Vapaa Sana, April 03, 1975

              Jfvti 5 — Vf Smj — 'n "
No 28 - 1975 - TortUi hufttik 3 p - Thurdty April 3
VAPAA SANA
€1 (FREE PRESS)
iMMovnoent Flnnlsh-Canadia- n Newappat
Publlshed avary Tuesday and Thuraday by tba
Vapaa Sana Press Umited Toronto Ontario
Postal Codo M5V 2A8
PAUL ANONEN Presldent
URHO VERANKO Managat
LAUR TOIVIAINEN Editor
Reynold Pehkonan CM Honorary Editoi
Buslnesa and Editoria! Dapartments
o Oo—a 8t W Toronto Ont M5V 2A8 Phone 381-772- 1 36M581
focortd claaa mall raglatratlon number 0329
8ubacrlptloa rataa In Canada USA and Fkilaad
Yaar 11500 Slx Montha $350 Three Months $300
Long Olstance Number: 41&—368-772- 1
Single Cocriea 20c
Vietnam
Vietnamin historiaa voidaan
seurata suunnilleen ajanlaskum-me
alkuun Kiinan Han-dynas-t- ia
valtasi silloinen Vietnamin
alueen 111 j Kr Kiinalaista val-taa
kesti vuoteen 939 jolloin
Nam-Vietik- si kutsuttu kunin-gaskunta
heitti yltään syvästi
vihatun Kiinanikeen hirvittävin
uhrauksin Seuraavien vuosisa-tojen
aikana jatkuivat Kiinan
crJ keisareiden yritykset vietna-milaiste- n
alistamiseksi mutta
Kiina oli hajanainen eikä ku-kaan
pystynyt kauan pitämään
vietnamilaisia kontrollissaan
1500-Iuvus- ta lähtien lähtivät
vietnamilaiset itse sotajalalle ja
kukistivat nykyisen keski-Viet-nam- in
alueen ja ISOO-luvu- n lo-pulla
alunperin nykyisen Poh-jois-Vietna- min
alueella asunut
pieni kansakunta levitti vaiku-tuksensa
yli koko Vietnamin a-lue- cn
ja osan Kambodshaa
Ranskan intressit tässä Kaak-kois-Aasias- sa
alkoivat jo 1500-1600-lukuj- en
taitteessa Ranska-laisia
ja portugalilaisia kirkol-lisia
johtajia oli lähetetty etu-käteen
ja he toivat takaisin ar-vokkaita
tietoja Ranskalaisten
määrä alueella kasvoi vähitellen
ja 1700-luvu- n jälkipuoliskolla
onnistui ranskalainen piispa lu-kuisten
palkkasoturien ja on-nenonkijoiden
avulla nostamaan
keisari Cia-Longi- n Vietnamin
alueen eli Annamin keisariksi
Ranskalla oli vahvoja laivasto-asemia
rannikolla ja Ludvig 16
kiirehti solmimaan valtiosopi-muksen
Vietnamin ensimmäi-se- n
länsimaisen nukkehallituk-sen
kanssa 17S7
Eräiden ranskalaisten pap-pien
murha aiheutti voimak-kaan
sotilasosaston lähettämisen
alueelle 1358 Sopimuksia puret-tiin
ja lopputuloksena oli Rans-kan
Indo-Kiin- a jota silloisen
kielenkäytön mukaan kutsuttiin
protektoraatiksi suojelualueek-si
Siihen kuului sekä Vietnam
että Kambodsha
Alue ranskalaistui ja katolis
tui puolen vuosisadan suhteelli
sen lujan rauhantilan aikana
Seuraava mullistus tapahtui
1940 japanilaisten vallatessa
Vietnamin ja käyttäessä sitH
sotilaallisena tukikohtana hyök-käyksissä
Malakan niemimaata
ja Singaporea vastaan Miehi-tyksen
aikana saivat maan alla
kauan toimineet nationalistit
joista parhaiten organisoitu oli
i
kommunistinen Vietnminh( tul-ta
tappuroihin japanilaisten
raakuuksien johdosta Yksi
kommunistien johtajista oli Ho
Tshi Minh joka piti jatkuvasti
yllä suhteita japanilaisia vas-taan
sotiviin amerikkalaisiin
Vuonna 1945 vietmbih oli voi-mistunut
ja saanut ilmeisesti
tuntuvaa tukea Neuvostoliitosta
