0110a |
Previous | 26 of 40 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
tt f i ftummA OIAIIUUKTAJISTA OMUMSSA Kirjoittanut E M JOUPPI Kertomus Keski-Ontario- n nikkeli-tuotannosta on kuin satua satua joka on täynnänsä mitä vaihtelerlnta ro-mantiikkaa yllätyksiä ja probleemeja Kun Tom Hanakan v 1883 löysi kuparloorla nykyisen Murray-kaivok-se- n lähistöllä CPR:la tehtäessä ei rikkainkaan mielikuvitus osannut e-d- es aavistaa että Tomi iski niin suu renmoiseen mlneraallrlkkauteen jona nlkkellalue nykyään tunnetaan Kupa-rloorla se sisälsi mutta siinä oli jo-tain muutakin mitä se joku muu oli sitä el ollutkaan Tain niin helppo saada seitille Mlneraallnetsljöitä alkoi kuiten-kin risteillä alueella ja neljän Tilden Tuoden sisällä tehtiin kalkki nyky-äänkin tunnetut huomattavimmat löy-döt Seuraavat 15 nimeä kuuluvat niille uranuurtajasankareille jotka ovat samonneet soiden ja rotkojen halki kllpeilleet kallioiden kupeilla syöneet prospektorin yksinkertaisia I sapuskoita nukkuneet nuotiotulien ääressä kärsineet miljoonien sääs-kien Ja muiden hyönteisten tuotta-mat vaivat ja näissä erämaan oloissa "nuuskineet" Ja maanpovesta alkupe-räisin tiedoin nlkkellaartelden ole-massaolon tiedoksi saattaneet He ovat: fiinaldo McConnell Robert Tough James Stoble Thomas Frood Charles Crean Henry Rangers Thos Baycroft A 'McCharles John Cryder-ma- n ja hänen poikansa Huss Albert Harvey Robert Voods Foster Shlelds FJ Eyre Wm McVlttie George Jackson Ja olisi kai tusinan Terran vielä muitak n mutta vähem-män merkltyselllsiä Huomatulmpana "nikkelituotannon-Isänä- " kuitenkin pidetään Samuel J Rltchleä Summlt Countysta Ohiosta Samin sattuma viskasi Canadaan V 1878 hän tapasi erään ontariolal-se- n 'McMullantn Washlngtonlssa joka hankki siellä varoja rautaoorin tuo-tantoa varten Hastlng Countyssa Ont Ititchle lyöttäytyi puuhan taak-se ja v 1882 Ont lalnlaatlJakunU antoi lupakirjan Central Ontarion rautatien rakentamiseen Kun rauta-oorl- a aletuin kulettaa markkinoille el sillä ollutkaan kauppa-arvo- a Nyt Rltchlellä oli joutilas rautatie käsis-tään jolle täytyi löytää kuljettamis ta Sattuma tuli taasen tälle yritteliääl-le miehelle avuksi Ottawan museos-sa hänen huomionsa kohdistui keski-Ontario- n nlkkelloorisämppeliln Hän kiiruhti keskl-Ontarioo- n insinööri mukanaan ja otti heti oikeudet 1400 eekkeriin mlneraalimaastoa Ja myö-hemmin 30000 eekkeriin Canadian Copper Co organisoitiin Jonka en-simmäiseksi presidentiksi hän Hit-eille tuli Valkeuksia el kuitenkaan vielä ol tu voitettu Nlkkelioorln puhdistus Ja Jalostusmenetelmät olivat tuntemat-tomia Monet laboratooriot Torontos-sa Ottawassa Vashlngtonlssa yrit-tivät ratkaista probleemia Orford Copper Co New Jerseyssä vasta sen ratkaisi sulatettuaan tuhannen tonnia Sudburyn alueen oorla Tämä oli v 1S87 Seuraavana vuotena Insinööri Ja-mes Ryley Englannissa onnistui se-kottama- an metallit josta syntyi kuu-luisa Ja kjsytty nlkkellteräs Sitä alettiin kokeilla sotalaivojen panssa-reiksi Se oli verratonta Nikkelin tu-levaisuus nättl varmalta Sille tuli suuri kysyntä Mutta enslm suurso-dan loputtua päättivät suurvallat ra-joittaa sotavarustelut Nikkelin ky syntä tavattomasti väheni Yhtiön ta-holta alettiin maailmanlaajuisesti et-siä nikkelille kysyntää rauhan tarpei-siin Onnistuttiin Nikkeli rahasi tiensä lukuisille inhimillisen elämän aloille Sota tai rauha nikkeliä tar-vittiin aina V 1SS2 rakennettiin Sudburyyn vasta enslmäiset asuinrakennukset kaksi hlrslkämppää nykyisen Elgin-kadu- n varrelle kaupungintalon ralk-keill- e Ympäristöä silloin lakaisi suu-ret metsäpalot Sydäntalvella 1SS3 jesultta Joseph Specht rltl ulkona jättllälsmäntymetsässä ensimälsen san&ns: elitv'kspn~ im™ vinnn --- p- in sijoitti seudulle cnMmllsel rautatie-rakennuskämppän- sä siirtäen ne jo taas Biscotasingiin 1SS3 Jolloin Sud-bur- y sai kokea ensimälsen "depres-sontnsa- " kun asukasluku laski 1500: sta 300:an Silloin et kylässä ollut vleU minkäänlaista kauppaliikettä Niitä el CPR sallinut Kiellon tarkoi tus oli pitää viinakauppiaat etäällä rautatlerakentajista Ykslldyrltteliäl-syyde- n halu oli kuitenkin mahtavaa CPR:akin voimakkaampi Ja v 1SSI John Frawley (joka kuoli vasta pari kolme vuotta sitten) perusti ensi-maise- n vaatekaupan Sudburyyn paik-kaan Jossa sijaitsee Davies Uros kul-takauppa Suomalaisten osuus uranuurtajina V 1885 enslmäiset suomalaiset saa-puivat alueelle Yksi heistä oli tämän kirjoittajan isoisä "vanha" John Jouppl-Lauttamu- s ja edesmennyt Va-- ter-kunna- n farmari Tom Karppi-Jacobso- n Jalkapatikassa he joutuivat Sault Ste Mariesta astelemaan Cop-- per Clifflin kun rautatietä el ollut se rakennettiin vasta kaksi vuotta myöhemmin eli v 1887 Näin kertoi tunnettu cliffllälnen John Lauttamus-Hil- l joka on puolen vuosisataa työs-kennellyt alueella Joista 43 vuotta nlkkellyhtlöllä — kaivoksissa ja vii-meisen 40 vuotta koneverstaassa korjaillen enimmäkseen porakoneita Joilla sadat malnaripojat ovat luke-mattomia reikiä kiveen porailleet Hän on nyt eläkkeellä samoin kuin John Hauta-aho-Wilso- n Mike Hill ja Otto Toivonen MBjmjBBr ' A i SjBTBSmmsmS MyB{' aBVNawsmYeM BBBBBBBBj ' SBEäaj SSBKyiBBBBH BBBBBBBBBBBBS BBBBBBBKVi SSSmrn—--J% i s miS9TSi lw4 sbbbbVMbf MBi ksKl bbbbBm-- c BHBBBH?? k 'tV?