Vapaa Sana, September 12, 1942

              A
_J
1
SSif
? TTT" -- Jtp'j'i
r
rI r
MVU2 LAUANTAINA SYYSKUUN 12 P — SATUftDAV SEPT 12
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
lndtpndtnt Plnnleh-Canadla- n
Nevvspaper
Publlshed every Tuesday Thuri-ela- y
and Saturday by Tht Vapaa
Sana Press Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Presldent
VAINO MALMIVUORI Manager
REYNOLD PEHKONEN Editor
Prlvatt Addreu of Preaident:
4 Soho St Toronto Ont
Butlneaa and Edltorial Depart- -
menu:
260 Spadlna Ave Toronto Ont
Rhone WA 7721
Regiitered as second-clas- s matter
January 1th 1932 at the Pot
Office Department Ottawa Ont
Subscrlptlon ratea In Canada and
United States: Ptr Year $375: Slx
Months $200 Three Months $100
In other Coontrles: Per Year $500
Slx Months $2W
Kummallista
keskustelua
Olemme pitkin alkaa seuranneet
eri lehtien palstoilta muuatta kes-kustelua
'tvnjVi: kohtaloista sodan
jälkeen Ja terree sen huomion että
keskustelu or n nul kummallisen
luonteen lnkjUiitl olemme otKet
mielenklintoIsU siihen nähden mlU
sanotaan näissä keskusteluissa Itä-meren
pienten kansojen kohtaloista
ja Venäjän vaatimuksista niihin
Nyt jälleen kääntyi huomiomme
asiaan kun luimme Lännen Suome-ttaresta
kirjoituksen joka oli lainat-tu
Oregon Daily Journal-lehdest- ä ja
Jossa sanotaan m m näin: "Yhdys-valtain
hallitus on kieltä) tynyt seu-raamasta
Lontoon johtoa antamatta
edes osittaista tunnustusta Venäjän
vaatimuksille Baltian maihin Viroon
Latviaan ja Liettuaan nähden Ot-taessaan
tämän rohkean ja päättä-vän
kannan hallitus tunnustaa kyllä
Venäjän realistiset väitteet siitä et-tä
näiden Venäjän länsirajalla ole-vien
pienten kansojen väliaikainen
kontrolli suojeleva huolto olisi tar-peellinen
etteivät akselivallat voisi
niitä käyttää kulkutienään Ja apr-rlvaltioln- a"
Tällä tavalla kirjoitetaan mainit-tujen
pienten Itämeren maitten koh-talosta
Asialla on kuitenkin eräs puoli jo-ta
emme yhdenkään kirjoittajan ole
huomanneet ottavan lukuun Nimit-täin
sellainen "pieni" seikka että
tällä kertaa el voida mainittujen
Itsenäisyydestä taikka kontrollista
ruhua mitään koskapa nuo valtiot
ovat täydellisesti vihollisen rauta-koro- n
nila On siis puhuttava sodan-jälkeisestä
kontrollista Jota kirjoit-tajatkin
kaikesta päättäen tarkoitti
vat Mutta siinäpä esiintyykin eräs
kummallisuus joka on aina pistänyt
silmiimme noista maista puhuttaes-sa
Pe kummallisuus on siinä että
Venäjän sanotaan vaatlran niiden
väliaikaista kontrollia sen vuoksi
etteivät akselivallat voisi niitä käyt-tää
hyväkseen puskurivaltioina
Miten tuollainen tulkinta on ym-märrettävissä?
Eikö tämln sodan
tarkoituksena olekaan akselimaltten
kukistaminen koskapa niistä puhu-taan
vielä vaarana enkin jälkeen!
kun esimerkiksi mainittujen Itäme-- 1
ren maitten kohtvlo Itsenäisyys taik- -
ka kontrollin alle Joutuminen tule?'
ratkalsti vaksi? Ja mitä Venäjä te-kee
puskurialueilla sodan Jälkeen
Jos kerran akselivallat kukistetaan
Ja sodanvaara siten poistetaan? Vai
katsotaanko että nuo kääpiömäiset
Itämeren maat Suomikin mukaan-luettuna
Joisa el asu kymmentä
miljoonaa ihmistä muodostuisivat
sodan jälkeen vielä vaaraksi Venäjä]- -
Ile taikka muille maille joa niille an
nettaisiin itaenäJtyy joka niille
kuuluu?
