Vapaa Sana, September 12, 1942

              iä
I
ul
i ka _ f M x rf'
"'M - ——— ""~ — — ~—" — ___— —— —1—j BMili— fcWBlii_T ~~ H —lii r- r- XW KaUtatott Metki JIuq
Sanomalehdissä näen hyvin usein
erään sanan joka minulta muistuttaa
eitä näkyä jonka näin useita vuosia
tltten Minä näen itseni aivan nuo-len
yhdeksäntoistavuotiaan tytön
tulevan kotiin Helsingistä eräinä tai-haamu- na
varhaisena aamuhetkenä
kädet täynnä kääröjä Minä tulin ko-tiin
viettääkseni äitini syntymäpäivää
ja vanhempieni kahdettakymmenettä
ensimmäistä hääpäivää Tällä kertaa
en ollut ilmoittanut tulostani mitään
sillä minä tahdoin yllättää Olinhan
aivan varma siltä että Ella-sisare- ni
avaisi oven minulle vaikka kello ei
ollutkaan kuin vasta kuusi aamulla
Minä koputin aivan kevyesti keittiön
ovelle Se avautulkln heti mutta mi-nun
asiassani ei ollutkaan Ella-sisare- ni
hymyilevät kasvot eikä litoin
äidin herttaiset sanat He olivat kyllä
keittiössä mutta he eivät katsoneet
minuun Katri-tät- i avasi minulle oven
Yhdellä katseella vangitsin koko näyn
ja se sjöpyl niin sisimpääni etten si-tä
ole voinut koskaan unohtaa Minä
näin Ella-sisare- ni Istuvan tuolilla ta-kan
vieressä Hänellä oli hattu pääs-sä
kuten äidillä ja tädilläkin mutta
muuten hän vaikutti jollakin tavalla
pukemattomalta Vitka samettitakki
peitti hänen kukallisen sllvouspukun-s- a
Hän piti käsiään kouristuksen ta-paisesi!
puristettuina Häntä vasta-päätä
istui Isä Sellaista sanomatonta
kauhun ilmettä en toivo enää kos-kaan
näkeväni Hän nojasi kyynär-pään
ä polviaan vastaan ja oikeassa
kädessä joka riippui maata kohti
piteli hän pientä avainta Minä tunsin
hyvin sen avaimen Se oli kirjoitus-pöydä- n
alimman laatikon avain Pää-tään
hän nojasi nyrkkiin puristettuun
käteensä Hänen tukkansa oli pörröt-n- ä
Ja koko hänen olentonsa puhui
omaa synkkää kieltään Hän piteli
takkiaan ktlnni molemmin käsin kas-vot
olivat kuin Itkuun vääntymässä
mutta el kyyneltäkään näkynyt hä-nen
silmissään Ja sitten täti Joka
hä vielä piti ovea auki minulle hä-helläk- ln
oli päällystakki heitettynä
ylleen Kaikessa tässä hämmingissäni
muistan Ihmetelleeni olikohan hän
asettanut hatun täärlnpäln päähänsä
Siltä ainakin näytti Katrl-tätU- n minä
sitten kohdistinkin kysyvän katseeni
kun tajnsln että minä todellakin sei-soin
oman kotini kynnyksellä kotini
Joka njt tuntui minusta vieraalta
"Tule sisään lapsi raukka" sanoi
hän tukahutetustl Ja minä astuin
kynnyksen ylt Täti sulki äänettömä-nä
oven takanani
Vihdoinkin saatoin puhua
"Mitä on tapahtunut?' kuiskasin
niinä "Mikä on hätänä?"
