0411b |
Previous | 1 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
JOULUNUMERO jolnen u$a Jlauikaa RegUtered 2:nd cla matter Jan 19th 1932 at Ottawa Ont No 145 —1946 Taina joulunumero lehtemme hUto 00 on tavallaan eräänlainen merk-kitapaus Mä viisitoista vuotta sit-ten ilmestyi Vapaa Sanan enslmmil-re- a näytenumero Jouluksi Lehtenä-r- e oli kuitenkin 11 pari kuukautta tni stymättä kolmikymmenluvun puo-livälinä kun kustannustoiminta maatettiin Sudburysta Torontoon jo--t n leMemme viralliseksi vuosijuhl-aksi on muodostunut maaliskuun yuillralln seudut Tämän vuoksi n tv tätä num?roa käslttelekään ml- - caan puolentoista penlnkulinatalpa-lee- n saavutuksena vaan lyhyesti to-toomme että merkkipäivä e on ta-t-ila- an tämäkin Lehtemme syntyi valkeissa talou !Wlisissa oloissa Sudburyssa Ja Iisak-it aikana Jolloin Canadassa oli huu-tava taloudellinen pula Ei ollut kum-inakaan että lehtemme silloin alku-vuosina Joutuikin taistelemaan ole-- m issaolostaan kynsin Ja hampain Tilaajatnäarä pysyi sangen alhaisena Ja kun omaa painokonelstoa ei ollut niin vieraan painon vuokra imi sen-kin vähäisen taloudellisen nesteen lehdeltä mikä tilauksilla Ja ilmoituk-silla saatiin Henkilökunta Joutui vuosia tekemään melkelmpä palka-tonta työtä Ja lopuksi tultiin siihen tulokseen ettei lehden Julkaiseminen ole mahdollinen ellei aivan perusteel-lisia muutoksia saada aikaan Johto-kunnan kokouksessa lehden toimi-palkas- sa Sudburyssa tehtiinkin itten vuolen 1934 syksyllä päätös että tar-jotaan lehti kaikkine metkulneen to-rontolais-llle Tämä "omaisuus" el ol-lutkaan erikoisen suuri sillä sillien kuului muistaaksemme lehden otslk-kolaat- ta kirjoituskone Ja kassakaap-pi Ja — toimittaja Siirron suoritti Torontosta saapunut V Suomela Jo-ta länteläUet tapaavat vielä tänäkin päivänä nimittää "pltkäkolpl-Suome-akl- " eroltuksena muista Suonie-mistä Joilla on lyhyemmät Jalat Muutamia viikkoja pari työttömä-ni olevaa miestä kuljeskelivat pit-kin Toronton katuja tiedustellen ki Japalnoja vuokralle mutta nllssa ami määrättiin sellaiset hinnat että tiedustelijoita alkoi hirvittämään ko-ko homma Epätoivoissaan nämä sit-ten Suomela etupäässä menivät e-ua- nä pahana liikkeeseen Jossa Myytiin klrjapalnokoneita Siellä 114-- k elämä kun oli kuolleessa pistees-sä o'tiin innostuneita kundin saapu-uisesr- a Ja luvattiin tarpeellinen pai-ikonels- to kunhan vain viitisen sa-U- a dollaria maksetaan käsirahoiksi Nyt tuli kiire hankkia rahaa Ja niin-pä kirjoitettiin Tlmminsiln asiasta Sieltähän apu tulikin Viisi sataa kuin viheltämällä kuten tavataan anoa Olivat panneet siellä toimeen parin-kympin kerä)ksen miestä kohden Ja käsirahat saapuivat Torontoon Nyt lähdettiin etsimään palkka pai-- ' die Ja löydettilnkin se eräästä puoli tyhjänä olevasta uureta rakennuk-sesta missä vuokraa määrättiin ai tastaan 30 dollaria kuukaudessa e-njälke-en mentiin tekemään kone-kauppa Ja otettlin koneita noin seit-mä- n tuhannen dollarin edestä sil-- h n laskettuna myöskin palnokalus-'s- a Ja välineitä eri tilille mitkä kat-sottiin välttämättömäksi Kaki mies-tä kirjoittivat "vekeleitä" kaupan-- ssa yli neljäksi vuodeksi kone-- 1 kkeelle Ja määränä oli maksaa vel- - ii kuukau!ttaln Joka sitoumus okln ukollletl täytettilnkln Tilaajatnäarä oli ensimmäisen nu- - '"n llmestyesä vähän yli 7v mu-tsitta spuras i nopea nousu '01 n kuluttua se oli noussut Jo hteen tuhanteen parin vuoden ! Wl kolmeen tuhanteen Ja kun sota den 1939 syksyllä alkoi niin lehti utMtiln kolmipäiväiseksi Ja tilaa- - Määrä hvppäsl lähelle neljää tuhat-S- e el kultinkaan ole siinä pysy--' vaan hlljal'een noussit vaikka omen talvisodan päättymisen Jäl-'- n ajateltiin ftti tllaajamääräsä tulla melkoinen laskukausi Nyt Vapaa Jana enin luettu kolmipäi-väinen lehti suomalaisten keskuudes-Canadiss- a Ja räyttää sellalna Prrvänkln nykyisistä merkeistä äittin TiloTideUlstl nlldn viidentoista joulua Öunelhda l4utta Vuotia hanaa Sanan lukijodUt Stcond TORONTO JOULUK 19 P — ruoden ajalla lehtemme on mennyt eteenpäin rajoitettuihin mahdollisuuk-siin katsoen erinomaisesti Kun on ysyniys tällaisesta pienestä ulkomaa laiskieltsestä lehdestä minkä lukija-tun- a asuu tamäa avaran maan kal-killa kulmfla niin saattaapa hyvällä yylä sanoa ettei i aremmin olisi voi-nut ollakaan Tähän kun lisätään se 'ojiasi! että suomalaisten siirtolais-ten tulo Canadaan on ollut pysähdyk-is- ä toistakymmentä vuotta niin e-aist- ys on ollut sitäkin merkittäväni-nä- ä Nämä viisitoista vuotta nimittäin ovat olleet ainaista nousukautta eikä ukua ollenkaan Tyhjästä on koottu omaisuus mikä on laskettavissa kyni-jieni- s a tulunslsa Liikkeellä on nt oma kirapainotalo johon muutto piakkoin tapahtuu sillä on oalnokoneUto minkä arvo lähentelee Kymmentä tuhatta dollaria Velkaa kylläkin on Johtuen talon ostosta ja sen laittamisesta nälna erikoisen tu-kalina tarveaineiden aikoina kuntoon mutta voidaanhan sanoa ettei