Ja miksi eivät viisaat anomalh-tlmieh- et
koskaan puhu siitä että
kenelle mille valtakunnalle taikka
j valtakunnille annetaan "väliaikai-nen"
kontrolli Saksan yli Saksan
Joka on syypää koko tämän vensen
sodan syttymiseen? Miksi aina Uh- -
li dotaan lyödä arpaa pienten kansojen
kohtaloista kansojen joilla ei ole
mitään edesvastuuta tämän sodan
syttymiseen vaan Jotxa ovat saa-neet
siitä kärsiä täysin siemauksin
Ja Jätetään mainitsematta syylliset
kuten natsi-Saks- a Sen alsoissapitS-misestähä- n
tässä sodassa on kysy-mys
Ja kysymys täytyy olla sn
vaarattomaksi tekemisestä myöskin
sodan Jälkeen ettei Joka neljännes
vuosisadan jälkeen se pääse uusi£
sotia synnyttämään
Toinen asla vielä Eiväthän Itä
meren pienet maat ole sen kummein
pia kuin ovat Belgia Hollanti Nor
Ja Tanska Ja Luxemburg Joiden it
senäisyyttä ei kukaan ole pannut
kyseenalaiseksi natseja lukuunottu
matta Natsit tallasivat verisesti ne
jalkoihinsa mutta sodan jälkeen
niille on itsenäisyyden lupakirja vai-mii- na
liittolaisten voittaessa Miksi
siis puhutaan kontrollista heikom-pien
kansojen ylitse jotka myöskin
ovat joutuneet hyökkäyksen kohteek
si vieläpä kaksinkertaisen hyök-käyksen?
Sanomalehtimlestenkin pi-täisi
joskus katsella nenäänsä
Puutavarasta
suuri puute
Yhdysvaltoihin' vienti ja oman maan
tarve suurena tekijänä
Ottamasta Ilmoitetaan ammukemi-nlster- l
Howen selittäneen että Ca-nada
on vastakkain kalkkein suurim-man
puutavarapulan kanssa sen his-toriassa
ja samalla ilmoitti kahdek-san
kohtaa käsittävän hallituksen oh-jelman
tämän pulan lievittämiseksi
Mr Ilovve selitti pulan johtuvan pää
asiassa tavattoman suuresta puutava-ran
kysynnästä Yhdysvalloissa Ja tuo-tannon
laskemisesta tämän tuoden
aikana Hän keholtti kalkkia tukki
miehistä ja sahatyolälslstä suurim-paan
tuottajaan saakka käärimään
hihansa ylös ja panemaan tuotannon
mahdollisimman suureen käyntiin
Julkaistussa hallituksen ohjelmassa
Julistetaan puutavara ja tuklnhak
kuutyomaat keskiviikosta lahtien vi-rallisesti
välttämättömäksi teollisuu
deksl Selectlve Servicen taholta tul-laan
hankkimaan tjovolmaa metsätöi-hin
Puutavaran käyttäminen tullaan
rajoittamaan siviili- - teollisuus- - rauta-teiden
ja kunnallisten laitosten tar-peisiin
Sanomalehtipaperin valmis-tusta
tullaan kontrolloimaan niin
että paperipuiksi aiottuja tukkeja
voidaan kiijttää sahatararaksl Ja työ-voimaa
tukkien katkaisemiseksi Nyt
Jo paperipuita on viety sahalaitoksil-ta
