0235a |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I
I
ii
111 1
v
f
M
iAH:
I m
i'- -
M
'tfi 4Tf
J J
tt :
CVU2 0'tU
TtfAASANA
(FREE PRESS)
Indeptndant Flnnlth-Canadla- n Newippr
Publlihed tvtry Tuudi Thura-da- y
and Saturday by Th Vapaa
sana Prcu Llmlttd Toronto Ont
EINO UNHOLA Preildent
VAINO MALMIVUORI Manajer
REYNOLD PEHKONEN Editor
Prlvate Addreis of Preildent:
4 Seho SU Toronto Ont
Butinen and EditorUI Depart- -
menti:
260 Spadlna Ave Toronto Ont
Phone WA 7721
Reglttered a teeend-cla- u matter
January 19th 1932 at the Hest
Office Department OtUa Ont
Subicrlption ratei In Canada and
United States: Per Year 175 SU
Menthi $200 Three Month 100
In cther Countrlea: Pr Year 1500
SI Monthi 1250
Kiinan ja Japanin
sota
Yksi merkillisimpiä totia nyky-ajan
sodista en Kiinan Ja Japanin
sota Maanantaina tuli kuluneeksi
kolme vuotta siitä kun tuo aikoinaan
hyvinkin mielenkiintoinen sota alkoi
Kykyään on Kiinan Ja Japanin sota
Jäänyt aivan sivuasiaksi muiden maa
ilman tapahtumien rinnalla
Eräs merkillisimpiä ilmiöitä tässä
sulassa on se että Kiina on kolme
pitkää vuotta kyennyt puolustamaan
itseään nykyaikaista mllitarivaltiota
vastaan Muualla maailmassa oltiin
aikoja sitten Jo totuttu riihen käsi-tykseen
että Jos Kiinan muuri oli
sikin kyennyt estämään länsimaisen
Eivistyksen saamasta suurempaa Ja-lansijaa
Kiinansa niin se samalla oli-si
myöskin jättänyt kiinalaiset
maanpuolustukseen nähden aivan
kyvyttömiksi vastustamaan nykyai-kaista
sodankäyntiä johon Japanin
olisi Jo aikoja sitten pitänyt pereh-tyneen
Siihen tU kllnalalse ovat kol-me
pitkää tuotta kyenneet vastusta-maan
maaliinsa väkivalloin tunkei-levaa
Japania on laskettava kaksi
telkkaa päätekijöiksi 1) Kiina ei
enään ole aikoihin ollut se Kiina
minkä olemme oppineet tunte-maan
historiasta Länsimaat impe-rlallstisl- ne
menettelyineen Kiinaa
kohtaan ovat opettaneet Kiinan hal-litsevan
luokan m)öskln omaksu-maan
länsimaisia menettelyjä el ai-noastaan
alamalstensa hallitsemises-sa
Ja riistossa vaan myöskin maan
ruoluttuksrn ja sotalaitoksen alalla
Kun Kriiun hallitseva luokka nrtkl
että KHnan muuri el voi estää länsi-nalse- n
itkituksn tunkeutumat a
muMnsa oh se pkoitettu omaksu-maan
lftlen ioUtattokwi Ja teK- -
BWn joilla s tarpeen tulten voi!
Jolta otantosftoloaan Nyt kolme
vuotta kostin} t sota Jania vas-taan
oa oaottuumt täraia tUkota
miata otetun huomion urolttk-t- -
Htttl se ottol Mk ajotsoa oirmt
UMN oli Kitaan kanaa Iltoja Hi-t- m
Ja othtt polvillaan Japanin toosA
S) Kiinan kanm tatettle hivlt#tty
Joa Ja Me hftrttt8ttkn tat
tkcam pertaltte omaistensa kofco
Htneaiiaa j naaanaa vapwWe Ja
aafllsyyfcii pmttt s tatsfelao
stutnjfci Tain ttele se Jolle kotk
vatteka pahaBenkia on pyhä J
Kan tetUBemm nykyietil kitata
kMstea sttkeytiA pitM puoltaan mo-nin
vtrroi Useaan sotuaalHseatt
tottttvneeatsM hyfekaaJMn vme- -' taa Mia pakostakin paaee tekemästä
vvrtalajn site sohletm sucmala'
te sttkoMn vastariautaa aaatkait- -
:
1 Mahem tyssää vastoan KMa
MHSaMitvaktMm yMIIaasyj tI
1 näiden molempain puolustuskyvyssä
Ja Ulsttlutarroosia "Samein kuin
kiinalaisetkin aloissa huomasivat
' että heidän en varustauduttava Ja
cpittaraJcin uudenaikaisia sotilasta- -'
pcja samoin tekivät suomalaisst
heti itsenäisyytensä alkutjoilta saak
i
ka Maanpuolustusta Ja valmenmuu
siirn el onneksi oltu lyy 1 m i
Joa aita enncttomaxti f
cUur aaianlaita niin oin' sr n
noataan vtuneUlrtaaa taiatrtua tuli
olhit totsonkttoan mlU aa soatia
oli Jos auonalalaet talaUUvat It
nilajrjrunal ja vapautena puolat:
atlM-ttomaa-U hjrttkklAIUI väaBlal i
vaataan niin aanoiahan Uiall
klinalaiaeC {
I Kitaan aott nyt kotoon aaUvuc
i dn kuluUöa J tmV&m ola aH- -
käla paAttynyt-- Japani tosia vitUI'
l että tlmet ata oioHan nyt Jo mcl- - j
kein pttlä loppuneena mutta ta
toiselta puolen Kiinasta väitetiii
että sellaisesta ei ole kysymystäkään
niin kauan kun japanilaisia isännöi
voit tamlllaankaan alueilla Kiimrsi
Suursota joka Europasta on siirty-mässä
myöskin Itämaille voi hyvin
kin tuoda Käänteen Kiinan ja Jpa-- 1
nin sotaankin vielä
Sudburyn mM
kerä) s päättyy maanantaina lö päivi
heinäkuuta ja on tilitykset tehtävä
heti sen Jälkeen ensi tilassa llahat
saa jättää Karl lehdolle ambulanssi-tilill- e
mutta nimet pitäisi tuoda Heis-kaselle
Vapaa Sanaan lahettämtm
varten
Vaunumme on tilattu Ja kuva tulee
sllt1 Sudliury Stariin Joten saamne
nähdä miltä se nättaä kuvattuna
Vaunu tietenkin jää 1'unaUen ltl-ti- u
päämajaan sieltä edelleen lähetettä-väksi
sinne missä sitä lunalnen Hlst!