&tA- - r S a 'iv i 'ftsMHI£bSmBTlWjB': SSSU jpWf"k-M-awmF JBBBBBBBHBBHvmtMBBBVl i BBBBBBBBBVBBBBH 'ilBBBBBK ki "SBBBBBBBBBBsr!i ' bbbbbVI Ät JIbbbbbBK j ' 'lBBBBf ABbWBBBbUbI bbbbbV' Bbbi bbbbbbbH sbbbbv s'fH !BVPH AIKOJEN TAKAA Kuva esittää vanhanaikaista pora-konetta Jota hoiti kaksi mltttä käyt-täjä ja auttaja Näitä koneita ovat tuhannet suomalaiset käyttäneet Cop-per Cliffissl Näiden koneiden käyt kuntolalna huoUhtimlntn oli John Lauttamus-Hllll- n huolena Saimme niinikään haastatella eräs-tä toistakin "vanhaa talmerla" Erkki Korpimäkeä eli 'Varnaan-Erkkl- ä' Hän on syntynyt Kauhavalla 1868 on nyt 74 vuoden Ikäinen Ja v 1888 saapui Canadaan el kultaa vaan 'nikkeliä vuolemaan Samana vuotena ensi- - mainen sulatusuuni enslmälsessä suli-moss- a alkoi sulattamaan metallia Copper Cliftissä Vasta kolmea vuotta aikaisemmin eli v 18S5 oli Thos Johnson rakentanut ensimälsen ra-kennuksen — hlrslkämpän — Cllffiln Tower Ja Balsani katujen kulmauk-seen niille seuduille jossa kiinalai-nen pesulaltos on sijainnut vuosia Samoihin aikoihin 'nikkelin-Isä- ' Sa-muel Kltchie hankki omistusoikeu-den Frood Creighton Evans Ja Cop per Cltff kah os valtauksiin Samana vuonnahan se enslradlnen Junakin 'lännenrataa' porhalsi Sudburyn läpi NVtnnlpeglln Tuona aikana työtavat olivat yksin-kertaiset Ruumiillista voimaa Ja sit-keyttä vaativia I-eveäha-rtiaiset mie het olivat tietenkin haluttuja Lapio kirves hakku Ja kottlkärryt kun oli-vat pääasiallisimmat työvälineet Kil pailu työnteossa italialaisten Ja suo-malaist- en välillä oli ankara Iltasin kämpässä oli varsinalslmpana keskus-telun aiheena kuka kaivoksessa oli nostanut nostokoriin suurimman ki-ven Ja kottikärryillä oli puskenut suurimman kuorman "kylmläklvlä" ooriläjän päälle Jne Näin setä-- Santeri Isäukko ja Isoisäkin Suomes-sakin kertoilivat Useamman sen ajan "tervaskan non" olemme kuulleet akuuttavan että finnit pärjäsivät tallmannellle työnteossa hjTin Ja Tieläpä Juonnis-sa Ja tappelussakin Jolta silloin täl-löin syntyi kun el muuten "pärjätty puheesta" Erkillä on erinomainen muisti Hän kertoo yli 50 vuotta tapahtu-neista asioista kuten eilisistä tapah tumista ryysimme hänen mainitse-maan muutamia työtoveriensa nimiä "No ensiksikin Isoisäsi jolle mm saapui kirje Suomesta osotteella vain: LAUAUX HAALMKUtm M i -lATUHO AV MAHON M f Mr UsjttUMg Caa4- - ja joka oU astsOlasfl miss joka oa kairalla Uksayt aslailsessl CUffln kaivok-sessa Isäsi Mlkko Jouppl-Lauttam-us työskenteli "kylmllläkivllla" kaksi setääsi Santeri ja Jack eli John pari äitisi serkkua John Pölkky ja minä Ville Ruotsala ja John Lahti kaikki Kauhavalta Tom Jacobson ja Erkki Karppi Vähästä-Kyröst- ä Helkki --Myrkky Isoltajoelta Helkki Mäkinen Saarijärveltä John Freeman Isosta-- Kyröstä Herman Koski ja Jussi Kel-tamäki Nurmosta Ja mahdollisesti erältä muitakin Joita en yhfäkkiä muista" selitti hän "Kuinka pitkää työpäivää silloin tehtiin" tiedustelimme i "Kaivoksessa 10 tuntia sulimolla ' 12 tuntia palkka niille jotka lapioivat malmiklveä sulatusuuniin 2 dollaria ' pälrä: oorinkärrääjille $175 sulan kuparin kärrääjille $150 Ja ulkotyö--' Iäisille $140 "kylmilläkivillä" (Green- - ore) täytetyn arvovaunun purkamises ta sai urakalla $175 Tätä työtä el ollut talvella" selitti Erkki pllppuaan I Imaisten "No missä te ruokailitte?" "Asuimme useita miehiä samassa hirslkämpässä Yhdessä ostimme ruokatarpeet Jauhot 100 Ib maksoi silloin $125 ja kukin vuoron perään olimme kokkina" "No miksikä ette ottanut Jotain nuorta neitosta pitämään taloutta? utelimme "Mistäpä otti Vain yksi tyttö (edesmenneen varakonsuli Thoa Kranssin slsko) Sanna Kranssi (myö-hemmin Mrs Tom Jacobson) oli sil loin kylässä eikä vaimojakaan ollut i kuin parilla suomalaisella Sitten tu-li kyllä kolme tyttöä VähästäkyrösiU Kilja Karppi LUsa Ollilla Ja Sanna Krustlla Kaksi heistä Joutui naimisiin heti ja kolmas lähti avioliittoa kar-kuun Yhdysvaltoihin" selitti Erkki naureskellen "No entäs huvittelu- - Ja valistus-riennot?- " "Missäpä sitä paljon huviteltiin Ensiksikin oli työpäivä pitkä työ raskasta sillä silloin tehtiin työt kä-sin eikä koneilla Kärrääjillä tuppasi toisinaan kädet ja jalat turvottumaan Niitä hieroskeltiin Iltasin "llnjamen-teillä- " joka olikin sopivaa ajankulua Paikkailtiin vaatteita Ja korjailtiin kenkiä ja kintaita Joskus lauantaUin lähti yksi Joukosta metsäkujaa myö-ten mitään maantietä el vielä ollut hakemaan Sudburysta viinaksia sun-nuntaiksi Hyvä viina maksoi silloin $150 gallona ja parhain 2 dollaria Kauppaa piti sellainen puujalkainen mies" "Minkälaisia sanomalehtiä silloin Ilmestyi!" "El mlnkäälalsta Ainoat uutisläh-teet olivat mitä korvakuulolla kuul tiin ja mitä Suomi-uutisi- a saatiin kir-jeenvaihdon kautta omaisilta Toisen klellslllä oli jonkinlainen pieni klr-- kontapalnen mutta kun emme osan neet kieltä ja ei sitä haluttu