Isä käänsi päänsä Ja nosti minuun
raskaan katseensa
-- Miksi sinä tulit kotiin?" sanoi hän
Ja kuului siltä kuin hänen kielensä
olisi ollut aivan paksu Ja kankea hä-nen
suussaan
-- Älli" sanoin minä Hukissani "mi-tä
tämä merkitsee? Klla täti puhu-ka- a
toki" Alutta kukaan el sanonut
mitään Minun kääröni putosivat maa-han
Minä horjuin Tatl sai minusta
kiinni
"Sano hänelle kalkki äiti" sanoi
isä omituisen paksulla äänellä "sano
sinä se hänelle"
Nyt vasta katseli äiti minuun tum-mi- u
silmin
"Lapsi raukka!" kuiskasi hän Sa-malla
hän tuli minua vastaan kietoi
kätensä mpärillenl Ja vei minut Me-reiseen
huoneeseen Täällä minä sit-ten
kuulin sen sanan Joka aina loihtii
eteeni saman näyn tästä aikaisesta
tahlaamusta se sana oli -k- asanka-vallus"
Isä oli uskottu kunnanmles kun-nioitettu
Ja hänen olkeuskäsltteensä
olivat yli kaiken epäilyksen Mutta
hän oli keinotellut Ja hävinnyt Ja
"lainannut" yleisistä t aroista voidak-seen
reittää häviönsä Ja maksaa "la-inansa"
Alvan niin kuten tällaisissa
tapauksissa tavallisesti käy En usko
että kukaan Joka kavaltaa aikoo ka-valtajaksi
ajaupltkään jäädä Nyt oli
kalkki tullut ilmi Isä odotti poliisia
millä hetkellä hyvänsä Sitä et enää
voinut välttää Ja Isä Joka oli Istunut
koko yön valvoen klrjoltuipöytinsl
ääressä oli äkkiä avannut alimman
laatikon kirjoituspöydissään ja otta-nut
sieltä aseen Ja hiipinyt ulos Mut- -
H-- H--
En tule ikinä unohtamaan sitä aamua jolloin
saavuin kotiin yllättämään — siitähän piti
tulla juhlapäivä Juhlapäivä! Se muodostui
meille elämämme raskaimmaksi päiväksi
ta äiti oli pitänyt häntä silmällä aa-vistanut
mitä hän oli ottanut laati-kostaan
Hän oli herättänyt tädin ja
KUan Kaikki olivat hätäisesti pukeu-tuneet
ja juosseet isän jälestä Ulko-na
kaupungin puutarhassa joka nyt
oli autio ja luminen olivat he saa-vuttaneet
hänet ennenkuin onnetto-muus
oli tapahtunut Hän oli seuran-nut
heitä kotiin asettanut aseen enti-seen
palkkaansa ja ottanut avaimen
pois Nyt hän Istut siinä takan ääres-sä
missä el palanut tulta odottaen
poliisia
Minun isäni kulkisi pois kodistaan
kahden poliisin välissä ehkä jo parin
minuutin kuluttua! Hääpälvänään äi-din
syntymäpäivänä kodin suurimpa-na
Juhlapäivänä Sanomatta sanaa-kaan
menin minä isän luo keittiöön
jättäen äidin viereiseen huoneeseen
Kädenliikkeellä annoin Ella sisareni
Ja tädin ymmärtää että halusin Jää-dä
Isän kanssa kahden kesken ja he
menivät äidin luo Minä silitin Isäni
päätä Hän tuntui Ikäänkuin käpristy
vän kokoon niinkuin el olisi jaksanut
kestää käteni painoa
"Isä rakas isä!" kuiskasin minä
"Sinä tiedät?" sanoi hän
"Tiedän äiti kertoi minulle kaiken
Ja minä olen niin iloinen alita että
he ehtivät estää sinut Ajatteles
jos olisit ehtinyt parantaa pahaa vielä
pahemmalla"
Isä kaDell minuun
"Sinä tarkoitat että olisin tehnyt
väärin jos olisin Itse Jakanut oikeut-ta?"