velka mätäne Kun toistakymmentä vuotta iltten tehtiin noin seitsemän tuhan-nen velka niin vastineeksi el ollut Vapaa Sanalla muuta kuin "huulet ja halut" nyt sensijaan on omaisuutta lähelle kolmenkymmenen tuhannen arvosta Joten eipä ole Vapaa Sanan lukijakunnan omistama liike tuulien heiluteltavissa kuten äsken pidetty Vuosikokouskin totesi Eihän nämä omaisuudet ja saavu-tukset mitään suuria ole isojen rin-kalla emmekä niistä sen vuoksi mai-nitsekaan Tahdoimme tain tänä pie-nenä juhlahetkenä palauttaa hieman mieliin miten on menty eteenpäin Ja millä pohjalla nyt ollaan merkkipä 1-tä-nä Tässä saavutuksessa on kulten xln hieman lpeil)n syytäkin Ieh-teiiun- e nimittäin yritti alkuaikolnaan ponnistella eteenpäin "ryntäysten" avulla eli n s kerjuukonstellla mutta joissa huomattiin se että psykoloo-?iet-l se on väärä veto Ja niistä luo-luttli- n kokonaan vaikka aikaisempi- - ' na aikoina puute kolkuttellkin toll naan aika kovatl ovillamme Toista-kymmenee- n vuoteen el olekaan ryntällty" enempää lehtemme levi-tyksessä kuin varajen keruussakaan 'ukuunottamatta lehtemme yhtlopoh-Jall- e muuttumisen Jälkeen toimeen-pantua osakkeiden myyntiä Ja sikäli kuin lehden leviäminen on kysymyk-ics- ä niin Johtomme on vuosi vuoden Jälkeen tyjd)tyksella todennut että nyvä tavara Itse puhuu puolestaan Ja tekee "kauppansa" uoslkokoukslsa on Joka kerran tarkasteltu moskln täti "tavaran iaatua" nimittäin en ainoan "tava-ran" laatua mllla liikkeemme liikettä tekee Ja Joka kerran on siinä huo-mattu sekä suuria ja pieniä puutteel-lisuuksia valuvikoa hiomattomia sar ailä ym sellaista mitä el hyvässä ta-varassa saisi olla mutta kun sitten un lopuksikin taas silmätty tilikirjo-jen lehdille niin on havaittu etteivät ne viat taida lopuksikaan niin karkei ta olla kuin ensisilmäyksellä luulisi Lehtemme johdon tarkoituksena ni-mittäin on kaiken alkaa ollut muo-dostaa Vapaa Sanasta 'anadan suo-malaisille yhteinen äänenkannattaja lonka lukljapiiriln sopisivat kalkki kunnon kansalaiset jotka kantavat s-däT-ilsään oikeudenmukaisuuden llannettv yhteiskunnallisesti sekä ta-loudellisesti Ja ovat sitä mieltä että lhntl'en mukavin olotila täällä maan pälliä on vapaus niin taloudellisesta hidasta koin myinkin elää vapaana VsnMlalsena Ilman diktaattoreita o'lpa niiden värit Ja nimet mitä hy-än- ä Täti ohjein Vapaa Sana urannut Ja tHtklrjJea lehdet ovat nusl vaodn periin ootttanet et-tä IIII "tavaralla" on kyyntä hr-keiml- tt Sitä el ole tarvinnut kenl-Vk&ä- n tyrkyttH el lähettää ihml- - _ en oville koptsteltjoita saarnaamaan ' ta vätvstämään Vapa Sanan hyvistä vuotista eikä nostattamaan lehden neksl isknrik&nltll Joka kynisi yM-- ' soltä pennejä äänenkannattajansa vlläplUmlseksL El Vapaa Sana on yksinkertaiset! vain ollut Ja ilmesty ayt Ja raivannut Itse tltäin lukijafi poraille Ja lukijain sydämiin Vanha suomalainen sananlasku sanoo: "Kan fSUOMALAISEN YHTENAISYYSVAEN AAXENKANNATTA4A —TORSTAINA Joulutervehdys lukijoille nettu vesi el kaivossa pysy" ja m pitää paikkansa kun silmällemme 'ehtemme mennyttä historiaa Meillä 1 ole tarvinnut keinotekoisesti "ka ojamme" täydellä Lukijamme ovat :ebUn-- ä osaltaan toimittaneet Ja sen IsäLösiä on virtannut elämän pohja-vedet jotka ovat tehneet en ellnvol-Jial-ek- M Kskettäin meillä oli "kunnia" näh-dä tämän maan suomenkielisessä rommunlstllehdessä toimituspalstalla kirjoitus lehtemme äskeisen vuosiko-kouksen Johdosta Siinä ikäänkuin vahingonilolla mainittiin että Vapaa ''anan sisältyä oli vuosikokouksessa iroste'tu Ja lausuttiin toivomus et-tä lehtemme parantaisi tapansa ji ♦ulisi kommunistilehden kaltaiseksi Tämä kirjoitus sai meidät hymyile-mään Kommunlstltolmltta'at eivät kaikesta päättäen Jaka käsittää sitä mielialaa mikä kansanvaltaisissa pii--eis- sä vallitsee ja niin ollen heillä n näy olevan harmaata aavistusta-kaan miten asiat vuosikokouksessa käsiteltiin Niitä el käsitelty kommu-nistisessa hengessä ja Jokainen leh-temme slällon arvostelija varmasti olisi enemmänkin kuin kauhistunut 'os Vapaa Sanasta muodostuisi lehti lolle kommunistit kiitosta sultsuttal-sUa- t Lehtemme puutteellisuuksia irvosttiiin ja ileläpu aika ankarasti-kin mutta yksikään arvostelija ei e-'ät- ellt ajatusta että lehden pitäisi kääntää kelkkansa poliittisesti ja ru-fet- a lähentelemään enempää vasem-malla kuin oikeallakaan olevia taan-'umuspllre- jä Mutta Jättäkäämme ne seikat syr-iää- n Ja palatkaamme tekemäiin lop-puvilkai- su lehtemme kehityksestä Mitä asti kun ensimmäinen näytenu-mero llmest)l Jouluksi vuonna 1931 lehtemme palveluskuntaan on eh- - I tinyt näiden uosien aikana kuulua melkoinen Joukko työntekijöitä In timmäinen liikkeenhoitaja oli KO siala hänen jälkeensä P Huohonen sitten 11 Tenhunen O Saari Ja V Malmivuori Jolla oli kymmenvuoti-nen pahelus liikkeessämme Nykyi-nen liikkeenhoitajamme on nuori Urho Veranko lehtemme kasvatteja iioikanappulasta eaakka Toimituskunnan ovat