Vapaa Sana, March 29, 1941

              u
3T-- J51L - "IT sielultani
t:e V1 r ° ' ' icr--
tfse3
b n
aoö-- 1
[ii~--
Lvi iU
LI
IVi'--
V
ai
Is-- v
P'
J - ['3
sr '
tr-1- - J
tr i
i
Iv k
a r
--
K
t r
ikyrr
tue"
rk Jf
l--
vi Pertti
i-- A 1
-- en
K
a
h
N
i
r--
Lpi vasta
icart k--
ur
iMi urkciti
astelin F
rkj äiläsem
ten Mutta
ai Ji
oifsta
:i'
riisikymmentä
rjcitr
&
Te clette
ta en
tnkymnentä
iaha3 josta
-- tänne kun--
etU paal
v-V-iän
ään- -
hauska vei--
Kaipa s?non
uän kesken
a et- -
lin kellekään
Minä en cla
nucttla ve-- i
onne Minun
iasti antaa
valtakuntaa
iraan ajatuk- -
itävänä Ktte
ittakymmenti
li multakin
pirasta Ja
n teille kor- -
"i man puum- -
tte eikö SJ
ikbon nadasta
te itsepäinen
loppvinut jo?
n pois rarta- -
uhkaavasti
tilainen olette
LJa joka taas
ti häärin ja
=kuaan
tie hiukan koi- -
ei ähemmä3tä
lup"_te ''hdä totta puo- -
ja jo
- niin IKoon mennecKsi
jasi' Se en ilmeinen särmi
toU kuin C talonpoika ruu- -
sielult- -" i
U mm totta kuin minä en
Poika ruumlt-- nl ja sielultani
a nirä teille kuinka rehellinen
vaatii tjomn isiin konnanku- -
_ vastasi Perttilä tarttui
rl kaulukseen ja neiiti nanei
lCrottu suomalaistolvana! —
Isi asiamies hieroen seikkansa—
t ovat tarjonneet hänelle kaksi- -
Myssjt näkyvät
Perttilä
lellsesti onnetonta
mjihuuden
ratkimusmatkan
Aleksanteri
valinnut yhdeksän- -
Lvuotian Tengs- -
laäUiisuute-- 1
SntUman pittänyt leikillisen
hehru:) n
sanottiin
pakkase"- -
HilToen
-
i
-- SJtftffi iiStajMi'ui yqgBfaHHfi m$W J iilf ' ''" " -
" iW4
n
Ja
I
ehdclla
(
l
-
sei- -
—
-
!
ja hatut olc-a- n
hjTiä' - s noi ylen- -
V i isän- -
L-hu-ssa
iässä mo- -
alvat kps- -
kaia Matia Castren
fcti itellc-- n oman kodin Puoli
na hin cU
Sofia Natalia
12
'V
Jo
oli Juhana Vil- -
s
Ukk? C 3 i — sll- -
joka k "' dessa ja
'a
i t
tn id(
KJei ♦ itii
rt
t
keuksien keskelU
kielioppia on njt
t ista kielioppiinsa
ttiisisa puhutaan
" kielen Jolla voi
aa koko elämän-uria
ja ilman op--
Nykyajan pariisilainen taxiajturi
HHir41! vmmmmmmm— —~- - -- YnaBBHHaaaanrroar h jm i ppHBaalftaA vgia?&
HäHVv 4 ▼ IBjHjBppppppppppppj- - MBfl ?k-- w9fLJr
ÄVV - V rfi&L
BMBl ' Il
Panisin taxlajunt kHyttävat nvkyism ylläkuvatu -- 'Ii -- )u''" elvt ele tcdllsuudessi autoja
lalnkajn tilla re eivät kulje gasolnnitla eikä muullakaan polttoaineella vaan jaloilla polkemalla Ga-soliin- in
puute en synnyttänyt tällaisia keks ntiji kaikkialla Europasta
Kaun
Kirjoittanut ALHO
Koka olemme iime alkona nim
ftljon kuulleet sodista Ja rauhatto-muukslf- ta
iiii i eikö olst hyi In Hr-klsta- aa
kääntää ka seemme Ja aja-tuksem- me
tjnemmille esille Eläm-me
luoden ajassa Jo lcn Suun Luon-to
herää elonn Ja suulta ke-a- a Juh-laansa
liettämään — Tallaie:a luon- -
I non uudistuksen aikana on meillä Ih
misilläkin aina houkututa kaunistaa
