0108a |
Previous | 22 of 40 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
M ?' k j r-t- i tt'-T- S (r mu - LAUANT MAALIKUUN MP — JATUPOAY MAJICH M o CONSUMETS SUPPLY Ruokatavaraa Lihaa Hedelmiä Ja Vihanneksia yra Soo'n Tunnettu Suomalainen Sekatavarakauppa LATVANEN BROS 317 Wellington St West Puhelin 3036--7 SAULT STE MARIE ONT PARHAIMMAT LAADUT HALVIMMAT HINNAT! Davis Clolhing Store — "Soo'n Suurin Miesten Pukimo" — KENKIÄ MIEHILLE JA POJILLE Queen ja Bruce Sts Kulmassa Puh 1364 SAULT STE MARIE ONT PÄXSIÄIS-TERVEHDY- S ! Asiakkaillemme Edwards Hardware 24 Queen St East — Soo Ont Rautatavaraa ja Taloustarpeita Maaleja ja Seinä paperia sekä Monenlaisia Sähköesineitä ym PÄÄSIÄISTERVEHDYS! Onnittelumme 10-Vuotiaa- lle Vapaa Sanalle! Lock City Bottling Works — Coca-Co- la ym Virvoitusjuomia — VICTOR LÄHDE Omistaja 324 Bloor St IV — Puh 1123 — Soo Ont jgJjL 7 JK?! ki'1 PÄÄSIÄIS-TERVEHDY- S! S00DAIRY (Soo'n Osuusmeijeri) 138 BRUCE ST Sault Ste Marie Ontario Iloinen Pääsiäis-Tervehdy- s! Suomalainen Osuuskauppa Parhainta Laatua Ruokatavaraa öljyä ja Gasoliinia 369 Hellinet on St West Puhelin 1810 SAULT STE MARIE ONT Tarvitessanne huonekaluja tai mitä tahansa rautakauppa-alaa- n kuuluvaa kysykää James Street Hardware & Furniture 185—189 James St Sault Ste Marie Ont — Puhelin 1833 — Haara Kauppa 308 Korah Road — Puh 3249 "Connor" sähköpesukoneita "Kelvinator" Jäähdytti- - jiä CC M polkupyöriä Empire rautauuneja ja täydellinen varasto huonekaluja TAYLOR BROS ELECTRIC RADIO HEADQUARTERS Puhella 1784 — 134 Gore St — Soo Oat Snomalaisten Kulttuiiri-toiminnois- ta Soo Out Kirjoittanut "Taimari Jos vertailee tämän mantereen suomalaisten siirtolaisten kulttuuri toimintaa yleensä niin huomaa että kansallistunne yhteiskuntaelämän ymmärtäminen Ja siitä Johtuvat aa-tevirtaukset ovat olleet niitä siotii-ve- ji Joiden vaikutuksesta ovat syn-tyneet siirtolals-suomalalst- en h-teispyr-innöt Kansallistunne Ja siitä Johtuva seuraelämän tarve on epäi-lemättä ollut voimakkain Ja yleisin vaikutin kulttuuriharrastuksiin Si-vistystaso Ja kasvatuksen takaama harrastushalu ovat olleet t?keena siitä kuinka tehokasta Ja tuloksia-tuottava- a on yhteistoiminta ollut Ensimmäiset kulttuuriharrastuk set ovat useilla paikkakunnilla oi- - eei verrattain korkeaa tasoa Ja ovat ne olleet enempi epäitsekästä harrastushalua kuin n-n- et Jälkeen- - pKin esiintyneet t-uuriäan- Lset haihat- telut Viimeisten vuosien yllätykselliset tapahtumat ovat meihin siirtolais-suomalaisiinkin vuikultaneet ainakin sen että huomattivan suuri ?nom-lrst- ö meistä on rikanut tarkista-maan kantaansa ja suhtautumiltaan oleviin oloihin Ja elämään yleensä Cbnrc tulleet huomaamaan että en hosuttu a lm lottu paljon tyhjää Iinaa On tehty surkeita erehrtyksa Ja tultu monet kerrat katkerasti pet tyneiksi niin pucli:ia kuin Tiiman mantrroen suomalaisten rurrimpia vikoja on o'lut se elUi on pyritty parjaamia:] omaa kotimaa tani Se on hyv'n ruma tapa! Sjc- - nialiisilla el olui ollut se'laieen ai- hetta niinkään paljon kuin m nilla nuilla kansallijuuksihi jotka oivat oli sellaiseen alentuneet On nikra jmrrärtää scllaia ihmisiä