Vapaa Sana, September 04, 1941

              ra
S 1 "Tlt - - sivua flMTAllfA SVYSKUUN S F tupoay scpiymEit a
TAPAA SANA
(FREE PRESS)
Indapandant Flnnlthcnadlan
Ntwspaper
rubllhd evary Tuaaday THura-da- y
and ftaturday by Tha Vapaa
anfi lraaa Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Prasldsnt
VAINO MALMIVUORI -- "'
REYNOLD PEHKONEN Editor
Prlvata Addraaa of Praaidtnt:
4 Soho SL Toronto Ont
uaJnaaa and Editorlal Oepart- -
manu:
MO padlna Av Toronto Ont
Phona WA 7721
Raglatartd aa aacond-eiaa- a matter
January 19th 1932 at tha Poot
Offtc Dapartmant Ottawa Ont
Subaarlptlon rataa In Canada and
Unltad Btatta: Par Yaar TJJ75 SU
Mantha $200 Thrai Month 100
In othor Countrlta: Par Yaar 400
Ix Montna I2Ä
Toimintakausi on
alkanut
Syksy on nyt otella Jokaisella
paikkakunnalla jossa on aikaisem
minkin ollut jonkinlaista seuratoi-mintaa
alkavat ihmiset hiljalleen
tuumimaan että minkälaisia toimin-taohjelm- ia
syksyn ja talven varalle
Järjestellään Syksy siis tavallaan
merkitsee seuratoiminnassa toimin
takauden alkua vaikkapa joutilaana
el olisi c'tu kesälläkään
Meidän Canadan suomalaisten
keskuudessa on toiminut viimeisten
Tuoaien aikana monenlaisia ja monen
nimisiä järjestöjä joiden toiminta
on ollut varsinkin viimeisten parin
vuoden aikana erittäin vilkasta
Tilanne maailmassa on eräissä suh-teissa
muuttunut Ja monet ajattele
vat että se olisi vaikuttanut jollakin
tavalla meidän Canadan suomalais-ten
toimintaankin Niin ei kuiten-kaan
ole asianlaita Eri paikkakun-nilla
toimineet Ja toimivat seuram-me
yhdistyksemme ja järjestömme
ovat demokraattisia järjestöjä ja ai-na
toimineet kansanvaltaisen Järjes-telmän
hyväksi sekä rauhan että so-dan
aikoina Tätä toimintaa on sa-malla
tarmolla jatkettava edelleen-kin
Meillä on nyt siihen entistä
enempi syytä Taistelu Jatkuu yhä
edelleenkin Ruropan mannermaan
diktaattorien kukistamiseksi ja Ca-nada
k In emämaamme Britannian
rinnalla osallistuu tuohon taisteluun
täydellä voimallaan Satoja Canadan
suomalaisia nuoria miehiä on astu-nut
vapaaehtoisina Canadan armei-jaan
taistelemaan demokratian puo-lesta
ja tuhatluvuissa on mainittava
ne suomalaiset nuorukaiset jotka a-sevelvollis- uuden
kautta ovat palvele-massa
maataan taikka jotka seiso-vat
tärkeillä paikoilla palkallaan so-tateollisuuden
palveluksessa
Olisi näin ollen tavattoman har-kitsematonta
jos me vanhempi su
malalnen °äki Joiden omat pojat
palvelevat taisteluvoimissa Jäisim-me
toimettomiksi ja antaisimme
seurojemme ja yhdistyklemme toi-minnon
lakastua Päinvastoin mei-dän
on maamme muun väestöosan
rinnalla toimittava samalla innolla
kuin Uhankin asti ja näytettävä
kanssaihmisillemme että ulkopuoli-set
tapahtumat eivät kykene Järkyt-tämään
Canadan suomalaisten de-mokraattisia
periaatteita
Toiminta siis käyntiin täydellä
voimallaan kalkilla suomalalspalk-kakunnill- a
Joissa ennenkin on suo
malalstcn toimintaa Ilmennyt Py
sykäämme vielä kaiken lisäksi toi
minnassamme edelleenkin koetel!u5-- j
la demokratian lujalla kalliopohjalla
Pysykäämme erossa sekä kommutii--
