Vapaa Sana, January 18, 1947

              iiii tmmm mt nmmiKKKKIKKlKKKKKKUKKittlMlttliKIWl!altftt0
1 1
- Z- TA--JSvff'f1- -- Jpf1 ?Avv sm ~ ♦ jt - rrv4 wMskX- s-seII --Xv -
"Wl-'i- i i 'r"i '[ii- - I" ± W W
ii A VSfc 4K ' ! 4[ ?-- i V M W"- - ys ♦ # _
w jh 6-- # 7y!Af7? l'jjltojMjAT7 -- '~uuJL - jJJrjA rryrrjrtr%r§ YY""' ZZZl5ti Ji V W"
SUOMEN HISTORIAA
Kirj Signe Prattis
Suomen alkuasukkaat heidän kehityksensä ja
heidän jättämänsä muistomerkit
Ensimmäinen Luku
Siihen aikaan kun Suomenmaa oh
Vielä mulDismeren taittama oli ete-lafcrlmmte-aä
maissi ihmisasutus jo
laässyt alkuun ja oppineet kjytta-riitä- n
tulU jousta Ja klviasetta Tätä
vanhinta alkakaatu sanotaan aselt-t-m
mukaan klvlkauleksl Kun Suo-uuaroa- a
kohosi meroatä supul län-täkin
asu-kkalt- a
Kivikautta Suomeaaa kesti tuhansia
iioila ja se oli lovussi jo ptrlluhatta
tuotta ennen Kristuksen syntymää
Ne tnaamnie alkuasukkailta jotka a-uiv- at
lähempant merenrantoja ja oli-vat
kaupan ickä ryoilöretklen kautta
rlltujsessa yhleydesAt maren toisella
juolen olevien napurleniH kanana e-ftlstyl- vät
vähitellen naiden valkutuk-ost- a
Kllnpä he tuta tietä myotklu
ilvat uutta lajia aseita valmistettu-j- a
pronssista Joka on vasken ja tinan
sekoitukselta syntynyt metalli Silloin
ilkol uusi alkikausl jota nimitetään
ironsslkaudeksl lapulta raudankin
käyttäminen tuli maamme asukkaiden
iVskuudessa tunnetuksi pronssikausi
läattyl silloin Ja sm sljvan alkoi rau-takausi
Joka ulotul niihin aikoihin
t--
stl niisiä varsinainen historia alkaa
Vusta rautakaudella tulivat suomala-ini
heimot Suomenniemelle
Suomenmaan ensimmäisistä asuk-kaista
on Jälkiä suilnyt meidän aikoi-himme
asti Heidin klvlaseitaan Joy-('dia- n
tuontujsiakiu muta kalvet-taessa
Kansa nltnittil niitä ukonnuo
Ukit Kiviröykkiöt joita hlldenklu- -
Vaksi ja jätlnhaudolksl sanjtua o-t- at
nekin näiden alkuasukkaiden kä
la la a
Kivikauden elämä Suomesta
Ensimmäisten lh:rUten saapuessa
'Suomenniemelle €0J0 — 70) vuotta
sitten olivat nykyUtvi rannlkkojem-in- e
alimmat seudut vlell nteien el-tof- s
Jokien suImi pllhe kapeita
-- merenlahdelmla kauas sisätilaahan:
ICokemlenJoen suurat Nakkilan klr-lo- n
valheille Kyrön joen suussa Ylls-taio- n
kirkolle Ja (Mi luujoen suussa
Muhoksen klrkall savkka Jlrvia oli
enemmän kuin n kyliin Kultia malta
K-lttlv-it kaikkialla koskemattomat
arnlometsät Mert"n lshdit sukelte
li hylkeitä veUtot kiehuivat ktalolstj
inetslsä vititl hlrvll villipeuroja Jj
'urklselätmtA hiljaisissa uvinuM
lekentelivat peslään msjavat
Kivikauden kulutwa e!!l asutus le
viti Pohjan perille saakka ja melkoi
esti eJUtyakin Silloinen aesto kart
tui aavaa meitä M suuria MUvesla
Toinen Luku
nUejtn uUtojmolella h
aaria Venäjänmaata
#VMt Tlel arkyUnkm uwita pteoen-Itltli- t
kMsoja jotiu pohtivat ttman-falMM- a
kleiU kvte tumaUitt Nl rj lauiaat ontt at4iäu sukukanvv
Jhhm ja BiniatUTat y!4xM suo-MkMia- fn
ksi -- uh"lMin
IMto-nmi- i v -- lirratime m hi
Mi tilat' nil ! Auk snatBB# kie-si
Jotka ai-- :it lahimpAa! nuaUaa- - ikiank" hUvt rvbmfeaft
Knitn kani- - mi' Nilti orat Vie-i„i- ii
Uanissi i un'jksAs aravat