opetel- - takaan kun jokaisella oli aikomus heti "rikastuttua" palata kotimaa-han takaisin niin el sinne kirkkoon-kaan tullut mentyä" Tällöin el todellakaan vielä ilmes-tynyt mitään tiedonantoTällnettä Enslmälnen sanomalehti "Sudbury Journal" alkoi Ilmestymään vasta maallsk 5 p 1891 Siis 51 vuotta Mutta Cllffihän oli silloin melkein suomalaisten hallussa oli suomalai-nen poliisikin — Herman Lahti joka myöhemmin samoin kuin John Vir-taki- n tuli kuuluisaksi sen Nuoriso-sema-rlitajut- un yhteydessä Olisitte Järjestäneet huveja suomeksi ja oli kai joukossanne sellaisia jotka osasi-vat "lontotakln"? kiusottelimme "Heikkoa tahtoi olla Omat valkeu-tensa ne olivat kieliasioissa Herman-nillakin Kerrotaan että eräänä päi-vänä englantia puhuta nainen meni koiraveroa maksamaan Hermannille Herman el sattunut tietämään tai muistamaan miten "naaras" ja "koi- - Utti raC rata aaaoflda ttta: "dog Hk a cost oa dollar and dog tik yon eost flve dollars" Asla tali ymmärretyk-s- l vaikka sanotaan sen naisen suon kuulema menneen hienoon hymyyn" "Kerrotaan Hermannin erään ker-ran pidättäneen Juopuneen miehen Kun tuomari tiedusteli oikeudessa mistä miestä syytetään Herman se- - Iitti: "thät fala drink i stoffla :: putelllsta last nlght" Poliisi samaa kansallisuutta tuomari joka oli itsekin tavallisesta työmiehestä virkaansa kohonnut Ja kuullut paljon murteellista englantia ymmärsi varsin hyvin mistä oli kysy-mys Enkä minä näitä kerro ollen-kaan tummentaaksenl näiden edes-menneiden muistoa mutta vain o-voittaak- seni minkälaisiin valkeuksiin sitä Ihminen voi joutua kun el osaa englantia puhua Olen itsekin Joutu-nut vaikeuksiin ja monenlaisiin koni- - $?j'V? ' '' '£H'':?~'& X'i VANHAA COPPER CLIFFIÄ W: ' V{5? '"v Cliffln nuorisoseuran haali Ensimmäinen suomalainen hasll Rakennettiin 1902 vuonna 1915' Nyt saavummekin kertomuksessam-me Jo vuosisadan vaihteeseen 1902 rakennettiin enslmälnen suomal haali Clifflin Temperance-kadull- e vähän länteen Emma Ja Jack Mäen asunnosta Silloisessa NuorisoseU' rassa toimihenkilöinä löydämme van-hasta pöytäkirjasta mm seuraavat nimet: John Wlrta Sigrid Lecsh Ruu Mäki John Kontio Senja Kamppi Aug Tähtinen Jne Tämän seuran tarkoitus oli taistella juoppoutta vas-taan edistää näytelmätaldetta ur-heilua musiikkia ym henkisesti va-listavia pyrkimyksiä Nuorisoseuran pöytäkirjasta 1910 löydämme meillekin tuttuja ni-miä mm Onni Saari (sanomalehti-mies) Herman Lahti eli Vlck (Cllf-fi- n enslmälnen poliisi) Lempi Mäke-lä John Larm Hannes Lahti Fanni Pakkala Jack Kannisto Jack Pun-ka- ri Hilma Mäki Emil Pernu John Virta Thos Tuori Jacob-son Tyyne Mäkelä Malja Lahti Thos Franssl John Valll Kasurinen ym Nuorisoseuran naalissa näyteltiin tanssittiin voimisteltiin seurustel tiin yleensä kaikenlaista kulttuuri-toimintaa Ja hauskuutta oli paljon sillä silloin kaiken muun lisäksi haa-Ull- a oli vielä "uutuuden viehätyksen-säkin- " Se oli kun "puoli ruokaa" mo-nelle seuraa haluavalle ja kotl-lkävä- ä tuntevalle Haali paloi 1915 Toinen haali rakennettiin "vanhan myllyn päälle" 1916 mutta kun rakennus tuli yhtiön kuonankaatopalkan tielle ntln myy-tiin tontti yhtiölle ja haali siirrettiin varttimaili Sudburya kohden Siinä toimittiin v:sta 1924— 1928:aan Aina vuoden 1915 valheille oli Cop-per Cllff keskl-Ontarlo- n suomalaisten keskuspaikka Clifflin tulivat miehet lepäämään 'metsä- - sekä Algoman Northernln klvlkattltyömalltakln Joskus suurienkin rahatullojen kanssa Hyvin tunnettuja täysihoito-lolt- a olivat Ellan-Kais- a Vallin-Kres-s- u Livia Marttila Mäkelä Jaakkola Wlrta ym Näissä oli tilaa palkalli-sille kaivos- - ja sullmotyolälsille LONG LAKEN KUNNAN "POMOJA" vv-AB—sjsJB- jH SäfeHflMPgVATsmTsmTsf JbiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH BBBBBBBBBBBBBBBBBSaSftBBBBBBlBBBBBBBBBBBBBBB BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB Taksns vassmmalts olke2l'e: Nltslll rahastonhoitaja Jouppi veronkantaja trustllsit Vattl Poutanen Emil Ahola ja Ilmari MJkl vlimek-slmalnitt- u tyttöjen villaa Hänestä vasemmalla opettajatar Jean Leppänen oikealla postimestari Mathilda Virtanen Hakalla'' selitti kaasUtaltaTaav Bt Nila noita ktellkoausellakala sat tuu tosiaankin meillä kullekin Itsel-lenunek- ln Tämän kirjoittajalle sattui sellainen Cllffia sulimolla neljännes-vuosisataa sitten Paasin! vei minut uudelle sulimolle työhön siellä ole-van miehen kanssa joka puhui eng-lantia hyvin Kokonaista viisi tuntia kului ennenkuin saimme setrille ei bla:k-musta- a olemme Luulin häntä skotsmannlksi ja hän minua italialaiseksi sen pienen kieli-virheen takli että sanoin: "no ka-- rll" kun minun olisi pitänyt sanoa: "I do not understand" Vasu sitten kun kolmas suomalainen saapui ja alkoi meille härmäksi haastella Jo-hon aloimme suomeksi vastailla au-kenivat silmämme ja meiltä molem-milta tuli sama ihmettelevä kysymys että "suomalainenko sinä oletkin?" " — "" - - --r - yismmjmjmjmjmjmjmjmjmjmjmjmjmjk__' -- „: BjBjjBJBV m J 1 N -- :i Kuvassa on Copper Keskl-Ontarlos- sa v Palot V sa v Magnus A v et tä — se K C M — I kä