Jotka pi tävät kuin kunnia-asianaa- n sen et-tä osaavat häväistä sitä maata mis-tä mistä ovat lähtöisin Kommunistit ovat sellaista parjaus ta enimmän harjoittaneet Ja harjoit-tavat yhä vielä suuressa tyhmyy-dessään He ovat sillä häpäisseet it sensä Ja se tuottaa aina loppujen lopuksi päinvastaista tuloksia kuin he luulevat SUU lähtien kun tämän mante reen siirtolaissuomalaisten kulttuu riharrastusten yhteyteen onnistui vat petolliset tintteinä ratsastavat keinottelijat kulottamaan vihan Ja kateuden myrkkyä hyväuskoisten kansalaistemme mieliin niin siltä lähtien on valitettavan suu joukko kulkenut petollisten ihintskurjuu-dell- a keinott}i)iin talutusnuoransa Suomalaistan varhaisemmat kvlt-tuuriharrastuk- uet — kuten Ji alussa mainitsimme - olivat todellisempia epäitsekkäänpä ia keinottelusta va-paampia Asla or niin vaikka agi taattorit Ja prv a?andalitlt ovat koettaneet sitä toiseksi väittää Jo niin varhain kuin 1870-- 1 S80 or ollut tämän mantereen suomalaisilla omaalottesia kulttuuriharrastuksia Suomalaisia torvisoittokuntia on esim ollut keskivaltioissa ja län-nellä niihin aikoihin Niitä on perus-tettu mm ralttlu3- - Ja nuorisoseuro-jen yhteyteen mutta on o'lut myös-kin itsenäisiä soittokuntia Sivistyk-sellinen kansallinen yhteenkuuluvai-suuden tunne on epäilemättä ollut kannustamassa tämänlaisia harras-tuksia Sault Ste Marien suomalaisten keskuudessa tiedämme olleen Jo pal jon ennen vuosisatamme alkua kult tuuripyrklmyksiä Itsenäinen suo malainen soittokunta on täälläkin ol-lut toiminnassa kolmisenkymmcnti vuotta Sen Johtajana Ja vaalijana on ollut Mr J Mahlamäki Hänen puoleensa on käännytty aina mil-loin torvimusiikkia on Juhlatilai-suuksiin haluttu saada Soittokunta "Sävel" onkin esiintynyt monissa kansanjuhlissa y m yleisissä tilai suuksissa aina raittmsseura "Pelas tuksen Sankarin" toimintavuosilta alkaen Se on nuhteettomasti seuran-nut tämän paikkakunnan suomalais-ten yleistä mielipidettä kulkien ns kultaista keskitietä Suomalaisten siirtolaisten valistus harrastusten yhteydessä ei ole vil jelty omintakeista kirjallista toi mintaa niin paljon kuin olisi ollut tarpeellista Ja suotavaa Niinpä kir-jallisia yleispäteviä muistiinpanoja löytvy suhteellisesti vähän siihen nähden mitä on toimittu Ja valistuk-sellista harrastusta ylläpidetty Soo'n suomalaiset niinkuin monien mui-denkin paikkakuntain ovat laimin-lyöneet oman historiansa kirjoitta-misen Tiedot yhteistoiminnoista Ja yksilöistä ovat kiinnostavia jälki-maailmalle Ja kirjoitettu sana on vaskea vahvempaa Nykyisyys johtuu menneisyydestä: ja mitä arvoa on kansalla joka Ci tunne menneisyyttään? Sivistyk-sellisellä yhteistoiminnalla on oma arvonsa aina vaikka se olisi mitta-suhteiltaan pienempääkin siksipä ne saavutukset olisi talletettava se on kulttuuritoiminnan yksi oleelli-semmista ehdoista Parhaimpia kirjallisia muistoja o-v- at ne jotka lähtevät vilpittömästä mielestä joita ei ole ollut kannusta-massa yksilöllinen kunnianhimo ei-kä ryhmä-- tai puoluepyyteet Mutta sellaisia tapaa vain harvemmin Tun-simme erään sellaisen henkilön niil-tä vuosilta jolloin Suomi-parja- us oli kllhkeimmlllään Hän oli