väliaikaisina a vakinaisina muodostaneet viiden-toista vuoden ajanjaksolla U Pehko-ie- n H Tenhunen KO Aslala V Suomela T Palokangas Matti Haka Aarne Kuitunen Aur Lappala Ja J Luoma Näistä Matti Haka Ja Aarne Kuitunen olivat kirjanpitäjä-etusivu- n olmlttajla ollen siinä toimessa nyt lohh Luoma Aslala 1 appala Suome-'- a Ja Palokangas ovat olleet väliai-kaisina Ja kesätoimittajina Konttorihenkilökuntaan on kuulu- - iAtttt' Unhola Mauno Martti Väinö Emil Salin Joe Tyrväinen Kusti SH THURSDAY DECEMBER 19 viidentoista vuoden takaa Matot Matto on yleensä seinät erhona is-tuimen peitteenä pöytäkoristeena y m vethona käytetty kutomatuote mutta varsinkin lattlanpelte — Itä naiden niulnalviansat assyrialaiset babylonialaiset ja persialaiset käytti-a- t kudottuja mattoja uurissa väliseininä si-ten muodostaen pienempiä huoneita samoin sittemmin roomalaiset Joiden luhllssa ja voittosaatoissa matot myös olivat tärkeinä koristu keinoina jopa 'ikkalssa yksityisasunnoissa seinäko-ruteinakl- n Itysattilalsessa kirkossa mattoja käytettiin sekä- - ja Myöhemmällä ajalla niiden käytäntö eurooppalaisten hallltstjaln Ja ruhtinaiden palatseissa synnytti n I gobdllnl-mattoje- n Mattojen kudonta on vanhaa Itä-maista teollisuutta joka lienee kehit-tynyt lndus-Joe- n rantamilla ja ku-koistaa näillä tienoilla vieläkin van-nassa ihanuudessaan Slta harjoite-taan siellä todellisena taiteena josta ivat todistuksena nykyäänkin kuulul-lat persialaiset intialaiset Ja turkki-laiset matot Ne Jakautuvat kahteen killm tekniikkaan jonka tuotteet ovat kankaita cai punoksia muistuttavia mattoja ja smyrna tekniikkaan Jonka tuotteet jva nukka- - tai tupsuplntaisla ovat arvokkaampia hyen alkaa aivan alkuaikoina samoin Miss Kauhanen Lempi Johnson alku-aikoina ja Torontossa Miss Maire Un hoi ja väliaikaisena Hilma Laine raklnalslna J Palokangas ja KO Aslala Latomossa ovat miehet myöskin vaihtuneet alkuajoilta Lnsimmäinen latoja oli Antti Lste sen Jälkeen lauri lahtonen ja Arvi Mäkinen Paul Saarimäki Urho Veranko Allan Nis-kanen Ja Paul Anttila Näistä on jä lelli painossa Saarimäki Niskanen Ja s-ntt-lla vllmeksliialnlttu tullut vasta syksyn aikana lehtemme palveluk-seen Kun olemme tässä lausuneet lyhy-st- l Joulu tervehdyksemme viidentois-ta vuoden takaa niin toivokaamme että tulevien vuosien aikana lehtem me kehitys sekä taloudellisesti että nenkisesti Jatkuisi samalla hyvällä vauhdilla kuin tähänkin saakka Ja rnmalla toivokaamme että saisimme anne Canadaan uutta vanhasta kotimaasta täyttämään meidän vanhojen pal kat ja viemään aina eteenpäin tätä ufs-- % Urho Paul Saarimäki Allen Niskanen Paul Anttila John Luoma John Palokangas Reynold Pehkonen nut viidentoista vuoden aikana Hik-- 1 "anadan suomalaisten yhteistä sano-keetilioltaj- an lisäksi John AJola ly- -' tnalehteä 72K Vv f&J ll Hauskaa Joulua Ja Menestyksellistä Uutta Vuotta toivottaa Kaikille Vapaa Sanan lukijoille yli laajan levenemis- - alueemme Vapaa Sana Press Ltd:n johtokunta ja henkilökunta: Eino Sulonen Laitinen Rajala Väinö Suomela Laakso koilsteelIIseti pilatselssaan alttariko-riein- a valmistustavan pääryhmään: sfleäpintalsla Viimemainitut sllrtolalspol-ve- a polsmenevjen Veranko ja ryijyt la kalllinup ia eJtlllset taas tavaili-empl- a Tvrllin nähden Itämaiset ma-o- t eivät oMt-y- htä vaihtelevia kuin ei rooppalalt Muodoltaan ne ovat ta-sallise- stl tn-lkulm- alMi tai pitkulaisia ia niissä miu ynipärlkäyvi reunusta Keskujtat :niuoUostaa värlvalhtelus-saa- n hännimity ttävän koristeellinen malli tabodl tä Ja kuhilkkalsta muo-doista sonunlteltu Ja usein säteittäin Jatkuva errl suuntiin tarvitsematta jiltl kelili lul täysin syiumotrislksl muodoiksi IKoristemuodot ovat usein kasvi ja MUInalheisla mlttausopllll-e- t kuviot 'tias ovat voitolla eräissä persialaisissa) ja kaukasialaisissa malleissa etenkin reunaraldolssa VÄrit ovat aleensa mestarillisesti va-attuja Ja r erraten vähälukuiset pää-värit valllll nevat täydellisesti koko moniklrjarr n kokonaisuuden Vanhan-ajan värit llvat aina kestäviä luon-nonväie- ji mutta edesmenneitten vuo-ilkymmenli-ini kuluessa ovat keinote-koiset hurjiuonimln kestävät värllajlt teliäkin naittaneet jalansijaa väri-klrkkautna- si sekä liuokeutcnsa takia alentaen tiliotteiden arvoa KurooppulJainen inattoteullisuus on ottanut — kuten taidekin - vaiku-telmia knlik Ma vallitsevista tyyielsli ja aina nili1-il- n tyyllkehltys on väsäh-tänyt emt palautumalla Kiimaisiin malleihin Latu uutta alkuperäisyyden tuoreutta Seitsemännellätoista vuo slsadalla ulilvat goiHlltil verhot alal-laan valllUivi Intä Ja Hrysselln matot uuressa ui uineessa Sittemmin on mattojen Buil mta kehittynyt moneen uuntaan fifo iiiuuttuimt melkein yksin-omaan tilwlisteollisuiideksl Kudon-nan nahiloiin matot voidaan Jakaa aeu- - aavastl: Vkslnkertalset kankaat kakslnkoitiils-- t tai khanii-ttävä- t kan-ttaa puniBtitt tai solmitut sidokset Jt h:hik ttiknnUiat