i k trjalai - il n keskuudesta ri mm ketr- - - : i- -l osa Kaleva'an
run ja Stw " iVen 'eVara''l-ll- a
u uvat edltjaftahilat tlroUUet ka
Vielä k ilme pfentl katvMa nimeltä
älaist-- t Xäotsjdrven tienoilla
alaiset litMttl Narvan kaupunkia
- !vilaistt Kuurlnmian pohjolsim-rn-ss- a nikee4
h- - asettuhat mleuummln sokkelois-t- n
meren salmien pikku Järvien Ja
jokien lähelle Tämä asutustapa joh-tui
siltä että pääelinkeinona oli ka-lastus
lokeilla Ja vltsanierrollla ka-peissa
vesissä Tärkeä elinkeino oli
myöskin meteästys sltävarten asusti-vat
kivikauden asukkaat usein kan-kailla
ja harjuilla joihin oli edullista
iktntaa metaänotuksla varten aitoja
uutoja Ja multa pyydyksiä Asunnot
litat kodan tapaisia ja sijoitettiin ne
uiville päivänpaisteisille rinteillä
vaatteet tehtiin etupäässä nahalsta
uutta mahdollisesti osattiin myö
lOkksen kuiduista kutoa Jonklnlais
a karkeaa kangasta Kivestä luusta
ttesta ja pujsia valmistettiin kai
kenlalsla tyoaselta ja tarve esineitä
uten kirveitä talttoja veitsiä nul
lia keihäitä Ja nuolia näillä aseilla
'Jlsteltlln tarvUtaeisa tlhollislakln
ksUan Aseillensa aineksen valmis-utuisess- a
Ja tilidea käyttämisessä o-at- at kltlkauJen ihmiset mestareita
Savipatoja muovailtiin suuria Ja ple
ila Ja ne koristettiin sievästi Kau-itu-alsth- ta todistavat myös löydetyt
leukaat Ja haarukanmuotoUet kori-set
kanieat veneenmuotoiset kirveet
tekä hirven Ja lampaanpäin muotol-tee- t
komeat veneenmuotoiset kirveet
miisalllsmuseoon on koottu tuhansia
kMkauden oslnelU Kivikaudella on
llut Jo yhteiskunnallista Järjestystä-kin
kun muutamin pakoni on tavattu
lidessä ryhmässä useita kivikauden
tuntoja siitä päättäen ovat asuk-taa- t
eläneet suvuiksi Ja kyläkunniksi
liittyneinä Kullakin perheellä oli ar-velenkin
oma pienempi kalastus- - Ja
metsästysalueensa sieltä tnaäräUyl-i-a aikoina kokoonnuttiin yhteisille ky
V tai leiripaikoille Silla tavoin ovat
iippalaisetkln eläneet meidän aikoi-ilntu- e saakka
Kivikauden asukkaat tulivat Suo-meen
kahta eri tleiä Toiset tulitat
nvenanmaan Ja Varslnals-Suome- n
--ar-istojen
kautta ja levisivät maam-n- o läntisiin osiin He olivat sukua
ujtsln kivikautiselle kansalle Joilta
- m vo ostivat pilkit llä aseita Tä-i- a
Suonien läntinen kivikautinen hei-ai- o
alkoi jo kivikauden lopulla har-mittaa
karjanhoito Ja maanviljelystä
-Itä- -Suomen kivikautiset asukkaat
ität astioin olivat tulleet Idästä päin
a kävivät edelleenkin kauppaa silli
uunnalla Aseet Ja muut tavarat oli--a- t ldlsä hiukan tolsenlaUet kuin
unnessä Näin kohtasivat jo kltlkau-i!ell- a
toisensa ItäKuroopasta maitse
a länsl-Kuroopast- a meritse tulevat
rlmot Ja he'dän keskenälset elämän- -
ipansa Ja kauppa
Suomalainen kansanheimo Läheisemmät ja
etäisimmät sukukansat
To n n ryhmä akukaajamme a-v- u
kauempana SofflierU Volgajoen
itien jHtlven rvudullta TaVän ryh--aä- n
kuuluvat maaavlljelysU harjoit- -
'avat mordralatoftt ja tsheremissit '
♦ 14b ktle#sata voi sumatalnen
rlelA rottaa mstamU selviä suoma-- 1 iilU satoja VIU kaukaisempia
vkukans3ja ovat m-jak- lt Ja yrji-i- t
h ovat kuuluisaa kauppakansaa
Kuikkin kaatmpaaa meisti Uralin
-- uorten lakana asustavat alhaiselle