yksi niistä harvoista joka jo silloin käsitti asiat Juuri siten kuinka ne selvisivät Sault Ste Marien Suomalaisia Vs-- tPriSBBBBBBlLBBSBBBBBl '''bsbIbIbIbIbIbIbIbIbIbIbIbIbW "' 4')?i-li4- $ JsvbvbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbV V0:' "f iiBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBHBi SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBs SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB SaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBKK- '- SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBwlMt VBBSiBJJBJlBJJBiJBJJBlJBJJBiJBJBJlJBJBJiJBJBJlJBJBJiJBJBlJJBJBiJJBJBlJJBJiBJBJJlBJBJJiB1BlBBiBBlBBiBBlBBiBBlBBiBBlBBiBBlBBiBBlBiBlBBiBBKBBBBB:BB~BBr- ~- bbsEbbbbbbbbbIbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbE { HbBbLJbBBLbB telBBBBBlKBlBBBBBBBt ]§ }BBWLbBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbV 1 W X TLbbKL HK V IsallllllllllllllllllllllllllUkBlBBVkllllllllllllllllllllmr BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBn BBBBBBbIbBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB? SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBV '"1kBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBK' LIIIIIIIIIIIIIIIIIHilllllllllllllllllllllllllllllsHHPHf' llBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBS9SfllM3BJffixtt ' ksBSklllllllllllllllHLBlHHBklllllllllsnPl LfcXNS Sault 8t Marltn Ont raittluMtiirs "Pslattuksan aankarin" ent kakou huons vuodelta 1MM Kuva on otettu kun talo oli saatu valmiiksi Xlrlm-mliM- nl vassmmalU seisova mlos on teon Itstnllatn soittokunnan Johtaja J Mahlamäki Pikkutyttö Joka Istuu lltlnsl sylissä on Ida Viinikainen nyk Mrs R Eloranta Toiset kalkki ovat raltttusaturan silloista Jlsenlä I BBnnE 't-~i-}£- V' BsSBBBBBa BBBBBBBBBBBBBBBBfitt ~ Z 'SSBBBBBBBBBBBBBBBBBl B 'dB'BBBBBBBBBBBBBBBBBBM JUSSI PALOKANGAS Ollut Vapaa Sanassa väliaikaisena toimittajana pariinkin otteeseen Kir-joitellut san?en paljon lehtemme pals-tolll- a politiikasta kaunokirjallisiin asti suurimmalle osalle v:na 1939-4- 0 Tuo henkilö kuoli Jo ennrmmLn eiltä ollut näkemässä toivomaansa yhteis-ymmärryksen aikaa Hän oli kyke nevä henkilö kulttuuritoiminnoissa joka toiminta pyrki usein olemaan perin kyseenalaisten ainesten kont-rollin alla Mutta liäntä elähdytti ol-la mukana valistushaira&tukslssa — joita Jesuiittamaiset suomisyöjät sietiät vain rahanahneudessa Hän rakasti kotimaataan niinkuin valistuneen Ihmisen tulee tehdä Eräät loppusäkeet kirjoittamastaan runosta 'Suomelle' Jota ei ole Jul kaistu (ja Joka on kirjoitettu nähtä-västi kriitillisellä "heikkouden het kellä") ovat todisteena siitä: "sua rakastan Suomeni sana- - tonna — On ovesi vierailijalle avoinna On sylisl hellä rrulle —Suomenmaa "On luontosi ylpeän juhhisaa! Oot köyhäri rikas— Suomenmaa" Näin Pääsiäisen Ja muicen lähene vien kevätjuhlien aikana on hyvä pa-lauttaa mieliin kansallisromanttista kauneusarvoja ja niitä perinteitä jot-ka ikimuistettavina säilyvät polves-ta polveen Niillä on viihdyttävä lämmittävä vaikutus maaitmanran-toj-a vaeltelevan siirtolaisenkin mie-leen näinä raskaina aikoina Ne leveät