11 ninerlnnuVämnnll nimilain tul--
JkikSmpiksl Hemlock Ja balsamtuk- -
kien vientiä Yhdysvaltain paperlteh-talll- e
rajoitetaan tiukasti Kir-tukkle- n
vienti on jo kokonaan lopetettu An-taakseen
vauhtia teollisuudelle muu-tamien
lajien hintoja tullaan korot
tamaan
Kolme neljättäosaa Intian kanasti
ei sjö lihaa ja johtuu se uskonnolli-sista
määrä) kslstä
Kakti KarpiUti Yhdellä Itkulla
aaaaaaaaaaY
"mim"--BLHrsWlAd-iBWBW
tarjv i a 'i aaaanvaTaaY--laaaaaaaa- Y
fc-kaf-f
--
aaaaaaaaaavf!aaaaaaaaW''''"aar } jtj £
'''t&Jht&Zeli JVaaaaaaffsiiBaaaaaaaaaaa i-VÄ- iSai 1 am'
yPZii 'm&& aaaaaaaaaaY Lx% I - Pv HL
rOtaaMKl ' aka%W aBaaaa''!ÄRf-llaaaiV-W
&JHBm m KM2&yw&? 'aaa "--
t- --j- äai - t } BafBLk
?%£?' jfBaaaaflLflBlXfX fP( ilB YYSr-- m
HlM?krV aaaaaaaaaaaaaaaaal
BBbVD-- K AN-- i ' 'Baaaaaaaaaaaaaaaal
F 'i _BBBBBU 7s _aaaaaaaaaaaaaaaaaaa1
IfaaaaaaVtaaaaaaaaaaaaaaaaaaaM BaäaäaaaaaaaaaaaaaflK''BaaaaaaaaiW£Vt 0?T
P(BVBBaVavPfläHpHHipBlla1--r -- '
a - - " tf ' v w— --— — w - r w w " — r ~ m- - ~ _ 4u jtjw h e 'fc&KfcMtMKi
Canadan armeijan Inslnöörljoukot ovat harjoittelemassa uudella
valtatierakennuksella Oahavvan lähellä jossa he oppivat käyttämään
kalkkia nykyaikaisia auurla "hulluja Jusseja" ym tlekonelta Har-joitellessaan
ha alit rakentavat teitä ja samalla oppivat ammatin
Jota armeijassa tarvitsevat Siis kaksi kärpästä yhdellä Iskulla
Pakinajuttuja
Nykyaikainen ihminen näkyy kas-vavan
sellaiseksi ettei hän Ihmettele
mitään
Moni nykyisinkin — vaikka maail-massa
myllertävät suuret tapaukset
— vilkaisee sanomalehtien etusivun
otsikoihin heittää lehden syrjään ja
mutisee itsekseen että eihän noita
viitsi lukea kun mitään suurempaa ei
ole tapahtunut
Jos ihmisille olisi esimerkiksi neljä
vuotta sitten sanottu että Hitler läh-tee
sotaan vuoden 1939 syksyllä las
kee valtansa alle koko Europan Bri-tanniaa
lukuunottamatta Ja vieläpä
slvauttaa kaupanpäälliseksi Venäjän
maata Leningradista Moskovan laita-puolia
hlpuen Kaspianmereen saakka
niin sellaiselle ennustelijalle olisi
naurettu ja sanottu että eihän nyt
sentään mahdottomia voi tapahtua
Niin on kuitenkin suut In piirtein
katsoen tapahtunut
Ja kun tuo koko "ohjelma" on men-nyt
nvt kolmen vuoden ajalla tapaus
kellallaan niin ihmiset eivät edes
suuresti lhmettelekään Päinvastoin
odottavat kaiken päälle päivästä toi-seen
Jymy-yllätvksl- d tapahtuvaksi
Ikäänkuin koko mennyt kolme vuot-ta
el olisi ollut Jvmyä Ja Jymy-yllät- ) k-s- iä
täynnä!