tlsista että natsislsta dikUtuurlo-peist- a
ja-vtolmikaam- m fen hyväksi1
et demokratia ttaa sodatsa veit-tal- si
Tätä toimintaamme vounrm
harjoittaa tukemalla Punaisen Ristin
toimintaa tekemällä käsitöitä armei-jassa
palvelevien sotapolkumme I
loksi ja hyödyksi auttamalla voi
limlemme mukaan nlitä toiminnolta
I' Jolta tämän maan väestö toimeen- -
Danee sotatoiminnan tenoiiuuami--
seksi ja pitämällä Keskuudessamme
seuratoimintaa yllä valistuksen Js
kulttuurin levittämiseksi Näyttä-möt
käsityökerhot voimisteluseu-rat
Jne siis vilkkaaseen toimintaan
heti toimintakauden alusta lähtien
Syys- - Ja tilvitoimlntaa Järjestäec- -
änne älkää myöskään unhoittako
tätä Canadan suomalaisten äänen
j kannattajaa Vapaa Sanaa Hankkt
I kaa sille ilmoituksia ja tilauksia
järjestämällä paikkakunnallanne il
moitus- - J3 tilausasiamiehet Cana
dan suomalainen väestö tarvitsee
yhä edelleenkin oman äänenkannat-tajansa
jollaisena hyvällä menestyk
sellä on toiminut kohta kymmenen
vuotta Vapaa Sana
Reippaasti siis Canadan suoma-laiset
toimintaan käsiksi heti syys-kauden
alusta!
Johanin hämmästys
Norjalainen talonpoika (Johan
sanomme Johan umplmänkäan sillä
talonpojan nimeä ei ole saatettu jul
kisuuteen ilmeisesti jokin ylimää-räinen
vero uhkaa tässäkin kysyrryK
sesä oleva lisäansiota) oli suoritta-massa
jokapäiväisiä yksitoikkoisia
askareitaan: kiskoi turpeita Mere- -
rannalla kuului kohinaa Talonpoika
nosti päätään ja mutisi ärtyneenä:
mikähän vedenalainen sieltä nyt
Mutta suuri oli Johanin häm
mästys kun hän sai vastauksen mu-tinaansa
Sieltä tulla pauhusi suuri
valas Tuli niin touhuissaan ettei
pysähtynytkään omalle elintilalleen
vaan ui maihin Pysähtyi siinä sit-ten
tlrklsteli hämmästyneenä ym-pärilleen
ja pyörsi nopeasti takaisin
kun tilanne selvisi
Mutta tilanne oli silloin selvinnyt
jo myöskin Johanille Haa sanoi
hän ja hyppäsi lapio koholla valaan
viereen Iski lujasti ja tarkasti
niin että suuren uljaan valaan elä-mänlanka
katkesi siinä palkassa
No Johan el jäänyt murehtimaan
edesmennyttä valasta Päinvastoin
Hän mittasi tyytyväisenä että valas
oli 20 jalan pituinen ja punnitsi että
se painoi 7000 kiloa Ja jonkin e Jan
kuluttua oli onnellinen Johan 7000
kruunua rikkaampi sillä valaan liha
on hyvässä kurssissa nyt sekin
Naisvaltikkaa kerrakseen
Löytyypä Ruotsinmaassa pieni
kaupunki Jossa on noin 3000 asu-kasta
joka lähettää erään 31 vuo-tiaan
naisen valtiopäiville jolla on
kolme naispuolista kaupunginvaltuu-tettua
nainen kaupunginkassanne!- -
tajana nainen kaupungin kirjaston
hoitajana nainen työnvälitystoimis-ton
johtajana ja nainen kaupungin
sanomalehden päätoimittajana Lu-kija
ehkä päättelee että tällaista en
voinut sattua vain Jolloinkin mennei-nä
aikoina mutta nttn ei ole asian-laita
Juttu on tosi Ja kaupungin niini
on H Jo Se on tähän saakka tunnettu
vain pienenä Idyllisenä kaupunkina
mutta nyt se on vedetty kuuluisuu
den julkisuuteen Ja mainitaan erino
maisesti hoidettuna kaupunkina
vaikkakin sen asioita johtavat nai-set
Miesväki viihtyy kuuleman mu-kaan