pohjaperusteet jotka Jo Kalevalan ja Kantelettaren runoissa on Suomen kansalle ikulstutettu saavat omaamamme käsitteet yhä elävämmlksl ja luonteenomaisiksi--Näi- tä perinteitä tulkitsevat ja sel-ventävät mm hyvät kotimaiset draamat kuten "Lemmlnpoika" Ja "Lalli ym Näytelmärunous onkin lähimpänä kansaa Näyttämötoimin-taa ovat Soo'n suomalaiset harrasta- - Tyyne Mattila Nestori Hietala Katri Harju Lempi Männikkö Ida Hill Helien Koivu Art HiU Gust Hakala Sulo Oksa Mtt yaskin pujon i harva katlmi_ vl Jott—ash—ijr—-iol—isi—tmäävlulä7 mW4nWIsWTs7M-- - naamme tu kolttuuritoiminU on jatkunut urammrtn- - Sö alulle Suftm! fii tiliäkin oaikk!— _ Vlw£H] nlisU yhteUtolmintaa j ? k"y~k"e"nleuv~iä"an#n"mn tptal_jon etti Se ajatus syntyi kuin iul tanlttU UlkoanJI __ agitaattorelta Se oli J malalsen mielen ihrau jovT5 Sitti TelVOlliSUiir!! l kln kotlmaatemme uhkaavaT hetkellä Tämä itseksi- - täinen ajatus pakoitt 1 plvia käytännöllisiä vT sen a-ustuk-sen antamisen x kes—kusteluiss„a paJnoekeuli krt!~ke kynällä saunan iniii " seetUurankoknoaoalniuinttai(sjiotkau ena?jk-y r_i?1j cc euomaj KirKKorak-Mul- ts kerrassa) keskustelemaan ma' isiiamumuieiuuteiahdälaviaanakuJiärrijestvä„wä '"5l ui jonKa antamisen lUeVak veivouisuuaekseen Suomen Punaisen Rutm yhdistys perustettiin -- " Tl UmiasrersatsIKolliuvtm„toimS_iennaosnsa-n- yk"t-a' kvsia ta neljä ja puoli kuukautta Tämän lyhyen ajan kuluu myuiiiunut suuria oditt™ asiolU Ja tapahtumia N out Konaiuain jokaisen ticdosa niistä malnltsftmintn pn hiaa i ia eikä ne sitäpaitsi kuulu kirjoituksen yhteyteen Täkäläisen Suomi-Avu- n v ki el myöskään kuulu tl„jiJ massa muodossa kerrcttavats j tää kun mainitsemme t h nen Suomi-Ap- u on valinnut tJ valhtajansa tälle Vapaa SuxA on ensimmäinen ja tahdn bJ ainoa orgaani Joka en asettasi män lehden kannalle edes seip että on valinnut klrjeenn tälle vapaa oanaua on tilaa ia Algoman piirissä pan saUi ] kaupungissa yli sata — Lih lienee kaksinverroin tuo m&aiii eräänlainen ennakkoluuloisina vaa ihmisiä — etonkin näir1 ii Sitä el oikeastaan l:äv ih=s minc-nkää-n nykyisinä anxitalt na aikoina Mutta enempi oU i ihmetellä menneisyyttämme K kulttuuriharrastuksemme dis : tanut runsaammin h paremn delmlä Jos emme olisi kylvlnat paljon tienoheen - Joita 1 maailman korpit vankset Ja i ovat siemenenkin nokkineet Mutta emme huoli lum kunnan historia on taistelulea 1 tymysten historiaa — Me kdcttaneet oarhaamme: lii osa meistä joka on rehellisesjj lessa mukana ollut valli noissamme Toivotamme tässä lopuin ' tystä kymmenvuotiaalle! Ja i aisl uutta voimaa kantus t&i ja valistuksen lippua korkeani ta voimaa ja rohkeutta uuw valheen Ja taantumuksen ' vastaan lotka ovat edesmense koina tehneet tuhoja kulttel lyksiemme vainioilla KEVÄT-TERVEHDY- S! Sault Ste Marien Laulukuoro "Sinikoe Hilja Laitonen Aune Jokinen Impi Nykänen Sofia Pelandcr Ellen Oksa Alb Nenonen Ed Kauppi Wm Kortesmäki Axel Sorsa SAULT STE MARIE ONT KEVÄT-TERVEHDY- S! LEVON MEIJERI — Puhtaita Meijerituotteita — S B 9 An1f CM MarU Ont Puhella 139 W5 F Levo OaW]