ja Kiinasta ja tietyssä määräs
sä myös USA:sta Japanilaiset
hoitivat ongelman kuitenkin in-ternoimalla
ranskalaiset anta-malla
Hon perustaa "itsenäi-sen"
tasavallan jonka 'pääkau-punki
oli Hanof Keisari Bao
Dai kaadettiin ja Hanoi hallitsi
koko Vietnamin aluetta
Sodan päätyttyä Japanin tap-pioon
ranskalaiset tulivat hv
vin varustautuneena takaisin ja
Vietminh katsoi lukuisten tais-telujen
jälkeen parhaaksi sol-mia
aselevon ranskalaisten
kanssa Ranska suostui autono-misen
Vietnamin demokraatti-sen
tasavallan perustamiseen
jonka presidentiksi --tuli Ua
Tshl-min- h Tämän jälkeen pide-tyt
konferenssit joissa Ranska
yritti pitää itsepintaisia vietna--'
milaisia kommunisteja vastaan
puolensa neuvottelupöydässä
joutuivat umpikujaan ja aseet
alkoivat puhua jälleen joulu-kuussa
1946 Viet-mln- h hyökkä-si
Hanoihin Ranskan sota In-do-Kiina- ssa'
oli alkanut Sitä
kesti vuoteen 1954 ja sen päät-tyessä
Ranska jättäytyi lopulli-sesti
syrjään kahtia jakautu-neesta
Vietnamista Ho oli saa-nut
tasavaltansa ja amerikka-laiset
tulivat tilalle maan etelä-osissa
Presidentti Truman lähetti en-simmäiset
sotilasneuvontajat
1950 ja vuotta myöhemmin a-merikk- alaiset
maksoivat jo 80
prosenttia Ranskan sodankäyn-tilaskuist- a
Ho Tshi-minhi- n johtamat sis-sit
tunkeutuivat jatkuvasti yhä
syvemmälle etelään jossa syn-ty
i voimakas maanalainen kom-munistinen
järjestö nimeltä
vietkong Sotilasneuvonanta-jte- n
määrä nousi presidentti
Kennedy yritti taivuttaa kom
munisteja uhkauksin ilman tu
losta
Vaalit olivat luvassa Etelä-Vietnamis- sa
mutta CIAm ra-portit
vietkongin mahdollisuuk-sista
olivat epävarmoja ja vaa-lit
peruutettiin PVietnamia
- vastaan oli suunniteltu Johnso-nin
kaudella vastaisku ja Tonki-ni- n
lahden selkkaus merkitsi
lähtölaukausta
Amerikkalaisia taisteli Etelä- -
otet-mituk- set
kuin amerikkalaisten toi-sessa
maailmansodassa ja Ko-rean
sodassa tehdyt
Massiivinen operaatio ci saanut
aikaan ratkaisua Tilanne saa-tiin
vakautetuksi jotenkuten
ja Pariisin neuvottelut lavastet-tiin
suureksi rauhansopimuk-seksi
vaikka ne Itse asiassa
merkitsivät amerikkalaisten ve-täytymisiä
sotanäyt-tämöltä
toivottoman tilanteen
edessä
Kommunistien sotilaallisen
vahvuus riousi 1974 300000:een
Amerikkalaisten osuus ra joit--
tuu materiaaliseen apuun Asea-pu
Neuvostoliitosta ja Kiinasta
virtaa vapaasti ja tieyhteydet
Saigonin seudulle parannat
Elelä-VSrlnam- in armeija tie-tää
poikivansa tutkainta vas
taan ja sen taisteluteho laskee
lähelle murtumapistcttä Ame-rikkalaisten
sotilaallinen
kääntyy vastapuolen käsissä
jäljelläoleva hallituksen jouk-koja
vastaan ja teurastus jat-kuu
ellei Saigonissa tapahdu
vallankaappausta ja uusi halli-tus
tee polittista sopimusta
Hanoin ja Vietkongin kanssa
Sotilaallinen voitto amerikka-laisille-
olisi vaatinut täysmit-taisen
maasodan ulottamisen
Pohjois-VIetnamii- n minkä suur-poliittiset
seuraukset olisivat
liian kauaskantoiset ja vaaralli-set
Maahyökkäys olisi lisäksi
vaatinut ehkä toisci puoli mil-joonaa
sotilasta ja toiset 50000
amerikkalaista uhria
Etelä-Vietnamis- sa ci vielä