tarvitsee Vaunumme sivulla on mei-dän
osastomme nimi painettuna koko-naisuudessaan
Joten se tulee uelt
vuosia muistuttamaan suomalaisten
halusta alittaa Canartaa
Kerääjät huomio: Rahastomme
puuttuu vielä täiä kirjoittaessa noin
60 dollaria Ja on vain muutama päi-vä
Jllellä SH selostakaa lahjoilta-Jlll- e
että avallvat lompsaa" ntiii
saisimme summan kasaan kokare
olemme Jo vaunun tilannut Tietäkää
että suomalaiset aina maksavat ve
kansa Siis loppukiri tämän viilon
ajalla'
Liittotoknikunnan
tiedonantoja
Tilitys kansanedustaja Aujr Kuusls
ton matkasta täällä Canadan puolella
Kolehdeista ollut tulojn:
KS Clubin kämpällä f9J Acrldofan kirkolla 41es FS Chtlln hMltlta $913
Yhllst)nsslia kttkMa MU
T1"1 4L
South PorcttpHM i4e
I'orcupln h au
South Porcttfe its KlrkkMKl Lake IS#
Klrklaad LaM $ju
Roaya Qvcboc jaj
SVali t SOior dMaatkriaae KflMjj
Uars Tovvmaatp ' as
Ä
UW mm
M
yA is4 NapHja ayyvt M kai us
vat ka
MMaU ta pafHtsa ?M rtmahj yt n::
JMmb saoaan llaeUoiks }: w
Katon ylHkJtta aaMaln oa
olaMtinta Toroatossa taltat yhteen-- s :ji4 katalilta Myttaan rMtU
1S4# Jotea Suomea Huollolle Toroti-to- a
osalta tali $H4 ?m jäikin ae ers ole olleetkaan eaaa tnlofp
netapat kola aveaojsnkaaa kansa
lamkaaa koketla
KuaaHto fyisa leMi mainita etia
asellU aaltilialmMltla kerättiin ke
kehtl saovaaa Paalelie KIsttBe a
mtUktm bhI raa jwen tejfei
sm Miat otvtt Mr aaa MaffPltti
lL
-- LAUANTAINA HUNXK 13 P — SArJRDAY JULY U
Natsit juoltMvat pakoon
BJJ #4- - iJaLaBaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBairCBBB "i e- - BaaaBaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaVMMMaaaaaaaaaaaaaaai
x M 'aaaaaaaaaaafaaaaaaaaaVSPnaaaaaaaaMPH' '' Laaaaaaaaaaaaaaaaaal
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa1P2iBT - f-- HMP7 ' '
aaflaaBBaaaaaaaaa-PBtaa- V jUagaJjfflH
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaav ' aaaaaaaaaaaaaaaaaaflsaaaaaLaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
aaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaFt aftaaBBBBBBBBBUaBBBBBBB?aaBBBrBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB '-v:-XsBalBaBaaaa£sBaaaaakaaa-aKBaaaaaaaaaaaaaaaaaaasaaaaaaaaaaaaa
BaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaV- - TsaaaaaaaSsaaaaaaaaVaaaaaaaaaaaaaaaaaaaafaaaaaaaaaaaal
4LaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaKV '-- vVEaffsaaaaaaaaavSaaaaaaaaaaaaaaaaaaaal
Bäaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa! --BWgaaaaaaaaaa-aaaaaaaOaaaaaaaaaWäaaaaal
BBaT(BPBaVBVBaBHaB' t 1%
"aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaVsaa _ _faäaaaa1 Br '''PlBaalBaaaaBaaaaaaaaaav'9' 0 gaaajM_igafaLBgBgBggBgBgBggBfBl
ILaaaaaaaal BaaBaaaBaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaV
W 4aBBBBBBBBBBBBBBBBBBVIT3lTAVBb ' t JHtfP TBVBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBl
y BBBBBBBBnUBBBBBBBBY&' --k äji"- - Jr BBBVBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBl j %aaaaaaVBaaaaaaaaaVlV J iJlr 't-!PaaflBaaaaaaaaaaaaBaaaaaaa- aaaal s' aaaaaaaaaaaaaaaaaaan %Jr j ~ aaaTr-aaaaaaaaaMBBaaaaaaaaaaaa-al
Tämä kuva on Ranskan taistelujen ajalta ja nähdään siinä (renkaiden sisällä) natsitn juoksevan
pakoon kjn brittiläiset pentritusltntooneet teki a nvekktyksen natsien joukkoja vastaan
Pakinajuttuja
Saariamme puolustamaani
Ve niinkuin Ihmiset yleensaLr
olemme olleet sellaisessa uskoss
että mannermaalla on turvalilse' pi
olla kuin esim saaressa — että on
kuin turvassa astuttuaan jalkansa
mannermaalle myrskyisän merliiat-ka- n
Jälkeen Mutta nykyisena uus-asiallisena
aikana kun kalkki var!at
traditiot uudesaan analysoidaan ou
sy)tä tarkistella kalkkia vanhoihin
uskomuksiin perustuvia käsitteitä
Olemme melkein Jo slta mieltä et-tä
saarella on turvallisempi olla kali
mannermaalla Tähän ongelmolmlseeu
antoi meille aihetta Hcb K Sher oo-din
eräs kirjolelma Jossa hän Jo ni-mittää
Amerikkaa "suureksi vapau-den
saareksi" Hän pulniu Joistakin
lsolatsionlstelsta Joiden han sanoo
huutavan eräänlaista "rautian hjtte-rlaa"- —
niinkuin hän sanoo HsolJtsto-ntstl-nlmlty- s
Johtuu ltallalats-latlna-laisest- a
sanasta "!ola" tai "insula"