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, March 28, 1942 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1942-03-28 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7000979 |
Description
Title | 0108a |
OCR text | M ?' k j r-t- i tt'-T- S (r mu - LAUANT MAALIKUUN MP — JATUPOAY MAJICH M o CONSUMETS SUPPLY Ruokatavaraa Lihaa Hedelmiä Ja Vihanneksia yra Soo'n Tunnettu Suomalainen Sekatavarakauppa LATVANEN BROS 317 Wellington St West Puhelin 3036--7 SAULT STE MARIE ONT PARHAIMMAT LAADUT HALVIMMAT HINNAT! Davis Clolhing Store — "Soo'n Suurin Miesten Pukimo" — KENKIÄ MIEHILLE JA POJILLE Queen ja Bruce Sts Kulmassa Puh 1364 SAULT STE MARIE ONT PÄXSIÄIS-TERVEHDY- S ! Asiakkaillemme Edwards Hardware 24 Queen St East — Soo Ont Rautatavaraa ja Taloustarpeita Maaleja ja Seinä paperia sekä Monenlaisia Sähköesineitä ym PÄÄSIÄISTERVEHDYS! Onnittelumme 10-Vuotiaa- lle Vapaa Sanalle! Lock City Bottling Works — Coca-Co- la ym Virvoitusjuomia — VICTOR LÄHDE Omistaja 324 Bloor St IV — Puh 1123 — Soo Ont jgJjL 7 JK?! ki'1 PÄÄSIÄIS-TERVEHDY- S! S00DAIRY (Soo'n Osuusmeijeri) 138 BRUCE ST Sault Ste Marie Ontario Iloinen Pääsiäis-Tervehdy- s! Suomalainen Osuuskauppa Parhainta Laatua Ruokatavaraa öljyä ja Gasoliinia 369 Hellinet on St West Puhelin 1810 SAULT STE MARIE ONT Tarvitessanne huonekaluja tai mitä tahansa rautakauppa-alaa- n kuuluvaa kysykää James Street Hardware & Furniture 185—189 James St Sault Ste Marie Ont — Puhelin 1833 — Haara Kauppa 308 Korah Road — Puh 3249 "Connor" sähköpesukoneita "Kelvinator" Jäähdytti- - jiä CC M polkupyöriä Empire rautauuneja ja täydellinen varasto huonekaluja TAYLOR BROS ELECTRIC RADIO HEADQUARTERS Puhella 1784 — 134 Gore St — Soo Oat Snomalaisten Kulttuiiri-toiminnois- ta Soo Out Kirjoittanut "Taimari Jos vertailee tämän mantereen suomalaisten siirtolaisten kulttuuri toimintaa yleensä niin huomaa että kansallistunne yhteiskuntaelämän ymmärtäminen Ja siitä Johtuvat aa-tevirtaukset ovat olleet niitä siotii-ve- ji Joiden vaikutuksesta ovat syn-tyneet siirtolals-suomalalst- en h-teispyr-innöt Kansallistunne Ja siitä Johtuva seuraelämän tarve on epäi-lemättä ollut voimakkain Ja yleisin vaikutin kulttuuriharrastuksiin Si-vistystaso Ja kasvatuksen takaama harrastushalu ovat olleet t?keena siitä kuinka tehokasta Ja tuloksia-tuottava- a on yhteistoiminta ollut Ensimmäiset kulttuuriharrastuk set ovat useilla paikkakunnilla oi- - eei verrattain korkeaa tasoa Ja ovat ne olleet enempi epäitsekästä harrastushalua kuin n-n- et Jälkeen- - pKin esiintyneet t-uuriäan- Lset haihat- telut Viimeisten vuosien yllätykselliset tapahtumat ovat meihin siirtolais-suomalaisiinkin vuikultaneet ainakin sen että huomattivan suuri ?nom-lrst- ö meistä on rikanut tarkista-maan kantaansa ja suhtautumiltaan oleviin oloihin Ja elämään yleensä Cbnrc tulleet huomaamaan että en hosuttu a lm lottu paljon tyhjää Iinaa On tehty surkeita erehrtyksa Ja tultu monet kerrat katkerasti pet tyneiksi niin pucli:ia kuin Tiiman mantrroen suomalaisten rurrimpia vikoja on o'lut se elUi on pyritty parjaamia:] omaa kotimaa tani Se on hyv'n ruma tapa! Sjc- - nialiisilla el olui ollut se'laieen ai- hetta niinkään paljon kuin m nilla nuilla kansallijuuksihi jotka oivat oli