyksen jokavuotisiin
arpajaisiin
Näillä ostoksilla yhdistys tu-ki
luovia muotoilijoita ja esit-tämällä
näitä töitä julkisesti
tehtiin yhdellä iskulla läpimur-to
muotoilussa Vähitellen nä-mä
näyttelyt tulivat jokavuoti-siksi
ja ne muodostuivat erään-laiseksi
suomalaisen designa-ukse- n
pääkatsclmukseksi
Vuosinäyttelyt jatkuivat ai-na
1960-luvul- lc saakka jolloin
teollisuusvalmistajat itse oival-sivat
uuden designin näytteelle
asettamisen tärkeyden ja he
järjestivät omia erilaisia pysy-viä
näyttelytiloja
SUOMALAISTA DES1GNEA
ULKOMAILLE
Jo varhain sai yhdistys myös
tehtäväkseen järjestää näytte-lyitä
ulkomaille Eniten huomi-oidut
näyttelyt olivat suurten
maailmannäyttelyiden yhtey-dessä
Suomi oli täten mukana
Pariisissa sekä 1831 1889 ja
1900 Erityistä huomiota herät-ti
suomalainen paviljonki vuon-na
1900 Siitä tuli samanaikai-sesti
läpimurto suomalaiskan-salliselle
jugendtyylille joka
uiUoi leimansa paviljongille ja
suurimmalle taideteollisuudelle
ja taidekäsityölle joka oli siel-lä
näytteellä
Ä5££E %
kltehtltoimisto jom Saarine
pian tulisi olemaan kansat
välliesti tunnetta AUDI
feriisiQ p'UJoakl myötä
vaikutti paljon suuressa maail
massa muodostuvaan käsityk-seen
että silloinen Suomi joka
vielä kuului Venäjälle oli itse-näinen
kulttuuri kansa Näyttely
oli mahtava pR-pan- os joka
todella tuli kantamaan hedel-mää
kun itsenäisyys voitiin to-teuttaa
myös poliittisesti vuon-na
1917
TRIENNAALIVOmOJEN
VUOSI
(
Toinen ryhmä huomattavia
kansainvälisiä esittelyitä tapah-tui
Milanon tricnnaaleilla Jo
30-luvul- la Suomi osallistui näi-hin
kansainvälisiin taideteolli-siin
katsauksiin ja tässä yh-teydessä
mm Alvar Aalto en-simmäisen
kerran herätti laa-jaa
kansainvälistä huomiota —
huonekaluillaan
Todellisen läpimurron suo-malainen
design koki vuonna
1951 jolloin maa yhdellä iskul-la
tuli tunnetuksi kansainvä-listä
luokkaa olevana muotoi-lukansan- a
Menestykset voitiin
juws au ia ia Jiiuiiiua oaaiuuia
uranu rnxeina ja ianaeua
seuraavalla triennaalilla 1954
19o7 jal960 Tämän 3alkeen sir--
m suomalainen muoiao_iiiu nayi- -
tclystä näyttelyyn ympäri
maailmaa usein yhteistyössä
muiden pohjoismaiden kanssa
yhteisellä nimellä Scandinavian
Design
Seuraavassa hiukan tilastoa:
Suomen Taide teoUisuusyhdis- -
tvs oli vuosina 1875—1949 ollut '
mukana 19: ssä näyttelyssä ui--
komailla kun taas vuodesta
1950 lähtien hayttcyrtoimmia
on ollut siinä mäann vilkasta
että -k- aikissa maanosissa
Afrikkaa lukuunnottamatta - viimeisenä kuluneen ZS-otis--
kautena on näyttelyitä ollut jo
sn kt::u &i r::tal-:- : ™~ v v "-- " j
lut yhdessä pohjoismaiden
kanssa ?ä näitä on ollut 24:ssä
'Yhdysvalloissa ja tietystikin jääkiek-Kanad- assa
1954-1- 957
Muotoilijoita ja iiäyttclyark-kitchtej- ä:
ncet voiton
on
Timo
jä Antti
1951 — 1960
tänä
tana on
HO
ms joka
on
an-tanut
elävän
'
Sadan työn
ön uusien
edessä
Koulu joka oli
vuonna
lisesti ja ja on
Aluksi tuo-tiin
ja
ja
on
ja jä no
ovat siellä ol-leet
Muo
fnliu ima
on rmi tun- -
mietitetä
Mutta kenttä uusia
jossa
yhä
osaa Museo
ei ole vielä
toimii
joka suJit Abi
" i - i f -- [' [ ' "i ' - i I v y--
141 lk sj V fu m-- m i-- -- '
oytksi olko teiltä 2 Piet s3a:8laissmaanoonot:attävutoytktsai lpuiohtata on ykesdi essä On Siis' selväävuoetttatä'jmaiatnuhoant pähä ia
Enricn toista Jeesus puhuu
"kään laihjaasta "Ja mnuiittuä olisi 'ne pah fat Matt 24:22 Emme voi siis
sanoa että "vielä on aikaa parannuksen
ei meistä ttedä mikä on meille