Klpa sillä kyllä niitä suurtapauksla
on vielä vastaisten palvienkin varalta
hihassa
Esimerkiksi Saksan kukistuminen
tulee olemaan yksi sellainen
Jotkut ovat tietenkin sitä mieltä
ettet Hitlerille lakia lovdetäkään täs
sä sodassa vaan hän saa laumoineen
lahmata mlellnmäärin toisten kanso
jen alueilla Ja lopuksi painaa ne sak
salaisen "herrarodun" alamaisiksi
puskemaan töitä mutta semmoinen
on väärä luulo
Jokainen Joka kuuntelee esimer-kiksi
tämän mantereen tehtaiden ja
konepajojen kiireistä huminaa käsit-tää
että on nousemassa semmoinen
mvrsky Hitlerin nujertamiseksi jota
maailma el vielä koskaan ole nähnyt
laikka kokenut Tämän mantereen
teollinen voima Ja rikkaudet ovat niin
Manzlfs tri Struthert past Scott Mrs Bott ja patt Bott
della terällä toimimaan sodan hy-väksi
niin johan pelmahtaa ilma sa-keaksi
lentokoneista ja maa tankeis-ta
sekä muista sotatulsulsta Mutta
ottaa oman aikansa ennenkuin kalkki
on kunnossa suurrytkäystä varten
Silloin kun rytkäys tulee niin Ih-miset
jotka ovat turtuneet viime vuo-sien
aikana kalkille tapauksille nä-kevät
jälleen olevan tapahtumassa
jotakin mikä voi heidänkin mieltään
kiinnostaa
Tämän sodan aikana nimittäin tulee
tapahtumaan vielä sellaistakin josta
tämän päivän Ihminen voi sanoa että
niin mahdotonta el Yläpihan ukko-kaan
usko tapahtuvan
Eikä tämä meidän Juttumme ml
kään ennustus tarkoita olla Onpahan
vain pieni viittaus siitä että yllätyk-set
eivät ole vielä loppuneet vaan
ahneinkin uutlsnälkälnen voi vielä
toivoa saavansa nälkänsä moninker-taisesti
tyydytet)ksi
Ja tuskinpa ne uutlsnälkälsten ruo
kavällt venyvät edes kovin pitkiksi
kään
Klvlperän Pekka
Sähkösanoma
Sudburysta
Kirkolle päätetty ostaa uusi tontti
Sudburysta saimme vastaanottaa
torstaiaamuna seuraavan sähkösano-man:
Eilisen Illan kokouksessa kirkolla
Sudburysa paatokset olivat aloittaa
heti rahaston kerä) s kirkolle tontin
ostamiseksi Olkaa h)vä Ja antakaa
runsaskätlsestl kun meidän edusta-jamme
tulee teitä puhuttelemaan
Ensi sunnuntain piknekki tuleekin
olemaan J Jaakkolan farmilla Luo-man
farmin asemasta
— Klrkkokomltea
Lentokoneohjaajat Jotka laskevat
lentokoneensa lentokoneiden kuljetus-laivojen
kannelle eivät Itse näe lai-tan
kantta ja suorittavat he laskut- - suuret että niille el löydy vertaa hi an kannella olevan upseerin anta- - maailmansa Ja kun ne pannaan täy-- mlen merkkien avulla
HONGKONGISTA PALANNEITA CANADALAISIA
Ylläoleva! kuvasta nähdäln ryhmä Hongkongista Iskettiin palanneita lihetytraa
He o?at totltllaldii nm
Ihmiset joskus kuvittelevat ttä
tämän päivän pojat Ja tytöt ovat suu
rempia kuin pojat Ja tytöt tapasivat
olla saman ikäisinä joku aika sitten
Kuvittelevat? Ei se ole kuvittelua
lainkaan Pojat Ja tytöt ovat todella
kin pitempiä ja raskaampia Tällä
mantereella on tapahtunut huomatta-va
nousu olkien ja Ottojen painossa
sekä pituudessa vieläpä viimeisten
viidentoista vuoden aikana Torontos-sa
14 vuoden ikäiset pojat keskimää-rin
ovat yhtä pitkiä kuin 15 vuoden
ikäiset pojat olivat v 1923 ja paino