kauempaakin tuleville reissupojil-l- e Joista monet tykkäsivät tuoda "pullon kotiin" koska se oli täysin laillista Ja laulella Taulapään eli Koskls-Kassu- n tekemiä viisuja Ca-nadas- ta että: Canada ssa on korvet kolkot Erämaat niin synkeät Siellä ne nuoret relsupojat Harhaillessaan uupuvat Nuoria elinvoimaisia miehiä oli sa-dotta- ln ja vain muutamia nuoria suo-malaisia naisia Täten el sydänkäpyä riittänyt Jokaiselle Ken heilan sat sitä Ilman Jääneet kalehtlvat Pikku yhteenottojakin niistä syntyi Onko sitten ihme että niin moni poika koti-ikävä- n seuranpuutteen ja kai-vos-päänklv-un painostamana erehtyi hakemaan ajankulua väkijuomista Sitten suomalaiset alkavat hini teen keskittymään Sudburyyn Noin zs vuotta sitten eli v 1914 kiu Pouksma oli enslmälnen suomalaisis-ta Joka rakensi oman talon ja saunan Ontarla-kadull- e väittää hän Sitä ennen jo kuitenkin Sudburyssa oli vakiintunutta suomalaista asutusta Palautamme tasa mieliin eräitä ni- miä: Sllvaanus Kuula Oskari Otava Oscar Turja Emil Jansson räätäli reunanen John Ajola toht Sunelt Hlskl Kauhanen Knut Harju Frank Snellman Aug Kannisto toht H Koljonen Alex Salo asloltsljat Ja-cob Janis sekä Erickson Kusti Puik-ki John Reipas Valte Luoma Karl Lehto John Allan JV Kannasto jonn Laakso ym Nykyään on Sud-bury aivan kiistattomasti suomalais-ten ja koko Sudburyn piirin keskus Sudburyssa sykkii koko nikkeli-aluee- n sydän Ja nyt tämä kirjoitus saakin Iod-- pua tähän Lyhyin — pikapllrroin — olemme tässä puolen vuosisadan ta-kaisia muistelleet Apulähtelnä meil-lä on ollut nikkelin 50-vuotlsJulka-lsu vanhojen taimarien haastattelut sekä oraat kokemuksemme runsaan 30 vuo-den ajalta Nikkelin historia on mie-lenkiintoinen Sen edistys ja "maali-ma- n valloitus" on ollut melkein me- - teoorimalnen Tuhansien suomalais-tenkin elämänkohtalo on siihen lähei-sesti liittynyt Ja sidottu Ehkäpä ne enslmäiset suomalaiset Jotka 57 vuotta sitten Copper Cllffiln saapui-vat eivät varmaankaan nyt jaksaisi uskoa silmiään kun yhfäkkiä näkisi-ä- t mitä ihmeitä työ tiede ja tekniik-ka nikkeliin yhdistettynä ovat nlkke-llalueell- a ja koko maailman monivai-heiselle koneistolle aikaan saattaneet 8e on meillekin kuin satua vaikka o- - min silmin olemme olleet sen kaiken näkemässä Nostamme hattua noille uranuurta-jille! Olivatpa he mlneraallnetsljöitä insinöörejä tai tavallisia työmiehiä —kuuluivatpa he mihin kansallisuu-teen tahansa niin kaikki he ovat kun-nialla kortensa kantaneet yhteiseen lakoon He ovat clleet luomassa ver-taten- ta nlkkellteolllsuutta jonka tuo-te on nykyjään melkein aivan välttä-mätöntä kalkilla inhimillisen elämän aloilla A v annoja km n MU1S0J Tuli tasa Mieleen v Piirileikkilaulu jota nuoZ ' Otaa snää muu mnää otaan nu&a ollaan ystäTit aina vaan Muistan senkin alan i Sudburyssa ilmestyvä Vapaui JN :"Lt__:"' ""um uu a 5i suuria Jtenlitynytu kasta maata olivat r-- !i siansa kaikissa asioissa i 7} sitten liiton keskenään u Jjr totffl Ptl l-robl uerrua lolvit — t tsäiistsää eptiteänemolplaiäan ykhadnessosjäa j jtjJV-"- ' maan Senkin muistamin r?5 ka he sitten lähtivätkin yhde„i7 seita puolen pieniä kacint maan Sitten kun he elivät iif niin he luultavasti laJoivat (w uc ja ue maai minä oUn nvuaaon maat Ja ollaan ystävät r Sitä hommaansa he sitten harjoittaneet ryöväten nlPntTj sojen omaisuuksia ja taon v- -l sekä vaatineet heitä talpumaijr1 wnsa ane jotKut uhreista ot neet sentään kampoihin Ja yritx ahnailauanneKeutoKeKläaäan vahpeaitiäna JsaillräehbelUni kansoina Tuli sitten sanan kähnäi sopi veljille Kukaan el varmuudella t dä mistä riita syntyi Vapausku i noo vain sen verran että ?sVi- - natsljoukot raakamaisesti hyolifc vät vapautta rakastavan Vki kansan kimppuun Mutta mlku hökkäsl sitä el sanottu lehti koskaan sanonut varmuudella Vanhojen muistojen Joukkoon b lulsl sekin kuinka meitä suomiko ennenalkaan noin 10 vuotta inc värvättiin erääseen suureen ] maahan rakentamaan sitä Toa lähti mutta useat eivät eeurtie kehoitusta Ja parempi olikin a pois sieltä tuli joka vain suinkin ps sl niistäkin jotka houkutusta ttti ten sinne siirtyivät Tämä hepro kepsun kanki on aina huutanut pieniä kansoja el tarvita enil kots] ne perustuvat raakalaUajalle H r velevat että kun on olemassa rr dlktaattorimalta niin voihan pl kansat yhtyä niihin Ja silti ne Tkl kln toimivat vaikka verhotussa n dossa näiden diktaattorien hrric Ja heidän etujansa valvovat Minä olisin sitä mieltä että ii taisi puhaltamaan niin lujasti rf hiileen että sen loimu polttaisi hi kl diktaattorit maanpäältä Ykil pr haimpla sellaisia tekoja olisi ura tätä demokraattista maata sen on lussa diktaattoreita vastaan — Merta ÖHHitUL 10-Vuotia-alle Vapaa Sanalle! Fiina West Vapaa Sanan Asiamies 210 Balsani St X Timmins Ont Parhain Onnittelu 10-Vuotis-elIe Vapaa Sanalle! Hilda Miettinen 76—5th Avenue Timmins Ont — Rooming Ho lse - Onnittelumme 10-Vuotis-elIe Vapaa Sanalle! Sylvia ]a 0 Wra — Makeiskauppa — W—tth Avenue Timmins Ont