ulkopuolinen kotimme Joille se on
mahdollista Onhan lanha sanonta-tapa:
"ettei Ihmlnea ela ainoastaan
leivästä" Me kalpaamme kauneusiii-Jelj- ä
Tämän kirjoittaja hdeksl kau-neusilljel- yn
muodoksi elUottaa kas-vattaa
kukkia Kukat ovat Mtcä Jotka
liattomalla kauneudellaan hjiantah-toisest- i
tenthtiiät Jokaista ihmUti
Kukilla on suuri lalkutusiotma ihmi-sen
sisäiseen tunae-elamaa- n ne o- -
lat täydellisesti puolueettomia Ja tah-toisivat
kauenudellaan Ja herttaisella
suloudellaan voittaa kaiken puolel
leen
Kukkamaallma kokonaisuudessaan
on tavattoman laaja Ja voimme tässä
lyhjessä kirjoituksessa kosketella
vala niiden päärrinsllppejä" Kal-kista
lähellä meitä tietysti oiat nuo
elomaalla kasiatettaiat kukat Jotka
viljeljs- - ja kasiutapansa mukaan
luokitellaan ksl kaksi — Ja moni-vuotisiksi
kukiksi ksivuotisekl sa-notaan
niitä kukkia Jotka keiaälla
siemenestä kasvatetaan samana ke-sänä
ne kukkivat lalmtstaxat sieme-net
Ja ssllä kylmien tullen tehtä-vänsä
täyttäneinä kuoleiat
Kaksli Uotisiksi sellaisia kukkia
ensimmäisenä kesana siemenestä
i „t „n inj l-novntp-lnnn
H)""1)"" n— taimet toi- -
bena kesän ne kukkii at siemenet
lalmlstaiat Ja sjksjllA lopullisesti
kuoleiat
Moaliuotlslksl niitä kukkii Joiden
maanpäällinen osa aina s?Ks)IIl la-kastuu
mutta nliien maanalainen
Juuri elää Ja re Jatkui asti Jcka ke-- a
kasiattaiat uuden maanpäällisen
nne omasta kädestänne vai etteko?
ulul ksiäänlnen lastaus "1'atruu a Opettakaa
~a silmin Timo Joukosta illkkaln
lette aikeissa lähteä ulos Te tapaatte siellä lelkkoja
uu että on taasen päivä lapaata niin että eivät ole
la He tahtovat nauttia lapautensa maljan pohjaa
hkä Mlnaa Pltä nauttii at Ja päihtyvät SMta ehkä
Ehkä teilläkin on Jollakin rulb kättkettjnä Jonnekm
uvt laan malttamattomana lartoo sitä että tuo kam-nenl- M
pois että pääsll livahtamaan maistelemaan
ulista nestettä Te ette taida tietääkään että tuo Juuri
sitä ainetta Joka pitää teitä kahlehdittuina alhailm-olisitt- e
sitä Irti niin palva rälvältä tiimanne muut- -
nakst sillä el himo pitäisi teitä kahleissaan Siina
--Ulsyvs saisi sijaa samassa määrasä myös eläimelll-ilMtt- e
huomata että teissä asull Ja auntonsa ottaisi
htaaseen elämään Tämä olisi ensi rapputle IhmlKlll- -
'Ueen
111a miten viina saattaa Jalolmmankln luonteen
unkin sen vaikutuksesta muuttuu eläimelliseksi Haa- -
- nalstumlsesta Ja sen luomlej raaka'altekojen jm- -
i e kertonut SeraenofMn kohdasta minun ellmalnl
laän siellä el ole tilaa sielu Jaloudelle mutta mlsa
r-- ate sieltä tiedätte olevan liinan kaukana"
- a koettanut teille tuikuttaa pojat- - saneli vaka Parta-sen
uskoa kun Itse patruunakin ntln sanoo'
"arta-MattlU- n ottaa päänsä täyteen ainakin kerran vuo- -
4l llosllmälnen Liina nurkasta Jonne oli toisien tytto-r-n
t kun näki patruunan laen pirttiin tulevan