alaUJa ja raet'iakantull lä-t- t
sukukansamme vonlit ja ostjM--1 :t M ro k n lappalaiset kunlurat
Vi '-- un -- uomalalsa kaaht-''-- tkki ramliarakenteitan
-- ivorttui nln saarMtt poikkavst
- luisui Korktmmalle rim- -
nrilsUm--n-e ovat kehittynet anka- - '1ut Joiden ki H on UhetsU sakna
Vkl-:i- e
Sacnalainen rctu
fiMtftesl Jk avuidea nnmliliuten
Tyttösellä ei ole hymyilyyn
rBjBjBjBjBjBjBjBjBjHaaV' MM
i & laaaaaaaaaaHaH
SBFBHBk-- Vi JHPp IBk BHlHBK'tt BBBBBBBBBBBBlBpPiBr SHBBkV: BBBBBBBBBHBHHHIb
V- - TM&% BWaWBWBWBWBWaWB V IH 1 aWBWBWBWBWBWBf
bHbbbbbHb£- - SmS IbLbbbhIc yJWJmiY?£' nBmftTmrfrfmim
j3b£ I V IbV BbbBbV IbBbbH IijHHbHbIHbNL bMbbbbbbbbbBbbbB i Vt? 1i4aBl SbrlH1fbBIbVbabVbjH HLlHIbK Sli"BsBlf ' MmUKlu$Sxit 7wHriaMWaJ¥K&rtiPtJB7VFr mm
Kun valokuvaaja otti ylläotevaa cc nn voi nymynu nanena olikin
syytä
ftZaHäVM
Kummoo kuuluu
Kirj
kuvaa kaksivuotisesta eBtty Yanoskista
syytä siihen sillä in katuvaunun alle
E MJ
vaia raiöoev„t_h_i_isuoratukk#aalps{eitaniJ-a-
Isisst vaikka suemalaiset se stl kuuluvat valkaiseea rotuun
Matta rotu vuorostaan
Ontarijop pläkaapunnlsU Nlplgosta nyt kuuluu kummoo
Siellä Immeiset Illman aekojaan tekköd Jaläkee rummoo
Nuo riähkät ihtljään valistaa Ja osuustoiminnan etteen hiärll
Ja siten keko muakunnan maeneen he Itelleen nuln vuan kiäril
SuppurJ se ylypeenä ensin rummutti suuta—
ettei valistukset- - vaenljolla sas llljks paenoo puuta
Ja niin se Artturlkkll innossaan panoksen vuakaan nakkoo
Ja slhtlerln kuhtutat vläntämäin Itä kooperatiivln Uhkoo
Siellä Viljat Kaappiset Takalat Hellmanit Ja Kuntsit
iammannukselle antovat Ihan hltonmolset pumpslt
Ja sama kuume se Nyymannlakln ympäri kontria ajjaa
Jotta tllbaksla saes lähettee lehtl-palja- a
Sammaan suuntaan ponnUtelloo Kantolan reepas tuari
hänhä se taljaeta yhtees-etu- n on kantanna vuoimlärin Ja Karilan poeka Coopsin nimessä kuvakojetu käättää
Ja nllv vuan Kochdaln kankurelU immeesllle näättää
Taeshan se klertäväkkil parastansa koettoj—
Jotta oppi yhtees-evu- n voetal suiha voettoo
Sitä He ollut-- vastustae vuan enempi onni myötä
sillä oekeeta aijoo on heleppo jookoelle myyvä
Apuvaan asljalle soe Ellit Annit Juliat ja Maejat
Ja hehän ne ukon juupelini! ajollensa taevat lokaslJia Ja tyttösljä nyt yhteestolmlssa hiärll
estäisi siten nuorlsoo naenumasta suuntiin liriin
Thunder Iay se onnll nyt kum mULrahaestea keko
sillä uuteen Uittoon on aevan kun makneettinen vto tAkeväanyksslitvhevnnaa kalvatUyölastlyjay mkaukeaUrokiltasHahkeknoorakskkoao ukkoo
Sehän se lie rouvat nyt sulattann Jfäkarhulanli muata aeoakln sitkB tapfaan vakavissaan Jo roaJoJakkti huata Kasinoa Itä vitkasteltiin Ja piettiin kun hermosoUoa
vuan nyt Jo arroo anneUan kterltnto'ame kohtMo
ojMHookuUtttoeualtohhSvraoaontoleevrsauohapnvoyarskkvalivveläuätamknakiusiikttmelaniea&kijkaäaunannpvirlleieutmanaaiaaviaahnptesnsaeoaasklaasUluUkaitnaa?aahantkakoo
A- - ka naattaa taas kun reeasaleraa autU rilslja kokU
ja pljaa ttemae talloo kysytays: iltka on mahti
joka tuo-anno- n javon ja tahin miaree
Ettee nan tämä laova yhteesknaaaa kalaki saantaan viiräln
ii ui iiiii Bi—ll Itr_ M—a—aaM a M i-- !