Joka merkitsee saari eli lrlstaytyml-nen- )
Isolatsioni voi olla maantieteel-listä
laatua mutta se voi olla myös-kin
seurauksena muutoksista samaan
lajiin kuuluvain yksilöjen elämänta-voista
oleskelupaikan ravinnon Ja
suojan valinnassa Jne
Jos otamme huomioon kolmen "suu-ren"
inannermaalalsen edesottamlse
niin huomaamme että Ue ovat teh-neet
elämän varsin vaaralliseksi
mannermaalla mutta saarille he ei-vät
vielä tähän mennessä ole voiteet
paljon mitään: eivät edes plentl
Maltan saarta ole voineet valloittaa
luklja arvaa että me tarkoitamme
tässä kolmea diktaattoria Mussolhta
Hitleriä Ja Stalinia—
Eräs heidän edeltäjänsä oli saarella sntynt 17C9) hänkin piti plistln-kl- ä
mannermailla käveli wlos kovaan
asti Ja alisti Aleksanteri 1-s- en tah-tonsa
allo Hänkin oli arvoltaan ensin
vain korpraali muta juhstuttl sit-ten
ltsena Hanskan keisariksi la
painoi Itse kruunun cmnan s-- kä Jet
settinänsä pä£hän Mutta saaielle e
h&nkään päassyt—slane Urlttein saa-relle
nlm Jonka kautta me oleirme
talan maahan tullut Nyk)isen maail-mansodan
aikana on sille saarelle jo
paennut ainakin kolme neljä kruutiun
omistajaakin joten meidän otaksuiui-semm- e
etia saaiella on turvallisem-pi
kuin mannermaalla on olkea S'n-nep- ä
Drittein saaren laivalle joutM
vangiksi sekin korpraali Josta edelle
mainitsimme Laivalla oli vielä tilin
hieno nimikin "Uallerophon ' (perus-tuen
mulnals-kreikka- l runouteen) —
Tämä laiva kilkutti pikku korpraalin
sitten St Helenan saarelle Siellä
hän myöhemmin kuoli ja ruumis
siirrettiin sieltä paljon Jälkeenpäin
Pariisiin "Hotel des lnvalllesUIn"
jossa se lepää SUOMALAISELTA
KIVESTÄ hakatussa arkussa
N) kyinen mannermaalatnen korp-praal- i
kävi äskettäin vierailulla edel-täjänsä
haudalla Sanomalehtimleiet
arvelivat hänen miettineen siellä Juu
il sitä saarien vallois-probleml- a joka
osoittautuu sanpen valkeaksi
Maailman seitsemällä merellä en
vielä sangen paljon saaria! Nliti
kalkkia el voi mikään korpraali nlm
vain valloittaa Eräälle sellaiselle tue
saimme tänne "suuren vapauden
saaremme' lähettyville kenraali-ku-vernöorlk- sl
vanhan tuttavamme Ed-vardin
VYindsorin herttuan— Terva
vaan'
Tässä lopussa voimme yhtyä K
Sheruoodln mielipiteeseen että aika
on puolustaa Itseämme mannermaabt-silt- a hirvittäviltä hyokääjlltä Ja ai-noa
keino puolustaa itseämme on
auttaa Knelan la nyt kun siihen on
vielä alkaa kalkilla katettavissam-me
olevilla keinoilla moraalisilla Ja
aineellisilla voimillamme
— Kloopparl
Matkustajalentokoneiden palve-lustyttöjen
lehti Iin kuuluu myöskin
matkustajien auttarrinen alokuvkn
cttamisessa
Liittotoimikunnan
tiedonantoja
UITON E0USTAJAKOKOUS TORONTOSSA
TMftal-Hlaa- a Iltamassaan kokoukf paatti lllttotolmlkunta harkinnnn jtlkeen peruuttaa liiton kokouksen ja Juhlien mponii-pdooUose-nn
LalCr"irn}'UUM- - '€ä' ä 1""' PWn suhteen oltiin van-vas- tl mtaltakotiokananTesnpoaäarohllnndeitevionnaoinlAetwttmäskueauonntvaoaatotaliiktalliiinnitonnhlliaJtkläeuonakmaoucieuknlssnteeälasstateutttruäaslallasmkeuatnlnalaiinksakienvelsolraäitlvalaiastJeanhekhoJäkäyortulteekltsväennä
KOKOUKSEEN NYT VALMISTAUTUMAAN
ToUroltatototosiamlskuannntuantapinäaättiiysyiiks 1ettpä aplkidaevtäaäknil kko0ko9usumtäulliäa kjeartakaehotäitätlalaä ssMeMs keaHlksktiaamyaädnlstyhkeslläu rnstisoeilrlnaaJaontkaajolk-s-aatsoveadt ustätarkjieaikstiähäUnitonkokeoteueknspeäeinn
VIERASEOUSTAJIA TOIVOTAAN MYÖS
lKH5!!tkl!BTl!I'1a yWst''1'ä- - cht 7-nvtolto-aan
setälsetkaaksUattkvslseeastiasssaivesalttaattmaejehadnaseahsillsltemmmykByasnkylmnytaktaijaaanaJokslonteRaoaoaklilssepioenenisjlktfäSasluistkeoeet-ltyattwttn-äätl
Burriit via
Watlawa
Onhan sitä taaskin ollut hulinaa
täällä kuuluisassa Burrittissa Olipa
(sellaista meininkiä että stvili-lhmi-s- et
Joutuivat pitämään Järjestystä
lakkautetun Järjestön haalilla t k
2 p Yksi komu sai selvitellä pää-tänsä
muutaman vuorokauden rauta-)t'iäkis- sj
josta hänet saatiin pois
sillä että kirtutettiin valtion rahas- -
toa muuttmllla dollareilla Syynä
edellämainittuun mellakkaan on ollut
se että eräitten lahkolaisten kes-kuudessa
oli syntynyt vakava perhe-riita
työmaiden ja koulun rakennus-- !