i tavalla Hm Sillä tavalla että kun el ole tullut suo--
'ti olla Ilman niin el slta plda syntinä eikä bapeana-- -
pappikin siitä näyttää esimerkkiä" puolusteli Matti
- anottiin tuahean leukapartansa tähden eroituksekst
Hm Matista Jolla el partaa ollut vlell ollenkaan
Matti ottaisi ryyppyä ollenkaan niin olisi hän parempi
kuin rappl Joka ottaa ryypm Itselleen vahlnkokst Ja
Jonoksi esimerkiksi Eikös se niin oleT~ kysyi Pat- -
W-sr(s- w V!" ""?$ -- frvHnfit
LAITAFT MAAUSK 2f P — SATUKDAV MARCH 2 SIVU 7
c n s n k
7 1 s e && y ijf
LAURI
X)k isin tun- - etaan naita aioraaal-l- a
illjeltijä kkkla niin suuri suku-ja
lajiialikoima eta l hialla ha-lullakaan
ici niihin kakklln tutustua
Useimmilla suuremmilla kukka sie-men
liikkeillä ovat omat siemen hiii-taluefelon- sa
(Catalogue) Ja niistä
Irnostunut kukkien jstaa loi paljon
cppla niiden nimiä Ja mlhtn lU3kkaan
ne kasvualkansa mukaan kuuluiat
Näiden cataloglen mukaan on helppo
alolttelljalnkln seurata Jarjestelä
Annuals oksluiotiset) Hjannualn
(kaksliuotiset) Ja peiennlals (moni-iuotle- t)
Sitten näissä luetteloissa
on ilelä useasti muutamilla lihMlli
meikeillä Ilmoitettu kuinka kestäili
ne oi at ulkoilmaan nähden Joka sa-malla
maaiää m)os nliien taimien
kasvuajan rituuden Esim jksiiuoti-lt- a
mainitaan hardy annuat --Ne
clat ole niin aikoja alkualkanakaan
I' t
muut kukkalajit emme ku-ulkoilmoj- en lahtelullle
i ± t _ n a h nlnma tk n 111 --- --- 101 KMaa JU'ail avuiau
ten half hardy annual oi at niitä
lajeja jotka oiat kasiatettaiat lasin
alla kasiihuonelssa laioissi Ja asuin--
huoneissakin muuten niille on nn- -
nettaia lähäsen huolellisempi biku- -
holto Samaten mainitaan monivuoti-sista
hardy perennials half haidy
perennials Ja liela lalkeimmti kas-latettaiis- ta
mainitaan tenders Jot-ka
oiat aina edullisempi ostaa kukka
taihurilta Useimmat naista half
haidy ja tenders peienntals lajeista
kuuluvat siinen luokkaan Jotka eivät
kestä talvea aiomaalla
Kukkien lisääminen
Yksivuotiset kukat (annuals) lisä-tään
aina siemenistä Parhaimmat
näistä lajeista kakatetaan taimet si-►a- llä
Ja sitten maan Ja Ilmojen ulko- -
i-i„mi-mn
Istutetaan avomaalle
litä
dat loi
Tätei mjokln saadaan ne aikaisem-min
kcallä kukkimaan
Monliuothet kukat (perennials li-sätään
siemenistä pistokkaista Ja Ja-kamalla
Siemenet kiivetään aikaisin
kevätkesällä kestävät lajit saoraan
mnmaalle Kesän kuluessa
taimet jlln suureksi eta ne svksylll
tiu
tahi seuraavana keväänä icldaan is-tuttaa
kasvupaikoilleen joa n vu
Ma saaiat kasvaa ja kukkia Ylel-em- pi
monlU3tlten kukkien liftaa-mistapa
on Juuripaakun tahi Juurien
Jakaminen Joka tjö parhaiten soul-tu- u
sjklll tai keväalU kukkapenk-kien
muokkauksien htedetsl
Sepivalsujs kukka istutuksiin
On paljon ert&Uä mielipiteitä -- k!