päivä että Hän on ollut
meitä ja että armon ovi oh vielä auki Eili-nen
on mennyt ja ei meillä vielä ole
nvt taniiän on etsiä' Herraa pois svn-ms- tä ja armoon On viettää aikaa
Sanan äarcisä sillä sen kautta tulee ja uskon
siemen Room 10:17 Toivon sinulle
todella hyvää ja 'siuhausrikast3 Uutta Vuotta
Pastori O B Th B D Box 2144 Ont P3A 4RI
L
pakkasenpoi- -
kascn vieraaksemme '
koslahtcenkin ja lähes viikon
'
innfiia ju miinusasirc! iuc -- --
jtuu ja myiuua vii
Kun samaan- - aikaan
kaikki
kuin
olikin ker- -
toimii
lM io:i: i-t-n cimri-iirc-! Rii- -
jossa rräs
men kun luÄi
attra o inttänyt Jictä
aiu- -
j
'- - J
tclty' keksiä
C T ja
' --jöOkkuetdeh välii- -
ja- -
" sea
Ei aron ede
sekään että
' SiL
cn
nah--
tien j
Mc emme
tciua töHottiniesta
Emme" '
-- iJai'
'
että
olisi '
pvat olleet
kuaonyrj%
'a
sillä
Suomalaisista muotoilijoista phrifrksl Philädc-l- sa saa-jotk- a
ennenkaikkea ovat niittä- - Tihia nävtti' c't'tä öh mjta mpniniisemmista'
mainetta näinä vuo-sina
ensisijaisesti mainit-tava
Tapio Virkkala Sar-paneva
Nurmesniemi
näyttclyarkkitchdit neljällä
triennaaliosastolla vuosina
Väsymättömänä
vastuunvctäjänä designin
menestysten ncljännesvuosisa- -
toiminut yhdistyksen
toimitusjohtaja Cumme- -
aina neilikka napin-läves- sä
suomalaisen
lentävänä lähettiläänä
panoksensa
KOHTI UUSIA
TAVOITTEITA
vuoden jälkeen
yhdistys jälleen tär-keiden
tehtävien
suoranainen
vaikutin lähtöön 1875
kehittyi vähitellen iiorisontaa- -
vertikaalisesti
tänään valtiollinen taideteolli-nen
korkeakoulu
taideteolliset malliesinect
kaukaisista maista asetettiin
näytteille Helsingissä tuleville
muotoilijoille esikuvaksi o-pi- ksi
Nyt suomalaisten muo-toilijoiden
tuotteita muse-oissa
kokoelmissa
täällä vuorostaan
perustana kouluille
kannattaa kehittää
Suomessakin
JUItLiVAiTELY
kujeilee
muotoilutehtäviä tunkeutuu
yhteiskuntaan ympäris-tötekijät
näyttelevät tär-keämpää
yhdistyk-sen
kokoelmille pe-rustettu
Muhdollben museon
pienoismallina yhdistyk-sen
100-vuolisjuhl-aii
näyttely
Uiottäii kaikki
V m m-f-r '!J'f-ftt y -
Leiki Tllftf iAJU
'f°}laina''Ja tnoait kysyvät: Kuinka
IMÄ?'t inanl?knöoknuin'PPUtalcc?rakkaani "Mutta
Herran niinkuin tuhat
niinkuin päivä:'
maailman historian kuudes lopussa tuhalvuosikausi
alkamaisillaan tulemistaan
suuresta ahdingon ellei päiviä lyhen-P0!'0- 1 pelastuisi valittuien tähden
lyhennetään" huo- lteetktooomna"sti kukaan paljon vii- meinen Kiitos 'Luoiällc kärsiväl-linen
kohtaan
tulevaisuutta senvuoksi
tilaisuus kääntyä
turvautua Herran tärkeää
pelastus
pääsee kasvamaan
lukijani
Orpana Sudbury
JÄRVENPÄÄSTÄ
KIIKAROITUA!
Saimme pielen
tanneUk- -
alan' pysytteli hrtV
-- "J Tt
auiuiiijuiua
vaikeuksia autojensa käynnis-tyksis'sä- w
melkein sivukadut oli-vat
enemmän liukkaita
autoilijoilla harmia
raksccn Kaupunkimme lumen-aurauskalust- o"
sentään- -
urcmTnitta 'moitteitta joskin'
J°skuS' aUfalaan J"'
inobwltf( rekkaau- -
kyljdlen
tyhjää
paäHcjoilldkin kaduiUa
lUialudl"la jalkakaytB
alonomislaii'
nurmikoille
Viimeaikal puheenaiheet- -
tekosyitä huonoUpr
menestykseen- - venäläisten
-- NHL-lligari
sittenkinr meidän tekivät- -
meitoiien' vakuutfavatf
auttanut poikia
menivät' vartlilun- -
niksi" 'huilimaan pukukoppiin- -
Eraidcn t5liötti'menystävi- -
''mcVestä- - oVisi MbhträluV
jphänyt 'pelitapahtumiin
voittaa uudchvuodenaätod
ottelunsa ttiotäbt-- '
riähnecr'
'kulienkaan yhdy'
Harriksecn lelifcmmo urheilu-toimittajaan