Yksinkertaiset mat-(okmika- nt orat yleensä paksulnnkal-si- a ja karkilta mattoja joiden sidos on Joko jistMtina tai tolmlkas ranka-ain- e joko puuvilla pellavaa hamppua tai villaa g lein n s karvamattoja tai jM-amp- la na1ilt% ylidesui Viimeaikoi-na kätket 1 kookos-mato- t ovat tulleet uitäntixirii eteis- - ja wrramattrlna seka hienoil mmat suurina huonemat-(In- a KuwMt ovat Joko pitkittäisiä talsi polkrtUiisU laitoja joskus pieniä mutukuvlnlaa Käkiini ntnlset matot muodostaa iillä jo iMlSluvulla käytetyn suurissa mkarin ksCt U tlimä taltt tuli ruotsa-laisten krimta siihen viittaa ryijyn nimi du tl! "rya") Joka oikeattaan on nam nuoliin norjan tanskan alasaksan Isa angloaaksln kielissä u kangavtiJ Jotka kuvioiden mukaan ralhtarat siwmaa päältä alle kulkien toistensa :iiipi Kuminankin kankaan sidos on } palttina liaaka-alnecn- a on lo kus tulli ra tai himppulanka mut U tavalliisrssti kerrattu karkea kani pavllUlankxa — ns KHdermlnMer matot Miisojen mole-nma- t puolet o-r-at samaniUlnet väri vain vaihtuu VaihtelevumM aiheita tavataan kul tenkln sktstllintllaislssa matoissa jols ia kolm [aällekkälnen kudottua kangasta räriralbdosjtea mukaan muuttaa i 'psTia Sametti- - Ja plyyrsl mattola on monta eri laita Himim pu nähtl rt Axmlnster-inat')- ' i u jirtwtt ia kaunel-nma- t kudotaan katin Konrnnaptttvfinä osana on pak sutta hantjulan?tta kudottu pai tlnasMnsi lohon kutoeea on pun "u ' lyhyitä wttei S m idtulate rivan U Umtanpilul kuvio aiheen mukaan ItitHallla kn4ot4an -e- -14kln hienom pii lajejs - J!"1 anpiMs-- n aie aiiU kärvtHitaan e larerh!n vftrjtfyä titikAsriatai v vWava Kneelll-- s nllta el oles nuttu tidHI-- n Jäin'' aiatu knCMaan kylU Mmanapi-i- a ( Itten et e'ityitl valmlsteaai monlnkertail in lanaa kuteeksi jossa I krrattujni laikojen väliin on kiim tetty rivKa-l- ä lansanpilU ma&rä tvisA iär'wtrks-fs- ä Kun tämi kude kudotaan Wtika-e- n mudostua tup- - nminn niintä lanrn niintä Näissä ' on harvpl nukka k„in edellisissä eikä ririuonltus voi tulla yhtä k CH1VSTMAS EDITION fa Stcthn TheOnly Democratic Finnu Nwtpaper in Canada VOLUMEX" niiksi Krittäln arvokkaan lajin muodosta-fa- t Hrysselln matot Näitäkin Jäljl-(ellää- n siten tta otetaan yksinker-Uine- n nukkaloiml Johon painamalla ärjatään kuviot niin paljon pieneni-miss- ä mittasuhteessa kuin loimen kutistuminen nukkia muodostaessaan raatll Useia leikataan plntasllmut aUKi Joten ne muututtavat tavailisi piyy-sl- - (velour-- i mattoa joissa myös-kl- n on yksinkertainen nukkaloiml mutta kuviot painetaan vasta valmii-seen mattoon kun plyysin nukka on rfUkllelkattu Plyssi mattoja kudotaau nykyään koneessa kaksi päällekkäin siten ttä peruskankait ovat kaksi-kertaise- n nukkapltuuden etäisyydellä toisistaan ja nukkaloiml risteilee vuo-roin kummassakin kankaassa Itoeu kankaat toisiinsa Tämän yhdistävän nukan leikkaa automaattisesti toimi-- a kutomakone poikki erolttaen siten matot toisistaan ja kokoaa kumman-kl- n omalle tukilleen ( Ryijyt Kyljy on nukalllM-ks- l kudottu peite a on niinkuin matto ji huopakin al-kuperältään kotoisin keski Aasian a-rol- lta joiden paimentolaisia päivältä kuuma ja yöllä kylmä maa pakotti Jo kaukaisessa miiliiilsuui(ja keksi-mään suojelevia maanpeltteitä yösi-joillensa sekä levitettäviksi telttojen permannoille Istulnsijolksi Munalsllla kansoilla on kyllä ollut nukttettujt kankaita mutta tie olivat toisella ta- - valla tehtyjä kulu ryijyt Joka tulivat meldiii maanosastamme tunnetuiksi vasta sen Jälkeen kun aralilalalsot Ja turkkilaiset kansat olivat tunkeutu-neet Välimeren seuduille Niin sanotut smyinan-inato- t ovat kalkista Itämaisista kankaista lähintä sukua ryijyille Varmaankin niitä opit-tiin Suometsä kutomaan Jo keskiajal-la koska Suomen linnoissa mainitaan niitä Ja lfioo luvulla käytetyn suurissa määifn i:ttä tilinä taito tuli ruotua-'uisti- n kautta siihen viittaa ryijyn ilmi (ruots "rya" Joka oikeastaan on sama ruotsin norjan tanskan alasaksan ja anglosaksin kielissä se-kä mro-kl- n se seikka itt1 tämä ver-li- o el ole levinnyt liinsl Suomea Uut-tamaata Satakuntaa Hämettä sekä Kalajoen Ja Salon tienoita edemmäk-si — Ityljyn korlstamlseen ovat Eu-roopan tyyllsuutinat (aljon vaikutta-neet Nllflpä esimerkiksi tuo komea kukkapuu Joka usein esiintyy kolml-naisen- a ja Joka alkuaan seisoo ruu-kussa on Koo luvun barokkityylistä Joutunut meidän ry Kyihimme vaikka allie on muinaiskreikkalaista alkupo-tä- ä Muuten ryijyn pinta un milloin kauttaaltaan yksivärinen kuoslton milloin tanssivoin pariskuntain sy-dänten kruunupäisten eläinten kynt tlläjalkojen avainten lippujen lintu-jen Ja kasvp-- n kuvilla koristettu — Hyljylstä on eiotettava sfleaplntalnen raanu-peit- e joka ei kuulu tavalllstea ryijyjen luokkaan ktT Trffl J p joriumm m'iiKmiaTiiKi ck Tuberkulosrfjhdittyksen Merkkejä r ' 1! i t I! i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, December 19, 1946 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1946-12-19 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001674 |