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, March 28, 1942 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1942-03-28 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7000979 |
Description
Title | 0110a |
OCR text | tt f i ftummA OIAIIUUKTAJISTA OMUMSSA Kirjoittanut E M JOUPPI Kertomus Keski-Ontario- n nikkeli-tuotannosta on kuin satua satua joka on täynnänsä mitä vaihtelerlnta ro-mantiikkaa yllätyksiä ja probleemeja Kun Tom Hanakan v 1883 löysi kuparloorla nykyisen Murray-kaivok-se- n lähistöllä CPR:la tehtäessä ei rikkainkaan mielikuvitus osannut e-d- es aavistaa että Tomi iski niin suu renmoiseen mlneraallrlkkauteen jona nlkkellalue nykyään tunnetaan Kupa-rloorla se sisälsi mutta siinä oli jo-tain muutakin mitä se joku muu oli sitä el ollutkaan Tain niin helppo saada seitille Mlneraallnetsljöitä alkoi kuiten-kin risteillä alueella ja neljän Tilden Tuoden sisällä tehtiin kalkki nyky-äänkin tunnetut huomattavimmat löy-döt Seuraavat 15 nimeä kuuluvat niille uranuurtajasankareille jotka ovat samonneet soiden ja rotkojen halki kllpeilleet kallioiden kupeilla syöneet prospektorin yksinkertaisia I sapuskoita nukkuneet nuotiotulien ääressä kärsineet miljoonien sääs-kien Ja muiden hyönteisten tuotta-mat vaivat ja näissä erämaan oloissa "nuuskineet" Ja maanpovesta alkupe-räisin tiedoin nlkkellaartelden ole-massaolon tiedoksi saattaneet He ovat: fiinaldo McConnell Robert Tough James Stoble Thomas Frood Charles Crean Henry Rangers Thos Baycroft A 'McCharles John Cryder-ma- n ja hänen poikansa Huss Albert Harvey Robert Voods Foster Shlelds FJ Eyre Wm McVlttie George Jackson Ja olisi kai tusinan Terran vielä muitak n mutta vähem-män merkltyselllsiä Huomatulmpana "nikkelituotannon-Isänä- " kuitenkin pidetään Samuel J Rltchleä Summlt Countysta Ohiosta Samin sattuma viskasi Canadaan V 1878 hän tapasi erään ontariolal-se- n 'McMullantn Washlngtonlssa joka hankki siellä varoja rautaoorin tuo-tantoa varten Hastlng Countyssa Ont Ititchle lyöttäytyi puuhan taak-se ja v 1882 Ont lalnlaatlJakunU antoi lupakirjan Central Ontarion rautatien rakentamiseen Kun rauta-oorl- a aletuin kulettaa markkinoille el sillä ollutkaan kauppa-arvo- a Nyt Rltchlellä oli joutilas rautatie käsis-tään jolle täytyi löytää kuljettamis ta Sattuma tuli taasen tälle yritteliääl-le miehelle avuksi Ottawan museos-sa hänen huomionsa kohdistui keski-Ontario- n nlkkelloorisämppeliln Hän kiiruhti keskl-Ontarioo- n insinööri mukanaan ja otti heti oikeudet 1400 eekkeriin mlneraalimaastoa Ja myö-hemmin 30000 eekkeriin Canadian Copper Co organisoitiin Jonka en-simmäiseksi presidentiksi hän Hit-eille tuli Valkeuksia el kuitenkaan vielä ol tu voitettu Nlkkelioorln puhdistus Ja Jalostusmenetelmät olivat tuntemat-tomia Monet laboratooriot Torontos-sa Ottawassa Vashlngtonlssa yrit-tivät ratkaista probleemia Orford Copper Co New Jerseyssä vasta sen ratkaisi sulatettuaan tuhannen tonnia Sudburyn alueen oorla Tämä oli v 1S87 Seuraavana vuotena Insinööri Ja-mes Ryley Englannissa onnistui se-kottama- an metallit josta syntyi kuu-luisa Ja kjsytty nlkkellteräs Sitä alettiin kokeilla sotalaivojen panssa-reiksi Se oli verratonta Nikkelin tu-levaisuus nättl varmalta Sille tuli suuri kysyntä Mutta enslm suurso-dan loputtua päättivät suurvallat ra-joittaa sotavarustelut Nikkelin ky syntä tavattomasti väheni Yhtiön ta-holta alettiin maailmanlaajuisesti et-siä nikkelille kysyntää rauhan tarpei-siin Onnistuttiin Nikkeli rahasi tiensä lukuisille inhimillisen elämän aloille Sota tai rauha nikkeliä tar-vittiin aina V 1SS2 rakennettiin Sudburyyn vasta enslmäiset asuinrakennukset kaksi hlrslkämppää nykyisen Elgin-kadu- n varrelle kaupungintalon ralk-keill- e Ympäristöä silloin lakaisi suu-ret metsäpalot Sydäntalvella 1SS3 jesultta Joseph Specht rltl ulkona jättllälsmäntymetsässä ensimälsen san&ns: elitv'kspn~ im™ vinnn --- p- in sijoitti seudulle cnMmllsel rautatie-rakennuskämppän- sä siirtäen ne jo taas Biscotasingiin 1SS3 Jolloin Sud-bur- y sai kokea ensimälsen "depres-sontnsa- " kun asukasluku laski 1500: sta 300:an Silloin et kylässä ollut vleU minkäänlaista kauppaliikettä Niitä el CPR sallinut Kiellon tarkoi tus oli pitää viinakauppiaat etäällä rautatlerakentajista Ykslldyrltteliäl-syyde- n halu oli kuitenkin mahtavaa CPR:akin voimakkaampi Ja v 1SSI John Frawley (joka kuoli vasta pari kolme vuotta sitten) perusti ensi-maise- n vaatekaupan Sudburyyn paik-kaan Jossa sijaitsee Davies Uros kul-takauppa Suomalaisten osuus uranuurtajina V 1885 enslmäiset suomalaiset saa-puivat alueelle Yksi heistä oli tämän kirjoittajan isoisä "vanha" John Jouppl-Lauttamu- s ja edesmennyt Va-- ter-kunna- n farmari Tom Karppi-Jacobso- n Jalkapatikassa he joutuivat Sault Ste Mariesta astelemaan Cop-- per Clifflin kun rautatietä el ollut se rakennettiin vasta kaksi vuotta myöhemmin eli v 1887 Näin kertoi tunnettu cliffllälnen John Lauttamus-Hil- l joka on puolen vuosisataa työs-kennellyt alueella Joista 43 vuotta nlkkellyhtlöllä — kaivoksissa ja vii-meisen 40 vuotta koneverstaassa korjaillen enimmäkseen porakoneita Joilla sadat malnaripojat ovat luke-mattomia reikiä kiveen porailleet Hän on nyt eläkkeellä samoin kuin John Hauta-aho-Wilso- n Mike Hill ja Otto Toivonen MBjmjBBr ' A i SjBTBSmmsmS MyB{' aBVNawsmYeM BBBBBBBBj ' SBEäaj SSBKyiBBBBH BBBBBBBBBBBBS BBBBBBBKVi SSSmrn—--J% i s miS9TSi lw4 sbbbbVMbf MBi ksKl bbbbBm-- c BHBBBH?? k 'tV?