siinä pelitu-los
pilänvt Montrealin
kaupungissa
vuosina °iiuri -- ympäriltä
'sentään- - jaiäälläkib-o?- i ällhelä
mestaruus tävjsW
muotoi-lun
lisää
laukausta erikoinen
pelityyli etsii
ja siksi laukauksia
niin usein siinä menete-tään
kiekko liian helpolla Tosin
olemme'
hautovat ja
neumissa rakennus jota oltiin'
mukana luomassa mutta
vain-vo- i
oleskella
eiBijiiMoOJooiiiMooiOMOoiBiwooBii
KlrJ lato j -
passailevat kiekkoa Hikan lmau"aoatal- ainn' edhuiisntalla pkaturnemppialjoonn--
™tu maaiivahr flvIJL uJ - — v~ ~w- - nUht M—
koskaan' olemaan että hän
torjuu- - kaikki laukaukset- -
Edessä on jälleen autoilijoil-lamme
"rekisterikilpien Jipuk1 kn uusiminen Siinä - tan i-t- aan
pieni 'kaavake Ja tuntuu
ihmaejlisefta että noita kaa-vakkeita
ei aiuakaan täällä
olleSsaataTvissa muualla kuin Lffi ja vii--
natcaupassa Ja toinen
hallituksen ministeriö tekee
radiopropagandaa- - alkoholiin
käy{tÖä tai jalnakln senliial-- W läj-ttö- ä vastaan Nahtä'- -
västikin ajatellaan Citä autoilv-- %Uf 'fci-- v_W_a_o_a _j_u_po_ja tai
Jiä J?Un anSmuskaavakkef-- "
x oen paras tyouupuua uu m- -
kohoiiliike
1 Murtomaahiihto valtaa yhä
enemmän ja enemmän alaa
CANADALAISTEN kcskuudes
Mkelsta Suksissa näyttää Mi
sikuitu 'lopultakin lyöneen U
että-Vai&neovatihyvi-äs
Suurin
-- sa JJL OTurtomaihuhtär jfeljatiä puusuksien käy£:'
tiijiä Vjaipysyncvälkin ainakin
hetken koska lasikuitu on
huomattavasti kalliim
paa'-- Me äinaku aiomme- - vielä
tämän' kauden aikana hiihtää
puusuksilla ja canalaissclliä ja
edessä näyttää olevan mclkoir
sen pitkä JUturctkikin josta
sojaVi tänä Vuonna ole olym-'piakatsas"tuks- ien
jälkeen mut_-t-a
puhetta 'on ollut että koko
Canadan- - murtoraaahiihtoker
ma olisi mahdollisesti mukana
kauden päättäjäisissä Tapiolan
Hiihdossa Mainittakoon että
Tapiöhn latu on ainoa mikä
on iltaisin kos-ka
se 6a valaistu Mainittakoon
os jenkkien makijouk- -
kue ojympläedus4iiksen- -
sa täältä Thuder Bayssa
Toivöturfastl lunta on ruttä- -
I
sensääpijamäinoitaapa"tiälf
lä ' efäX liike ' aivan iosisaah
3--1 voitto j hwalilaukaisuilun myöhemmin kerromme teilje
nähden Mc väittulsimnie päin-- Mutta näyttää jo nyt
vastaista! Tuossa suhteessa
f
sellaiselta A että paikallisesta
aron pojat oliVat ' vastaavasti SKItathönista ' suomalaisten
kahukkejä -- parempia sillä he-- kanssa tullee helmikuun lop-tar- v
vain 16 ' pupuolella perin
tehdäkseen- - 3 maalia kun ka- - Täällä on kahdetkin suuret
nukit vastaavasti tarvitsivat mäkikilpailut tämän talven al-3- 7
Täällä tuijotetaan laukai- - kana Suurempia murtömaaki- -
suihin nivan 'liikaa Eurooppa- -
toinen niins-anottua'
varmaa laukaisupaik-kaa
ci tulo
kun
mekin sitä miellä et-tä
eurooppalaiset
missä
taideteollisuus tänään
lyhytaikaisena vievää--
na
r
aivan
on
tuls
toisaalta
puuta
'käytössä myös
mv että
karsii
itsivat
MAAILÄA MfHtk
KiufetuiKEÄ iAAitTlTfistt
Suomenkielen osasto avattua Öntjiriossa
Ohjövihkoset pvtV asialliset lyhyet
nilelenkiintoisetja jlrnalset
lyhetä' nlmf ja' osoite
FINNISH illlt-edUlS- t leikit fj-- - - -
Oshawa Ont ttH 7M1
%
Vajaa ttnl — Sivu S
Verti llrto
cllftiliei Wio
MANNHEIM (Oab) - Televisios-sa
niytVtUifi äskettäin miclen-krlfftöioe- n
juttu Mannheimin kli-nikoilta
Kysymyksessä oli uu-denlainen
vcrtnsllrto-mcnctclm- ä
"HacniodilutloM" hoitoa käytet-tiin
156 potilaan kohdalla Hie-man
ennen leikkausta potilaalta
otetaan talteen jopa kaksikin lit-raa
verta (25-30"- o kokonaismää-rästä)!