on melkein sama Neljäntoista vuo-den
ikäiset tytöt ovat keskimäärin
puoli tuumaa pitempiä kuin 15 vuoden
ikäiset tytöt olivat v 1923 ja paina-vat
melkein saman veiran
Nämä numerot perustuvat yleisen
terv eydenholtodepartmentin tilastoi-hin
"Sfi(0 torontolalsesta lapsesta
vuonna 1939 verrattuna tilastoihin
vuenna 1923 jolloin 59000 lasta tut-kittiin
Tulokset on kerätty muistiin
liittohallituksen tilastollisen toimis-ton
taholta ja antavat ne vakuutta-van
todistuksen että nuoret ihmiset
I tänään ovat pitempiä ja raskaimpia
kuin lapset tapasivat olla menneinä
vuo3lna
Tutkimus käsittää lapsia ikävuo-sien
viiden Ja viidentoista välillä Ja
osoittaa nousua painossa Ja pituu-dessa
jokaisessa ikäluokassa Vuo-den
1939 tilastossa pituus on tuuman
ja kahden välillä suurempi 7—13 van-hoille
kuin 1923 Painossa kohoami-nen
nousee säännöllisesti seitsemän
vuotiaasta Jolloin se on kaksi paunaa
suurempi keskimäärin ulottuen aina
kuuteen paunaan 13 Ikävuoteen
Suunnattomasti
sotakoneita
Yhdysvalloissa valmistetaan lentoko-neita
enemmin kuin aksetlmalasa
Clevelandissa pidetyssä työläisten
kokouksessa puhui äskettäin Yhd)S-valtal- n'
hallituksen sotatnlnlsterlon
alivaltiosihteeri Robert Patterson ja
lausui hän puheessaan että Yhdys-valtain
lentokonetuotanto on noussut
nyt sellaiseen määrään että Yhdys-valloissa
valmistetaan enemmän len-tokonetta
kuin kalkissa akselimalssa
yhteensä Tankkttuotanto on myös-kin
suuriin lukuihin Samalla hän se-litti
että Yhdysvalloissa rakennetut
tankit ovat paljon parempia kuin sak-salaiset
tankit jonka ovat Egyptin
taistelut osoittaneet Yhdysvaltalai-nen
Republlc P-4- 7 taistelukone on no-pein
maailmassa hän selitti
Erehdykset kuka ymmärtää
Erään urheilijan vaimo kielsi ml
tänsä lyömästä vetoa hevosista mut
ta mies teki kuitenkin sitä salaa
Eräänä iltana tuli hänen luokseen
eräs hyvä ystävänsä Joka el tiennyt
kiellosta mitään ja sanoi:
—No onnistiko sinua eilen Milli-cent- in
kanssa?
Vaimo v iikasi heti mieheensä vi-haisesti
Ja lUhtl huoneesta
—Nyt sinä turmelit kaiken vaike-roi
mies vaimeni luulee etten mind
enää lyökään vetoja Sinun on Joten-kin
pelastettava minut pulasta
Hetkisen kuluttua kun vaimo pa- lasi sanoi ystävä iloisesti:
—Olen äärettömästi pahoillani Jo
johdatin teidät äsken harhaan Milli-ce- nt
Josta puhuin ei ole mikään he-vonen
vaan tarjoilijatar eräässä ra-vintolassa
Aina tilanteen tasalla
"Onnittelen teitä oletteko saanut
kaksoset!"
En sen minä ole—sehän on naa- puri"
-- Onnittelen sitten
LK TTyLaaaaaaaaaaaaV Hiy aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaV ' aaaH
W& I aaBaaaaaaBH- - £' aaaaaaaHx T aaaaaaaaaaaaasaaaaaaaaaaaaai aaaaaH lkAaaaaaaaaaaaaaaaaV aaaaaaaaaaaaaT aaaaaaaaaaaH äaaaaaaH
nkan linjan laivalla Cripsholm nvlkl tolm vapautettujen vaihtjan jpaBn J Yhdyvllln vfnliI Kuv a 'Z ?
f--- inurnwn mr
UltAlMall
v 1939 TooLr1'"'
'aV-Vhdys-
- TaHo- oeun tilaston jliiu ' " uoo valkoista vf loissa kuudessatoista Ta!i '
un Mutta ioo -- na M
toossa v igc Iap8M :
taa ossakln määrin Tororn!