töiden yhteydessä Sivullisen silmillä
katsoen aJaa näyttää sl kun
taistelu olisi saanut alkunsa aivan
I oikeutetulta perustalta Nbyttää
l myöskin siltä että tällä kertaa asian-[omais- ia
on alkanut omat koirat pu-jreks- ia
vaikka sijien sitten sekaantui
slviili-ihmislikl- n sen tähden että
j asioihin sisältyi myöskin heillekin
kuuluvaa Siksipä Juuri täällä onkin
veronmaksajain kesken pidetty Jo
kaksikin ylrlstä kokousta Joista var
sinkin toinen kokous Joka pidettiin
t k 2 p muodostui oikein "kulttuu-- j
rln" fiuippunäytreeksi sellaiseksi
I jollaista vain voi odottaa Burrittissa
tapahtuvaksi ElkTpä tiedä kuinka
siitä kokouksesta olisi selvittykään
ellei maakuntapolilsl Joka oli kut-suttu
pilkalle olisi ottanut pahinta
rauhanrikkojaa huostiansa Ja vk nyt
Mattavvaan
Kokouksessa tuotiin esille hyvin
(raskauttavia asianhaaroja Jotka lo
pulta Johti siihen että valittiin 3-henki-nen
komitea tekemään tutki-muksia
Ja viemään taistelua eteen-päin
Edelläkerrottujen asialnvalossa
tekisi mieli kysyä meidän kommu-natseiltamm- e että mjiinkä hittoon
te olette haudanneet ainaisen mie-leisenne
opinkappaleen että "kan-santaht- o
on korkein laki?" Palkal-laan
on myöskin varoittaa ihmisiä
rlemaan varuillaan mitä puhuvat Ja
tekevät tämän taistelun aikana
sillä kyllä asiat aikanaan taas stl-viiv- at
— Se testattu päänuppi
Kunniavelka
Ambuhnsi meidän pltä1 saada!
Siis Jokainen sielu Suomi-rantni- n
sunnuntaina t k 14 p:nä Nyt on
tilaisuus Jokaisella tehdä patriaansa
tämän suuria noisen asian eteen
Tämä en meillä Sudburyn ympä
ristön stiotmlalsllla kunniavelka Ca-nadan
englanninkieliselle väestölle
Jotka meitä kalkkein parhaiten aut-toivat
silloin kun meidän asiamme
oli yhtä tärkeä kuin heidän on nyt
Klrvesmlehet malnarit farmarit
Ja llikemkiiet: Pois kahnaukset Ja
tartutaan asiaan Josta on hyötyä
koko kansakunnille Yhteistyö on
voimaa Joka en m Idän kansamme
pelastus Jonka näytteen nytltln
symbolisoimme tällä uskaliaalla
suurrynnlstyksellä
Sinäkin arvoisa kansa'alnen Joka
olet ujoudessasi Jäänyt syrjään Lyö
rintoihisi Ja päätä astua Joukkoon Jo- ka mielihyvin ottaa sinut vastaan
yhteiseen suurta valvoja kysyvään
työhön siis olkoon yhteinen voiton
1 huutomme: Kaksi ambulanssia Ca
nadan suomalaisiltakin Jelden sivuja
I K S At ala
I "" ' rMn:p
wKxr:
On syta
Ja "arkun
1'äästaa i
ja antaa
Nt alkutaua
alamme Po
aina Kalua
"ie ryatjj
" vai!oiJ
talttaaja
" Plton t
-K- aukaa x „„„ a%
SlelP on „tM0l
netari Pana i an laun lila Pekka 1 ii vnvn t_
Sievin ja ie3kala Tlltiaatll
Yks Toholammin poiki uje
—jok- - on Elli a mallr „
on yhden mprkkiriiimi ► käynyt polkua omaa txuA
Vuonna tuhatkahdpkia
—siis kuuslkyrameLta v™
toi paaterimuorl uonaita ui
Käsivarsinansa pienen Hasa
Kasasta kaiketi kauim 1
taisipa ptit elstj nar tm
lama tapatitul heltillli Jutuu
—tarkemmin sanoen k} mmeni'i
Poikaa hellin holvaeittm
kapaloitiin sukin nn-at-i- -i
Kummit klrknnVvlään trnt
—Nlmeks' annettiin ilelli hA
Siltä siis on kulunut jo
kuusikymmen ä vuotti
Mutta miehuusljän itTuittai
täs' on puhua Ihan luotti
Weil— onhan se kylll antaa
ikä
mutta Astalalle se el ole tm
mitään
Elämänhalu jo nuori mieli
vie miehen sadan vuoden
Hall' on tahtoa ja tiraoi M
n tnltnn 1a I U'H H uv rraH-- —tnHrt "LJBaa""'- -'
Eikä Jouda mieli masectJiMJ
— vaikk' ralTois maailmacpaÄ
Taide on Kaisua kinnuixr
se on ollut kuin vlrmiutirca
Kirjallinen ja draamaimt -
myös sävellys Ja laularncroi
Siihen on sir n vielä ll-ar- jai
tää sanomale1 l-ula-
—
Onhan Sanan ukijatun
jo tunnettu riiiJ K ii AJ--
U
Sanan svn vmlieaa'
yks sen monista perulta
Ihan sieltä i aakallon paUtfl
sieltä kuuJi- - SudbBria
Syvän vaon
valistuksen!