Samalla tiputetaan suo-niin
vastaava määrä korvike-liuost- a
joka sisältää inhimillistä
valkuaista ja vahvistusaineita
Eri tapausten' vaatimusten mu-kaan
annetaan omaa verta takai-sin
potilaalle joko leikkauksen
kuluessa tai kihden päivän ku-luttua
leikkauksesta Näin ly-hytaikainen
vercnotto suorite-taan
siksi ettei veren hapenkul-jetuskyky
huononisi Tähänasti-set
kokemukset Hacmodilutionil-l- a
ovat erittäin tyydyttävät Me-netelmä
poistaa keltataudin vaa-ran
ja vähentää keuhkotulpan
vaaraa
Menetelmän ovat kehittäneet
Munchenin yliopiston kirurginen
tutkimuslaitos ja Dortmundin
MavPLtnck instituutti Länsi
Saksassa kehitetty menetelmä on
jo käytössä myös Yhdysvalloissa
Vierasta verta siirrettäessä- - ci
vieläkään voida kokonaan eh-käistä
keltataudin vaaraa ' Sen
aiheuttajia ei voida ilman muuta
verestä-- todeta Asiantuntijat ar-vioivat
riskin suuruudeksi 1-2- % Tällöin potilas saa lisäksi Hepati-tistaudj- n
ja tulee keltaiseksi
Noin 5-- 10 prosentissa tautia e-sifn- tyy
ilman ihon värittymistä
Lasketaan että joka kymmenes
verensiirrossa keltataudin saa-neistapotilaista
menehtyy Tämä
vältetään siis kokonaan oman
veren siirtämisen avulla
Toinen etu: Leikkauksissa syn-tyvä-vercnhu-kka
osuu vain "o-hennettu- un"
vereen Tähän men-nessä
säilöttyä verta tarvittiin
hyvin paljon leikkausta kohden
jopa 30 litraa
Verenkierto tosin kuormittuu
potilaalla jolla sitä otetaan tal-teen
Mutta sydämen toiminnan
tehostuminen on tällöin scurauk-srmfj- a
se tasoittaa tilanteen
suuresti Lapset ja vanhukset jää-vät
kuitenkin tämän menetelmän
ulkopuolelle samoin tieten-kin
verenkierron haitoista ja sy- dänsairauksista kärsivät s?kä
aneemiset potilaat ja shokkitilas-sa
ofeyat tapaturman uhrit
Suomen lehtien tilaajien
huomioon
Oaortteenmuutoiuci ym tfedut
letut pyydetään lähettämaäa
avorMU kustantajalle
Vapa Saiui Press Ltd
nyt- - myös Toronton ympäri-stöissä'
tai puistoissa että leh-temme
toimituskin pääsisi ko-keilemaan
ja kohentamaan
hiihtokuntoaan ja kun se on
tarpeeksi kohentunut tervetu-loa
sitten itänne Thunder Bay-hi- n
täällä kuntonne sitten tes-tataan
LI$A apartments
Tarjoaa vuokralle tilavia
Uivsin kalustettuta huoneis-toja
Keittiö olohuone yksi
makuuhuone Ja kylpyhuone
TV alr-conditi- on a sauna
Lähellä uimarantaa ravinto-loita
ja Rolf-kentt- iä Hintoja tiedusteltaessa otta-kaa
yhteys:
Om RAIMO ta TELLERVO
NIKUNEN
JOI S Federal Lake Worth
Fis 53460 Puh 305— 5M-363- 6
HHHH
VAMA SANA PRESS LTD
Ujumb SU W Toronto 2
s
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, January 20, 1976 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1976-01-20 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7001923 |
Description
| Title | 0027b |
| OCR text | Suomalaista iiir muotoilua jo sadan vuoden ajan Kun suomalainen taideteolli- - clman perustamisen ja ennen Tavoitteena oli myös hank-suu- s viisikymmentäluvun alus- - kaikkea laajan näyttelytoimin- - kia tälle koululle oma raken-- sa teki itseään tunnetuksi maailmalla merkitsi se kolin- - rohtua pitkässä kehityslinjassa (-j- ossa oli usein vastoinkäymi- - lella ja joka suoranaisesti ai- - tehtävään: taideteollisen koko-si- ä Näiden menestysten taka- - hcutti että suomalaisesta clman ylläpitämiseen ja talde-- na — joita mm koristivat mcl- - 'koinen joukko huomattavia pal kintoja suurilta kansainvälisil- - l tii Milanon desijmtnenaalcilta — oli Suomen Taideteollisuus yhdistyksen organisaatio joka oli perustettu jo 1875 ja joka vuosikymmenien aikana on ehti nyt antaa monta tärkeätä pa nosta maan taideteollisuudelle Tämä yhdistys täytti viime 'syksynä 100 vuotta ja ansiok-- sccn yhdistys voi lukeapysyvän taideteolliscn' opetuksen luo4 misen Suomessa kotimaisen ja ulkomaisen taideteollisen koko- - Sauna-AA-Ryhm- än Sault Ste Marie Ontario suomenkieliset kokoukset maanantaisin ja perjantaisin klo 8 illalla Club 14 236 John St Pyhän Markuksen Ev Luterilainen Seurakunta 257 Cedar St N Timmlns Ont Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 930 Pyhäkoulu klo 1045 Kanslia-aik- a perjant klo 3—6 lp Jouko Paukkunen pastori 368 Cedar St N Timmlns puh 264-917- 4 F1i Saukko sihteeri 379 8 Avenue Timmlns Pyhän Johanneksen Ev Luterilainen Seurakunta 78 William Ave South Porcuplne Ont Sunnuntaisin klo 11 jumalanpalvelus ja pyhäkoulu Maanantaisin klo 7 111 nuorten piiri Keskiviikkoisin klo 