&tA- - r S a 'iv i 'ftsMHI£bSmBTlWjB': SSSU jpWf"k-M-awmF JBBBBBBBHBBHvmtMBBBVl i BBBBBBBBBVBBBBH 'ilBBBBBK ki "SBBBBBBBBBBsr!i ' bbbbbVI Ät JIbbbbbBK j ' 'lBBBBf ABbWBBBbUbI bbbbbV' Bbbi bbbbbbbH sbbbbv s'fH !BVPH AIKOJEN TAKAA Kuva esittää vanhanaikaista pora-konetta Jota hoiti kaksi mltttä käyt-täjä ja auttaja Näitä koneita ovat tuhannet suomalaiset käyttäneet Cop-per Cliffissl Näiden koneiden käyt kuntolalna huoUhtimlntn oli John Lauttamus-Hllll- n huolena Saimme niinikään haastatella eräs-tä toistakin "vanhaa talmerla" Erkki Korpimäkeä eli 'Varnaan-Erkkl- ä' Hän on syntynyt Kauhavalla 1868 on nyt 74 vuoden Ikäinen Ja v 1888 saapui Canadaan el kultaa vaan 'nikkeliä vuolemaan Samana vuotena ensi- - mainen sulatusuuni enslmälsessä suli-moss- a alkoi sulattamaan metallia Copper Cliftissä Vasta kolmea vuotta aikaisemmin eli v 18S5 oli Thos Johnson rakentanut ensimälsen ra-kennuksen — hlrslkämpän — Cllffiln Tower Ja Balsani katujen kulmauk-seen niille seuduille jossa kiinalai-nen pesulaltos on sijainnut vuosia Samoihin aikoihin 'nikkelin-Isä- ' Sa-muel Kltchie hankki omistusoikeu-den Frood Creighton Evans Ja Cop per Cltff kah os valtauksiin Samana vuonnahan se enslradlnen Junakin 'lännenrataa' porhalsi Sudburyn läpi NVtnnlpeglln Tuona aikana työtavat olivat yksin-kertaiset Ruumiillista voimaa Ja sit-keyttä vaativia I-eveäha-rtiaiset mie het olivat tietenkin haluttuja Lapio kirves hakku Ja kottlkärryt kun oli-vat pääasiallisimmat työvälineet Kil pailu työnteossa italialaisten Ja suo-malaist- en välillä oli ankara Iltasin kämpässä oli varsinalslmpana keskus-telun aiheena kuka kaivoksessa oli nostanut nostokoriin suurimman ki-ven Ja kottikärryillä oli puskenut suurimman kuorman "kylmläklvlä" ooriläjän päälle Jne Näin setä-- Santeri Isäukko ja Isoisäkin Suomes-sakin kertoilivat Useamman sen ajan "tervaskan non" olemme kuulleet akuuttavan että finnit pärjäsivät tallmannellle työnteossa hjTin Ja Tieläpä Juonnis-sa Ja tappelussakin Jolta silloin täl-löin syntyi kun el muuten "pärjätty puheesta" Erkillä on erinomainen muisti Hän kertoo yli 50 vuotta tapahtu-neista asioista kuten eilisistä tapah tumista ryysimme hänen mainitse-maan muutamia työtoveriensa nimiä "No ensiksikin Isoisäsi jolle mm saapui kirje Suomesta osotteella vain: LAUAUX HAALMKUtm M i -lATUHO AV MAHON M f Mr UsjttUMg Caa4- - ja joka oU astsOlasfl miss joka oa kairalla Uksayt aslailsessl CUffln kaivok-sessa Isäsi Mlkko Jouppl-Lauttam-us työskenteli "kylmllläkivllla" kaksi setääsi Santeri ja Jack eli John pari äitisi serkkua John Pölkky ja minä Ville Ruotsala ja John Lahti kaikki Kauhavalta Tom Jacobson ja Erkki Karppi Vähästä-Kyröst- ä Helkki --Myrkky Isoltajoelta Helkki Mäkinen Saarijärveltä John Freeman Isosta-- Kyröstä Herman Koski ja Jussi Kel-tamäki Nurmosta Ja mahdollisesti erältä muitakin Joita en yhfäkkiä muista" selitti hän "Kuinka pitkää työpäivää silloin tehtiin" tiedustelimme i "Kaivoksessa 10 tuntia sulimolla ' 12 tuntia palkka niille jotka lapioivat malmiklveä sulatusuuniin 2 dollaria ' pälrä: oorinkärrääjille $175 sulan kuparin kärrääjille $150 Ja ulkotyö--' Iäisille $140 "kylmilläkivillä" (Green- - ore) täytetyn arvovaunun purkamises ta sai urakalla $175 Tätä työtä el ollut talvella" selitti Erkki pllppuaan I Imaisten "No missä te ruokailitte?" "Asuimme useita miehiä samassa hirslkämpässä Yhdessä ostimme ruokatarpeet Jauhot 100 Ib maksoi silloin $125 ja kukin vuoron perään olimme kokkina" "No miksikä ette ottanut Jotain nuorta neitosta pitämään taloutta? utelimme "Mistäpä otti Vain yksi tyttö (edesmenneen varakonsuli Thoa Kranssin slsko) Sanna Kranssi (myö-hemmin Mrs Tom Jacobson) oli sil loin kylässä eikä vaimojakaan ollut i kuin parilla suomalaisella Sitten tu-li kyllä kolme tyttöä VähästäkyrösiU Kilja Karppi LUsa Ollilla Ja Sanna Krustlla Kaksi heistä Joutui naimisiin heti ja kolmas lähti avioliittoa kar-kuun Yhdysvaltoihin" selitti Erkki naureskellen "No entäs huvittelu- - Ja valistus-riennot?- " "Missäpä sitä paljon huviteltiin Ensiksikin oli työpäivä pitkä työ raskasta sillä silloin tehtiin työt kä-sin eikä koneilla Kärrääjillä tuppasi toisinaan kädet ja jalat turvottumaan Niitä hieroskeltiin Iltasin "llnjamen-teillä- " joka olikin sopivaa ajankulua Paikkailtiin vaatteita Ja korjailtiin kenkiä ja kintaita Joskus lauantaUin lähti yksi Joukosta metsäkujaa myö-ten mitään maantietä el vielä ollut hakemaan Sudburysta viinaksia sun-nuntaiksi Hyvä viina maksoi silloin $150 gallona ja parhain 2 dollaria Kauppaa piti sellainen puujalkainen mies" "Minkälaisia sanomalehtiä silloin Ilmestyi!" "El mlnkäälalsta Ainoat uutisläh-teet olivat mitä korvakuulolla kuul tiin ja mitä Suomi-uutisi- a saatiin kir-jeenvaihdon kautta omaisilta Toisen klellslllä oli jonkinlainen pieni klr-- kontapalnen