sanoi hän
"Niin Minun mielestäni jos kerran
on tehnyt tyhmyyden tai tehnjt ri-koksen
niin tulee siitä kärsiä ran-galstuksensa- kin
Jos olisit ampunut
koitan sitä koko sydämestäni kun
sanon sinulle: ole rohkea ja kärsi
rangaistuksesi mikä se sitten lienee-kin
Me autamme sinua eikä kukaan
meistä sinua tuomitse ei ättl emme-kä
me"
Isä purskahti itkemään Se oli jär-kyttävää
katsella ja sai meidät toi-setkin
itkemään Nyt saattoi äitikin
vihdoin Itkeä ja me saimme siten
hiukan helpotusta Me pakotimme
Isän paneutumaan hetkeksi sohvalle
pitkäkseen Äiti istui pitäen hänen
päätään sylissään ja siten hän istui
vielä silloinkin kun poliisit koputti-vat
meidän ovellemme Rauhallisena
Ja hillittynä nousi isä rauhallisena Ja
hillittynä vastaanotti äiti odotetut
vieraat Poliisit olivat paljon enem-män
kiihdyksissä heillä oli nähtä-västi
hyvin vaikea tehtävä Mutta
vanhempani tekivät heidän tehtävän-sä
heille niin helpoksi kuin suinkin
taisivat Poliisit menivät ulos etei-seen
siksi alkaa kuin isä otti meiltä
jäähyväiset Minä en tiedä mitä isä
kuiskasi äidille mutta minä ajattelin
mitä he kaksikymmentäyksi vuotta
sitten olivat luvanneet toisilleen
ja hiekalla hänen
ta nila
nJrUPaMaa?
saatat käslttääkään"
Isä kaksi vuotta poissa Ne oli- -
vat vaikeita vitosia senhän Jokainen
saattaa käsittää Mutta me teimme
parhaamme voidaksemme pitää kalk-ki
kunnossa ja elättääksemme Itsem-me
kunnialla Tietysti meisti juorut-tiin
sen kyllä tiedän mutta sittenkin
me saimme kokea enemmän inhimll- -
Itsesi niin olisit sinä paennut ja pe-- j Iistä ja hlenotuntel-lastanu- t
vain Itsesi mutta me meille suutta olisimme voineet odnl-olis- i
jäänyt häpeä että suru en-- 1 taa Kyllähän maailmassa on pahoja
sln rikoksesi tähden ja lisäksi ihmisiä mutta sittenkin paljon pai-häp- eä
Ja suru sinun Itsemurhasi ta-- 1 enemmän hyviä sen olen itse
kla Kl sinä olisit aln siirtänyt kai- - j kokenut
ken meidän hartelllemme Minä tar- - Me järjestimme isän kotiinpaluun
niin hauskaksi kuin saatoimme Tun- -
teet salvat yliotteen mutta me toe-- '
tlrame sittenkin ottaa kalkki njki rau-rallire- stl
suinkin Ja meillä oli-kin
oikein miellyttävä Ilta El ku--
kaan melitä koettanutkaan peittää
todellisuutta kun Joskus satuimme
tapauksesta puhumaan me emme
keittäneetkään salata oikeata asian-laita
kertoilemalla että isä muka oli
vain matkoilla tai sairaana tai sitten
] että hän ilman omaa syjtään olisi
tähän Joutunut se olisi hyödyt- -
tänyt? Se el olUI auttanut häntä eikä
I meitäkään Hän oli rikkonut Ja hän
kärsinyt Asla oli a vamts syva hljaUuu kaikki
Ainakin tähän asti neet moottoritf ra(1ot kalkkl ollvat
Mutta sitten tulivat todelliset yai- -
keudet nimittäin kun koetim-me
hankkia iälle työtä Niistä tuli
vaikeita päiviä ja kuukausia Mutta
ne kuluivat sittenkin päitä päivältä
ja eräänä päivänä tuli isä sitten ko-tiin
Ja kertoi että hän oli saanut
vaatimattoman toimen eräässä liik-keessä
Hän oli loistavan Iloinen ja
hänen Ilonsa tarttui meihin kaikkiin
Aurinko loisti jälleen kotimme tai-vaalla
Nyt he ovat poissa isä ja äiti Tä-män
tapauksen jälkeen ei isää kun-nioitettu
enää
Hän et
kyllin arvokas palvellakseen kunnan
