Vapaa Sana, December 12, 1942

              W ' w A
SIVU 2 LAUANT JOULUKUUN 12 P — SATURDAY DEC 12 tti "O 144 —
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independent Flnnlsh-Canadia- n
Newspaper
Publlthed tvtry Tuesday Thura-da-y
and Saturday by The Vapaa
Sana Prett Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Prealdent
VAINO MALMIVUORI Manager
REYNOLD PEHKONEN Edltor
Prlvate Address of Prealdent:
4 Soho St Toronto Ont
Business and Editorlal Depart
menta:
260 Spadlna Ave„ Toronto Ont
Phone WA 7721
Reglstered aa secondclas matter
January 19th 1932 at the Post
Office Department Ottawa Ont
8ubscriptlon rates In Canada and
United States: Ptr Year $375: SU
Months $200 Three Months $100
In other Countrles: Per Year $500
Slx Months $250
Englanninkielisen
maailman voima
Joskus kuulemme Ihmisten lausu-van
sellaisia ajatuksia että sota me-nee
englantlapuhuvan maailman suh-teen
huonosti Tappioita vain eikä
mainittavampia voittoja lainkaan
Tällaiset lausunnot ovat suuren ajat-telemattomuuden
synnyttämiä Nii-den
lausuja ei varmaankaan ole kos-kaan
ajatellut syvemmin miten so-ta
todellisuudessa menee Seuraa-vassa
yritämme hiukan kajota
asiaan
Sota on kestänyt nyt yli kolme
vuotta Jokainen käsittää että suu-rimmat
tappiot ovat ne kun sotaa-käyp- ä
menettää miesvoimaansa lai-vastoaan
lentokoneitaan ja kenttä-taisteluvälinei- tä
Näiden menetys
ratkaisee mitä suurimmassa mäti rl n
sodan kulun el aluemenetykset
Kun nyt katselemme esimerkiksi
Britannian menetyksiin miesvoimas-sa
lentokoneissa laivoissa Linkeis-sä
jne niin jokaisen ajattelevan Ih-misen
täytyy tunnustaa että ne ovat
tavattoman pienet siihen verraten
mitä toiset sotivat maat ovat menet-täneet
Koko brittiläisen valtakun-nan
micsmenctykset lienevät piri
kolme sataa tuhatta kaatuneina
haavoittuneina ja vankeina kolmen
vuoden ajalla Lalvastomenetykset
orat olleet kylläkin suhteellisen suu-ret
mutta ne on korvattu ja laivas-to
lienee suurempi kuin sodan alussa
Lentovoitna on sitten sodan puhkea-misen
moninkertaistunut Samoin
kenttä taisteluvälineet niihin kuu-luen
tankit ovat kasvaneet suunnat-tomasti
Mutta mitä ovat toiset maat me-nettäneet?
Usein kuulee sellaisten ihmisten
Joilla on myötätuntoa kommunisteille
taikka Itsensä kommunistien viittaa-van
cdcllämaimtulla tavalla Britan-niaan
Kuitenkin heidän aatteellisen
isänmaansa Venäjän tappiot tässä
sodissa ovnt monta kymmentä ker-taa
suuremmat kuin Britannian
Mieshukki on laskettava monissa
miljoonissa ja omaisuusvahinko on
suurempi kuin kukaan voi kuvitella-kaan
Englanninkielisen maailman pää-vihollis- en
Saksan mcnetykct ovat
myöskin suunnattomat Vaikka se
onkin voittanut maa-aluei- ta niin nii-tä
valloittaessaan on se menettänyt
miljoonittain miehiä Jolta se hyvin
kipeästi tarvitscisl Se on menetti
nyt suunnattoman määrän lentoko-neitaan
niin paljon että ylivoima
ilmassa kuuluu nyt jo englanninkie-liselle
maailmalle Sen lisäksi en se
menettänyt suuren osan siitä sota-koneistostaan
jolla se toivoi sodan