Description
Title | 0411b |
OCR text | JOULUNUMERO jolnen u$a Jlauikaa RegUtered 2:nd cla matter Jan 19th 1932 at Ottawa Ont No 145 —1946 Taina joulunumero lehtemme hUto 00 on tavallaan eräänlainen merk-kitapaus Mä viisitoista vuotta sit-ten ilmestyi Vapaa Sanan enslmmil-re- a näytenumero Jouluksi Lehtenä-r- e oli kuitenkin 11 pari kuukautta tni stymättä kolmikymmenluvun puo-livälinä kun kustannustoiminta maatettiin Sudburysta Torontoon jo--t n leMemme viralliseksi vuosijuhl-aksi on muodostunut maaliskuun yuillralln seudut Tämän vuoksi n tv tätä num?roa käslttelekään ml- - caan puolentoista penlnkulinatalpa-lee- n saavutuksena vaan lyhyesti to-toomme että merkkipäivä e on ta-t-ila- an tämäkin Lehtemme syntyi valkeissa talou !Wlisissa oloissa Sudburyssa Ja Iisak-it aikana Jolloin Canadassa oli huu-tava taloudellinen pula Ei ollut kum-inakaan että lehtemme silloin alku-vuosina Joutuikin taistelemaan ole-- m issaolostaan kynsin Ja hampain Tilaajatnäarä pysyi sangen alhaisena Ja kun omaa painokonelstoa ei ollut niin vieraan painon vuokra imi sen-kin vähäisen taloudellisen nesteen lehdeltä mikä tilauksilla Ja ilmoituk-silla saatiin Henkilökunta Joutui vuosia tekemään melkelmpä palka-tonta työtä Ja lopuksi tultiin siihen tulokseen ettei lehden Julkaiseminen ole mahdollinen ellei aivan perusteel-lisia muutoksia saada aikaan Johto-kunnan kokouksessa lehden toimi-palkas- sa Sudburyssa tehtiinkin itten vuolen 1934 syksyllä päätös että tar-jotaan lehti kaikkine metkulneen to-rontolais-llle Tämä "omaisuus" el ol-lutkaan erikoisen suuri sillä sillien kuului muistaaksemme lehden otslk-kolaat- ta kirjoituskone Ja kassakaap-pi Ja — toimittaja Siirron suoritti Torontosta saapunut V Suomela Jo-ta länteläUet tapaavat vielä tänäkin päivänä nimittää "pltkäkolpl-Suome-akl- " eroltuksena muista Suonie-mistä Joilla on lyhyemmät Jalat Muutamia viikkoja pari työttömä-ni olevaa miestä kuljeskelivat pit-kin Toronton katuja tiedustellen ki Japalnoja vuokralle mutta nllssa ami määrättiin sellaiset hinnat että tiedustelijoita alkoi hirvittämään ko-ko homma Epätoivoissaan nämä sit-ten Suomela etupäässä menivät e-ua- nä pahana liikkeeseen Jossa Myytiin klrjapalnokoneita Siellä 114-- k elämä kun oli kuolleessa pistees-sä o'tiin innostuneita kundin saapu-uisesr- a Ja luvattiin tarpeellinen pai-ikonels- to kunhan vain viitisen sa-U- a dollaria maksetaan käsirahoiksi Nyt tuli kiire hankkia rahaa Ja niin-pä kirjoitettiin Tlmminsiln asiasta Sieltähän apu tulikin Viisi sataa kuin viheltämällä kuten tavataan anoa Olivat panneet siellä toimeen parin-kympin kerä)ksen miestä kohden Ja käsirahat saapuivat Torontoon Nyt lähdettiin etsimään palkka pai-- ' die Ja löydettilnkin se eräästä puoli tyhjänä olevasta uureta rakennuk-sesta missä vuokraa määrättiin ai tastaan 30 dollaria kuukaudessa e-njälke-en mentiin tekemään kone-kauppa Ja otettlin koneita noin seit-mä- n tuhannen dollarin edestä sil-- h n laskettuna myöskin palnokalus-'s- a Ja välineitä eri tilille mitkä kat-sottiin välttämättömäksi Kaki mies-tä kirjoittivat "vekeleitä" kaupan-- ssa yli neljäksi vuodeksi kone-- 1 kkeelle Ja määränä oli maksaa vel- - ii kuukau!ttaln Joka sitoumus okln ukollletl täytettilnkln Tilaajatnäarä oli ensimmäisen nu- - '"n llmestyesä vähän yli 7v mu-tsitta spuras i nopea nousu '01 n kuluttua se oli noussut Jo hteen tuhanteen parin vuoden ! Wl kolmeen tuhanteen Ja kun sota den 1939 syksyllä alkoi niin lehti utMtiln kolmipäiväiseksi Ja tilaa- - Määrä hvppäsl lähelle neljää tuhat-S- e el kultinkaan ole siinä pysy--' vaan hlljal'een noussit vaikka omen talvisodan päättymisen Jäl-'- n ajateltiin ftti tllaajamääräsä tulla melkoinen laskukausi Nyt Vapaa Jana enin luettu kolmipäi-väinen lehti suomalaisten keskuudes-Canadiss- a Ja räyttää sellalna Prrvänkln nykyisistä merkeistä äittin TiloTideUlstl nlldn viidentoista joulua Öunelhda l4utta Vuotia hanaa Sanan lukijodUt Stcond TORONTO JOULUK 19 P — ruoden ajalla lehtemme on mennyt eteenpäin rajoitettuihin mahdollisuuk-siin katsoen erinomaisesti Kun on ysyniys tällaisesta pienestä ulkomaa laiskieltsestä lehdestä minkä lukija-tun- a asuu tamäa avaran maan kal-killa kulmfla niin saattaapa hyvällä yylä sanoa ettei i aremmin olisi voi-nut ollakaan Tähän kun lisätään se 'ojiasi! että suomalaisten siirtolais-ten tulo Canadaan on ollut pysähdyk-is- ä toistakymmentä vuotta niin e-aist- ys on ollut sitäkin merkittäväni-nä- ä Nämä viisitoista vuotta nimittäin ovat olleet ainaista nousukautta eikä ukua ollenkaan Tyhjästä on koottu omaisuus mikä on laskettavissa kyni-jieni- s a tulunslsa Liikkeellä on nt oma kirapainotalo johon muutto piakkoin tapahtuu sillä on oalnokoneUto minkä arvo lähentelee Kymmentä tuhatta dollaria Velkaa kylläkin on Johtuen talon ostosta ja sen laittamisesta nälna erikoisen tu-kalina