koskaan ole ollut demokraatti-sia
vaaleja — eikä niiden pitä-minen
tulevaisuudessakaan näy-tä
todennäköiseltä Niinpä meil-tä
jäänee ikuiseksi salaisuudek-si
mitä vietnamilaiset itse ha-luavat
ja kenen puolella he ovat
Heidän osansa on ollut toi-mia
tykinruokana kahden im-perialistisen
järjestelmän väli
maastossa eikä tämä osa ole
vieläkään — yli 35:n vuoden
jälkeen — näytelty loppuun
Yleisöllä
Hieman lievitystä Osmo Vilok-kise-n
Kansan Uutisissa alunpe-rin
julkaistuun ja sieltä kierto-teitse
Vapaaseen Sanaan joutu-neeseen'
juoruiluun
Herra Vilokkisen viimeinen
työhuonekunta Kanadassa kasit
tl noin poliittisesti jaoitcllen
kolme sosialidemokraattia ja
yhden vapaamielisen porvarin
kaikki suomalaisia Työpaikoilla
ei suuremmin harrastettu kes-kustelua
politiikasta ennen her-ra
Vilokkisen liittymistä seu-raan
Hän vasta toi politiikan
nuoruuden innolla päivän pu-heenaiheeksi
Valaisten karja-laisella
vilkkaudella kapitalisti
valtioiden kurjuutta ja epäin-himillistä
työläisten riistoa Vas-takohtana
taas neuvostovaltioi-den
ihanteelliset olot Maalaili-p- a
eteemme kuten Kurkelan Ju-ho
Kiven Nummisuutareissa
toisenkin ihanan kuvan neuvos-toparatiis- in
oloista
Herra Vilokkisen sukujuuret
rönsyilevät kauaksi Kauko-Karjala- n
laulumaille niinpä hänes-säkin
kertomuksistaan päätel-len
elää heikohko runosuoni
vaikkakin hapahkona väärään
suuntaan suunnistuvana val-heen
polkuja kulkevana Tosin
kyllä kaikki kommunistinen tou-hu
länsimaissa saa voimansa val-heesta
ja vääristelystä nain
hänkin oli aatteelleen uskolli-nen
Kommunistilchdet laskevat
lukijakuntansa älykkyystason
niin että heihin menee täydestä
minkälainen soopa tahansa
suomalaista siirtolaista alkuun
vieraassa maassa Ei siinä las-kettu
minuutteja Pian hän an-toi
ymmärtää että kumppanit
joutuivatkin elättämään kyytä
povellaan niinkuin romaaneissa
joskus sanotaan Lopputili joh-tui
kuitenkin pääasiassa olemat-tomasta
ammattitaidosta Edel-linen
työpaikka oli hänen lan-konsa
apurina rakennusalaa se-kin
Emme tunne murha-cik-ä it-semurhatilastoja
joten niihin
emme voi kajota mutta sosiaa-lihuollossa
voimme yhtyä suu-ren
laulajaa Alf Tannerin sanoi-hin:
"Niin on TeiL suinehä
mekin ollaan menos edistyksen
teil" — Naputteli isä—iivari
Vietnamin armeijan rinnalla jlempana mainittuun (maa- - parhaimmillaan 543 000 ja pom- - Jaus) yöp0rukkaan hänet
olivat voimakkaam- - Uin siinä mielessä auttaa nuorta
mat
yhteensä
Vietnamin
apu
mut
fo~-BriigTe- lt orAbt
jifk mk I ' Ej
THETOMBOFSlNEOPhYTOS
VAS CAMD BV St NE0PHVTOS
UT OOUV KDCK IM IZOQ WH]_E
i jpjji j -- -~
NaaSfaHBaialÄv
o r --4
fiMQl -- ♦
F?!!„-wMlR-m
THE BITTER
aWc—-----?aaaLfc'BLa- ai
aaiMLMiiiiiiiiiaujrBuuujiiaLatiiiiiiJwiwjiiiiii'it!ti"iifiBiiimjif1jimiimiDi] Hiiritu'!'"'''''-1'- '' ™ ''riJiiHiBfinqtiimiaTJmqaitiiTiimniBiTPff Pakinapalsta
Tuntemattoman määriin mil-joonia
maksanut betonitolppa
Toronton alakaupungilla on
lyönyt maailmanennätyksen
ja neuvostoliittolaiset
Kuka muuten oli koskaan
kuullut Kanadassa Ostankinon
televisiotornista Moskovassa ja
sen korkeudesta ennen tätä?