voittavansa Sillä on kaiken päälV
"Wf
hallittaranaan kansoja Jotka orat
äärimmäisen kapinallista Ja tulevat
käyttämään ensimmäistä tilaiauutu
hyväkseen noustakseen natseja vas-taan
Tätä taustaa vastaan meidän on
katseltava sotaa ja taisteluja Ja
siitä me näemme että sillä aikaa
kun Saksan voima on vähentynyt
suunnattomasti kolmen vuoden ali
tuisissa taisteluissa samalla aikaa
kahden suuren länsimaan Britannian
I
[ja Yhdysvaltojen voima on vain
i kasvanut Ne yhteenotot mitä Sak- -
san kanssa on ollut eivät ole olleet
suurisuuntaisia ja tappiot niissä
j Britannialle Ja Yhdysvalloille ovat
'olleet sangen pienet Voi oikeustaan
sanoa että näitten maitten miesvoi
ma on koskematon ja niiden teolli-- J
i suus työntää joka päivä uusia Ja uu-sia
sotakoneita tälle koskematto-malle
jättilälsarmeijalle
I Asia voisi olla kokonaan toinen
länsimaille mutta Hitleriä on kiitet-tävä
siitä erehdyksestä minkä se
teki kun hyökkäsi Venäjän kimp
puun Länsimaat saivat aikaa ja tä-män
ajan merkitys aletaan jo käsit-tää
Venäjän taistelut ovat nielleet
"mehun pois" niinkuin kansankie-lellä
sanotaan vihollisesta ja se ei
kykene koskaan tätä sotaa enää
voittamaan Luonnollisesti Saksa on
vieläkin huomattavan voimakas mut-ta
niin voimakas se ei enää ole ettei-kö
sitä voiteta
Kun arvostellaan sotatoimintaa
niin ylläolevat seikat pitäisi ottaa
huomioon Britannian sotastrategia
on ollut pääasiassa oikeaa kun sitä
katselee yli kolme vuotta kestäneen
sodan valossa
CCF eroaa Bracke-ni- n
tukemisesta
Syynä se että Bracken ryhtyy van-hoillisten
johtajaehdokkaat
VYInnlpeglstä Ilmoitetaan että SJ
Farmer Manltoban CCF: n Johtaja Ja
työministeri Manltoban maakuntahal-lituksessa
on Jättänyt erohakemuk-sensa
pääministeri Ilrackenllle Syyk-si
eroonsa Farmer selittää että hän
Ja hänen puolueensa tuki Manltoban
kokoomushallitusta sillä ymmärryk-sellä
että se on el-puoluehalll-tua
ja
nyt kun pääministeri Bracken on Il-moittanut
olevansa halukas ryhty-mään
vanhoillisen puolueen Johtaja-ehdokkaaksi
katsoo hän parhaaksi
erota kokoomushallituksesta
CCF n Manltoban puolueen sihteeri
Knovvles on ilmoittanut että puolue
tukee Kamferin katsantokantaa Ja hy-väksyy
hutien eronsa
Toronton majurin
voipuheet
Ottawa pitää niitä tarpeettoman
paniikin synnyttäjinä
Ottamosta ilmoitetaan asianomais-ten
virkailijain taholta että Toronton
kaupunplnmajurl Conboyn puheet sii-tä
että voin säännöstely olisi tulos-sa
ovat pelkkää ostopanllkln synnyt-tämistä
Mainitut virkailijat selittä
vät että kaksikolmasosaa uipulasta
oa syntynyt siltä että voita ostetaan
liikaa säännöstelyn pelosta Ja vain
ykstkohnas-os- a pulasta Johtuu voin
vähyydestä "Varmasti säännöstelyä
el ole suunniteltu ja on vahinko että
muutamat ihmiset puhuvat siltä ali-tuisesti
niinkuin se olisi tulossa He
tekevät asiat vain pahemmiksi" seli-tettiin
mainittujen virkailijain
MacNamara nimitetty
Littlen tilalle
Ottawa ta Ilmoitetaan että äsken
eronneen kansallisen Selectlve Servi-cen
Johtaja Elliott Uttien tilalle on