tarveaineiden aikoina kuntoon mutta voidaanhan sanoa ettei velka mätäne Kun toistakymmentä vuotta iltten tehtiin noin seitsemän tuhan-nen velka niin vastineeksi el ollut Vapaa Sanalla muuta kuin "huulet ja halut" nyt sensijaan on omaisuutta lähelle kolmenkymmenen tuhannen arvosta Joten eipä ole Vapaa Sanan lukijakunnan omistama liike tuulien heiluteltavissa kuten äsken pidetty Vuosikokouskin totesi Eihän nämä omaisuudet ja saavu-tukset mitään suuria ole isojen rin-kalla emmekä niistä sen vuoksi mai-nitsekaan Tahdoimme tain tänä pie-nenä juhlahetkenä palauttaa hieman mieliin miten on menty eteenpäin Ja millä pohjalla nyt ollaan merkkipä 1-tä-nä Tässä saavutuksessa on kulten xln hieman lpeil)n syytäkin Ieh-teiiun- e nimittäin yritti alkuaikolnaan ponnistella eteenpäin "ryntäysten" avulla eli n s kerjuukonstellla mutta joissa huomattiin se että psykoloo-?iet-l se on väärä veto Ja niistä luo-luttli- n kokonaan vaikka aikaisempi- - ' na aikoina puute kolkuttellkin toll naan aika kovatl ovillamme Toista-kymmenee- n vuoteen el olekaan ryntällty" enempää lehtemme levi-tyksessä kuin varajen keruussakaan 'ukuunottamatta lehtemme yhtlopoh-Jall- e muuttumisen Jälkeen toimeen-pantua osakkeiden myyntiä Ja sikäli kuin lehden leviäminen on kysymyk-ics- ä niin Johtomme on vuosi vuoden Jälkeen tyjd)tyksella todennut että nyvä tavara Itse puhuu puolestaan Ja tekee "kauppansa" uoslkokoukslsa on Joka kerran tarkasteltu moskln täti "tavaran iaatua" nimittäin en ainoan "tava-ran" laatua mllla liikkeemme liikettä tekee Ja Joka kerran on siinä huo-mattu sekä suuria ja pieniä puutteel-lisuuksia valuvikoa hiomattomia sar ailä ym sellaista mitä el hyvässä ta-varassa saisi olla mutta kun sitten un lopuksikin taas silmätty tilikirjo-jen lehdille niin on havaittu etteivät ne viat taida lopuksikaan niin karkei ta olla kuin ensisilmäyksellä luulisi Lehtemme johdon tarkoituksena ni-mittäin on kaiken alkaa ollut muo-dostaa Vapaa Sanasta 'anadan suo-malaisille yhteinen äänenkannattaja lonka lukljapiiriln sopisivat kalkki kunnon kansalaiset jotka kantavat s-däT-ilsään oikeudenmukaisuuden llannettv yhteiskunnallisesti sekä ta-loudellisesti Ja ovat sitä mieltä että lhntl'en mukavin olotila täällä maan pälliä on vapaus niin taloudellisesta hidasta koin myinkin elää vapaana VsnMlalsena Ilman diktaattoreita o'lpa niiden värit Ja nimet mitä hy-än- ä Täti ohjein Vapaa Sana urannut Ja tHtklrjJea lehdet ovat nusl vaodn periin ootttanet et-tä IIII "tavaralla" on kyyntä hr-keiml- tt Sitä el ole tarvinnut kenl-Vk&ä- n tyrkyttH el lähettää ihml- - _ en oville koptsteltjoita saarnaamaan ' ta vätvstämään Vapa Sanan hyvistä vuotista eikä nostattamaan lehden neksl isknrik&nltll Joka kynisi yM-- ' soltä pennejä äänenkannattajansa vlläplUmlseksL El Vapaa Sana on yksinkertaiset! vain ollut Ja ilmesty ayt Ja raivannut Itse tltäin lukijafi poraille Ja lukijain sydämiin Vanha suomalainen sananlasku sanoo: "Kan fSUOMALAISEN YHTENAISYYSVAEN AAXENKANNATTA4A —TORSTAINA Joulutervehdys lukijoille nettu vesi el kaivossa pysy" ja m pitää paikkansa kun silmällemme 'ehtemme mennyttä historiaa Meillä 1 ole tarvinnut keinotekoisesti "ka ojamme" täydellä Lukijamme ovat :ebUn-- ä osaltaan toimittaneet Ja sen IsäLösiä on virtannut elämän pohja-vedet jotka ovat tehneet en ellnvol-Jial-ek- M Kskettäin meillä oli "kunnia" näh-dä tämän maan suomenkielisessä rommunlstllehdessä toimituspalstalla kirjoitus lehtemme äskeisen vuosiko-kouksen Johdosta Siinä ikäänkuin vahingonilolla mainittiin että Vapaa ''anan sisältyä oli vuosikokouksessa iroste'tu Ja lausuttiin toivomus et-tä lehtemme parantaisi tapansa ji ♦ulisi kommunistilehden kaltaiseksi Tämä kirjoitus sai meidät hymyile-mään Kommunlstltolmltta'at eivät kaikesta päättäen Jaka käsittää sitä mielialaa mikä kansanvaltaisissa pii--eis- sä vallitsee ja niin ollen heillä n näy olevan harmaata aavistusta-kaan miten asiat vuosikokouksessa käsiteltiin Niitä el käsitelty kommu-nistisessa hengessä ja Jokainen leh-temme slällon arvostelija varmasti olisi enemmänkin kuin kauhistunut 'os Vapaa Sanasta muodostuisi lehti lolle kommunistit kiitosta sultsuttal-sUa- t Lehtemme puutteellisuuksia irvosttiiin ja ileläpu aika ankarasti-kin mutta yksikään arvostelija ei e-'ät- ellt ajatusta että lehden pitäisi kääntää kelkkansa poliittisesti ja ru-fet- a lähentelemään enempää vasem-malla kuin oikeallakaan olevia taan-'umuspllre- jä Mutta Jättäkäämme ne seikat syr-iää- n Ja palatkaamme tekemäiin lop-puvilkai- su lehtemme kehityksestä Mitä asti kun ensimmäinen näytenu-mero llmest)l Jouluksi vuonna 1931 lehtemme palveluskuntaan on eh- - I tinyt näiden uosien aikana kuulua melkoinen Joukko työntekijöitä In timmäinen liikkeenhoitaja oli KO siala hänen jälkeensä P Huohonen sitten 11 Tenhunen O Saari Ja V Malmivuori Jolla oli kymmenvuoti-nen pahelus liikkeessämme Nykyi-nen liikkeenhoitajamme on nuori Urho Veranko lehtemme