luotlsten Ja monivuotisten kukkien
gucljolien lällllä että kummatko
nlistfi pitäisi asettua en-immais- euc
i„it k-iimmal-lakln
suiuna omi
mat hvät Ja huonot puolensa Moni
vuotisten kukkien eduksi imua
mainita että kan ne kerran alkuun
ci saatu nousevat ue kasvupaikal-Ua- n
Joka vuosi Niiden kasvutapa on
vapaampi Ja reheiämpl Lseat tn m
vuotiset kukat kukkivat Jj aikaisin
keväillä kun taasen kesi kukkien
kukklmlsalka taval-HMSt- l di yksivuotisten
alkaa vasta heinäkuulla Moni-vuotisten
kukklei heikko puoli on et-t- i
niiden kukklmlsaUa uselmmalla
lajeilla on lyhyt vaan kun monlvuo
lla kukkia löityty lukemattomia la-- W
virejä Ja aikoina ke
sillä kukkivia loi niistä Järjestej
tnle-lul-l- a ryhmä sovltelmla Monlv o-tl- et
kukat soveltuvat aina snuiiU
eka kakka ryhmiin pautarahan ääri-Ulvolll- e
Jotkut suuremmat laadut
roveltuvat yksltyi-kasvelk- sl
soli-tar- vi
nurmikkojen keskelle Ja sopi-viin
nurkkauksiin
annuals eli ke a kukat oi at
i a puuarhal!o myohemnul
15 kSdlla antajat loisto Ja hohtoa
Airoa iii'-- i heikk3 ruoll on että
Itkit rl id J ka kerat sluvenista
kasiafaa tai että taimet asetutat- -
sa maksaipt Jonkun eriän tahaa
Mutta niilen rlik kukklmlsjika ja
hehkuin kauneus konaaiat puoles-taan
iille tehdyt uhraaket Kesä-kukat
soieltuiat hyi n puutarhassa
jkltjliln kukka Istutuksin silla
paikalleen Istutettuja useat lajit kuk-klra- t
J— 4 kuukauteen Moskin so-it
liinat hin monli uotlsten rjli-mil- n
tavdentamiän niiden lyhjempaa
kukklsmisalkaa
Kukkien jilostamtnen
Monelle ehkä meistä on mielenkiin
to Uta tietää miten naita kauniita
kukkia on loltu saada Useat :i)t il- -
Jelljt kukkamme oi at a'kuaan lapal-r- a
kasvamet niltjlllä Ja pellon pien- -
taiellla suuren luonnon hoidettavina
Nähdessämme puutarhassamme lei-jonan
kidat (Antirrhliium) kaikessa
ulikeudessaan kukkii an nlldni ile-lel-lä
helikuiat sadekukat (alllardla)
nlntuokfulset lelkoljit (btocks) Ja
Ja s emenetl
Ja
kasvavat
kalkkina
huoli Ja tclvo en niihin kliniltetty
että ne oa saatu kehitetiksl sille
kauneuden tasolle millä ne kukkii Ina
tidemm Kukkien Jalostaml ien Ja uu-►Ie- n
kukkalaatujen kehittäminen on
vuosit n tvotä Uusia Ja parannettuja
kukkia voidaan saada kahdella eri
tavalla HlstlsiittämalU kahden eri
kukai siitepöly tavallisesti samaan
(Ukuun kuuluvien ktkenja sitten sat-„m- o
ii mntittslnonln kautta VII- -
mimalnltulle nimelle eiiRlannlakle-lcs8- ä
käjtetään mjoskln nlmltjkslä
"freak" Ja "sport" KnlmmäisMiä
lesänä voidaan ilstejttaa Ja saada
niistä siemenet Toisena kesänä lll-jt-li- jä
näkee ne kukki lna Sadoista
koetalmlsta loi nousta ainoastaan
muutamia Jo'ka Jollain ominaisuu-dellaan