Tällaista on maailman turha-maisuus
Jos nyt pysytään asiassa niin
Torontossa tarvittiin jonkinlais-ta
korkeata rakennelmaa johon
voidaan kiinnittää television
mikroaalloilla toimivien keskus-radioiden
ja muutamien radio-asemien
lähctysantennit koska
27-miljoonais- en kaupungin pil-venpiirtäjät
estävät radioaalto-jen
kunnollisen vastaanoton
monissa osissa kaupunkia ai-heuttavat
kaksoiskuvia televi-sioruutuihin
ja yleensä häiritse-vät
näkyvyyttä ja kuuluvuutta
Pelkkä yhteenhitsattu teräs-kehikk- o
joka tuetaan maahan
vaijereilla kuten Fargossa
USA:ssa ja sen viereen raken-nettu
suoja lähetinlaitteillc ja
vahvistimille olisi toimittanut
saman asian pienellä murto-osall- a
CN-torni- n hinnasta
Mitä vaikuttaa pilvissä pyöri-vä
ravintola kuuluvuuteen tai
maailman korkein näkoalate-- '
rassi josta pitäisi kirkkaalla
säällä näkyä yli 90 mailin
päähän
Valtion rautatiet ' ovat olleet
pitkään liemessä Kanadan pree-rialla
käsittämättömän hintapo-litiikan
vuoksi eikä yhtiön pai
velu saa kiitosta Saskat-chevvanis- sa
tuumi
taan varmasti että CNR kiskoo
preerian vehnänviljelijäin selkä-nahasta
tuohet Toronton uusim
paan kalliiseen leluun
Tietysti se vetää turisteja ja
lyö Revellin kaupungintalon On-tarion
toiseksi suuremman näh-tävyyden
(Niagaran jälkeen)
paikalta
Torniin mahtuu syömään 450
ihmistä ja kolmeen näköalatcras
siin mahtuu 600 lisää pälliste-lemään
maisemia Hissit vievät
2 000 ihmistä tunnissa edestakai-sin
Tietysti jokainen haluaa
siellä käydä Maailman suurin
vetää kuin magneetti
Mutta jos kysytään vielä ker-ran
tarvitaanko niitä antenneja
varten jotka helikopteri eilen
keskiviikkona nosti komeuden
huipulle 130000 tonnia betonia
ja terästä 90 jalan syvyistä poh-jatyötä
ja huikeita kustannuk-sia
— ci varmasti
Tämä tomi on kansallinen
ONT
laistcn äänestäjien lahjontaa li-beraalien
pussiin
Rakennus on täynnä nerok-kaita
autuuksia rakennustek-niikka
on kanadalaista ja voim-me
olla ylpeitä uuden maamme
insinöörien saavutuksista Beto-ni
kestää 6000:n paunan pai-neen
neliötuumalle sen testauk-seen
on kehitetty menetelmä
jossa Kanada on johtava maa
Silti tämä pilviä puhkova jätti-läinen
on 90-prosenttis-esti
turhamaisuuden monumentti
Ja koska me kaikki olemme tur
hamaisla se on monumentti
meille Itsellemme Se että sen
kautta' saamme kuvat Afrikan
ja Aasian nälästä kirkkaampina
CAKCIllATIOH
STAMP
USED BV THE"
POSTMASTER Of
R41RHAVENO0N}!