Ja kansamn'
hän on nu
Monen i '
tässä
Ja
Tieteellisiä
Farmarirerh t
rln vuodess
ncisiin Ja laäJ
Puutavan"
tään nykis- -
llpyssyä kir- - c
Yhlys 11
meksikolaista
Saksa iin
komaalaista i
saan eniten h'
laisia Ja tuKr
Enslmmai-annettii- n
tum
Liian klrk
sokaista aja ?
kolmen sek
vanioa
i:
4 ivitt
kanMD lis
Hän
i Kalit kra'1
ulnlona
ttl
i -- ina
- mukati i
-- arvOJ
iiii- -
kai :&
It i'--
k U E--
ll-'
fjrl W
30 JJH
--t Jicit
'
rki'-- 1
tm- -
' tm
t n--' '
a o3 j
JJC p IM
j MH
'' "" 'i !
tl vt i'k
"
flliriihlTdorat i
Jotka tuvai - - j
soll!e Suaratn t--- 1 y
Il
rtca
lu
ka
!rra- -
La--r
r
"khi
rs
HKI
MU
r-ti- i
P'4
M
"1
Tj
f--k
t:
:
c
u
J
:t
t
st
'-
-u
ir
--i-j
Ft
lv
r--
Au
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, July 13, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1940-07-13 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7000717 |
Description
| Title | 0235a |
| OCR text | I I ii 111 1 v f M iAH: I m i'- - M 'tfi 4Tf J J tt : CVU2 0'tU TtfAASANA (FREE PRESS) Indeptndant Flnnlth-Canadla- n Newippr Publlihed tvtry Tuudi Thura-da- y and Saturday by Th Vapaa sana Prcu Llmlttd Toronto Ont EINO UNHOLA Preildent VAINO MALMIVUORI Manajer REYNOLD PEHKONEN Editor Prlvate Addreis of Preildent: 4 Seho SU Toronto Ont Butinen and EditorUI Depart- - menti: 260 Spadlna Ave Toronto Ont Phone WA 7721 Reglttered a teeend-cla- u matter January 19th 1932 at the Hest Office Department OtUa Ont Subicrlption ratei In Canada and United States: Per Year 175 SU Menthi $200 Three Month 100 In cther Countrlea: Pr Year 1500 SI Monthi 1250 Kiinan ja Japanin sota Yksi merkillisimpiä totia nyky-ajan sodista en Kiinan Ja Japanin sota Maanantaina tuli kuluneeksi kolme vuotta siitä kun tuo aikoinaan hyvinkin mielenkiintoinen sota alkoi Kykyään on Kiinan Ja Japanin sota Jäänyt aivan sivuasiaksi muiden maa ilman tapahtumien rinnalla Eräs merkillisimpiä ilmiöitä tässä sulassa on se että Kiina on kolme pitkää vuotta kyennyt puolustamaan itseään nykyaikaista mllitarivaltiota vastaan Muualla maailmassa oltiin aikoja sitten Jo totuttu riihen käsi-tykseen että Jos Kiinan muuri oli sikin kyennyt estämään länsimaisen Eivistyksen saamasta suurempaa Ja-lansijaa Kiinansa niin se samalla oli-si myöskin jättänyt kiinalaiset maanpuolustukseen nähden aivan kyvyttömiksi vastustamaan nykyai-kaista sodankäyntiä johon Japanin olisi Jo aikoja sitten pitänyt pereh-tyneen Siihen tU kllnalalse ovat kol-me pitkää tuotta kyenneet vastusta-maan maaliinsa väkivalloin tunkei-levaa Japania on laskettava kaksi telkkaa päätekijöiksi 1) Kiina ei enään ole aikoihin ollut se Kiina minkä olemme oppineet tunte-maan historiasta Länsimaat impe-rlallstisl- ne menettelyineen Kiinaa kohtaan ovat opettaneet Kiinan hal-litsevan luokan m)öskln omaksu-maan länsimaisia menettelyjä el ai-noastaan alamalstensa hallitsemises-sa Ja riistossa vaan myöskin maan ruoluttuksrn ja sotalaitoksen alalla Kun Kriiun hallitseva luokka nrtkl että KHnan muuri el voi estää länsi-nalse- n itkituksn tunkeutumat a muMnsa oh se pkoitettu omaksu-maan lftlen ioUtattokwi Ja teK- - BWn joilla s tarpeen tulten voi! Jolta otantosftoloaan Nyt kolme vuotta kostin} t sota Jania vas-taan oa oaottuumt täraia tUkota miata otetun huomion urolttk-t- - Htttl se ottol Mk ajotsoa oirmt UMN oli Kitaan kanaa Iltoja Hi-t- m Ja othtt polvillaan Japanin toosA S) Kiinan kanm tatettle hivlt#tty Joa Ja Me hftrttt8ttkn tat tkcam pertaltte omaistensa kofco Htneaiiaa j naaanaa vapwWe Ja aafllsyyfcii pmttt s tatsfelao stutnjfci Tain ttele se Jolle kotk vatteka pahaBenkia on pyhä J Kan tetUBemm nykyietil kitata kMstea sttkeytiA pitM puoltaan mo-nin vtrroi Useaan sotuaalHseatt tottttvneeatsM hyfekaaJMn vme- -' taa Mia pakostakin paaee tekemästä vvrtalajn site sohletm sucmala' te sttkoMn vastariautaa aaatkait- - : 1 Mahem tyssää vastoan KMa MHSaMitvaktMm yMIIaasyj tI 1 näiden molempain puolustuskyvyssä Ja Ulsttlutarroosia "Samein kuin kiinalaisetkin aloissa huomasivat ' että heidän en varustauduttava Ja cpittaraJcin uudenaikaisia sotilasta- -' pcja samoin tekivät suomalaisst heti itsenäisyytensä alkutjoilta saak i ka Maanpuolustusta Ja valmenmuu siirn el onneksi oltu lyy 1 m i Joa aita enncttomaxti f cUur aaianlaita niin oin' sr n noataan vtuneUlrtaaa taiatrtua tuli olhit totsonkttoan mlU aa soatia oli Jos auonalalaet talaUUvat It nilajrjrunal ja vapautena puolat: atlM-ttomaa-U hjrttkklAIUI väaBlal i vaataan niin aanoiahan Uiall klinalaiaeC { I Kitaan aott nyt kotoon aaUvuc