mutta kun emme osan neet kieltä ja ei sitä haluttu opetel- - takaan kun jokaisella oli aikomus heti "rikastuttua" palata kotimaa-han takaisin niin el sinne kirkkoon-kaan tullut mentyä" Tällöin el todellakaan vielä ilmes-tynyt mitään tiedonantoTällnettä Enslmälnen sanomalehti "Sudbury Journal" alkoi Ilmestymään vasta maallsk 5 p 1891 Siis 51 vuotta Mutta Cllffihän oli silloin melkein suomalaisten hallussa oli suomalai-nen poliisikin — Herman Lahti joka myöhemmin samoin kuin John Vir-taki- n tuli kuuluisaksi sen Nuoriso-sema-rlitajut- un yhteydessä Olisitte Järjestäneet huveja suomeksi ja oli kai joukossanne sellaisia jotka osasi-vat "lontotakln"? kiusottelimme "Heikkoa tahtoi olla Omat valkeu-tensa ne olivat kieliasioissa Herman-nillakin Kerrotaan että eräänä päi-vänä englantia puhuta nainen meni koiraveroa maksamaan Hermannille Herman el sattunut tietämään tai muistamaan miten "naaras" ja "koi- - Utti raC rata aaaoflda ttta: "dog Hk a cost oa dollar and dog tik yon eost flve dollars" Asla tali ymmärretyk-s- l vaikka sanotaan sen naisen suon kuulema menneen hienoon hymyyn" "Kerrotaan Hermannin erään ker-ran pidättäneen Juopuneen miehen Kun tuomari tiedusteli oikeudessa mistä miestä syytetään Herman se- - Iitti: "thät fala drink i stoffla :: putelllsta last nlght" Poliisi samaa kansallisuutta tuomari joka oli itsekin tavallisesta työmiehestä virkaansa kohonnut Ja kuullut paljon murteellista englantia ymmärsi varsin hyvin mistä oli kysy-mys Enkä minä näitä kerro ollen-kaan tummentaaksenl näiden edes-menneiden muistoa mutta vain o-voittaak- seni minkälaisiin valkeuksiin sitä Ihminen voi joutua kun el osaa englantia puhua Olen itsekin Joutu-nut vaikeuksiin ja monenlaisiin koni- - $?j'V? ' '' '£H'':?~'& X'i VANHAA COPPER CLIFFIÄ W: ' V{5? '"v Cliffln nuorisoseuran haali Ensimmäinen suomalainen hasll Rakennettiin 1902 vuonna 1915' Nyt saavummekin kertomuksessam-me Jo vuosisadan vaihteeseen 1902 rakennettiin enslmälnen suomal haali Clifflin Temperance-kadull- e vähän länteen Emma Ja Jack Mäen asunnosta Silloisessa NuorisoseU' rassa toimihenkilöinä löydämme van-hasta pöytäkirjasta mm seuraavat nimet: John Wlrta Sigrid Lecsh Ruu Mäki John Kontio Senja Kamppi Aug Tähtinen Jne Tämän seuran tarkoitus oli taistella juoppoutta vas-taan edistää näytelmätaldetta ur-heilua musiikkia ym henkisesti va-listavia pyrkimyksiä Nuorisoseuran pöytäkirjasta 1910 löydämme meillekin tuttuja ni-miä mm Onni Saari (sanomalehti-mies) Herman Lahti eli Vlck (Cllf-fi- n enslmälnen poliisi) Lempi Mäke-lä John Larm Hannes Lahti Fanni Pakkala Jack Kannisto Jack Pun-ka- ri Hilma Mäki Emil Pernu John Virta Thos Tuori Jacob-son Tyyne Mäkelä Malja Lahti Thos Franssl John Valll Kasurinen ym Nuorisoseuran naalissa näyteltiin tanssittiin voimisteltiin seurustel tiin yleensä kaikenlaista kulttuuri-toimintaa Ja hauskuutta oli paljon sillä silloin kaiken muun lisäksi haa-Ull- a oli vielä "uutuuden viehätyksen-säkin- " Se oli kun "puoli ruokaa" mo-nelle seuraa haluavalle ja kotl-lkävä- ä tuntevalle Haali paloi 1915 Toinen haali rakennettiin "vanhan myllyn päälle" 1916 mutta kun rakennus tuli yhtiön kuonankaatopalkan tielle ntln myy-tiin tontti yhtiölle ja haali siirrettiin varttimaili Sudburya kohden Siinä toimittiin v:sta 1924— 1928:aan Aina vuoden 1915 valheille oli Cop-per Cllff keskl-Ontarlo- n suomalaisten keskuspaikka Clifflin tulivat miehet lepäämään 'metsä- - sekä Algoman Northernln klvlkattltyömalltakln Joskus suurienkin rahatullojen kanssa Hyvin tunnettuja täysihoito-lolt- a olivat Ellan-Kais- a Vallin-Kres-s- u Livia Marttila Mäkelä Jaakkola Wlrta ym Näissä oli tilaa palkalli-sille kaivos- - ja sullmotyolälsille LONG LAKEN KUNNAN "POMOJA" vv-AB—sjsJB- jH SäfeHflMPgVATsmTsmTsf JbiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH BBBBBBBBBBBBBBBBBSaSftBBBBBBlBBBBBBBBBBBBBBB BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB Taksns vassmmalts olke2l'e: Nltslll rahastonhoitaja Jouppi veronkantaja trustllsit Vattl Poutanen Emil Ahola ja Ilmari MJkl vlimek-slmalnitt- u tyttöjen villaa Hänestä vasemmalla opettajatar Jean Leppänen oikealla postimestari Mathilda Virtanen Hakalla'' selitti kaasUtaltaTaav Bt Nila noita ktellkoausellakala sat tuu tosiaankin meillä kullekin Itsel-lenunek- ln Tämän kirjoittajalle sattui sellainen Cllffia sulimolla neljännes-vuosisataa sitten Paasin! vei minut uudelle sulimolle työhön siellä ole-van miehen kanssa joka puhui eng-lantia hyvin Kokonaista viisi tuntia kului ennenkuin saimme setrille ei bla:k-musta- a olemme Luulin häntä skotsmannlksi ja hän minua italialaiseksi sen pienen kieli-virheen takli että sanoin: "no ka-- rll" kun minun olisi pitänyt sanoa: "I do not understand" Vasu sitten kun kolmas suomalainen saapui ja alkoi meille härmäksi haastella Jo-hon aloimme suomeksi vastailla au-kenivat silmämme ja meiltä molem-milta tuli sama ihmettelevä kysymys että "suomalainenko sinä oletkin?" " — "" - - --r - yismmjmjmjmjmjmjmjmjmjmjmjmjmjk__' -- „: BjBjjBJBV m J 1 N -- :i Kuvassa on Copper Keskl-Ontarlos- sa