tai valtion viroissa kuten sanottiin
Ja sehän oli vallan oikein Mutta rael- -
tiedän
Liioitteli
TERVETULLUT KAUKAA SUKULAISILLE
YELA--
SAAREN KOSTAJAT
Kirj Beatrice Grimshaiv
Pienen etelämerensaaren rannikol-- l ja Harry olivat oikeastaan
oli rangaistuksensa Lentoko-selv-ä
samanlaisilla
tuhansien mailien päässä
Laguunin pienet tasaiset aallot
vierivät vaahdoten rantaan Vähän
väliä vyöryi vihert&vänhohtolselta
ulapalta suuri valtava hyöky ranta-särkkie- n
läpi hajoten tärskyen 11-m- aan
Meren laulu oli tasainen hil-jaisen
yksitoikkoinen
Mutta rannalla istuva
olento oli kaikkein hiljaisin- -
joku olisi välinpitämättömästi si-vuuttanut
hänet (mutta sitä el ku-kaan
tehnyt) hän el kään-tynyt
katsomaan el ollut lii-kahtanut
kuun noustessa Ja laskies-sa
toisensa Jälkeen kuun pie-netessä
ja Jälleen kasvaessa Hänen
hohtavat luunsa Jotka kiertävän
dän keskuudessamme jotka olimme köynnöskasvin haarat sitoivat luja-hänt- ä
lähellä meidän keskuudessam-- j yhteen vaalenivat viikko viikolta
me valloitti jälleen entl- - Hänen pieni pyöreä päänsä
kunnioituksen Ja arvossapidetyn pji hänen polvillaan Ikäänkuin Jo--
! aseman Meidän rakkauttamme ku olM 8en piioillaan laskenut sii- -
el koskaan kadottanut 'nen oU kuln hohtava valkea luupal--
STutta kun näen sanan "kavallus" 0 H&nen gonaan 0ll kerran cl- -
kulkevat kylmät väreet pitkin selkä-- ' Mrm}l)ai mutta nyt ne lepäsi--
myötä- - vastoinkäymisissä" Eikä X' ™ vierellään klmal- -
'""' TlitnnlrnnnnlMen Ihmisraukkmoijneän tvieiedtteälynk-nl1-o- -s hyvä M
ponn Mlnä hlu- - "Kiito sano stasi lapseni Ne tekivät gelalgten
oli
ymmärtämystä
kuin
sekä
sinun
jon
kuin
Mitä
siinä
luotta-musviroil- la
kuin ennen ollut
täältä
yksinäinen
Jos
olisi olisi
Hän
kerran
hän saman joka le-s- en
hän
lellen auringonvalossa
Hän näytti istuvan ja odottavan
Jotakin
n nmlot ovat trriä Onko oi rem mwMrni vC
I massa ketään rikollista Joka kärsii inertävän hopeanhohtoisen
1 ™naivna virin" RhVH todeii yU Sen vanhanaikainen
hltaasti
ulapan
kone Jya--
on olemassa Joku niin köyhä ettei yui rasKaaau Kanu u- - --
hänellä ole ainoatakaan omaista tai ka hetki pysähtyä Matka Saman
ytävää mutta el niitä monta sellals-'t- a tänne oli kestänyt hyvin kauan
ta ole Yksi ainoa ajattelematon hullu aillä P"" ° vanh J n mlehUtö
tai rikollinen teko panee kokonaisen oli kokoonpantu alkuasukkaista Se
vyöryn suruja liikkeelle Me kuulum-'o- U huokea alus mutta siltä huoli-m- e
kalkki jonkun toisen kanssa yh-'mat- ta tämä matka oli tullut paljon
teen Joko yksilönä tai perheenä kalliimmaksi kuin Harry Kanelia
vähäsen
KIRJE
George Filsonilla Dorothylla hänen
vaimollaan ja Dindlllä joka oli Do-rothyn
sisar oikeastaan olisi ollut
Suomen kielen onettala: "Ja minä varaa maksaa maksettuaan sitä
kun en prinsiipissä käytä ainoatakaan ennen matkakulunsa Sydneystä Pa-vieraskiel- istä
sanaa!" puaan Sillä George Dorothy Lind
SBBBBBBBBB F OBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBV Ljim JL JhmBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBH JaätMCt- - Mb m' fi JBBBH Iäti m 4aH 'aJT' Jl