kaupururissa erinomaisen hyvin
Naispuolinen valtlopälvämtes en
nimeltään Signa Andersson apteek-karin
tytär Ja työteliäs jäsen Ruot
sin Työväen Sivistysliitossa
Ei ole kuulema
pelkoa
Ottawa — Ulkomaa virastotta va-kuutettiin
torstaina että natseilla
el ole mltlän mahdollisuutta asettaa
Vonsulaattlaan New Koundlandln ran-nikolla
oleville Ranskan omistamille
St Pierren ja Mlquelon saarille
"Sellainen huhu el ole mitään muu
ta kun vihollisen propagandaa Kunin-kaalliset
lentovoimat Ja laivasto tulle-vat
pitämään siitä huolen että natsit
eivät pääse sinne pesiytymään sanoi
eräs virkailija Hän myöskin san ! et-tä
muutamia Torittlläisu laivojakin on
nlllll seuduin vahdissa
p Kiti herttua avasi Kwu11Uiyttelyii
'♦" 'l '£' f'jMh { ' '
--'"XW"
utrf IL 'JfcVmQr JJBTaJ(ay3'HÄt♦J' ff--
SjfBjpjBjBjBjBT JT"" ajBjBjsaR# asslVBBBBB
kLV m f M
BBBLB F aBBBBBBLBBBB Wk IIILLLLLLLLLLLLB BLLLf
Mt 'aH W°fek T J0ä 1bbbH i iKbI
faH 9 IbB C 'bH BBBBBI i --BBBt
" BBT IbB
alW ff I bI JbbbbbbB LS H
BBVaW liBBk BBBBBLBBK X HAKASI
Kentin herttua avasi kolmannen sodanaikaisen Canadan Kansallis-näyttely- n
Torontossa toisen vii ke n perjantaina Kuva on näyttelyn hal-lintorakennuksen
päädystä Jossa ovat kuningas Yrjä VI Churchillin ja
Rooseveltin kuvat
PakinajuHuja
Terve nyt taas!
Palasimme justiin siltä pitkältä lo-malta
jonka puoli vuotta sitten olim-me
pakoltetut ottamaan ja alamme
taaskin naputtelemaan näitä rivejä
Alkupuolen lomastamme tappelimme
hyvällä menestyksellä vanhaa vihol-listamme
vastaan Ja nujersimme sen
ainakin toistaiseksi Loput loma-ajast- a
käytimme kesän aikana kalojen
narrattuun ja moottorin "kränkkäl-Ivyn- "
ihanan Penage Laken rannoilla
Kalamatkojen lomassa tietysti vete-llmm- e
saunassa hyviä löylyjä emme-kä
perustaneet tuon taivaallista maa-ilman
melskeistä Tolsinaan kylläkin
valtasi uteliaisuus mielemme Ja niin
tallustelimme naapurimme Tenhusen
Eemelin kämpälle radiota kuulemaan
Mutta vähän siitä uutlsnalkdmme
kostui Rjssä vältti 1) oneensä natsit
ja natsit välttivät lyöneensä ryssät
Joka kerran kun nuo jutut kuunte-limme
molempien puolien voltonvält-tee- t
niin tuumimme Jotta sittenhän
kommunistien Ja natsien sota meidän
demokraattisten ihmisten kannalta
katsoen sujuukin ihan ohjelman mu-kaan:
Kummatkin lyövät toisensa Ja
demokraattinen maailma loppuselvit-teljlss- ä
vetää Uiviinsa voiton hedel-mät
Ainoa surkeus koko punaisen ja
ruskean bolshevismin keskinäisessä
voimankoettelussa on se että enti-nen
kotimaamme sotkeutui siihen
mukaan Siellä se nyt on samassa
mylläkässä ja saa jälleen kokea kalk-ki
sodan kauhut Mutta sliietian em-me
mitään voi
Me valitamme sitä seikkaa että
Suomi Joutui taistelemaan vihollisem-me
Saksan puolella mutta yhtä mah-dotonta
olisi ollut toivoa sen käänty-vän
taistelemaan suomalaisten vuosi-sataisen
perivihollisen Venäjänkään
puolella Paras ratkaisu olisi siis ol-lut
sen jäädä kokonaan sodasta eril-leen
--Mutta valitettavasti eivät meidän
täällä lännen mailla harhailevien suo-malaisten
toiveet toteutuneet Maail-ma