v Palot V sa v Magnus A v et tä — se K C M — I kä kauempaakin tuleville reissupojil-l- e Joista monet tykkäsivät tuoda "pullon kotiin" koska se oli täysin laillista Ja laulella Taulapään eli Koskls-Kassu- n tekemiä viisuja Ca-nadas- ta että: Canada ssa on korvet kolkot Erämaat niin synkeät Siellä ne nuoret relsupojat Harhaillessaan uupuvat Nuoria elinvoimaisia miehiä oli sa-dotta- ln ja vain muutamia nuoria suo-malaisia naisia Täten el sydänkäpyä riittänyt Jokaiselle Ken heilan sat sitä Ilman Jääneet kalehtlvat Pikku yhteenottojakin niistä syntyi Onko sitten ihme että niin moni poika koti-ikävä- n seuranpuutteen ja kai-vos-päänklv-un painostamana erehtyi hakemaan ajankulua väkijuomista Sitten suomalaiset alkavat hini teen keskittymään Sudburyyn Noin zs vuotta sitten eli v 1914 kiu Pouksma oli enslmälnen suomalaisis-ta Joka rakensi oman talon ja saunan Ontarla-kadull- e väittää hän Sitä ennen jo kuitenkin Sudburyssa oli vakiintunutta suomalaista asutusta Palautamme tasa mieliin eräitä ni- miä: Sllvaanus Kuula Oskari Otava Oscar Turja Emil Jansson räätäli reunanen John Ajola toht Sunelt Hlskl Kauhanen Knut Harju Frank Snellman Aug Kannisto toht H Koljonen Alex Salo asloltsljat Ja-cob Janis sekä Erickson Kusti Puik-ki John Reipas Valte Luoma Karl Lehto John Allan JV Kannasto jonn Laakso ym Nykyään on Sud-bury aivan kiistattomasti suomalais-ten ja koko Sudburyn piirin keskus Sudburyssa sykkii koko nikkeli-aluee- n sydän Ja nyt tämä kirjoitus saakin Iod-- pua tähän Lyhyin — pikapllrroin — olemme tässä puolen vuosisadan ta-kaisia muistelleet Apulähtelnä meil-lä on ollut nikkelin 50-vuotlsJulka-lsu vanhojen taimarien haastattelut sekä oraat kokemuksemme runsaan 30 vuo-den ajalta Nikkelin historia on mie-lenkiintoinen Sen edistys ja "maali-ma- n valloitus" on ollut melkein me- - teoorimalnen Tuhansien suomalais-tenkin elämänkohtalo on siihen lähei-sesti liittynyt Ja sidottu Ehkäpä ne enslmäiset suomalaiset Jotka 57 vuotta sitten Copper Cllffiln saapui-vat eivät varmaankaan nyt jaksaisi uskoa silmiään kun yhfäkkiä näkisi-ä- t mitä ihmeitä työ tiede ja tekniik-ka nikkeliin yhdistettynä ovat nlkke-llalueell- a ja koko maailman monivai-heiselle koneistolle aikaan saattaneet 8e on meillekin kuin satua vaikka o- - min silmin olemme olleet sen kaiken näkemässä Nostamme hattua noille uranuurta-jille! Olivatpa he mlneraallnetsljöitä insinöörejä tai tavallisia työmiehiä —kuuluivatpa he mihin kansallisuu-teen tahansa niin kaikki he ovat kun-nialla kortensa kantaneet yhteiseen lakoon He ovat clleet luomassa ver-taten- ta nlkkellteolllsuutta jonka tuo-te on nykyjään melkein aivan välttä-mätöntä kalkilla inhimillisen elämän aloilla A v annoja km n MU1S0J Tuli tasa Mieleen v Piirileikkilaulu jota nuoZ ' Otaa snää muu mnää otaan nu&a ollaan ystäTit aina vaan Muistan senkin alan i Sudburyssa ilmestyvä Vapaui JN :"Lt__:"' ""um uu a 5i suuria Jtenlitynytu kasta maata olivat r-- !i siansa kaikissa asioissa i 7} sitten liiton keskenään u Jjr totffl Ptl l-robl uerrua lolvit — t tsäiistsää eptiteänemolplaiäan ykhadnessosjäa j jtjJV-"- ' maan Senkin muistamin r?5 ka he sitten lähtivätkin yhde„i7 seita puolen pieniä kacint maan Sitten kun he elivät iif niin he luultavasti laJoivat (w uc ja ue maai minä oUn nvuaaon maat Ja ollaan ystävät r Sitä hommaansa he sitten harjoittaneet ryöväten nlPntTj sojen omaisuuksia ja taon v- -l sekä vaatineet heitä talpumaijr1 wnsa ane jotKut uhreista ot neet sentään kampoihin Ja yritx ahnailauanneKeutoKeKläaäan vahpeaitiäna JsaillräehbelUni kansoina Tuli sitten sanan kähnäi sopi veljille Kukaan el varmuudella t dä mistä riita syntyi Vapausku i noo vain sen verran että ?sVi- - natsljoukot raakamaisesti hyolifc vät vapautta rakastavan Vki kansan kimppuun Mutta mlku hökkäsl sitä el sanottu lehti koskaan sanonut varmuudella Vanhojen muistojen Joukkoon b lulsl sekin kuinka meitä suomiko ennenalkaan noin 10 vuotta inc värvättiin erääseen suureen ] maahan rakentamaan sitä Toa lähti mutta useat eivät eeurtie kehoitusta Ja parempi olikin a pois sieltä tuli joka vain suinkin ps sl niistäkin jotka houkutusta ttti ten sinne siirtyivät Tämä hepro kepsun kanki on aina huutanut pieniä kansoja el tarvita enil kots] ne perustuvat raakalaUajalle H r velevat että kun on olemassa rr dlktaattorimalta niin voihan pl kansat yhtyä niihin Ja silti ne Tkl kln toimivat vaikka verhotussa n dossa näiden diktaattorien hrric Ja heidän etujansa valvovat Minä olisin sitä mieltä että ii taisi puhaltamaan niin lujasti rf hiileen että sen loimu polttaisi hi kl diktaattorit maanpäältä Ykil pr haimpla sellaisia tekoja olisi ura tätä demokraattista maata sen on lussa diktaattoreita vastaan — Merta ÖHHitUL 10-Vuotia-alle Vapaa Sanalle! Fiina West Vapaa Sanan Asiamies 210 Balsani St X Timmins Ont Parhain Onnittelu 10-Vuotis-elIe Vapaa Sanalle! Hilda Miettinen 76—5th Avenue Timmins Ont — Rooming Ho lse - Onnittelumme 10-Vuotis-elIe Vapaa Sanalle! Sylvia ]a 0 Wra — Makeiskauppa — W—tth Avenue Timmins Ont |
Tags
Comments
Post a Comment for 0110a