sellaiseen alentuneet On nikra jmrrärtää scllaia ihmisiä Jotka pi tävät kuin kunnia-asianaa- n sen et-tä osaavat häväistä sitä maata mis-tä mistä ovat lähtöisin Kommunistit ovat sellaista parjaus ta enimmän harjoittaneet Ja harjoit-tavat yhä vielä suuressa tyhmyy-dessään He ovat sillä häpäisseet it sensä Ja se tuottaa aina loppujen lopuksi päinvastaista tuloksia kuin he luulevat SUU lähtien kun tämän mante reen siirtolaissuomalaisten kulttuu riharrastusten yhteyteen onnistui vat petolliset tintteinä ratsastavat keinottelijat kulottamaan vihan Ja kateuden myrkkyä hyväuskoisten kansalaistemme mieliin niin siltä lähtien on valitettavan suu joukko kulkenut petollisten ihintskurjuu-dell- a keinott}i)iin talutusnuoransa Suomalaistan varhaisemmat kvlt-tuuriharrastuk- uet — kuten Ji alussa mainitsimme - olivat todellisempia epäitsekkäänpä ia keinottelusta va-paampia Asla or niin vaikka agi taattorit Ja prv a?andalitlt ovat koettaneet sitä toiseksi väittää Jo niin varhain kuin 1870-- 1 S80 or ollut tämän mantereen suomalaisilla omaalottesia kulttuuriharrastuksia Suomalaisia torvisoittokuntia on esim ollut keskivaltioissa ja län-nellä niihin aikoihin Niitä on perus-tettu mm ralttlu3- - Ja nuorisoseuro-jen yhteyteen mutta on o'lut myös-kin itsenäisiä soittokuntia Sivistyk-sellinen kansallinen yhteenkuuluvai-suuden tunne on epäilemättä ollut kannustamassa tämänlaisia harras-tuksia Sault Ste Marien suomalaisten keskuudessa tiedämme olleen Jo pal jon ennen vuosisatamme alkua kult tuuripyrklmyksiä Itsenäinen suo malainen soittokunta on täälläkin ol-lut toiminnassa kolmisenkymmcnti vuotta Sen Johtajana Ja vaalijana on ollut Mr J Mahlamäki Hänen puoleensa on käännytty aina mil-loin torvimusiikkia on Juhlatilai-suuksiin haluttu saada Soittokunta "Sävel" onkin esiintynyt monissa kansanjuhlissa y m yleisissä tilai suuksissa aina raittmsseura "Pelas tuksen Sankarin" toimintavuosilta alkaen Se on nuhteettomasti seuran-nut tämän paikkakunnan suomalais-ten yleistä mielipidettä kulkien ns kultaista keskitietä Suomalaisten siirtolaisten valistus harrastusten yhteydessä ei ole vil jelty omintakeista kirjallista toi mintaa niin paljon kuin olisi ollut tarpeellista Ja suotavaa Niinpä kir-jallisia yleispäteviä muistiinpanoja löytvy suhteellisesti vähän siihen nähden mitä on toimittu Ja valistuk-sellista harrastusta ylläpidetty Soo'n suomalaiset niinkuin monien mui-denkin paikkakuntain ovat laimin-lyöneet oman historiansa kirjoitta-misen Tiedot yhteistoiminnoista Ja yksilöistä ovat kiinnostavia jälki-maailmalle Ja kirjoitettu sana on vaskea vahvempaa Nykyisyys johtuu menneisyydestä: ja mitä arvoa on kansalla joka Ci tunne menneisyyttään? Sivistyk-sellisellä yhteistoiminnalla on oma arvonsa aina vaikka se olisi mitta-suhteiltaan pienempääkin siksipä ne saavutukset olisi talletettava se on kulttuuritoiminnan yksi oleelli-semmista ehdoista Parhaimpia kirjallisia muistoja o-v- at ne jotka lähtevät vilpittömästä mielestä joita ei ole ollut kannusta-massa yksilöllinen kunnianhimo ei-kä ryhmä-- tai puoluepyyteet Mutta sellaisia tapaa vain harvemmin Tun-simme erään sellaisen henkilön niil-tä vuosilta