AY 135
n
VHaaBajifB i jaraaaaaaaaa
OUT
nw i mi imr mmns jmmm wi
' C4- -Ä
GOLD OF THE NORTHEIN WlMTEJ
ja selvempinä on vain toiseksi
tärkeintä
Suomessa lausuttua:
"Koska kaikessa pelaa poli-tiikka
poliitikkojen on oltava
kaikkivaltiaita"
Vatupassi
SUURJUHLAT
Suurjuhlatoimikunta ja sen
eri toimikunnat ovat olleet ak-tiivisesti'
touhussa vaikkakaan
toiminnoista ei ole suuremmin
tietoja annettu Urheilutoimi-kunta
on julkaissut kilpailuoh-jelmansa
mikä oli hiljattain täs-sä
lehdessä ja tulee myöhemmin
uudelleen esiin kilpailukutsun
muodossa Urheilutoimikunta
toivoo erikoisesti joukkuelajei-hin
ilmoittautumiset (jalka- - ja
pesäpallo) ajoissa
Ohjelmatoimikunta pyytää
myös ryhmiä tai yksityisiä jot-ka
aikovat esiintyä juhlien oh-jelmissa
ilmoittamaan ohjel-mastaan
ajoissa Naisvoimiste-lun
ja kansantanhujen yhteisesi-tysten
mitkä ovat aina olleet vä-rikästä
ja kaunista katseltavaa
tiimoilta asianomaisille seuroil-le
tiedotetaan että ohjaajamme
Alaria Halonen naisvoimistelus-sa
ja Martti Vanhapclto ovat
valmiit matkustamaan eri paik-kakunnille
yhteisohjausta anta-maan
viikonloppuisin Ottakaa-pa
seurat näissä asioissa yhteys
joko suoraan ohjaajiin tai Suur-juhlatoimikunt- aan
jotta saatai-siin
ohjaajillemme matkaliput
haluttuina aikoina paikkakun-nillenne
rannasta rantaan
Juhlillemme ei ole aikaa kuin
reilut kolme kuukautta Kannat-taa
aloittaa jo matkasuunnitel-mien
tekeminen muidenkin kuin
vain esiintyvien ryhmien
Tervetuloa kaikki Meillä on
jokaiselle jotakin Avajaispeleis-t- ä
aina Historiasymposiumiin
asti
Mainittakoon samalla että
juhlanäytelmän ohjauksesta
huolehtii tunnettu veteraanim-me
Onni Paavi ja näytelmäksi
on valittu "Rissasen papan lei-viskä"
kansannäytelmä ja sen
esityksestä huolehtii Finlandia
Clubin näytelmäkerho
Juhliemme seinämafnokset
Antti Metsärannan suunnittele-mat
ovat matkalla suomalais-paikkakunnillem- me
Pyhän Joh Ev Luth seurakunta
ilmoittaa että ensi sunnuntaina 6
p:nä huhtik on perhekirkko klo
1 1 ap ja samana sunnuntaina on
ohjelmallinen iltatilaisuus klo 5
ip Tulot tästä juhlasta annetaan
Hanna-järve-n leirintäalueen hy-väksi
Vierailevaksi puhujaksi on
lupautunut rovasti Raivio
Seurakunnan muut tilaisuudet:
nuorten kokousilta maanantai-sin
kello 7 ip Rippikoululuokka
keskiviikkoisin klo 5JO ip Ompe-luseura
keskiviikkoilloin kello 7
ip Perjantal-iltan- a raamattupiiri
ja yhteinen rukous tilaisuus kello
7 ip
Kaikkiin seurakunnan tilai-suuksiin
olet tervetullut I—K
ST3SLS2?"a£)IIIH PORCUPIKE
SUURLÄHETTILÄS NIILO PUSAN
PUHE VANCOUVERISSA
Ensimmäisellä matkallaan ma maa pystyy jos niin todella
Vancouveriin on Suomen Otta- - haluamme tarjoamaan kansa-han
suurlähettiläs Niilo Pusa pi-- Iäisilleen sellaiset olosuhteet
tänyt juhlapuheen Vancouverin jotka ovat vertailukelpoiset Ja
suomalaisten järjestämässä ti-laisuudessa
jonka aiheena oli
talvisodan päättymisen 35 vuo-sipäivä
Seuraavassa otteita puheesta:
"Olen vilpittömästi iloinen et-tä
olen nyt voinut toteuttaa
suunnitelmissani lähes vuoden
olleen matkan tänne kauniiseen
Brittiläiseen Kolumbiaan jossa
olemme vaimoni kanssa tavan-neet