kun nähkääs el perusta paljoa
meidän pienten Ihmisten toiveista Se
mennä lemuaa vain omia teitään ja
jättää meidät tolveittemme kanssa
kylmästi syrjään
Vaikka eipä sillä Eipähän tässä
ole mitään syjtä murehtia maailman-tapahtumien
takia KyiU ne aikanaan
taas selviytyvät Melua on sellainen
kivikova usko Ja luottamus että kun
nykyisen rytäkän savu on selvinnyt
niin kansanvaltainen maailma on en-tistä
lujempi Ja diktaattoreista on
vain jälellä verinen muisto sinne ne
tulevat aikojen yöhön painumaan
Jokainen yksi toisensa jälkeen ja
maailmaa hallitsevat kansat demo-kraattlse- n
yhteiskuntajärjestelmän
voimalla
Tämä sota alkoi demokratian tais-teluna
diktaattorien maailmanvalloi-tuspa
rklmykslä vastaan ja me yha
edelleenkin pidämme tuosta tunnus-lauseesta
kiinni Eikä kansanvaltai
sella Ihmisellä muuta sodanpäämää- - rää olla voikaan Diktaattorien on kukistuttava
Ja sen puolesta mekin Canadan
suomalaiset nykäisemme lujasti Nat-seja
taikka kommunisteja el meistä
tule — me olemme ja tulemme ole-man
demokraatteja kansanvaltaisen
yhteiskunnallisen järjestelmän kan-nattajia
Siltä syystä me tulemmekm aina ja
Joka käänteessä tappelemaan tässäkin
maassa demokratian puolesta kommu-nisteja
natseja Ja kalkkia muitakin
värillisiä taikka värittömiä diktatuuri-oppej- a vastaan
Natsien sota kommunisteja vastaan
el ole muuttanut käsitystämme kom-munismille
myötämiellsemmäksl e- -
nempää kuin Suomen taisteleminen
natsien rinnalla olisi tehnyt meitä
natseille myötämieliseksi Molemmat
ovat yhä edelleenkin Jokaisen kan
sanvaltaisesi! ajattelevan suomalai-sen
vihollisia
Toimikaamme siis kansanvaltaisen
Canadan puolesta tässä sodassa
Näillä terveisinä tulimme tervey-denhoito-
Ja kalamatkoilta
Kivlperän Pekka
Kapakoitsija
TsnskalaNesta ralitlussaarnaajasta
LarsenLedetlstä kenotaan että hän
esltelmämatkallaan eräässä pienessä
maaseutukaupungissa kerran tapasi
erään hyvinvoivan näköisen miehen
Joka tervehti puhujaa kohteliaasti:
— Kuulin erään teidän ralttlusesl-telralstänn- e
pari vuotta sitten Ja se
mitä sanoitte antoi minulle todella-kin
ajattelemisen aihetta Varsinkin
eslmetkklnne köyhästä miehestä jon-ka
larset Joutuivat kulkemaan rää-syissä
koska mies kantoi kalkki an-sionsa
kapakoitsijalle minkä lapset
vuorostaan saattoivat pukeutua kuin
prinssit
— Ja nyt teisti on tullut raitis sa-n- cl
Larsen-Lede- t innostuneena
— El vaan kapakoitsija
Yhdysvaltain armeijaa varten kas
(vatetaan nykjisin tia "virtaviivai-sia
hevosia Jotka ovat pienempiä
nopeampia ja aktiivisempia kuin en-nen
käytetyt hevoset
Suomen markl
81-vuot- ias
Piirteitä rahamme kehityksestl
Huhtikuun 4 päivänä tuli 81 vuotta
kuluneeksi eräästä maamme talous-elämään
suuresti vaikuttaneesta merk-kitapauksesta
Mainittuna pälvbnä sai
maamme nimittäin ensi kerran oman
lahayksikkönsä ensimmäisen mark-kansa
Ennen vuotta 1S60 el Suomessa
koskaan ole ollut omaa rahaa ellei
lukuun oteta keskiajalla Turussa
"myntättyä" ns Turun rahaa Jota
porvarit ja kauppiaat käyttivät ruot-salaisten
taalerien ja rlksien ohella