ovat tävdellislmiU kuin emä-taime- t
Joista siemenet otettiin IM-klo- t
heitetään pois paremmista ote
taan edellten siemenet Ja nain Jatke-taan
vuola ennenkuin voidaan pääs
tä suotuIlli tuloksiin liarvinal-em-ja- a
tn sattuman kautta saatti erikoi-re- n
kukka nero" Neroja aina Joskus
jntvy kansakunnista Ja sama on lai-ta
kasvimaailma ikln kanssa Tata
kasvimaailman mutatsloonia el Mi
u mikään tiede pystnt sellittä-uh- n
p nn lain sattuma JoU sana
muotoa meidän on helpompi ymmär
laa — Mlelenklinron uoksi poik
keamrae vähän Wuun kukkamaail
mainitsemme että useat mas-- a Ja
j'-)- t hedelmä laadut ovat tulleet sa
i„di kautta toisin sanoen hjva'
t Mma laadut ova' tullee tlemr
''iBI BHHS--Bl
1 I "4mv£ Ä I PHM
1
i H
' — " ' " "" ' ' ' ww1 -L-
-L-i- vl juu'u-u'ut- i i i--
it ~rr
Tarjoai Maukkaan Ruuan ralmlitettu ensiluokan tavaraata Vii-kottain
seka aterijolttaln
59 BACAM 8T N - TIMMIN8 ONTARIO
£ - -- -- fci ui i
'
nltä kasratetulsta hedtl-näpuls- ta
Vanhan kansa kielessä kijtetty sa-ra
"Jalostaminen' kun Jotain mää-rutr- ä
rarvmpaa laatua ympätään sle
rceneta kasvatettuun nettelmapuun
rnrtfru keon on laara saniniatapa
Se on totl?lrUmdVssa iän ns sattu
man kautta siemeneltä kasiamin pa
remmaksl katsotun hetelmi aadun
jatkamista Jos kärsi alituen k ikeili-j- a pty kehittämään e tlu tadcl-lislmri- ä
kasilaatua Ja h n luen pi
ia3 n omana Tatentunaa' se on
että hän Jälkeläiset jksinäan e-isl-m
l maisen kerran mj maailmalle loi
hän Uhda sleiolscn omaiuuutn
Kaikkialla maailmassa kukkirn ja
muiden kasvien jalotjö Jatkuu her
keämättä Vuosittain uusi parem-mak- M
katsottuun laatuja limest
joskaan todelHtt iällä laadut eliat
kokkaan ole syrjään joutuneet Vain
heikot Ja lähemmän taikeat painu
at unholaan
Kukat symbocieina
Kukki on kljtttt) smbooleina
eli ertauskuv allisi ia kalkkina alkoi
na Melkein jokaisella kansalla tahi
maalla on om kansalllsMikka'
puunsa tai pensaansa Jokaisella kuu
kaudella ovat omat sintvnupal
kukkansa svitjmaralia kukkansa
Mlna meikit ksi'ss3 että ne luon
nossa siiia kuukautena unamsv-- n
kukkivat tai sopivaisuutensa vuoksi
r- - L„Litotnnii Ttnun klrlolttnja on -- — -- - 1kerännvt luettelon jlellinmlsti kuu-kausien
svntjinäphiväkuklsta: Tain
mlkuuu s}ntin:pälukikka on n°i
Ilkka helmikuun primula tai piin
tose maaliskuulla lolet Joka taalla
Canadan länsirannikolla sllloh kuk
kll laiaastl ulkona Huhtikuulla
dalsy tai lilja alkäimme unohtako
niin }lelesll illjeltvä paäliH IHJaa
(Killuin Ionjlflarum) toukokuulla
kitlo kesäkuulla luusut heinäkuul-la
esllilja tai lumpeenkukka elo
kuulla almu eli uiikko svyskuulla
dahlla lokakuullj ot-Ron-ia
manas