7 III ompeluseura Kuukauden 1 keskiviikkona klo 730 UI Ystäväkerho Perjantaisin klo 7 111 Raamattu- - ja rukouspiiri TERVETULOA Helluntaiseurakunta 397 Pierre Wlndsor Sunnuntaisin kokous klo 6 ip pyhäkoulu samanaikaisesti Rukouskokods tiistaisin klo 7 ip Nuorisoilta torstaisin klo 7 ip Radio-o- li jc'ma "Takaisin Raamattuun"- - sunnuntaisin klo 4 ip CHYR 710 Saarnaaja Lauri Tomminen puh 735-506- 3 Windsor Oni IBt Mark Ev Luth Kirkossa jSVldetään Jumalanpalveluksia lsäunnPuansttaoirsiin Eiknloo 3Tuioltraipäisvaäalr-- naa Mrs E Tuori on urku-rina Kirkon osolle ön 2123 Parku ood N8W 2J8 Tervetuloa sunnuntaisin klo 1230 ip Pastori Jorma K Tuomisto 1621 lliirbour Drivc Coiiultlaiu BC 936-872- 6 nari jolla on painopiste 50-- ja sen eu-luvui- lla seka kotimaassa et tä Suomen rajojen ulkopuon designesta tuli käsite ympäri maailmaa Suomen syntyi aikana jolloin teollisuus maassa oli vasta alulla Tosin oli olemassa jouk: ko tcollisuusyhdisytksiä joiden perinteet olivat peräisin aina 1600-luvult- a mutta ne olivat vähälukuisia niiden tuotanto oli vähäistä ja maan taloudel- - lintn TifrtKifn rH vlpnsKVJn hdkka YMa w vuoslsadan loppupuolella oli kehitys pääs- - syt niin pitkälle että ruvettiin' huomaamaan organisoidun kou lutuksen merkitys sekä tekni-sesti että esteettisesti niille ilv misille jotka saisivat tehtäväk-seen teollisuustuotteiden muo-toilun KOULUTUS ORGANISOIDAAN Yhdistyksen ensimmäinen tehtävä oli taata alan koulu-tus Jo ennen yhdistyksen alul-lepanoa oli Helsinkiin perus-- frHn tn!r1otr#i11inn rr%nilait ne Tällä oli kuitenkin taloudellisia vaikeuksia ja yhdistys otti tehtäväkseen taata oppilaitok-sen jatkuvuuden ' PYHÄN MARIAN EV LUTERILAINEN SEURAKUNTA 355 Wellington St W Sault Ste Marit Ont Puh: 256-53- 81 Jumalanpalvelus ja pyhäkou-lu sunnuntaisin klo 10 Eh-toollinen joka kuukauden ens sunnuntaina Iltakirkko torstaisin klo 7 Kukkaisadresseja saatavana Mrs Liisa Häggman puh 256-682- 5 ja Mrs Elna Kara puh 949-524- 6 Pastori Pentti K Mcntu 83 Willie-Oa- k Drivc puh 253-556- 4 Canadan Suomalainen Historia-Sur- a PO Box 911 Sudbury Ont Puhcenjoht Bruno Tenhunen 256 Casvvell Dr Apt 1204 Sudbuty Ontario Sihteeri Miriam Kallas 847 Sharon Avc Sudbury Ontario Rahastonhoitaja: Arne Ritari 419 Weslvlew Dr Sudbury Ontario Isenäinen Suomalainen Ev Lut Seurakunta 70 Secord St Thunder Bay Jumalanpalvelus ja pyhäkou-lu sunnuntaisin Klo 10 ilta-kirkko sunnuntaisin ja kes-kiviikkoisin klo 7 Kuoro maanantaisin klo 7 rukous-het- ki klo 630 Nuortenilta lauantaisin klo 6 Adresseja saatavana Past Aslak Kettuiiert 331 Diifferlii St puh 345-876- 0 Suomenkielinen radiolähetys lauantaisin klo 1715 (515) Kari — 550 Srk sisar Aino M Soini 20 N Kootenay Vancouver 6 BC 299-19- 7 CONCORDIA LUT SEURAKUNTA 3495 East Hastings Street] Vancouver BC JUMALANPALVELUKSET Taideteollisuusyh-distys nus toimintaa varten Tämä tavoite kytkettiin sittemmin yhdistyksen kahteen suureen teollisten näyttelyiden järjes- - tämisecn Suunniteltiin raken-nusta joka toimisi sekä kou-luna että näyttelyhallina TALO TAITEELLE Niin suurta projektia ci kui-tenkaan voitu saada aikaan tuo-kiossa Kun tämä projekti vih-doinkin toteutettiin se tapah-tui yhteistyönä Suomen Taide-yhdistyksen kanssa joka on ku-- vataitccn tukiorganisaatio ja näin molemmat kulttuurellisten yhdistysten koulut sekä koko-elmat oli tarkoitus sijoittaa samaan rakennukseen Rakennuksesta tuli komea komein siihen asti Suomen pää-kaupunkiin rakennettu ja sillä oli ensimmäinen yksinomaan kulturelli tarkoitus Rakennus nykyinen Ateneum joka vihit-tiin 1887 toimii vielä tänä päi-vänä maan keskeisenä kuvatai-teen museona ja molemmilla kouluilla on yhä työtilansa suu-rimmaksi osaksi näiden seinien sisäpuolella Taideteolliset koko-- ?mät sitävastoin piti jo 1900- - luvun alkupuolella siirtää pois tilanahtauden takia ja tänä päivänä ei ole tiloja missä niitä julkisesti näytettäisiin Näillä kokoelmilla oli alku-aan tehtävänä toimia pääasial-lisesti kasvattavina malleina tuleville suomalaisille muotoi-lijoille Tätä tarkoitusta varten ostettiin sopi via esineitä ympäri maailmaa-- — perusrungoksi muo-dostui jo muutamat ostokset Wienin maailmannäyttelystä 1873 Myöhemmin katsottiin kokoelman olennaisemmaksi tehtäksi todistaa suomalai-sen muotoilun edistysaskeleet ja siihen suuntaan kokoelmaa on Voitu aikojen kuluessa