i dn kuluUöa J tmV&m ola aH- - käla paAttynyt-- Japani tosia vitUI' l että tlmet ata oioHan nyt Jo mcl- - j kein pttlä loppuneena mutta ta toiselta puolen Kiinasta väitetiii että sellaisesta ei ole kysymystäkään niin kauan kun japanilaisia isännöi voit tamlllaankaan alueilla Kiimrsi Suursota joka Europasta on siirty-mässä myöskin Itämaille voi hyvin kin tuoda Käänteen Kiinan ja Jpa-- 1 nin sotaankin vielä Sudburyn mM kerä) s päättyy maanantaina lö päivi heinäkuuta ja on tilitykset tehtävä heti sen Jälkeen ensi tilassa llahat saa jättää Karl lehdolle ambulanssi-tilill- e mutta nimet pitäisi tuoda Heis-kaselle Vapaa Sanaan lahettämtm varten Vaunumme on tilattu Ja kuva tulee sllt1 Sudliury Stariin Joten saamne nähdä miltä se nättaä kuvattuna Vaunu tietenkin jää 1'unaUen ltl-ti- u päämajaan sieltä edelleen lähetettä-väksi sinne missä sitä lunalnen Hlst! tarvitsee Vaunumme sivulla on mei-dän osastomme nimi painettuna koko-naisuudessaan Joten se tulee uelt vuosia muistuttamaan suomalaisten halusta alittaa Canartaa Kerääjät huomio: Rahastomme puuttuu vielä täiä kirjoittaessa noin 60 dollaria Ja on vain muutama päi-vä Jllellä SH selostakaa lahjoilta-Jlll- e että avallvat lompsaa" ntiii saisimme summan kasaan kokare olemme Jo vaunun tilannut Tietäkää että suomalaiset aina maksavat ve kansa Siis loppukiri tämän viilon ajalla' Liittotoknikunnan tiedonantoja Tilitys kansanedustaja Aujr Kuusls ton matkasta täällä Canadan puolella Kolehdeista ollut tulojn: KS Clubin kämpällä f9J Acrldofan kirkolla 41es FS Chtlln hMltlta $913 Yhllst)nsslia kttkMa MU T1"1 4L South PorcttpHM i4e I'orcupln h au South Porcttfe its KlrkkMKl Lake IS# Klrklaad LaM $ju Roaya Qvcboc jaj SVali t SOior dMaatkriaae KflMjj Uars Tovvmaatp ' as Ä UW mm M yA is4 NapHja ayyvt M kai us vat ka MMaU ta pafHtsa ?M rtmahj yt n:: JMmb saoaan llaeUoiks }: w Katon ylHkJtta aaMaln oa olaMtinta Toroatossa taltat yhteen-- s :ji4 katalilta Myttaan rMtU 1S4# Jotea Suomea Huollolle Toroti-to- a osalta tali $H4 ?m jäikin ae ers ole olleetkaan eaaa tnlofp netapat kola aveaojsnkaaa kansa lamkaaa koketla KuaaHto fyisa leMi mainita etia asellU aaltilialmMltla kerättiin ke kehtl saovaaa Paalelie KIsttBe a mtUktm bhI raa jwen tejfei sm Miat otvtt Mr aaa MaffPltti lL -- LAUANTAINA HUNXK 13 P — SArJRDAY JULY U Natsit juoltMvat pakoon BJJ #4- - iJaLaBaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBairCBBB "i e- - BaaaBaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaVMMMaaaaaaaaaaaaaaai x M 'aaaaaaaaaaafaaaaaaaaaVSPnaaaaaaaaMPH' '' Laaaaaaaaaaaaaaaaaal aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa1P2iBT - f-- HMP7 ' ' aaflaaBBaaaaaaaaa-PBtaa- V jUagaJjfflH aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaav ' aaaaaaaaaaaaaaaaaaflsaaaaaLaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa aaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaFt aftaaBBBBBBBBBUaBBBBBBB?aaBBBrBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB '-v:-XsBalBaBaaaa£sBaaaaakaaa-aKBaaaaaaaaaaaaaaaaaaasaaaaaaaaaaaaa BaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaV- - TsaaaaaaaSsaaaaaaaaVaaaaaaaaaaaaaaaaaaaafaaaaaaaaaaaal 4LaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaKV '-- vVEaffsaaaaaaaaavSaaaaaaaaaaaaaaaaaaaal Bäaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa! --BWgaaaaaaaaaa-aaaaaaaOaaaaaaaaaWäaaaaal BBaT(BPBaVBVBaBHaB' t 1% "aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaVsaa _ _faäaaaa1 Br '''PlBaalBaaaaBaaaaaaaaaav'9' 0 gaaajM_igafaLBgBgBggBgBgBggBfBl ILaaaaaaaal BaaBaaaBaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaV W 4aBBBBBBBBBBBBBBBBBBVIT3lTAVBb ' t JHtfP TBVBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBl y BBBBBBBBnUBBBBBBBBY&' --k äji"- - Jr BBBVBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBl j %aaaaaaVBaaaaaaaaaVlV J iJlr 't-!PaaflBaaaaaaaaaaaaBaaaaaaa- aaaal s' aaaaaaaaaaaaaaaaaaan %Jr j ~ aaaTr-aaaaaaaaaMBBaaaaaaaaaaaa-al Tämä kuva on Ranskan taistelujen ajalta ja nähdään siinä (renkaiden sisällä) natsitn juoksevan pakoon kjn brittiläiset pentritusltntooneet teki a nvekktyksen natsien joukkoja vastaan Pakinajuttuja Saariamme puolustamaani Ve niinkuin Ihmiset yleensaLr olemme olleet sellaisessa uskoss että mannermaalla on turvalilse' pi olla kuin esim saaressa — että on kuin turvassa astuttuaan jalkansa mannermaalle myrskyisän merliiat-ka- n Jälkeen Mutta nykyisena uus-asiallisena aikana kun kalkki var!at traditiot uudesaan analysoidaan ou sy)tä