jolloin Suomi-parja- us oli kllhkeimmlllään Hän oli yksi niistä harvoista joka jo silloin käsitti asiat Juuri siten kuinka ne selvisivät Sault Ste Marien Suomalaisia Vs-- tPriSBBBBBBlLBBSBBBBBl '''bsbIbIbIbIbIbIbIbIbIbIbIbIbW "' 4')?i-li4- $ JsvbvbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbV V0:' "f iiBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBlBHBi SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBs SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB SaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBKK- '- SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBwlMt VBBSiBJJBJlBJJBiJBJJBlJBJJBiJBJBJlJBJBJiJBJBJlJBJBJiJBJBlJJBJBiJJBJBlJJBJiBJBJJlBJBJJiB1BlBBiBBlBBiBBlBBiBBlBBiBBlBBiBBlBBiBBlBiBlBBiBBKBBBBB:BB~BBr- ~- bbsEbbbbbbbbbIbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbE { HbBbLJbBBLbB telBBBBBlKBlBBBBBBBt ]§ }BBWLbBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbV 1 W X TLbbKL HK V IsallllllllllllllllllllllllllUkBlBBVkllllllllllllllllllllmr BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBn BBBBBBbIbBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB? SBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBV '"1kBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBK' LIIIIIIIIIIIIIIIIIHilllllllllllllllllllllllllllllsHHPHf' llBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBS9SfllM3BJffixtt ' ksBSklllllllllllllllHLBlHHBklllllllllsnPl LfcXNS Sault 8t Marltn Ont raittluMtiirs "Pslattuksan aankarin" ent kakou huons vuodelta 1MM Kuva on otettu kun talo oli saatu valmiiksi Xlrlm-mliM- nl vassmmalU seisova mlos on teon Itstnllatn soittokunnan Johtaja J Mahlamäki Pikkutyttö Joka Istuu lltlnsl sylissä on Ida Viinikainen nyk Mrs R Eloranta Toiset kalkki ovat raltttusaturan silloista Jlsenlä I BBnnE 't-~i-}£- V' BsSBBBBBa BBBBBBBBBBBBBBBBfitt ~ Z 'SSBBBBBBBBBBBBBBBBBl B 'dB'BBBBBBBBBBBBBBBBBBM JUSSI PALOKANGAS Ollut Vapaa Sanassa väliaikaisena toimittajana pariinkin otteeseen Kir-joitellut san?en paljon lehtemme pals-tolll- a politiikasta kaunokirjallisiin asti suurimmalle osalle v:na 1939-4- 0 Tuo henkilö kuoli Jo ennrmmLn eiltä ollut näkemässä toivomaansa yhteis-ymmärryksen aikaa Hän oli kyke nevä henkilö kulttuuritoiminnoissa joka toiminta pyrki usein olemaan perin kyseenalaisten ainesten kont-rollin alla Mutta liäntä elähdytti ol-la mukana valistushaira&tukslssa — joita Jesuiittamaiset suomisyöjät sietiät vain rahanahneudessa Hän rakasti kotimaataan niinkuin valistuneen Ihmisen tulee tehdä Eräät loppusäkeet kirjoittamastaan runosta 'Suomelle' Jota ei ole Jul kaistu (ja Joka on kirjoitettu nähtä-västi kriitillisellä "heikkouden het kellä") ovat todisteena siitä: "sua rakastan Suomeni sana- - tonna — On ovesi vierailijalle avoinna On sylisl hellä rrulle —Suomenmaa "On luontosi ylpeän juhhisaa! Oot köyhäri rikas— Suomenmaa" Näin Pääsiäisen Ja muicen lähene vien kevätjuhlien aikana on hyvä pa-lauttaa mieliin kansallisromanttista kauneusarvoja ja niitä perinteitä jot-ka ikimuistettavina säilyvät polves-ta polveen Niillä on viihdyttävä lämmittävä vaikutus maaitmanran-toj-a vaeltelevan