nimitetty apulaistyöminlsteri Arthur
Ma-Nama- ra Hän oli atkalsemmln
Manltoban apulaistyöminlsteri ja HU- - tl liittohallitukseen kaksi vuotta
sitten Hän tulee Jäämään myöskin
apuhlstromlnlsterlksi MacNamara
on hoitanut --Uttien vitkaa siltä saak-ka
kun täml erosi marraskuun 16 p
CANADALAISET SAIVAT KUNNIAMERKKEJÄ ÄSKETTÄIN
Wu£&zU ''''-- Zor+ B 'HHHiiiiiiiiiiiiEaiiiiiiH
BBBIBBBIBbkV BBBW BBLBBlBBBlBBBlMV " "--BHbBt'BBBlBBBlVLBBBlBBBlVBBlBlBBjliBBBlBBlBBBlBBBlBBBlBBlBBBlBBBlBHlBBBlBBBlBBlBBBlBBBlBBlBBBlBBBlBBBlBBlBBBlBBBlBBlBBBlBBBlBBlBYKr III BlBlBlB 1 BBBIbV
BlBlV BBIBIbV JBBlBlBlBlBTaBlBlB4BlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBBlBlBlBlBlBlBlBVAlBWl BT i i SBBlBlBlH
JHMhbbBb LiLiLiriBiBBLiLiLiLiLiLiLiLaBV ' LLLLLLVVLHLLLLLLLLLLLLLLLLLk
BBBBBBBäSX HiBBBB PJSBBBBBBBBBBBBBBBBBBlBBk ' '"BBBBBBBiIbbBBHbBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB %EKBai8&$tBFw'm JLaLäLäLäl
- TBJiBBBBBk 2 % fiBBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlH 11 WiiBBBi™
' "LäB 'J?" LäLLäLäLäLäLäLäLäLäLäLäLäH HLHIHHLBVLBVLBHHHHLBLäLäLäLäLäH
Xskettäln jakoi Canadan kenraalikuvernööri useille canadalalallle Joukon Kunniamerkkejä Ottavvassa pidetyssä tilaisuudessa Ylläolevan kuvitta
vasemmalla nähdään keskellä Mrs Francis Walsh Albertasta Joka sai Ceorse-mitalli- n siitä että oman henkensä uhalla yritti pelastaa erään Itnti-jä- n jonka kone syöksyi alas Hänen molemmilla puolillaan nähdään mainit n lentäjän vanhemmat Mr ja Mrs C Cravell He saivat hänen George-mitaliin- sa Oikealla nähdään sotilas Alex Chlsholm Torontosta joka voitti sotit-smita- ljn siitä että hän Dieppen retkellä otti komentoonsa tankin jcsta upseeri oli kaatunut ohjasi sen maalle ja myöskin takaisin laivaan Hän on vasemmalla kuvassa Oikealla on kapteeni L Rlzon nyt yhdysvaltalaisitta
joukoissa joka voltti kunniamerkin Canadan lentovolmissa
Pakinajuttuja
Pakinajuttuja!
Niin mutta pakisepa nyt tämän
kiireen keskellä!
Täällä painossa ja toimituksen
puolella on nimittäin korkea jänni-tys
joululehden valmistamisessa
Ensimmäisen kuusitoista-slvuise- n
pitäisi tulla ulos ensi torstaina Ja
perään toisia pan samanlaista
Tohakka on sila suuri Ja siinä el
paljoa pakista
Mutta Jutellian nyt vaikka tästä
joulukiireestä Ja joululehdestä Se
hän tässä kuitenkin on lähin asia
nyt
Tämän Joulunumeron suhteen tuli
muutamia yllätyksiä
Pulskin yllätys tuli Cochranestt
Oletteko lukijat muuten tietoi
sia että sottainenkin paikkakunta on
olemassa? Ja tiedättekö missä sel-lainen
on?
No elleivät kaikki sitä tiedä niin
sanomme että siellä se on Pohjois-Ontarioss- a
Montrealista lännelle
menevän Ja North Baysta James
Bayhin menevän rautatien risteyk
sessä
Toiset sanovat sitä hyvin pikkui
seksi kyläksi
Mutta ku saatte käsiinne tämän
lehden joulunumerot niin käsityk-senne
muuttuvat
Kokonaisen sivun lykkäsi sieltä
asfimlehenämme oleva rouva onnit
teluja Ja rapioita niin paljon päälle
että kaikkiaan karttui kai puolitois
ta sivua
Muutamat olivat rytkälsseet
kymppitaalalla onnitteluja!