tarkistella kalkkia vanhoihin uskomuksiin perustuvia käsitteitä Olemme melkein Jo slta mieltä et-tä saarella on turvallisempi olla kali mannermaalla Tähän ongelmolmlseeu antoi meille aihetta Hcb K Sher oo-din eräs kirjolelma Jossa hän Jo ni-mittää Amerikkaa "suureksi vapau-den saareksi" Hän pulniu Joistakin lsolatsionlstelsta Joiden han sanoo huutavan eräänlaista "rautian hjtte-rlaa"- — niinkuin hän sanoo HsolJtsto-ntstl-nlmlty- s Johtuu ltallalats-latlna-laisest- a sanasta "!ola" tai "insula" Joka merkitsee saari eli lrlstaytyml-nen- ) Isolatsioni voi olla maantieteel-listä laatua mutta se voi olla myös-kin seurauksena muutoksista samaan lajiin kuuluvain yksilöjen elämänta-voista oleskelupaikan ravinnon Ja suojan valinnassa Jne Jos otamme huomioon kolmen "suu-ren" inannermaalalsen edesottamlse niin huomaamme että Ue ovat teh-neet elämän varsin vaaralliseksi mannermaalla mutta saarille he ei-vät vielä tähän mennessä ole voiteet paljon mitään: eivät edes plentl Maltan saarta ole voineet valloittaa luklja arvaa että me tarkoitamme tässä kolmea diktaattoria Mussolhta Hitleriä Ja Stalinia— Eräs heidän edeltäjänsä oli saarella sntynt 17C9) hänkin piti plistln-kl- ä mannermailla käveli wlos kovaan asti Ja alisti Aleksanteri 1-s- en tah-tonsa allo Hänkin oli arvoltaan ensin vain korpraali muta juhstuttl sit-ten ltsena Hanskan keisariksi la painoi Itse kruunun cmnan s-- kä Jet settinänsä pä£hän Mutta saaielle e h&nkään päassyt—slane Urlttein saa-relle nlm Jonka kautta me oleirme talan maahan tullut Nyk)isen maail-mansodan aikana on sille saarelle jo paennut ainakin kolme neljä kruutiun omistajaakin joten meidän otaksuiui-semm- e etia saaiella on turvallisem-pi kuin mannermaalla on olkea S'n-nep- ä Drittein saaren laivalle joutM vangiksi sekin korpraali Josta edelle mainitsimme Laivalla oli vielä tilin hieno nimikin "Uallerophon ' (perus-tuen mulnals-kreikka- l runouteen) — Tämä laiva kilkutti pikku korpraalin sitten St Helenan saarelle Siellä hän myöhemmin kuoli ja ruumis siirrettiin sieltä paljon Jälkeenpäin Pariisiin "Hotel des lnvalllesUIn" jossa se lepää SUOMALAISELTA KIVESTÄ hakatussa arkussa N) kyinen mannermaalatnen korp-praal- i kävi äskettäin vierailulla edel-täjänsä haudalla Sanomalehtimleiet arvelivat hänen miettineen siellä Juu il sitä saarien vallois-probleml- a joka osoittautuu sanpen valkeaksi Maailman seitsemällä merellä en vielä sangen paljon saaria! Nliti kalkkia el voi mikään korpraali nlm vain valloittaa Eräälle sellaiselle tue saimme tänne "suuren vapauden saaremme' lähettyville kenraali-ku-vernöorlk- sl vanhan tuttavamme Ed-vardin VYindsorin herttuan— Terva vaan' Tässä lopussa voimme yhtyä K Sheruoodln mielipiteeseen että aika on puolustaa Itseämme mannermaabt-silt- a hirvittäviltä hyokääjlltä Ja ai-noa keino puolustaa itseämme on auttaa Knelan la nyt kun siihen on vielä alkaa kalkilla katettavissam-me olevilla keinoilla moraalisilla Ja aineellisilla voimillamme — Kloopparl Matkustajalentokoneiden palve-lustyttöjen lehti Iin kuuluu myöskin matkustajien auttarrinen alokuvkn cttamisessa Liittotoimikunnan tiedonantoja UITON E0USTAJAKOKOUS TORONTOSSA TMftal-Hlaa- a Iltamassaan kokoukf paatti lllttotolmlkunta harkinnnn jtlkeen peruuttaa liiton kokouksen ja Juhlien mponii-pdooUose-nn LalCr"irn}'UUM- - '€ä' ä 1""' PWn suhteen oltiin van-vas- tl mtaltakotiokananTesnpoaäarohllnndeitevionnaoinlAetwttmäskueauonntvaoaatotaliiktalliiinnitonnhlliaJtkläeuonakmaoucieuknlssnteeälasstateutttruäaslallasmkeuatnlnalaiinksakienvelsolraäitlvalaiastJeanhekhoJäkäyortulteekltsväennä KOKOUKSEEN NYT VALMISTAUTUMAAN ToUroltatototosiamlskuannntuantapinäaättiiysyiiks 1ettpä aplkidaevtäaäknil kko0ko9usumtäulliäa kjeartakaehotäitätlalaä ssMeMs keaHlksktiaamyaädnlstyhkeslläu rnstisoeilrlnaaJaontkaajolk-s-aatsoveadt ustätarkjieaikstiähäUnitonkokeoteueknspeäeinn VIERASEOUSTAJIA TOIVOTAAN MYÖS lKH5!!tkl!BTl!I'1a yWst''1'ä- - cht 7-nvtolto-aan setälsetkaaksUattkvslseeastiasssaivesalttaattmaejehadnaseahsillsltemmmykByasnkylmnytaktaijaaanaJokslonteRaoaoaklilssepioenenisjlktfäSasluistkeoeet-ltyattwttn-äätl Burriit via Watlawa Onhan sitä taaskin ollut hulinaa täällä kuuluisassa Burrittissa Olipa (sellaista meininkiä että stvili-lhmi-s- et Joutuivat pitämään Järjestystä lakkautetun Järjestön haalilla t k 2 p Yksi komu sai selvitellä pää-tänsä muutaman vuorokauden rauta-)t'iäkis- sj josta hänet saatiin pois sillä että kirtutettiin valtion rahas- - toa muuttmllla dollareilla Syynä edellämainittuun