kasvatteja iioikanappulasta eaakka Toimituskunnan ovat väliaikaisina a vakinaisina muodostaneet viiden-toista vuoden ajanjaksolla U Pehko-ie- n H Tenhunen KO Aslala V Suomela T Palokangas Matti Haka Aarne Kuitunen Aur Lappala Ja J Luoma Näistä Matti Haka Ja Aarne Kuitunen olivat kirjanpitäjä-etusivu- n olmlttajla ollen siinä toimessa nyt lohh Luoma Aslala 1 appala Suome-'- a Ja Palokangas ovat olleet väliai-kaisina Ja kesätoimittajina Konttorihenkilökuntaan on kuulu- - iAtttt' Unhola Mauno Martti Väinö Emil Salin Joe Tyrväinen Kusti SH THURSDAY DECEMBER 19 viidentoista vuoden takaa Matot Matto on yleensä seinät erhona is-tuimen peitteenä pöytäkoristeena y m vethona käytetty kutomatuote mutta varsinkin lattlanpelte — Itä naiden niulnalviansat assyrialaiset babylonialaiset ja persialaiset käytti-a- t kudottuja mattoja uurissa väliseininä si-ten muodostaen pienempiä huoneita samoin sittemmin roomalaiset Joiden luhllssa ja voittosaatoissa matot myös olivat tärkeinä koristu keinoina jopa 'ikkalssa yksityisasunnoissa seinäko-ruteinakl- n Itysattilalsessa kirkossa mattoja käytettiin sekä- - ja Myöhemmällä ajalla niiden käytäntö eurooppalaisten hallltstjaln Ja ruhtinaiden palatseissa synnytti n I gobdllnl-mattoje- n Mattojen kudonta on vanhaa Itä-maista teollisuutta joka lienee kehit-tynyt lndus-Joe- n rantamilla ja ku-koistaa näillä tienoilla vieläkin van-nassa ihanuudessaan Slta harjoite-taan siellä todellisena taiteena josta ivat todistuksena nykyäänkin kuulul-lat persialaiset intialaiset Ja turkki-laiset matot Ne Jakautuvat kahteen killm tekniikkaan jonka tuotteet ovat kankaita cai punoksia muistuttavia mattoja ja smyrna tekniikkaan Jonka tuotteet jva nukka- - tai tupsuplntaisla ovat arvokkaampia hyen alkaa aivan alkuaikoina samoin Miss Kauhanen Lempi Johnson alku-aikoina ja Torontossa Miss Maire Un hoi ja väliaikaisena Hilma Laine raklnalslna J Palokangas ja KO Aslala Latomossa ovat miehet myöskin vaihtuneet alkuajoilta Lnsimmäinen latoja oli Antti Lste sen Jälkeen lauri lahtonen ja Arvi Mäkinen Paul Saarimäki Urho Veranko Allan Nis-kanen Ja Paul Anttila Näistä on jä lelli painossa Saarimäki Niskanen Ja s-ntt-lla vllmeksliialnlttu tullut vasta syksyn aikana lehtemme palveluk-seen Kun olemme tässä lausuneet lyhy-st- l Joulu tervehdyksemme viidentois-ta vuoden takaa niin toivokaamme että tulevien vuosien aikana lehtem me kehitys sekä taloudellisesti että nenkisesti Jatkuisi samalla hyvällä vauhdilla kuin tähänkin saakka Ja rnmalla toivokaamme että saisimme anne Canadaan uutta vanhasta kotimaasta täyttämään meidän vanhojen pal kat ja viemään aina eteenpäin tätä ufs-- % Urho Paul Saarimäki Allen Niskanen Paul Anttila John Luoma John Palokangas Reynold Pehkonen nut viidentoista vuoden aikana Hik-- 1 "anadan suomalaisten yhteistä sano-keetilioltaj- an lisäksi John AJola ly- -' tnalehteä 72K Vv f&J ll Hauskaa Joulua Ja Menestyksellistä Uutta Vuotta toivottaa Kaikille Vapaa Sanan lukijoille yli laajan levenemis- - alueemme Vapaa Sana Press Ltd:n johtokunta ja henkilökunta: Eino Sulonen Laitinen Rajala Väinö Suomela Laakso koilsteelIIseti pilatselssaan alttariko-riein- a valmistustavan pääryhmään: sfleäpintalsla Viimemainitut sllrtolalspol-ve- a polsmenevjen Veranko ja ryijyt la kalllinup ia eJtlllset taas tavaili-empl- a Tvrllin nähden Itämaiset ma-o- t eivät oMt-y- htä vaihtelevia kuin ei rooppalalt Muodoltaan ne ovat ta-sallise- stl tn-lkulm- alMi tai pitkulaisia ia niissä miu ynipärlkäyvi reunusta Keskujtat :niuoUostaa värlvalhtelus-saa- n hännimity ttävän koristeellinen malli tabodl tä Ja kuhilkkalsta muo-doista sonunlteltu Ja usein säteittäin Jatkuva errl suuntiin tarvitsematta jiltl kelili lul täysin syiumotrislksl muodoiksi IKoristemuodot ovat usein kasvi ja MUInalheisla mlttausopllll-e- t kuviot 'tias ovat voitolla eräissä persialaisissa) ja kaukasialaisissa malleissa etenkin reunaraldolssa VÄrit ovat aleensa mestarillisesti va-attuja Ja r erraten vähälukuiset pää-värit valllll nevat täydellisesti koko moniklrjarr n kokonaisuuden Vanhan-ajan värit llvat aina kestäviä luon-nonväie- ji mutta edesmenneitten vuo-ilkymmenli-ini kuluessa ovat keinote-koiset hurjiuonimln kestävät värllajlt teliäkin naittaneet jalansijaa väri-klrkkautna- si sekä liuokeutcnsa takia alentaen tiliotteiden arvoa KurooppulJainen inattoteullisuus on ottanut — kuten taidekin - vaiku-telmia knlik Ma vallitsevista tyyielsli ja aina nili1-il- n tyyllkehltys on väsäh-tänyt emt palautumalla Kiimaisiin malleihin Latu uutta alkuperäisyyden tuoreutta Seitsemännellätoista vuo slsadalla ulilvat goiHlltil verhot alal-laan valllUivi Intä Ja Hrysselln matot uuressa ui uineessa Sittemmin on mattojen Buil mta kehittynyt moneen uuntaan fifo iiiuuttuimt melkein yksin-omaan tilwlisteollisuiideksl Kudon-nan nahiloiin matot voidaan Jakaa aeu- - aavastl: Vkslnkertalset kankaat kakslnkoitiils-- t tai khanii-ttävä- t kan-ttaa