Hatut pois päästä Cochranen suo
malaisten edessä!
Labradorin suomalaiset "nikka
rit" myöskin näyttivät että vielt
elää Isäin henki Komean jouluon-nlttelu- n
he lähettivät
Ja entäs sitä nimien paljoutta
Sudburysta!
Kun suoraan sanomme niin kos-kaan
ennen lehtemme yksitoistavuo-tlsell- a
elämäntaipaleella sudturylal-se- t
eivät ole niin miehissä Ja nai-sissa
Jouluonnittelujaan lähettäneet
Samossu mitassa vaikkakaan el
aivan niin runsaina kuin edelläma-inituista
on saapunut monilta muil-takin
paikkakunnilta
Emme ole kylläkään vielä tuloksia
Naimisissa olevat
ehkä armeijaan
Siitä Ilmoitetaan olleen keskusteluja
hallituksen piireissä
Ottavasta ilmoitettiin tälli viikolla
että armeijan Ja hallituksen virkaili-jain
keskuudessa on ollut keskustelu-ja
naimisissa olevleR miesten kutsu-misesta
sotapalvelukseen Tähän saak-ka
kutsunta on käsittänyt ainoastaan
naimattomat ja lapsettomat lesket
mutta tules olmaa armeijaan ei enää
tätä tietä saada joten mahdollisesti
tulee kutsuttavaksi naimisissa olevia
miehiä palvelukseen Palvelukseen
kutsuminen tarkoittaa vain Canadan
alueiden sisällä palvelusta eikä me-rentakaista
palvelusta
laskeneet mutta emme paljoakaan
valehtele jos sanomme jouluonnitte-luj- a
olevan tänä vuonna lehdessäm-me
siinä seitsemän sivun paikkeille!
Ja ne eivät ole liikemiesten ilmoi-tuksia
Ne ovat yksityisten kansa-laisten
onnitteluja
Semmoisia me suomalaiset olemme
Kun asiaan tartumme niin valmis-ta
tulee
Silloinkin kun Suomen kimppuun
vuoden 1939 syksyllä hyökättiin
niin suomalaiset täällä näyttivät
miten toimitaan Varoja hätääkät si-ville
lähetettiin niin kauniita sum-mia
että jälestapain oikein ihmet-telimme
että mistä ne kaikki ovat
tulleet
Niin no— eipä tässä muuta
Yksi tavallinen numero vielä tä-män
Jälkeen Ja sitten alkavat vyö-rymään
ulos ne Joulunumerot
Kuulemiin siis!
Klviperän Pekka
'Suomalaisilla ja saksa
laisilla suuri ero
Tukholmasta ilmoitetaan että Nor-jassa
olevien saksalaisten sotajoukko-jen
keskuudessa on radiot valtiolli-sen
poliisin toimesta määrätty otet-tavaksi
pois kaikilta sotilailta jotka
ovat majuria alempia Tämä mää-räys
Johtuu siitä että saksalaisia so-tilaita
on tavattu varoituksista huoli-matta
kuuntelemassa Britannian ra-dion
saksankielisiä lähetyksiä
Kun vertaa tätä suomalaisiin niin
onpa suuri ero suomalaisen Ja sak-salaisen
väillä Suomalaiset sotilaat
kuuntelevat vieläpä rintamalinjoilla-kin
vihollisen propagandalähetykstä
—Jos viitsivät niitä kuunnella Kuun-telemasta
el heitä kielletä
Pamautti karhua
turpaan ja - elää
Pari karhujuttua Alaskan
maantienrakennukselta
Eräs kirjeenvaihtaja kirjoittaa
"hitehorse-nlmlsest- ä palkasta Yuko-tilst- a
amerikalatsten sotilaitten seik-kailuista
mustien karhujen kanssa
Muuan sotilas oli mennyt ilmaan