jo lukuisia Suomen ystä- -
viä Ja suomalaista alkuperää
olevia kanadalaisia
Tämä juhla osoittaa että en--
tinen kotimaa Suomi on säily- -
nyt sydämissänne Suomen vi- -
rallisena edustajana Kanadassa
tuon juhlaanne ja kauttanne kai-kille
British Columbian suoma-laisille
ja Suomen ystäville van-han
kotimaanne Suomen viral
lisen tervehdyksen
Viettäessämme tänään talviso- -
dan päättymisen muistopäivää
ajatuksemme kohdistuvat ensi
sijassa maahan ja kansaan Jos- -
ta olemme lähtöisin ja aikoihin
35 vuotta sitten Kokemuksesta
tiedän mitä sota on Se on aina
suuri onnettomuus Talvisodas--
sa Suomi taisteli kunniakkaasti
ja kärsi sotilaallisen tappion
mutta säilytti itsenäisyytensä
Sota tuli yllätyksenä emme ol-leet
valmistautuneet siihen
Talvisodassa Suomen kansa
voitti itsensä EriDuraisuuteen
ja keskinäiseen epäilykseen hei- -
posti taipuva kansa oli yksimie-linen
Vain yksimielisyydessään
se saattoi voittaa suunnattomat
vaikeutensa Sodan uhrit olivat
raskaat ja sen aiheuttamat me-netykset
suuret Niistä huoli- -
matta säilyi tärkein: usko tule- -
vaisuuteen
Kuten tiedämme koettele--
muksemme eivät päättyneet tai- -
Visotaan vaan pian seurasi ns
jatkosota Suomen Sota 1941 —
44 joka sekin päättyi menetyk
siin Tämän jälkeen suoritimmi
sotakorvaukset ja alkoi jällecn--j
rakennuskausi Selvisimme vai-keuksista
joiden alle meidän
yleisesti uskottiin sortuvan Vie-läpä
meille avautuivat samana i- -
kaisesti mahdollisuudet ryhtyä
rakentamaan suhteitamme naa-purimaihimme
erityisesti 'Neu-vostoliittoon
kestävämmälle
haUika
laiseen
solmimi-sen
Hän tällöin:
Suomi itsenäi-nen
ulkopolitiikkaa
maa panok--
seilaan kansojen väliseen yhteis- -
uuden
paremman
päivänä
taa siirtyminen sodasta
kauden
myös yhteiskunnan
Suomi toinen
syksyllä
yhteiskunta
nyt
ja voimakkaampi
kilpailukykyiset minkä muun
tahansa yhteiskunnan kanssa
Kolme vuosikymmentä
selvisimme näyt'
tavasta tilanteesta ole
epäillä selviäisi
myös tämän päivän
jotka sentään ovat
suuruus- -
Suomen kansa vapaasti
ulkopuolisten asioihin
kehittää itse valitsemaan-sa
yhteiskunnallista ja
järjestelmää Meillä on
kaixki mahdollisuudet poistaa
yhteiskuntamme puutteita ja
pvrUä entistä kan--
yhteiskuntaelämän
eri aloilla oman on-nemme
Tämän on tehnyt
sodanjälkeisen
onnistumi- -
nen# ja epäilyksittä tämä on koi
mcn rauhan vuosikymmenen tu- -
lostasecn tärkein osa"
Suomen ja Kanadan väliset
suhteet ovat perinteisesti
eikä välillä ole min- -
käänlaisia ongelmia Lähesty- -
useisiin kansain--
välisiin kysymyksiin on saman- -
lainen
Suomi tuntee kasvavaa
Kanadan markkinoi-hin
Suomen viennin ano Kana-daan
oli $313 mii)
oltuaan ™°™ 1973 J2a4 milj
Kanadasta oli
na 1974 $184 oltuaan edel-lisenä
milj
Vientimme
poikkeaa Suomen vientikaupan
kuvasta jossa puu
n
on keskeinen osa Kanadaan
suuntautuvasta viennistä yli
50% on metaUi ja konepajateol- -
tuotteita Mcrkittävim- -
ryhmät näistä ovat sclluloo-ia- -
"]d"päpcTneoll'suTrden koneet
Ja kaivosteollisuuden käyt-tämät
koneet ja
voimalaitosteollisuuden käyttä-mät
koneet Viennin arvon kas-vu
kuitenkin
ns tuoteryhmistä
jossa erikoismaininnan ansaiUe--
TOt talviurheiluvälineet ja muut