uooeua 1923 VfrtaIlBa '£ tväesrstäailu1s3savinmnti ai„a- ia -mastot -- kuun että- Y- hdvrMu „UT tattiin hou " n
Pojat 13 v
Pituils pai
(tuumati ib
Toronto:
1923
1939
USA:
nuirrKin
vain lyhyet
57 5 Sj t
594 l-- s
1937-3- 9 595 $ j
Lontoo:
I93S 578 S6
Vrf— K
sut
TWtu
Ktanj
(tuuaat)
M
"u"la —„ x "'-ner-ioitkhuguc aJt pomjimsUi j keskimäärin tvttn t
kaampi kuin keAr poiiV
dentoista Ijässä luttu onkia % toinen Vuotena 19 9 keskimain '" uiomussa c vat Tiidentc
Ikäisinä 639 tuumna pitkiä ja ' paunaa painavia t tot iU t
piiKia ja 109 3 pajraa painavia Sosiaalisen huollon pans
sa pituus ja paino pitäisi Tieläk
nemmän kohota Parempi ja puht
pl ruoka enemmän kunnollista t: tusta terveyttä edistävät harjo set Ja paremmat asuntoolot
muutamia monista tekijöittä jo-- k vat aiheuttaneet Jo ylläelos'
edistyksen
Uutistietoja Suom
Helsingistä IlmolUtaan etti
Iäisten Ja veden vähyydestä tJ
matta tukinuitto Suomessa on ei]
nyt niin hyvin että 5 prosentul
keistä on Jo saapunut mäaräpal
hlnsa Ja ulttoalkaa on vielä paljoa]
lellä
Suomen Punainen Risti tulee :
aa-tuus- sa toimeenpanemaan ts--i
ryntäyksen Punaisen Ristin täjl
tehdä työtä kansan terveyden
dolltsen alenemisen estämiseksi I
mu imeminen !0)iamiseKsl loa
voille Ja yleisen uudelleenrakerl
t)ön järjestämiseksi
Ruotsi on lahjoittanut yhdel
terveyssiskokotia äitiyshuoltosi
takalslnvalloitetuille alueille
täten näitten kotien lurun Suosi
350:teen
Suomen kauppa- - ja teolhsuasi
teriö on uudistusten ja laajeud
alaisena Hiljattain nimitetyt pa
kot ovat eri jaostojen Job
Teollisuuskoululssa Tampereeni
singissä Viipurissa ja Turussa i
Uitellaan laajennuksia vlimekJ
nltussa lalvaln rakennusharjolrl
Samoin kokeilua Suomen luociol
kauksien hyväksikäyttämiseksi
jennetaan hallituksen avulla
Tieteellisiä paloi
lt000000 tonnia rautaa ja
mua tarvittiin pitämään lhdy-- J
terästehtaat käynnissä vuoden
ensimmäisinä kuutena kuukaute-- J
Aleutlen saaret crat puattonJ
mun ympäröimiä Ja tuliperälsi
lenhuippuja Jotka pistävät
merestä
Banaanista joka on yksi mul
vanhimnla hedelniä malnlttlJ
nalalsissa kirjoituksissa yB
vuotta sitten
Yhdvsvallo ' ci vuon
4949780 henk i jollen id'tk'i
oli saksankieli
Kamferttl ta "I J P1'
tu ovat aineita n Jn moni
vel ta lääkeaineiden Jouko
60J
601
558
yhä
t'l
saadaan kyllästyttämättöffiäii
hydraatista nimeltä terptc"
Kr3 mies loka KS1 W:al
— -- — " ' H
-- ISiilrgrlen lkCJJ tssot—!
nmat hampa"'1 ' „ ~~ irt lmltnninll lp'jSC3tä' " "l
täisi kestää
Monissa lentok
ovat nyt kokeilu'™
pellit takana V'"1
lentokonetta
Vaikka Yhdys
suolaa yli 1000-s- t
niin on tuota u
Yhdysvalloissa '
Michiganin vaiti
nykyisen kulutuk'-J00000O0-- )
vuodtk!
Kokeilut nuor?
ovat oo!ttaneet
käärmeitä enrt vanhempien
loin alkavat
rii'ii
!l!s-- -
nlns V'
ur
U
) t 151
i
ay —
ne p--- -
A
e
~
u JJJ f
I'J- -
cuk1
TJ I 1W kää
K
unn