mellakkaan on ollut se että eräitten lahkolaisten kes-kuudessa oli syntynyt vakava perhe-riita työmaiden ja koulun rakennus-- ! töiden yhteydessä Sivullisen silmillä katsoen aJaa näyttää sl kun taistelu olisi saanut alkunsa aivan I oikeutetulta perustalta Nbyttää l myöskin siltä että tällä kertaa asian-[omais- ia on alkanut omat koirat pu-jreks- ia vaikka sijien sitten sekaantui slviili-ihmislikl- n sen tähden että j asioihin sisältyi myöskin heillekin kuuluvaa Siksipä Juuri täällä onkin veronmaksajain kesken pidetty Jo kaksikin ylrlstä kokousta Joista var sinkin toinen kokous Joka pidettiin t k 2 p muodostui oikein "kulttuu-- j rln" fiuippunäytreeksi sellaiseksi I jollaista vain voi odottaa Burrittissa tapahtuvaksi ElkTpä tiedä kuinka siitä kokouksesta olisi selvittykään ellei maakuntapolilsl Joka oli kut-suttu pilkalle olisi ottanut pahinta rauhanrikkojaa huostiansa Ja vk nyt Mattavvaan Kokouksessa tuotiin esille hyvin (raskauttavia asianhaaroja Jotka lo pulta Johti siihen että valittiin 3-henki-nen komitea tekemään tutki-muksia Ja viemään taistelua eteen-päin Edelläkerrottujen asialnvalossa tekisi mieli kysyä meidän kommu-natseiltamm- e että mjiinkä hittoon te olette haudanneet ainaisen mie-leisenne opinkappaleen että "kan-santaht- o on korkein laki?" Palkal-laan on myöskin varoittaa ihmisiä rlemaan varuillaan mitä puhuvat Ja tekevät tämän taistelun aikana sillä kyllä asiat aikanaan taas stl-viiv- at — Se testattu päänuppi Kunniavelka Ambuhnsi meidän pltä1 saada! Siis Jokainen sielu Suomi-rantni- n sunnuntaina t k 14 p:nä Nyt on tilaisuus Jokaisella tehdä patriaansa tämän suuria noisen asian eteen Tämä en meillä Sudburyn ympä ristön stiotmlalsllla kunniavelka Ca-nadan englanninkieliselle väestölle Jotka meitä kalkkein parhaiten aut-toivat silloin kun meidän asiamme oli yhtä tärkeä kuin heidän on nyt Klrvesmlehet malnarit farmarit Ja llikemkiiet: Pois kahnaukset Ja tartutaan asiaan Josta on hyötyä koko kansakunnille Yhteistyö on voimaa Joka en m Idän kansamme pelastus Jonka näytteen nytltln symbolisoimme tällä uskaliaalla suurrynnlstyksellä Sinäkin arvoisa kansa'alnen Joka olet ujoudessasi Jäänyt syrjään Lyö rintoihisi Ja päätä astua Joukkoon Jo- ka mielihyvin ottaa sinut vastaan yhteiseen suurta valvoja kysyvään työhön siis olkoon yhteinen voiton 1 huutomme: Kaksi ambulanssia Ca nadan suomalaisiltakin Jelden sivuja I K S At ala I "" ' rMn:p wKxr: On syta Ja "arkun 1'äästaa i ja antaa Nt alkutaua alamme Po aina Kalua "ie ryatjj " vai!oiJ talttaaja " Plton t -K- aukaa x „„„ a% SlelP on „tM0l netari Pana i an laun lila Pekka 1 ii vnvn t_ Sievin ja ie3kala Tlltiaatll Yks Toholammin poiki uje —jok- - on Elli a mallr „ on yhden mprkkiriiimi ► käynyt polkua omaa txuA Vuonna tuhatkahdpkia —siis kuuslkyrameLta v™ toi paaterimuorl uonaita ui Käsivarsinansa pienen Hasa Kasasta kaiketi kauim 1 taisipa ptit elstj nar tm lama tapatitul heltillli Jutuu —tarkemmin sanoen k} mmeni'i Poikaa hellin holvaeittm kapaloitiin sukin nn-at-i- -i Kummit klrknnVvlään trnt —Nlmeks' annettiin ilelli hA Siltä siis on kulunut jo kuusikymmen ä vuotti Mutta miehuusljän itTuittai täs' on puhua Ihan luotti Weil— onhan se kylll antaa ikä mutta Astalalle se el ole tm mitään Elämänhalu jo nuori mieli vie miehen sadan vuoden Hall' on tahtoa ja tiraoi M n tnltnn 1a I U'H H uv rraH-- —tnHrt "LJBaa""'- -' Eikä Jouda mieli masectJiMJ — vaikk' ralTois maailmacpaÄ Taide on Kaisua kinnuixr se on ollut kuin vlrmiutirca Kirjallinen ja draamaimt - myös sävellys Ja laularncroi Siihen on sir n vielä ll-ar- jai tää sanomale1 l-ula- — Onhan Sanan ukijatun jo tunnettu riiiJ K ii AJ-- U Sanan svn vmlieaa' yks sen monista perulta Ihan sieltä i aakallon paUtfl sieltä kuuJi- - SudbBria Syvän vaon valistuksen! Ja kansamn' hän on nu Monen i ' tässä Ja Tieteellisiä Farmarirerh t rln vuodess ncisiin Ja laäJ Puutavan" tään nykis- - llpyssyä kir- - c Yhlys 11 meksikolaista Saksa iin komaalaista i saan eniten h' laisia Ja tuKr Enslmmai-annettii- n tum Liian klrk sokaista aja ? kolmen sek vanioa i: 4 ivitt kanMD lis Hän i Kalit kra'1 ulnlona ttl i -- ina - mukati i -- arvOJ iiii- - kai :& It i'-- k U E-- ll-' fjrl W 30 JJH --t Jicit ' rki'-- 1 tm- - ' tm t n--' ' a o3 j JJC p IM j MH '' "" 'i ! tl vt i'k " flliriihlTdorat i Jotka tuvai - - j soll!e Suaratn t--- 1 y Il rtca lu ka !rra- - La--r r "khi rs HKI MU r-ti- i P'4 M "1 Tj f--k t: : c u J :t t st '- -u ir --i-j Ft lv r-- Au |
Tags
Comments
Post a Comment for 0235a