BtataHt ' Btatatatatatatal Bt -- 3SI '""atatatatatataV atatt mm' aBBatatatatatatatatatatatatatatatatatatatatatatatatatatatl MatBlf 1 H - - - IbIbM IHMLätfj m mä &mmmmmmmkmkmkmmm SBfl 1
Wkr -- JHaAäVal lilBIBIBIBIH BBWBBHLJiBBBBHKBBBBBBBBBBV BBII HbIBIBIBIBIBIBIBIBIBIBIBIBIBIBIBIBIBIbH -- HKV mWmkmkmK~j W 4--4 'flv Vi IbVItIbbbbbbbbbH JalBIBIBIBy
T ':A V—Ik-- II 'JbH [[H -- bbLbLbH
ym kkkkkkkkkkM L-- f mtrt &PmWmUkm ' 'alBIBaBBIH bbbbbbbbbbbbI Li) VJH laV amiVllBBBBBBV: -- - BBBllBB bH mkkmWmkmkmkmkmkmtl V l--
JW 9mmkw9kTkmy- - mwkTikmW ämkmkmkmmkmm VL tH JaL Mr' bB Mkmkmkmkmkmkmkmkmkmkmkmkmmm v KbbbbbbbHHl M&uMJifl Ij'iH mkkr' MFkmkmkmm MinA vflCIH Sr ~kmm LLLLLLLPH m "nBBBl "HT 'kkkWmkkmmkmkmmmYm
~ 'jt--' i H vHv MKiUkmUm MUkmm kUkmUkmUkmtAU
mumkmkmkmkmkWmWmkmBmkmkmkWm '¥ kmT 'Msmmkmkmkmm mkmäkmkmkmkmm
bbbBbbbbVBBBHLbbPbIbbbbbYbvbbbbH BLmkmkm1Wi äikktkmkmkmkm bBbbbbbbbbC
bbbTbbHbIb HlffMHIHMaHKfMll V--H i9 t Vx BBBaHIBBrPiaK - MmmfRmkkmKBmRMkwBm¥)r liHKA '& v W vJbbH -- 4 JmkwkWkJkWSKsKM u sbMbm k V_ V BaaBaBaBaBaBaBflBaaBaBaBaOBM waaSBHBaaWv iaffaHHD¥aBSjBK5 J ' v-BaaBaBaBaBaB-LaaaBaBaBaBaBM
W0lkkkmmkkkWm A HBlM-H93fiHBH-Ci
IJbLLBbbbbI
HboBSnBBBBkBteL '''mkmmmkmkämkkmkmkmkkTmkmkmkM kmWEkmkmrmkWB9kmi:'WäKä&&tii iHIIHHaLMVHIHH aBBKaBBBSHBjSBflBW'' ' 'bbbbbbbbbbbbbRaSsQI BTafafafafafafafafafafaCäaBT ' BfBTafafafafa~BfBLBflBfafafafaaMr?': äfafafafafafafafafafafafafafafafafafafafafafafafafafafrBfaTf rNSäH _-VH-ft_HH
H-VHIbB- HV 'BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBalBKi!c£lBBi BBBBBbBBBBBBBBBBBBBBBBBb1
I SJmkBm[kmBkmBkHmkBmr BJmkBkUr CmkamkymkJimkLmHkrmkLmkjmKkmkmLrkVmkmPkmikiklmHkWMkMmL lKJA BBBBBBBBBBBBBBPBiMBHIbbKBBbbTbfbrbiblblBblbHblbHbibHbbHbHbM r Mk" 7ULämkkmkkmkkmkkmkkmkkmktmkkmkkmk9+ Jjtf BB3mH£2L% kmkmkmkmkmkmkmkmkmkmkmkmkmkmkkmkmk
Hongkongissa japanilaisten sotavangeiksi joutuntldtn canadslsisUn ottlaltten sukulaiset uivat ensimmäiset kirjeet Honokonaltta lskttum kun
Grlpsholm-laiv- a Lesnilta HongkontogiistpaostiPaojaKt uivaarrsjtra jnaäMNeilllnkutuonrotenlteovlasltneknirjeMenn luMkecmLtiatnta luOkikeemaallsasa onpojkiullveaen toktillrajittuMeJLotnaknaittahinSusoami amtalitechneltätäontilsssotilas John 1
vaimo Kenogamlsta Que sat myStkln kirjeen tamalla kertaa miehelUln Honghengitta nixiian
im sananmuKaiscstl pennittänu
(v!P(j♦a"i♦"kkj„a I„J1"o'jhsoi'naiiKnhmeuaovliiivjeat]vimenuv-rW
vvesi saarena oli Harryn kosia vtauosSikeauesiiionllut stiulloättapnauritskeunnUta maviil
sen oli viimeksi vuokrannut oli kuol M
lut kuumeeseen muuUman Itmitol
den kuluttua eikä kukaan ollut tz
jälkeen tullut heidän tilalleen
Harry oli Jäänyt työttömäksi Sji
neyssä Ja koska hän aina oli kiivi:
nut takaisin saarille Jossa lhnte
luaui ci aauanui ansalla Biiiitt m
kuin niukan elatuksensa hin oli teh
nyt ystävilleen reippaan ehdotuVv:
jos he kokalsivat yhteen pimrt n-rans- a niin he saattaisivat mitrai
taa Samaralhin ja sieltä Nor-VVe&- J
kalkki neljä He saattaisivtt uJ
siellä Harryn vanhassa talossa Em
taisivat viljellä oinan ruokanu M
pyydysUä kaloja sen lisäksi Heidi:
ei tarvitsisi olla viluissaan Ui si
lissään eikä vaatteilla ollut lainku
väliä — mitä vähemmän hellii olm
yllään sitä parempi!