Nämä Turun rahat tulivat kuitenkin
vain lyhytaikaisiksi ja yksinomaan
ruotsalainen raha oli maassamme val
lalla
Useimmissa maissa niin myös Ruotsi-Suom-essa
oli kupari viiallisena ra-hana
mikä merkitsee slta että
maamme oli aina viime vuosi-sadan
alkupuolelle saakka ku-parikann- alla
Nuo senaikaiset plootut ja vaskitaa-leri- t
joita nykyään näemme vain
museoissa olivat siihen aikaan viral-lisena
rahana Ne eivät kuitenkaan
olleet mitään "taskurahoja" sillä pai-noivath- an
suurikokoisemmat taalerlt
lähes pari kiloa joskus enemmänkin
Kun Suomi sitten v 1S0S —09 sodan
jälkeen joutui Venäjän vallan alaisuu-teen
tuli Venäjän rupla viralliseksi
rahaksi Venäläiset rahat olivat sii-hen
aikaan ns pankklasslgnatloita
paperirahaa joka el saavuttanut Suo-men
kansan suosiota Ruotsalaista ra-haa
pldettitn varmempana ja ostoky-vyltään
vahvempana
Venäläisten pyrkimyksenä oli tie-tenkin
poistaa ruotsalainen raha mah-dollisimman
pian maamme markki-noilta
Porvoon valtiopäivillä säädet-tiin
että ruotsalaista rahaa saatiin
käyttää virallisesti vain vuoteen 1811
ja sen jälkeen taalerlt ja rlksit eivät
kelvanneet missään maamme viralli-sissa
laitoksissa
Mutta yleisessä liikkeessä ne säilyi-vät
vuosikymmeniä ennenkuin ne
saatiin lopullisesti poistetuiksi Kun
suurin osa maamme viennistä suun-tautui
Ruotsiin niin maksu tavarois-ta
saatiin tietenkin Ruotsin rahana
Sitä että Ruotsin raha oli ylivoima-isena
vielä kymmenen vuotta Ruotsis-ta
eroamisemme Jälkeen todistaa se-kin
että maassamme oli
aitioin 3 mllj arvosta ruotsa-laista
ja vain 2 mllj arvosta
venäläistä rahaa
Tämän ohessa oli liikkeessä pieneh
kö määrä v 1811 perustetun Suomen
Pankin liikkeeseen laskemia pieniä
kopeekkamäärälsiä vaihtoseteleitä
Ruotsin rahan suosinta kiukutti ve
näläisiä hallitustien-oj- a siinä määrin
että koetettiin monenlaisia keinoja
sen hävittämiseksi maamme markki-noilta
Sakoilla Ja ankarlmmillakln
rangaistuksilla uhattiin niitä jotka
kiellosta huolimatta uskalsivat suosia
riksejä Ja taalarelta — tämä tietysti
johtui siltä että niillä tehtiin kaup
paa salassa ja kaikenlaiset keinotteli
jat keräsivät siten suuria summia tas-kuihinsa
Vasta v 1940 lunastettiin kalkki
Ruotsin raha markkinoiltamme Täl-löin
myös Venäjällä pantiin toimeen
rahanuudistus: rupla sidottiin ho-peaan
Mutta jo seuraavalla vuosi-kymmenellä
v 1S54 i
Venäjän valtiopankki oli itämät-ie- n
sodan takia pakotettu lo-pettamaan
setelintä lunastuk-sen
Tämä tietenkin sat aikaan sen että
kaikki ryntäsivät Suomea Pankkiin
tahtoen vaihtaa setellnsä hopeaksi
Pankkimme el millään Jaksanut lu-nastaa
valtavaa setelimäärää Jonka
vuoksi setelien lunastus kokonaan lo-petetuinkin
Maamme rahatilanne oli kaikkea
muuta kuin lohdullinen Selviytymi-nen
siitä olisi ollut perin vaikeaa el-lei
finanssiasioiden hoitajana olisi sil
loin ollut tarmokas Fabian Langens-klöl- d
Joka yhdessä J W Snellmanin
kanssa ryhtyi asiaa eteenpäin vie-mään
Senaatin talousosaston toimesta lä-hetettlin-kln
korkeampaan paikkaan
ehdotus oman rahayksikön myöntä-misestä