suh-teellisen tyydyttävällä tavalla täydentää Näyttelytoiminta josta Väh-itellen kehittyi yhdistyksen ver-taansa vailla oleva tärkein toi mintahaara käsitti alkuaan en-sisijaisesti näyttelyn sellaisista töistä joita oli ostettu palkin-noksi yhdistyksen jokavuotisiin arpajaisiin Näillä ostoksilla yhdistys tu-ki luovia muotoilijoita ja esit-tämällä näitä töitä julkisesti tehtiin yhdellä iskulla läpimur-to muotoilussa Vähitellen nä-mä näyttelyt tulivat jokavuoti-siksi ja ne muodostuivat erään-laiseksi suomalaisen designa-ukse- n pääkatsclmukseksi Vuosinäyttelyt jatkuivat ai-na 1960-luvul- lc saakka jolloin teollisuusvalmistajat itse oival-sivat uuden designin näytteelle asettamisen tärkeyden ja he järjestivät omia erilaisia pysy-viä näyttelytiloja SUOMALAISTA DES1GNEA ULKOMAILLE Jo varhain sai yhdistys myös tehtäväkseen järjestää näytte-lyitä ulkomaille Eniten huomi-oidut näyttelyt olivat suurten maailmannäyttelyiden yhtey-dessä Suomi oli täten mukana Pariisissa sekä 1831 1889 ja 1900 Erityistä huomiota herät-ti suomalainen paviljonki vuon-na 1900 Siitä tuli samanaikai-sesti läpimurto suomalaiskan-salliselle jugendtyylille joka uiUoi leimansa paviljongille ja suurimmalle taideteollisuudelle ja taidekäsityölle joka oli siel-lä näytteellä Ä5££E % kltehtltoimisto jom Saarine pian tulisi olemaan kansat välliesti tunnetta AUDI feriisiQ p'UJoakl myötä vaikutti paljon suuressa maail massa muodostuvaan käsityk-seen että silloinen Suomi joka vielä kuului Venäjälle oli itse-näinen kulttuuri kansa Näyttely oli mahtava pR-pan- os joka todella tuli kantamaan hedel-mää kun itsenäisyys voitiin to-teuttaa myös poliittisesti vuon-na 1917 TRIENNAALIVOmOJEN VUOSI ( Toinen ryhmä huomattavia kansainvälisiä esittelyitä tapah-tui Milanon tricnnaaleilla Jo 30-luvul- la Suomi osallistui näi-hin kansainvälisiin taideteolli-siin katsauksiin ja tässä yh-teydessä mm Alvar Aalto en-simmäisen kerran herätti laa-jaa kansainvälistä huomiota — huonekaluillaan Todellisen läpimurron suo-malainen design koki vuonna 1951 jolloin maa yhdellä iskul-la tuli tunnetuksi kansainvä-listä luokkaa olevana muotoi-lukansan- a Menestykset voitiin juws au ia ia Jiiuiiiua oaaiuuia uranu rnxeina ja ianaeua seuraavalla triennaalilla 1954 19o7 jal960 Tämän 3alkeen sir-- m suomalainen muoiao_iiiu nayi- - tclystä näyttelyyn ympäri maailmaa usein yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa yhteisellä nimellä Scandinavian Design Seuraavassa hiukan tilastoa: Suomen Taide teoUisuusyhdis- - tvs oli vuosina 1875—1949 ollut ' mukana 19: ssä näyttelyssä ui-- komailla kun taas vuodesta 1950 lähtien hayttcyrtoimmia on ollut siinä mäann vilkasta että -k- aikissa maanosissa Afrikkaa lukuunnottamatta - viimeisenä kuluneen ZS-otis-- kautena on näyttelyitä ollut jo sn kt::u &i r::tal-:- : ™~ v v "-- " j lut yhdessä pohjoismaiden kanssa ?ä näitä on ollut 24:ssä 'Yhdysvalloissa ja tietystikin jääkiek-Kanad- assa 1954-1- 957 Muotoilijoita ja iiäyttclyark-kitchtej- ä: ncet voiton on Timo jä Antti 1951 — 1960 tänä tana on HO ms joka on an-tanut elävän ' Sadan työn ön uusien edessä Koulu joka oli vuonna lisesti ja ja on Aluksi tuo-tiin ja ja on ja jä no ovat siellä ol-leet Muo fnliu ima on rmi tun- - mietitetä Mutta kenttä uusia jossa yhä osaa Museo ei ole vielä toimii joka suJit Abi " i - i f -- [' [ ' "i ' - i I v y-- 141 lk sj V fu m-- m i-- -- ' oytksi olko teiltä 2 Piet s3a:8laissmaanoonot:attävutoytktsai lpuiohtata on ykesdi essä On Siis' selväävuoetttatä'jmaiatnuhoant pähä ia Enricn toista Jeesus puhuu "kään laihjaasta "Ja mnuiittuä olisi 'ne pah fat Matt 24:22 Emme voi siis sanoa että "vielä on aikaa parannuksen ei meistä ttedä mikä on meille päivä että Hän on ollut meitä ja että armon ovi oh vielä auki Eili-nen on mennyt ja ei meillä vielä ole nvt taniiän on etsiä' Herraa pois svn-ms- tä ja armoon On viettää aikaa Sanan äarcisä sillä sen kautta tulee ja uskon siemen Room 10:17 Toivon sinulle todella hyvää ja 'siuhausrikast3 Uutta Vuotta Pastori O B Th B D Box 2144 Ont P3A 4RI L pakkasenpoi- - kascn vieraaksemme ' koslahtcenkin ja lähes viikon ' innfiia ju miinusasirc! iuc -- -- jtuu ja myiuua vii Kun samaan- - aikaan kaikki kuin olikin ker- - toimii lM io:i: i-t-n cimri-iirc-! Rii- - jossa rräs men kun luÄi attra o inttänyt Jictä aiu- - j '- - J tclty' keksiä C T ja ' --jöOkkuetdeh välii- - ja- - " sea Ei aron ede sekään että ' SiL cn nah-- tien j Mc emme tciua töHottiniesta Emme" ' -- iJai' ' että olisi ' pvat olleet kuaonyrj% 'a sillä Suomalaisista muotoilijoista phrifrksl Philädc-l- sa saa-jotk- a ennenkaikkea ovat niittä- - Tihia nävtti' c't'tä öh mjta mpniniisemmista' mainetta näinä vuo-sina ensisijaisesti mainit-tava Tapio Virkkala Sar-paneva Nurmesniemi näyttclyarkkitchdit neljällä triennaaliosastolla vuosina Väsymättömänä vastuunvctäjänä designin menestysten ncljännesvuosisa- - toiminut yhdistyksen toimitusjohtaja Cumme- - aina neilikka napin-läves- sä suomalaisen lentävänä lähettiläänä panoksensa KOHTI UUSIA TAVOITTEITA vuoden jälkeen yhdistys jälleen tär-keiden tehtävien suoranainen vaikutin lähtöön 1875 kehittyi vähitellen iiorisontaa- - vertikaalisesti tänään valtiollinen taideteolli-nen korkeakoulu taideteolliset malliesinect kaukaisista maista asetettiin näytteille Helsingissä tuleville muotoilijoille esikuvaksi o-pi- ksi Nyt suomalaisten muo-toilijoiden tuotteita muse-oissa kokoelmissa täällä vuorostaan perustana kouluille kannattaa kehittää Suomessakin JUItLiVAiTELY kujeilee muotoilutehtäviä tunkeutuu yhteiskuntaan ympäris-tötekijät näyttelevät tär-keämpää yhdistyk-sen kokoelmille pe-rustettu Muhdollben museon pienoismallina yhdistyk-sen 100-vuolisjuhl-aii näyttely Uiottäii kaikki V m m-f-r '!J'f-ftt y - Leiki Tllftf iAJU 'f°}laina''Ja tnoait kysyvät: Kuinka IMÄ?'t inanl?knöoknuin'PPUtalcc?rakkaani "Mutta Herran niinkuin tuhat niinkuin päivä:' maailman historian kuudes lopussa tuhalvuosikausi alkamaisillaan tulemistaan suuresta ahdingon ellei päiviä lyhen-P0!'0- 1 pelastuisi valittuien tähden lyhennetään" huo- lteetktooomna"sti kukaan paljon vii- meinen Kiitos 'Luoiällc kärsiväl-linen kohtaan tulevaisuutta senvuoksi tilaisuus kääntyä turvautua Herran tärkeää pelastus pääsee kasvamaan lukijani Orpana Sudbury JÄRVENPÄÄSTÄ KIIKAROITUA! Saimme pielen tanneUk- - alan' pysytteli hrtV -- "J Tt auiuiiijuiua vaikeuksia autojensa käynnis-tyksis'sä- w melkein sivukadut oli-vat enemmän liukkaita autoilijoilla harmia raksccn Kaupunkimme lumen-aurauskalust- o" sentään- - urcmTnitta 'moitteitta joskin' J°skuS' aUfalaan J"' inobwltf( rekkaau- - kyljdlen tyhjää paäHcjoilldkin kaduiUa lUialudl"la jalkakaytB alonomislaii' nurmikoille Viimeaikal puheenaiheet- - tekosyitä huonoUpr menestykseen- - venäläisten -- NHL-lligari sittenkinr meidän tekivät- - meitoiien' vakuutfavatf auttanut poikia menivät' vartlilun- - niksi" 'huilimaan pukukoppiin- - Eraidcn t5liötti'menystävi- - ''mcVestä- - oVisi MbhträluV jphänyt 'pelitapahtumiin voittaa uudchvuodenaätod ottelunsa ttiotäbt-- ' riähnecr' 'kulienkaan yhdy' Harriksecn lelifcmmo urheilu-toimittajaan siinä pelitu-los pilänvt Montrealin kaupungissa vuosina °iiuri -- ympäriltä 'sentään- - jaiäälläkib-o?- i ällhelä mestaruus tävjsW muotoi-lun lisää laukausta erikoinen pelityyli etsii ja siksi laukauksia niin usein siinä menete-tään kiekko liian helpolla Tosin olemme' hautovat ja neumissa rakennus jota oltiin' mukana luomassa mutta vain-vo- i oleskella eiBijiiMoOJooiiiMooiOMOoiBiwooBii KlrJ lato j - passailevat kiekkoa Hikan lmau"aoatal- ainn' edhuiisntalla pkaturnemppialjoonn-- ™tu maaiivahr flvIJL uJ - — v~ ~w- - nUht M— koskaan' olemaan että hän torjuu- - kaikki laukaukset- - Edessä on jälleen autoilijoil-lamme "rekisterikilpien Jipuk1 kn uusiminen Siinä - tan i-t- aan pieni 'kaavake Ja tuntuu ihmaejlisefta että noita kaa-vakkeita ei aiuakaan täällä olleSsaataTvissa muualla kuin Lffi ja vii-- natcaupassa Ja toinen hallituksen ministeriö tekee radiopropagandaa- - alkoholiin käy{tÖä tai jalnakln senliial-- W läj-ttö- ä vastaan Nahtä'- - västikin ajatellaan Citä autoilv-- %Uf 'fci-- v_W_a_o_a _j_u_po_ja tai Jiä J?Un anSmuskaavakkef-- " x oen paras tyouupuua uu m- - kohoiiliike 1 Murtomaahiihto valtaa yhä enemmän ja enemmän alaa CANADALAISTEN kcskuudes Mkelsta Suksissa näyttää Mi sikuitu 'lopultakin lyöneen U että-Vai&neovatihyvi-äs Suurin -- sa JJL OTurtomaihuhtär jfeljatiä puusuksien käy£:' tiijiä Vjaipysyncvälkin ainakin hetken koska lasikuitu on huomattavasti kalliim paa'-- Me äinaku aiomme- - vielä tämän' kauden aikana hiihtää puusuksilla ja canalaissclliä ja edessä näyttää olevan mclkoir sen pitkä JUturctkikin josta sojaVi tänä Vuonna ole