Kuumetttako? Ei Flinchit ohvi:
varmasti saaneet tartunnan Jo nm
nermaalla- - He olivat eläneet vuosi
kausia kaikkein epäterveellmmmil
lä seudulla Papuassa Ja tulleet XorJ
Weatiln malarian näännyta-r-iri- l
Saarella el yleensä esnntj-nj- t km
metauteja eikä muutakaan m
~U
hyvin terveellinen paikka Alkuasui
kaat? Heitä oli hyvin vähin Nori
West oli hyvin pieni sinne oli rn
vattu vain pari viljelystä Ja FL
chlen pojat olivat asettuneet an- -
maan sen kaukaisimmalle nniuDi
Hekin kenties sapuisivat aluksi au
tamaan töissä
Hänen ystävänsä olivat nuoria jtl
seikkailunhaluisia Ja Ikävöivät fcelJ
(vaikkeivät yhtä paljon kuin Htrj
Joka oli syntynyt Ja kasvanut Uude:
Guinean saarilla) Etelämeren lio
pöä vapautta ja seikkailunluita Ji
elämää ja he kyllästynein! turfl
haan työnhakuun Ja taisteluun yttl
lisääntyvää puutetta vastaan tuoefl
tulvat ilolla
Kane jonka mieleen matkalla oi'
vat yhä elävämmin muistuneet lapfl
suusajan elämykset Ja Joka piren
min kuin toiset ymmärsi Uuden Cu:
nean ihanuuden vaaralliset puolet
huomasi ensimmäisenä rannalla Utr
van äänettömän olennon — Ja P'
märsl mitä se merkitsi Muti
eivät toiset tehneet kun he M'
kistä myöhemmin astuttuaan aiait
laivan Pikku veneestä huomasiv
dfl
niin
heti
sitä
sen Hämmästyksestä Ja XauhustiB
huudahtaen he jäivät tuljottaaa
rannan yksinäistä istuas himnis?'
nein pelokkain silmin
—Mitä tuo merkitsee' Mti on ti'
pahtunut? Murh taanko meidät jofl
nousemme mami uum - m
hv nikemmln närk yneeni mut f
loissaan
Olisi saattanut luulla että h
II mttatnlmlltnn ODaS 7"
loukkaantuneena puhutteli D]
oli kaunotar — ja kui-:- u —
t-_-
i-K lieiaia lnaii mici Aman arvonsa
George Filsonilla Ci ollut nj
naivat nlälkeen kun nan -
121 t- iitviijupiimvja"rlV""Vinsa - vi-- e
el ollut tottunut ihen e —
piti kieltäytyä Jostak
i""" VU1J 1I n'tt VTiniiJ lii
ä_- r- ry trar- TH-rr-- - t- IJJiA —& i_„-o- n nstenen "- -
oli pienet mutta yllättävin _4 ♦in kasroiss"- -
Und Dales joka oli P1
ia eioisa 8n-v- i -
_ K-1- „In r'li J najasaarui n—- - „
moottoripurrella Hän e -
naakaan
__ a j
-K-uulehan Htrrj v
— 1 suinkaan iam — -- -
Fllaon epävarmaa w
He yytUvät kaikki W
ajatteli Harry i"-- "
tH