vapaa-aja- n sekä huo-nekalut"
ta Torontossa vaan mene-vät
Sudburyyn Lippuja voi ostaa
etukäteen
Karjalaisten ovat
samassa paikassa toukokuun 3
rnakaa tamaxin maisuus
Näytelmä "Kuulu
tuksia on jo harjoi- -
tukscn alla Tervetuloa kaikki
näihin molempiin
HJ--
~~~~"~~~~~~
yhteensä 6893 yritystä
vuonna 1973 lopettamisilmoituk- -
Naistä liikevaihtoverovel- -
vollisista 4194 paatti
kokonaan toimintansa Määrä
on hieman pienempi kuin edcl--
ujenä vuotena todetaan tilasto--
Kokonaan lopetta--
Miita 2002 eli vajaa
puojet kuului vählttälskaup- -
paan
rauhanomaiselle pohjalle kuin
mihin oli pystytty naapurusten MONTREAL QUE
kesken ennen sotia Nämä vuo-- Teatteritcrvehdys Suomesta
det merkitsivät huomattavaa ' Kcskijohjanmaan Ns:n Maakun-käännekoht- aa
kansamme histo-- nallincn näytelmäryhmä esittää
nassa Ne ovat su- - Sam Sihvon viehkeän laulunäy-- le kehityksele joka on tunnus-- tclmanU"nJjaakann Morsiannmmaun- -
omaista talla hetkellä Suomen AIicc Auvlncn
ja Neuvostoliiton välisille vicraat tulcvat
vällisille suhteille lauantaina huhtikuun 12 pvä ja
Suomi on suhteellisen pieni s näytelmä esitetään klo 730 (19J0)
maa joka ei voi rakentaa tur--j Tanskalaisen kirkon
vallisuuttaan asei- - sa St Ansgars Grand Blvd
den varaan nykypäivän maail- - and NDC avc kulma tämä
massa jossa suurvaltojen ja on jo tuttu kaikille
pienten valtioiden välinen epä- - Tervetuloa katsomaan ja näkc- -
sotilaallisissa voimava- - maä? h?5n "ä'clmä-- -
Jos joku haluaisi majoittaa jon-- roissa kasvamistaan kasvaa kun naista (poikia on II ja 4 tyt- - Suomen itsenäisyys Ja turval- - t„„ kotipaikkakunnat oval Toho
lisuus perustuu ensisijassa sei- - hmpl Kaajokl# Ylivieska Kok--
ulkopolitiikkaan joka kola Nivaa ja Kaustinen) niin oi
pysyttää maamme kansainvälis- - kaa hyvät ja soittakaa Lehtoselle
ten ulkopuolella 933-994- 8 Sieltä saatte
Selventääkseni Teille kuvaa ny- - nimet ja näistä haluaisitte
kypäivän Suomesta toistan osan ottaa He ovat yötä
Tasavallan viime rcalissa kun ei tarvinnut poike
syyskuussa välirauhan
30miotispäivänä pitämästä
puheesta totesi
"Nykypäivän
rauhanomaista puolueeton
ta harjoittava
osallistuu täydellä
työhön Itsenäinen kehittyvä ja
yhteistyöhakuinen Suomi tulee
olemaan toivon mukaan
entista Euroopan py- -
syvä rakenneosa
Tänä on syylä muis- -
että
rauhaan avasi uuden
suomalaisen
kehityksessä on
maa nyt kuin e oli
1944 Suomalainen
on terveempi oikeudenrou1
kalsempi Ta- -
sitten
toivottomalta
Ei syylä
ettemmekö
vaikeuksis-ta
verratto-masti
vähäisempää
luokkaa
voi
puuttu-matta
taloudel-lista
laajempaan
samaltaan
Olemme
seppiä
mahdolliseksi
ulkopolitiikkamme
hyvät
maittemme
mistapammc
kiin-nostusta
vuonna 1974
Tuontimme vuon
milj
vuonna $167
rakenne Kanadaan
perinteisestä
perustuvalla teollisuudella
lisuuden
mät
osat
metsäkoneet
koostuu pääasias-sa
uusviennin
tarvikkeet
taalta
Heimojuhtat
pva
mielessänne
hakemassa"
tilaisuuksiin
pta
jätti
iet
yrityksistä
keskuksesta
yrityksistä
lähtökohtana
henk#onjaus
ystä- - Montrealiin
juhlasalis--
korostetusti
paik- -
suhta
selkkausten henkilöitten
kenet
kaksi Mont- -
Presidentin