sellaiseen paikkaan Joka luultavasti
cli karhun yksityinen uimapaikka
Kun hän alastomana kahlasi rannal-le
oli häntä vastassa suarl musta
karhu Sotilas ajatteli että paras puo-lustus
on hyökkäys ja niin hän pa-mautti
karhua turpaan Karhu puo-lestaan
pamautti takaisin mutta läk-si
samalla pakoon Sotjlas joutui sai-raalaan
sillä hän sat jonkun pahan
naarmun mutta muuta pahempaa el
hänelle tullut seikkailustaan
Eräisä toisessa palkassa muuan
texasilainen sotilas otti kiinni suu-ren
mustan karhun sucpunzilla kun
se oli tullut heidän kämpälleen nuus-kimaan
Juttu kuitenkin päättyi sii-hen
että karhu piti ampua sillä se
oli liian taipumaton mihinkään
Faarmilralticfrkti L-it- n
nossa pito
Kutea useasti Jo on huomattu täy-tyy
hallituksen sodan vuoksi vähen-tää
matalousvältnelden ja niiden o-si- en
valmistusta Voidaksemme siltä
huolimatta mataloustuotannon säilyt-tää
entisellä tasolla ja vielä kohot-taa
sitä mikä on välttämätöntä täy-tyy
Jokaisen farmarin huolehtia työ-välineistään
Ja koettaa pitää ne mah-dollisimman
hyvässä kunnossa Se
on taloudelliJestikLi edullista
Syyskausi ja talvi on maanvllje-lysvällneide- n
huoltokausi Nyt on ai-ka
tarkistaa farmikoneet ja järjestää
tilaus välttämättömästl tarvittaville
osille Kuta pikemmin sen teette si-tä
parempi on tilaisuus niitä osia
vielä saada Farmlkoneissa olevat
puiset osat olisi maalattava ja me-tallisten
osien päälle pyyhittävä ras-vaa
suojellen tilitä ruostumiselta
Farmikoneet on pidettävän talven ai-kana
hyvässä suojassa varastohuo-neissa
On huomioonotettava että
farmikonelstossa Ja mufesa välineis-sä
on maanviljelijällä melkoinen o-mais- uus
Eliel sitä hoideta hyvin koi-tuu
siltä häviö Oikeaan hoitoon el
tarvita varoja eikä paljon alkaakaan
Siihen tarvitaan vain hiukan edeltä-päin
harkintaa ja suunnittelua
Kosteus on farmikonelston pahin
vihollinen Se vaikuttaa maaliin ja
ruostuttaa metallin Ja mädännyttää
i nahkan Se estää koneiden käymästä
j tasaisesti se estää liikkuvien osien
hnpon kulun
Ensimmäinen ehto kosteutta vas-taan
on hyvä sällytysvaja kaikelle
koneistolle Hyvin hoidetuilla farmeil-la
on erikoinen rakennus koneiden
säilytyspaikkana Ellei koneita voida
heti panna vajaan on ne ainakin pei-tettävä
telttakankaalla taikka vaikka-pa
vain yhteen ommelluilla säkeillä
Aurojen terät samoin kuin kaikkien
maata muokkaavien työkalujen terät
'on öljyttävä silloin kun ne eivät ole
käytännössä Siihen voidaan käyttää
vanhaa austosta laskettua öljyä jos
' el haluta tuhlata varoja kalliimpaan
öljyyn
Kuoli 115 vuoden ikäisenä
St Johns Nevvfcundland — Mrs
Eilen Carroll Joka oli Nevvfoundlan-di- n
vanhin asukas Ja yksi vanhim-mista
asukkaista Pohjois-Amerika!-- sa
kuoli maanantaina 115 vuode
ikäisenä Hänen syntymäpäivänsä
'a11 t4ttvl trtlj-- 1 tr V x miiM a!