kuulla chrjsantliemum Ja joulukuul
la polntettla
Kukkien lljtlemlnn niinkuin
muidenkin livielden saaiuttaminen
vaatii paljon tjotä Ja kärslvalllsyjttä
Kukkle-- n kasvattajat tninsta koke
muksistaan ovat sanoneet umau
kärsivällisyyttä eivät kukat kasva Ja
puutaiha on oleva pettjmjs
Kukkien jstävät sanoiat: "Mlna
knitiatan lemmenkukkia muistutta
massa siitä että en unohtaM tajttä
Jokapäiväisiä eliolllsuukslatil Mlna
haluan kasvattaa onokkeja jstävyj-dt-- n
oottuksena kanssaihmisilleni
K-ioi- ntn kasvatan ett muistaisin n uu
tuuteni onneni päivät ttta mskln
saisin voimaa kaitaa lalktutenl elä- -
mani pimeinä palvina liljoja käsia
lan puhtaudelle ruusuja rakkaud-ii- e
ja Ilolle Ja että Iloa iolln lahjoittaa
ystävilleni lohdutukst ksl silloin kun
he ovat tienpuoleni asjneet Violet-tia
kasvatan laatlmattumuudelle Jo-iden
suloinen tuoksu tuntuu lasta
silloin kun on niitä lähellä Ja lo-puksi
sinne puutarhani kiviaidan
paalle kasvata i alattl IherMtsevl
muuil Hirtän" uskollisuudelle Ja
itliolllsuudelle silla haluaisin täit
taä lelvollisuutenl maalleni kansal
IpiiI ja kanssalhmislllint
Dr Stanley S Holack
Dr Donald W ttwart
Dr R M Thomson
IJiakirlt Ja Klruelt
Dr Ivan G Poiack
Dr Rois H Vlrg
]Iamiasläakarlt
SUDBURY CLINIC
Puhelin 44b0 —
130 Elm St East SudDury Ont
~Mmmmimntr#tm m mm
m&uAj '
mm
KULUTTAJIEN OSUUSRUOKALA
m
MAILAN
Kampaamo
56— 5th Ave — Puhelin 2675
TIMMINS ONT
Makeis- - ja tupakka
kauppa
OTTO ja SYLVI WINSA
SS 4th A — Ttmmln Ont
tiox o Puh IGlte
{j K0KR1N O-- K AY
FAKTUKINMIKK
X+S FOURTH AVE - TIMMINS £
+++4i++4+t++++++++++
t DH C SULUVAN
J MMASIJIAK%KI
+ 2 Plne St N Tlmmlns Ont t Puhelin 830 I Suomalainen tyttö palvele
♦♦♦♦JM'
Dave's Taxi
Puhelin 507
— palvelus — 51-tunn- ln
Balsam A Fourth Ave kulma
TIMMINS ONT
William Shub BA
—- Liklmles J Asianajaja —
Notarlus y m
119 Pine St S — Puhelin J2
TIMMINS ONT
Huom! Kulia
Kelloliike
Puh Liikkeeseen 4605 Kotiin 1143
A HEISKANEN
7 Durham St Sudbury Ont
Universal Garage
Vastapäätä CP Il:n nsemaa
PUH 2891
Kaikkea koneala-tjotä- - Ja uto-kor- -
Jauksia I'att'rl latauksia Ja
hitsausta
— Vählttäismakiuehdot —
FINNISH PURITY
BAKERY
URHO RANTA
Kaikenlaisia leivoksia
Kovaa leipää ja knrppula
Puh 3770 382 Antvverp St
Sudbury Ont
DR WOOD
HAMMASLAAkÄIU
CD S kaupan vieresi!
Puhelin 150
69 Durham 8t — Sudbury Ont
7 CAL1FORNI A
—
lasRK
Orange Lemon Lirae
Näyttävät hyvältä Maistuvat hyvältä
Oikeita Mehu-Juomi- a
Silver Foam Dry Ginger Ale
Sen raika ja erikoinen maku puhuu sen ylemmyydeatä
PULLOTTANUT:
Sudbury Brevving & Malting Co Ltd
PUHELIMET 238 ja 236 — SUDBURY ONT
MtKftBBtKtRKIKKKKKKKKKBHJBIfJJUirBIJFFF
' f
"
J i
lt 1 i
I
I