olym-'piakatsas"tuks- ien jälkeen mut_-t-a puhetta 'on ollut että koko Canadan- - murtoraaahiihtoker ma olisi mahdollisesti mukana kauden päättäjäisissä Tapiolan Hiihdossa Mainittakoon että Tapiöhn latu on ainoa mikä on iltaisin kos-ka se 6a valaistu Mainittakoon os jenkkien makijouk- - kue ojympläedus4iiksen- - sa täältä Thuder Bayssa Toivöturfastl lunta on ruttä- - I sensääpijamäinoitaapa"tiälf lä ' efäX liike ' aivan iosisaah 3--1 voitto j hwalilaukaisuilun myöhemmin kerromme teilje nähden Mc väittulsimnie päin-- Mutta näyttää jo nyt vastaista! Tuossa suhteessa f sellaiselta A että paikallisesta aron pojat oliVat ' vastaavasti SKItathönista ' suomalaisten kahukkejä -- parempia sillä he-- kanssa tullee helmikuun lop-tar- v vain 16 ' pupuolella perin tehdäkseen- - 3 maalia kun ka- - Täällä on kahdetkin suuret nukit vastaavasti tarvitsivat mäkikilpailut tämän talven al-3- 7 Täällä tuijotetaan laukai- - kana Suurempia murtömaaki- - suihin nivan 'liikaa Eurooppa- - toinen niins-anottua' varmaa laukaisupaik-kaa ci tulo kun mekin sitä miellä et-tä eurooppalaiset missä taideteollisuus tänään lyhytaikaisena vievää-- na r aivan on tuls toisaalta puuta 'käytössä myös mv että karsii itsivat MAAILÄA MfHtk KiufetuiKEÄ iAAitTlTfistt Suomenkielen osasto avattua Öntjiriossa Ohjövihkoset pvtV asialliset lyhyet nilelenkiintoisetja jlrnalset lyhetä' nlmf ja' osoite FINNISH illlt-edUlS- t leikit fj-- - - - Oshawa Ont ttH 7M1 % Vajaa ttnl — Sivu S Verti llrto cllftiliei Wio MANNHEIM (Oab) - Televisios-sa niytVtUifi äskettäin miclen-krlfftöioe- n juttu Mannheimin kli-nikoilta Kysymyksessä oli uu-denlainen vcrtnsllrto-mcnctclm- ä "HacniodilutloM" hoitoa käytet-tiin 156 potilaan kohdalla Hie-man ennen leikkausta potilaalta otetaan talteen jopa kaksikin lit-raa verta (25-30"- o kokonaismää-rästä)! Samalla tiputetaan suo-niin vastaava määrä korvike-liuost- a joka sisältää inhimillistä valkuaista ja vahvistusaineita Eri tapausten' vaatimusten mu-kaan annetaan omaa verta takai-sin potilaalle joko leikkauksen kuluessa tai kihden päivän ku-luttua leikkauksesta Näin ly-hytaikainen vercnotto suorite-taan siksi ettei veren hapenkul-jetuskyky huononisi Tähänasti-set kokemukset Hacmodilutionil-l- a ovat erittäin tyydyttävät Me-netelmä poistaa keltataudin vaa-ran ja vähentää keuhkotulpan vaaraa Menetelmän ovat kehittäneet Munchenin yliopiston kirurginen tutkimuslaitos ja Dortmundin MavPLtnck instituutti Länsi Saksassa kehitetty menetelmä on jo käytössä myös Yhdysvalloissa Vierasta verta siirrettäessä- - ci vieläkään voida kokonaan eh-käistä keltataudin vaaraa ' Sen aiheuttajia ei voida ilman muuta verestä-- todeta Asiantuntijat ar-vioivat riskin suuruudeksi 1-2- % Tällöin potilas saa lisäksi Hepati-tistaudj- n ja tulee keltaiseksi Noin 5-- 10 prosentissa tautia e-sifn- tyy ilman ihon värittymistä Lasketaan että joka kymmenes verensiirrossa keltataudin saa-neistapotilaista menehtyy Tämä vältetään siis kokonaan oman veren siirtämisen avulla Toinen etu: Leikkauksissa syn-tyvä-vercnhu-kka osuu vain "o-hennettu- un" vereen Tähän men-nessä säilöttyä verta tarvittiin hyvin paljon leikkausta kohden jopa 30 litraa Verenkierto tosin kuormittuu potilaalla jolla sitä otetaan tal-teen Mutta sydämen toiminnan tehostuminen on tällöin scurauk-srmfj- a se tasoittaa tilanteen suuresti Lapset ja vanhukset jää-vät kuitenkin tämän menetelmän ulkopuolelle samoin tieten-kin verenkierron haitoista ja sy- dänsairauksista kärsivät s?kä aneemiset potilaat ja shokkitilas-sa ofeyat tapaturman uhrit Suomen lehtien tilaajien huomioon Oaortteenmuutoiuci ym tfedut letut pyydetään lähettämaäa avorMU kustantajalle Vapa Saiui Press Ltd nyt- - myös Toronton ympäri-stöissä' tai puistoissa että leh-temme toimituskin pääsisi ko-keilemaan ja kohentamaan hiihtokuntoaan ja kun se on tarpeeksi kohentunut tervetu-loa sitten itänne Thunder Bay-hi- n täällä kuntonne sitten tes-tataan LI$A apartments Tarjoaa vuokralle tilavia Uivsin kalustettuta huoneis-toja Keittiö olohuone yksi makuuhuone Ja kylpyhuone TV alr-conditi- on a sauna Lähellä uimarantaa ravinto-loita ja Rolf-kentt- iä Hintoja tiedusteltaessa otta-kaa yhteys: Om RAIMO ta TELLERVO NIKUNEN JOI S Federal Lake Worth Fis 53460 Puh 305— 5M-363- 6 HHHH VAMA SANA PRESS LTD Ujumb SU W Toronto 2 s |
Tags
Comments
Post a Comment for 0027b