takuita rt rotuihin Pääriklat ovat!
ahsta pnaaiaea keltilnaa Ja Valkol-aa
rata Kanaaa kyr aa raoul laul-ut
suomalaisen olevaa samaa rotua
h
I
I
'T
iiot:niiM_ j
päivin
valkoinen
nlputtaln
t
kllivan
VVinnipeglssil niin tyttönen selitti
ja menetti toisen Jalkan
akaantuu pienempiin rotuihin Tär-'-än- ä
erottimena siinä kohden on
Jäa muoto: kun pään läpimitta ot-'as- ta
takaraivoon on pään leveyteen
verrattuna pitkä kuuluu Ihminen pit-läkallolsl- ln
Jos taas mainittu läplmlt-i- a pian leveyteen verrattuna ei ole
Mikä kuuluu sellainen ihminen ly-fytkallols- een
rotuun
Monissa seudulla Eurooppaa on
muinoin ollut lyhytkallolsta tumma-urist- a plenlkasvulsU alkukansaa
jonka sekaan myöhemmin on limes-y&- yt pltkäkallolita vaaleanveristä
uurikasvulsta väkeä Koska urhou-i'ttaa- n
Ja valbltukslstaan kuuluisat
nuinalset germaanit olivat viimemai-nittua
rotua ovat Jotkut väittä-Je- t
pltkäkallolsta rotua multa pa-remmaksi
Ja etevämmäksi Nykyisis-tä
Kermaanllalslssa maissa kuten
Saksassa Tanskassa Ja Kuotslssa o-t-at rodut kuitenkin aikain kuluessa
terlnpohjia sekaantuneet Ja muuttu-'ee- t
ritkäkalloiset ovat kaikkialla
vähemmistönä Ja vallitsevana on ns
lohjoismalnen sekarotu — Niin oa
äynyt Suomessakin Täällä ovat eri
Kiut Jo muinaisina aikoina ekaantu-ie- t
Ja nykyään oa maamme väestö
::ipa se suomalaista tai ruotsalaista
aaianlaatulsta pohjoismaista sekaro-tua
kuin naapurlmalssammekln Suo-- nalaisten keskuudessa on paljoa koo- - Usta väkeä tehtyjen mittausten mu-- i kan on suomalaisten miesten keski-karsine- n pituus 1T69 sentlmetriä
rttkäkalloiset Ihmiset eivät suoma- - 'aUtenkaan Joukossa ole harvinaisia
Rlmftin ja hiusten viri on suomala- illa enimmäkseen vaalea jopa ylel-ämmink- in
kuin ruotsalaisilla Vanhat venilitet runt kutsuvat karjalaisia
"valkosllvlksr vaikka itäisen Kar-jalaa
kuun rehjois-rohjaamaaakl- n a
-- ekkaldea Joukossa muuten on enem
maa ttrnmarerisiä lyhvtkalloisla '
tenikasvulsta kuin muualla Saomes- -
Suomen muista väestöstä eroavaa
wtua ovat pieaiktfkolset lappalaiset
riutta kun lapaata!perhe alkaa asu-jiaan
ja etäaitaa suomalaiseen ta-faa- n
anotaan sen Jälkeläisten tule-a- n
maamme musa väestön kaltai-!Vs- l Yheki kansaksi el meitä kum
nikaaa yMistl ruumiin koko Ja
maoto vaan yhteinen kieli isänmaa
la historia
Suomenkielen synty
lm
YZLZ-±-- - £E
W££m£vzlhiMm
Suomalaisen
Mitkä ovat Suomen kansan posititt
vlset ia neeatllvlset nm!?i„-j- 4
(os myönteiset Ja kielteiset) — ilfcj
kysymys Johon ei ole niinkään hl
u vastaU AllekirjoltUcut jousi
mainitun kysymyksen eteen 8sVUi: jäässä tilaisuudessa mutta t ♦!
tya tuppisuun osaan Slttenmln wt
tuikin avartui teemme ULisuas s
_ " jaiueiua S4:
u"'™raM' J°s nimmam tdhufcnar'
LaUtellä kyseessä olevaa aw [
Niin mikslpäs el ~ Jos uc 'uj1
tain nytkään kykenisimme Kysyaj
on todella valkea sillä "yks piJ
-- istä toinen tyttärestä" Sen mlzii!