siirtolaisenkin mie-leen näinä raskaina aikoina Ne leveät pohjaperusteet jotka Jo Kalevalan ja Kantelettaren runoissa on Suomen kansalle ikulstutettu saavat omaamamme käsitteet yhä elävämmlksl ja luonteenomaisiksi--Näi- tä perinteitä tulkitsevat ja sel-ventävät mm hyvät kotimaiset draamat kuten "Lemmlnpoika" Ja "Lalli ym Näytelmärunous onkin lähimpänä kansaa Näyttämötoimin-taa ovat Soo'n suomalaiset harrasta- - Tyyne Mattila Nestori Hietala Katri Harju Lempi Männikkö Ida Hill Helien Koivu Art HiU Gust Hakala Sulo Oksa Mtt yaskin pujon i harva katlmi_ vl Jott—ash—ijr—-iol—isi—tmäävlulä7 mW4nWIsWTs7M-- - naamme tu kolttuuritoiminU on jatkunut urammrtn- - Sö alulle Suftm! fii tiliäkin oaikk!— _ Vlw£H] nlisU yhteUtolmintaa j ? k"y~k"e"nleuv~iä"an#n"mn tptal_jon etti Se ajatus syntyi kuin iul tanlttU UlkoanJI __ agitaattorelta Se oli J malalsen mielen ihrau jovT5 Sitti TelVOlliSUiir!! l kln kotlmaatemme uhkaavaT hetkellä Tämä itseksi- - täinen ajatus pakoitt 1 plvia käytännöllisiä vT sen a-ustuk-sen antamisen x kes—kusteluiss„a paJnoekeuli krt!~ke kynällä saunan iniii " seetUurankoknoaoalniuinttai(sjiotkau ena?jk-y r_i?1j cc euomaj KirKKorak-Mul- ts kerrassa) keskustelemaan ma' isiiamumuieiuuteiahdälaviaanakuJiärrijestvä„wä '"5l ui jonKa antamisen lUeVak veivouisuuaekseen Suomen Punaisen Rutm yhdistys perustettiin -- " Tl UmiasrersatsIKolliuvtm„toimS_iennaosnsa-n- yk"t-a' kvsia ta neljä ja puoli kuukautta Tämän lyhyen ajan kuluu myuiiiunut suuria oditt™ asiolU Ja tapahtumia N out Konaiuain jokaisen ticdosa niistä malnltsftmintn pn hiaa i ia eikä ne sitäpaitsi kuulu kirjoituksen yhteyteen Täkäläisen Suomi-Avu- n v ki el myöskään kuulu tl„jiJ massa muodossa kerrcttavats j tää kun mainitsemme t h nen Suomi-Ap- u on valinnut tJ valhtajansa tälle Vapaa SuxA on ensimmäinen ja tahdn bJ ainoa orgaani Joka en asettasi män lehden kannalle edes seip että on valinnut klrjeenn tälle vapaa oanaua on tilaa ia Algoman piirissä pan saUi ] kaupungissa yli sata — Lih lienee kaksinverroin tuo m&aiii eräänlainen ennakkoluuloisina vaa ihmisiä — etonkin näir1 ii Sitä el oikeastaan l:äv ih=s minc-nkää-n nykyisinä anxitalt na aikoina Mutta enempi oU i ihmetellä menneisyyttämme K kulttuuriharrastuksemme dis : tanut runsaammin h paremn delmlä Jos emme olisi kylvlnat paljon tienoheen - Joita 1 maailman korpit vankset Ja i ovat siemenenkin nokkineet Mutta emme huoli lum kunnan historia on taistelulea 1 tymysten historiaa — Me kdcttaneet oarhaamme: lii osa meistä joka on rehellisesjj lessa mukana ollut valli noissamme Toivotamme tässä lopuin ' tystä kymmenvuotiaalle! Ja i aisl uutta voimaa kantus t&i ja valistuksen lippua korkeani ta voimaa ja rohkeutta uuw valheen Ja taantumuksen ' vastaan lotka ovat edesmense koina tehneet tuhoja kulttel lyksiemme vainioilla KEVÄT-TERVEHDY- S! Sault Ste Marien Laulukuoro "Sinikoe Hilja Laitonen Aune Jokinen Impi Nykänen Sofia Pelandcr Ellen Oksa Alb Nenonen Ed Kauppi Wm Kortesmäki Axel Sorsa SAULT STE MARIE ONT KEVÄT-TERVEHDY- S! LEVON MEIJERI — Puhtaita Meijerituotteita — S B 9 An1f CM MarU Ont Puhella 139 W5 F Levo OaW] |
Tags
Comments
Post a Comment for 0108a