puniBtitt tai solmitut sidokset Jt h:hik ttiknnUiat Yksinkertaiset mat-(okmika- nt orat yleensä paksulnnkal-si- a ja karkilta mattoja joiden sidos on Joko jistMtina tai tolmlkas ranka-ain- e joko puuvilla pellavaa hamppua tai villaa g lein n s karvamattoja tai jM-amp- la na1ilt% ylidesui Viimeaikoi-na kätket 1 kookos-mato- t ovat tulleet uitäntixirii eteis- - ja wrramattrlna seka hienoil mmat suurina huonemat-(In- a KuwMt ovat Joko pitkittäisiä talsi polkrtUiisU laitoja joskus pieniä mutukuvlnlaa Käkiini ntnlset matot muodostaa iillä jo iMlSluvulla käytetyn suurissa mkarin ksCt U tlimä taltt tuli ruotsa-laisten krimta siihen viittaa ryijyn nimi du tl! "rya") Joka oikeattaan on nam nuoliin norjan tanskan alasaksan Isa angloaaksln kielissä u kangavtiJ Jotka kuvioiden mukaan ralhtarat siwmaa päältä alle kulkien toistensa :iiipi Kuminankin kankaan sidos on } palttina liaaka-alnecn- a on lo kus tulli ra tai himppulanka mut U tavalliisrssti kerrattu karkea kani pavllUlankxa — ns KHdermlnMer matot Miisojen mole-nma- t puolet o-r-at samaniUlnet väri vain vaihtuu VaihtelevumM aiheita tavataan kul tenkln sktstllintllaislssa matoissa jols ia kolm [aällekkälnen kudottua kangasta räriralbdosjtea mukaan muuttaa i 'psTia Sametti- - Ja plyyrsl mattola on monta eri laita Himim pu nähtl rt Axmlnster-inat')- ' i u jirtwtt ia kaunel-nma- t kudotaan katin Konrnnaptttvfinä osana on pak sutta hantjulan?tta kudottu pai tlnasMnsi lohon kutoeea on pun "u ' lyhyitä wttei S m idtulate rivan U Umtanpilul kuvio aiheen mukaan ItitHallla kn4ot4an -e- -14kln hienom pii lajejs - J!"1 anpiMs-- n aie aiiU kärvtHitaan e larerh!n vftrjtfyä titikAsriatai v vWava Kneelll-- s nllta el oles nuttu tidHI-- n Jäin'' aiatu knCMaan kylU Mmanapi-i- a ( Itten et e'ityitl valmlsteaai monlnkertail in lanaa kuteeksi jossa I krrattujni laikojen väliin on kiim tetty rivKa-l- ä lansanpilU ma&rä tvisA iär'wtrks-fs- ä Kun tämi kude kudotaan Wtika-e- n mudostua tup- - nminn niintä lanrn niintä Näissä ' on harvpl nukka k„in edellisissä eikä ririuonltus voi tulla yhtä k CH1VSTMAS EDITION fa Stcthn TheOnly Democratic Finnu Nwtpaper in Canada VOLUMEX" niiksi Krittäln arvokkaan lajin muodosta-fa- t Hrysselln matot Näitäkin Jäljl-(ellää- n siten tta otetaan yksinker-Uine- n nukkaloiml Johon painamalla ärjatään kuviot niin paljon pieneni-miss- ä mittasuhteessa kuin loimen kutistuminen nukkia muodostaessaan raatll Useia leikataan plntasllmut aUKi Joten ne muututtavat tavailisi piyy-sl- - (velour-- i mattoa joissa myös-kl- n on yksinkertainen nukkaloiml mutta kuviot painetaan vasta valmii-seen mattoon kun plyysin nukka on rfUkllelkattu Plyssi mattoja kudotaau nykyään koneessa kaksi päällekkäin siten ttä peruskankait ovat kaksi-kertaise- n nukkapltuuden etäisyydellä toisistaan ja nukkaloiml risteilee vuo-roin kummassakin kankaassa Itoeu kankaat toisiinsa Tämän yhdistävän nukan leikkaa automaattisesti toimi-- a kutomakone poikki erolttaen siten matot toisistaan ja kokoaa kumman-kl- n omalle tukilleen ( Ryijyt Kyljy on nukalllM-ks- l kudottu peite a on niinkuin matto ji huopakin al-kuperältään kotoisin keski Aasian a-rol- lta joiden paimentolaisia päivältä kuuma ja yöllä kylmä maa pakotti Jo kaukaisessa miiliiilsuui(ja keksi-mään suojelevia maanpeltteitä yösi-joillensa sekä levitettäviksi telttojen permannoille Istulnsijolksi Munalsllla kansoilla on kyllä ollut nukttettujt kankaita mutta tie olivat toisella ta- - valla tehtyjä kulu ryijyt Joka tulivat meldiii maanosastamme tunnetuiksi vasta sen Jälkeen kun aralilalalsot Ja turkkilaiset kansat olivat tunkeutu-neet Välimeren seuduille Niin sanotut smyinan-inato- t ovat kalkista Itämaisista kankaista lähintä sukua ryijyille Varmaankin niitä opit-tiin Suometsä kutomaan Jo keskiajal-la koska Suomen linnoissa mainitaan niitä Ja lfioo luvulla käytetyn suurissa määifn i:ttä tilinä taito tuli ruotua-'uisti- n kautta siihen viittaa ryijyn ilmi (ruots "rya" Joka oikeastaan on sama ruotsin norjan tanskan alasaksan ja anglosaksin kielissä se-kä mro-kl- n se seikka itt1 tämä ver-li- o el ole levinnyt liinsl Suomea Uut-tamaata Satakuntaa Hämettä sekä Kalajoen Ja Salon tienoita edemmäk-si — Ityljyn korlstamlseen ovat Eu-roopan tyyllsuutinat (aljon vaikutta-neet Nllflpä esimerkiksi tuo komea kukkapuu Joka usein esiintyy kolml-naisen- a ja Joka alkuaan seisoo ruu-kussa on Koo luvun barokkityylistä Joutunut meidän ry Kyihimme vaikka allie on muinaiskreikkalaista alkupo-tä- ä Muuten ryijyn pinta un milloin kauttaaltaan yksivärinen kuoslton milloin tanssivoin pariskuntain sy-dänten kruunupäisten eläinten kynt tlläjalkojen avainten lippujen lintu-jen Ja kasvp-- n kuvilla koristettu — Hyljylstä on eiotettava sfleaplntalnen raanu-peit- e joka ei kuulu tavalllstea ryijyjen luokkaan ktT Trffl J p joriumm m'iiKmiaTiiKi ck Tuberkulosrfjhdittyksen Merkkejä r ' 1! i t I! i |
Tags
Comments
Post a Comment for 0411b