maallemme Tämä ensimmäi-nen
ehdotus ei kuitenkaan saavutta-nut
keisarin hyväksymistä vaan pa-lautettiin
se takaisin senaatille Mutta
vielä samana vuonna laadittiin no-peasti
toinen ehdotus Joka meni on-nellisesti
läpt
Huhtikuun 4 pnä 1S60 julkaistiin
siten tuo historiallinen julistus jonka
mukaan maamme ensi kerran pitkän
I
olemassaolonsa aikana
hansa
Rahimme penny
markka iok i
penniin
sai
Pienemiksl setellratmivi _
°MJ
den ja kolmen markan '
"""'"" nj v Uin 25 40 Ia 7Sam„to„ra„h_aksi ti "
13 „—: """"Mji--ä
-- „ tUmu viiaenpennln 't i nen pennin kucarirsht
1
- Suuremmiksi setelirahoiksi J " " iv ja 1W mt:n 8et(llL ei kuitenkaan voitu w '
reen ennenkuin vasta t ls T
i ikään määrättiin liiUt'i
'maahamme oli perustetun oal
""yaju jossa son s vftrt n tätä" kaikenlaista rahaa fou
me valmistuikin v issi
V 1SC0 asetuksessa n v_
koin Ja yksityiskohtaisesti mk
uusien rahojemme muoto vtj
koko Mm sanottiin että joU
setelissä pitää olla alnaklj j "Pankin kassörln" ia m
Direktörln" nimikirjoitus sek! a vaaxuna ja pränttäjsvuosL
Kooltaan olivat nnn
markan ja kolmen mrt MWMU hiukan suuremcla nvkvut --hl
setelirahaa Suurempien setelien k
vastasi taas Jokseenkin ennea i
siä seteleitämme käytinnbssi
setelirahoja
V 1865 keisari julisti Sai
pulllsestl että mtUllinkii
kat Ja pennit oli ainoa M
maksuväline Suomiin
Palattiin siis taas meUHlr
nalle ja ryhdyttiin seteleitä
maan hopealla Joka oli illloii i
vallan yleinen pälraha
Englanti tosin oli jo t 181 iKj
kultakantaan
Hopeakannalla maamme pjrl
sitten vuoteen 1S77 Jolloin $x
monien muiden maiden ii
seuraten luopui hopeasta ji
kultakannalle joka kesti vootMiJ
saakka
Sodan jälkeen Suomi joutui :
tloon ja markan arvo latki hioi
vastl Vuoden 1925 joulukuussa i
tlin sitten uusi rahalaki jouhi
kaan uudelleen siirryttiin kului
taan mutta oli uusi kulum:kui
toarvoltaan vain ' entisti :
Suomi siirtyi siten kultakuuni
valvation kautta vakllnnuttamaTäl
hansa siihen arvoon mlkl EU
loin olL
Markkamme myöhemmät
lienevät kalkkien tiedosta
yksimielisinä etee
pam
"Satakunnan Kansa" (Pm)
iolttaa kansamme yktiraiela
mikä iälleen en osoitUutm i
tavaksi tosiasiaksi KjjmB '
nittä erityisesti huomiot s
tvöväeniäriestölen Enpua
ville järjestöille lähetUiriH
sanomaan Ja Jatkaa
"Maamme soslalidemokm- -
nunlnerseen kuuluva J
otl Hetvnvt tvÖväeltS '
H81ln lanauksessa H11& "
min Ilmaissut ulkomaillekA s
ajattelee uudesta sodatia
alkusyistä
tr- - k —m on ioats
k + heeseen joka ratkaisee
levaisuuurii
valtakuntana uiUa m
voimaa tietosuus siitä- - t„~i vaoaaeB'0'"- -
nvivm~uti tunnustavat FFu W
me o!keudenmukasuud j
tfmipRSl " -„- -_ -
vansa Työväestömme
niinkuin viime kerram-- -
tunnustuksen reheD- -
täväisestä suhtautum"—
Tonava wj"— yi
mukanaan KtMr&M i
ja maata ja tonuii-r- ~
kien muodossa -- — 5
laskuunsa Musia
särkät jo&a aajetertxi tulet™ _l riä vuositUin
thkä n AiwA A- - 11I-I-IL11M " i
kokonian täjntaxu- --
meren Masiam-- Ä -- n
sen nyt näemme ~~ f
hedelmällistä vwv
Järvineen Ja To
nelllen kautti - - Jos akkanne
„„ä puhetU koa—
kiila
kirttf'