hän halunnut pitää suurta ääntä
ntjTJipii-jläa- n ennenkuin sota
on loppunut
—Entisen keiori VVHhelmin toi-nen
p°ika prinssi Eitcl Friedrich
Hohenzollern kuoli maanantai-Utan- a
Berlinlssä 59 vuoden lkä'senä Hän
kuoli sydänhalvaukseen Vuonna
1905 hän meni naimisiin Oldenbur-pi- n
herttuattaren Sophie Charlotten
kanssa mutta otU hänestä avioeron
vuonna 1926 Prinssi Friedrich otti
osaa ensimmäiseen maailmansotaan
—Elämä on sitä että pitää tehdä
itsensä tarpeelliseksi ja onni on tieto
siltä että on tarpeellinen
—Arvid Järnefelt
—En halcaist kumpaakaan mutta
jos minun olisi pakko valita kärsisin
kernaammin itse vääryyttä kuin teki-sin
vääryyttä toiselle --Platon
Lukijan
Viikkopalsta
NIMIPÄIVIÄ
12 p lauantaina Tuovi
13 p sunnuntaina Seija Eija
14 p maanantaina Jouko
15 p tiistaina Heimo
16 p keskiviikkona Auli Aulikki
17 p torstaina Avu Raakel
18 p perjantaina Tauvo Aapo
19 p lauantaina likka liro litU
Hevosien puolesta
Luminen talvi on kovin alvaloind
ainakin vanhoille ia tilaksi rasitttuii:
hevosille Joilla on kanglstuifet J
lat Ajan huolellisuus ja hyvä koht
lu voi suuressa maurin helpotta t
vosen kärsimyksiä Ty'-i?s- ä ketlit-lankeile- e
hevonnn poivik-e-n Ja a
pattien kasvun alun aikoihinsa Soi
mattomat länget vaivaavat toit
hevosta Sen vetovolrr cl pääse u
keuksiinsa Ja olkapaid' : haavjie 'i
ltinliieii on mahdo21i-- ' YUv imn
käypiä kuormia niU! iina taMil
Kovassa työisä tap ' -- u 1s:si:j
kien mukaan hevos uun=saVi
voimakkaampi liaVr (cc pw
luokklmlnen pitäisi ca sen mni
nen Kyllä rautojen r vosen -
paneminen tuottaa sille aina Ur
mykslä Kyllähän y irurtäl M
nen Ihminen miltä s -- ntua jo
kettaa nakkasessa c la rasäa
omia huuliaan Hiessä : E- - lcv
selle kylmän veden m Mamln
ciinrcL-- l lurmlnkl h i JSCn tH
tielle Puhaltava hev :en voi --
aivan kuolla Useammat tallit f
pimeät Ja vetoiset =a tc'?
saa hevonen päätau E:a se
vielä Jota el voi oV !t(cau'
on hevosissa oleat r a---- -e
kehittyvät sllvottom -
niiden hävittäminen i
helppo asla Hevosen t
Ja eri ruumiinosia l"
kastaa Syopäläls
huomaa myöskin sir
hankaa harjaansa ja 1
klalla missä van u v
suutta Hännän ji ha'
lä on syöpäläisiä kiik- -
Ne vaivaavat eläin) a r
laihtuu kadottaa hu '
hensa Ja huolimatta
käy kurjannäkölseksi
tavat myöskin alheu
niin että hevonen har
ruvelle ihoaan Kumtc: s
sessa on käännyttävä
puoleen Hevosenkin t- -
vätapalsuuteen valkuf
syys Ja kasvatus va
Torailemaan usein sua
kun sitä suotta klusot'
l'1
OTItotaan käTt
tornia ajokaluja Viisau-- V k'B
hevonen varsasta
ryiä ihmiselle rahankrl
_i-i- „r ihmisen raa31
tattamattomuuaes' --
vosta oikealla tavalla
sattunut tietäriH
Natsilainen opetta'
lapsille että "S?"
Englannissa esiintyisi puu
vlsta"
Eräs oppllai viittaa
kahvi
niisi--'
k
1 11 '--
-l"
Vt"'
ru
lfn!j
pc
tu
tUU Uim lfyi
ja
— j
tää
aa '
- -A-K
II
tä on
Vi tl
'
'
~
-- i
a - J
-- -
-- -
ta !
f en
H-3-
T
0--
teit
i
3 :
2i
tee:
kj
S4t
E
2air
?rtu
2t r
IaV
''teas
U v