--ne laskemme positiiviseksi
suudeksl sen voi toinen lask j nerJ
itlsekl Ja päin vastoin I
Aloittaaksemme Juhlapuhr-e- n mj
'dkavasti Ja arvokkaasti me pldäa f
aie kaiKKein suurimmassa arvoss?
suomen kansan rehellisyyttä tunaoU lsuutta ja halua täyttää relroilW
tnsa Amerlkalalset sanovat "am
oka maksaa velkansa" — ja maali-- ' :na ihmettelee myöskin raskaita pon-nistelujamme
tällrauhaehtojen täytti :
lilsessä Siinä on Jo pari eslmerkka
codistukseksl Mjös Jokapäiväisessä tttmässä suocnalalnen oa rehellinta
llenime nyt ota lukuun sodan Jälkeis-- j rappeutumlskautta Joka kultenkla
Ilmenee vain eräissä villiintyneissä
tksllolssä Suomalaiset ovat miele-iltyämämte
rehellisiä Ja sellaisina he pj
Jollakin tavalla rnholiuvvtts
iiös se 'suoraviivaisuus" mikä oa tunnusomaista meille suomalaisille
Me olemme Illan Jäykkiä liiaksi oma
päämme pitäviä minkä el sanota käy-hän
laatuun esimerkiksi poMUlkai
Mentarellla — Kun suomalainen ci
tmaksunut Jonkin kannan häa m
tnyös pitää Me olemme huonoja Vi-rnan
luotseja" Vain kunnon opetuksel-la
meidät saadaan siitä luopumaa!
Esimerkin mainitaksemme ajattelen-m- t
vain maita Jotka eivät Joutaneet
sotaan Niiden maiden politllkot oa-tlva-t
katsella asioita pitkällä täatli-nelt- ä
— niin on ainakin selitetty Ji
tältettv
Suoraviivaisuudesta voimme JohUa
iMan suoraan Jurouteen sillä Juroja-han
me tunnetusti olemme Lilan li-loja
Tuntuu siltä kuin aina surisim-me
Jotakin Suomalaiselta puuttu tem-peramenttia
elämän iloa Ja välitti-fyytt- ä
Katsokaa etelän lapsia miten
lie nauravat Ja Iloitsevat pienLumaj-Vki- n
onnen alheesU Sellaisia melUi-Vl- n
varmasti löytyy kunhan osaama
katsoa asioita hieman valolsammli
(Jatkoa 7:nellä avulla
Suomenkieli on kehittynyt aika-Vltlest- ä
Jota muinoin puhui suoma-lals-ugrilalne- n
alkukansa Sen lue
uiottul Ilmajärven Ja Laatokan puo-lelta
Volgan seutujen yi Karaa ea
ia Uralin tienoille saakku Sen m-kfln- ot
Ja olot olivat samntapa-e- t
Mtn Suomen kivikautisen aestl3
Kun tämä alkukansa vähitel! sl
ja hajosi kehittyi kullekin he
a?älle eri kielensä Joissa kau -
tultenkin säilyi yhteinen pohja Un
enpäln Joutuneet Itämeren sui
iäiset joitten Joukossa oli meldar a
esl-lsämm- e tulivat tekemisiin m - j
vieraiden kansain kanssa Ja op
tuntemaan uusia esineitä ja as
sekä tiiJen vieraskielisiä nimitys
'ata lainasivat kleleenä G r
aellta lainaUlia suuri Joukko s
uiä Ja karkeampaa yhtelskunna
Järjestystä Ilmaisevia sanoja k
miekka kuningas kihla pantti
Slaavilaisilta Jotka viimeksi Ux
Un säätila sellaisia tan aja --
farpio turku (tori kauppalat a
vara Kun Itämeren suomalaiset --
Vji hajosivat eri kansoiksi ja kn
'la riistä taas kehittyi oma kiel '
täivä: mainitunlaiset lainasanat }
♦feksi muistoksi kunkin kar=
Vieleen Suomee Joutuneiden kielii' ia suomalaisten helmojen kle'?a
'n nykyinen suomenkieli kehrttynr
llni on säilynyt kansamme aisti-llista
vanhempia muistoja kuin nis-Aä- n
kirjoissa tai muinaisesineissä
jatkuu
!