Vapaa Sana, November 29, 1947

              r: ?
if
I!
pirfrtfcv
ii1 '"Air
? h -
i? —' v K
WMJ:tkt K X V KL _ iJJJJ --_'" W "M
j Ö £-x0-- ?7 _ 'rillasi f I
' J4Ize4fiUta s& a'
vaäs
:r '
Haluttua tavaraa
Olipa siinä koolla miehiä Kir-konkylässä
oikein aika tavalla
kaiken-ikäisi- ä ja -- kokoisia Mie-liala
oli kiihkeä odottava mutta
samalla rattoisa ja hilpeä Las-kettiin
leikkiä rajulla tavalla C-dote- ttiln
jotain la puhuttiin siitä
mutta el väsytty ensinkään el
kukaan ajatellutkaan lähteä kes-ken
aikojaan sillä odotuksen tie
dettiln maksavan vaivan
Odotettiin nimismiestä huuto-kaupalla
myymään takavarikkoon
otettua viinaa
Päivä oli lauantai
Neuvostokasvatti
Kolmas kirja Vankilat
Neljäs näytös kuvasi Charlicta Af-- -
i
— II Innan % TI H AnlnvlBlll VI AAH
riKIIT-Si- l junaa nai iiitrcu3vuiuctii
iaattamana etsii epätoivolleen lie-vennystä
virtahepojen metsästykses-sä
Virtahepo Jjta monipuolinen pro-ftssorlm- me
Vaslllsa Ivanuvna esitti
oli puittu kittcH-1-1 harmaaseen pääl- -
lystakklin Joiden leeat hihat oli ve-detty
Jalkoihin Ja jotka oli sidottu
vatsan ympäri leveällä vyöllä Pää
oli harmailla kaulahuiveilla muuteltu
kauhistuttavaksi kuonokul ja vii-meisten
vuorosanojen hukkuessa rai-kuvaan
nauruun vrtaheiressu heit-ti
henkensä neekiiipalvplljan — hil-lat)
tön Ja Intiaanin välimuodon —
keihästämäru
Hana-arvoitukset- ! ratkaisu oli seu-raava:
Arvattava sana oli heRemot — vlr-tai- mi
vj Knslnmllneii tavu oli ueK—
juoksu: toinen K kolmas mot — tuh- -
lari Viimeisestä näytöksestä pitää
ilmetä koko sana Näissä sharadeissa
pyrittiin yhtenäisellä Juonella yhdis-tämään
i
kalkki näytökset ja nokke-lat
vuorosanat nopeasti improvisoi-dut
välikohtaukset sekä mielikuvia
tukselliet puvut todella tuottivat i
kunniaa teatteri!
Väkiluvun kasvaessa seliimme ko-koonpano
monipuViNtul Kun haroi-nllalne- n aalto syystalvesta alkoi Jo
mittasuhteillaan )littää puolalalste:"'
kln vanRltsemlset llmest)! I)J'Z:n
elleihln näyttelijättäriä laulajatta-ria
Ja halettltanssljattarla llarblnl
laiset eivät suinkaan olleet kilnalal-si- a
vaan neuvostokansalaisia Jotka
olivat olleet Itä-Kiina- a rautatien pal-veluksessa
llarbinln rata Joka kuu-lui
Neuvostoliitolle ja aiheutti alkoi-naa- n
loppumattomia rajaselkkauksia
myytiin Kiinalle muUtaaksenl vuon-na
1935 Jolloin suurin Juhlallisuuk-sin
otettiin vastaan kotimaahansa
palaavat rautatien neuvoftovlrkalll-- '
Jat perheineen
Nyt jouduimme Joka päivä kym-menittäin
ottamaan sellelhlmme näi-tä
harMnllalsla - sillä heitä anslt- - tllh sadoittain Ja tuhansittain syytet
ktytiinlähikJtalpanVilaanigstietunt näayrvttaealmijäiktsiolivvaat
harblnin venäläisestä operetista Ja neldän sellissämme heitä edusti hy-vin
tunnettu kansanlaulujen esittä-jäta- r skaja
Nyt l)PZ:n teatterisi syntyi suur- piirteisiä suunnitelmia Taätlmme e-sltt- ää ojpperan - Pushkinin 'Pata-louva- n
Aatteen sieluna 11 Vera Aksanova Jota erikseen kerron hänen Tristan
ja Isoldetarinansa Hänen syvä mez-rosopraanon- sa
jpI erinomaisesti
Hermanin osaan skaja esitti LH
saa ja vanhana kreivittärenä piti ol-le
professori Hessen patolculanato-ml- n
jonka puoliso samoin professori
Hesse oli kuuluisa verenkonservol-mistutkimuktistaa- n
Harjoltustenplto oli hankalaa kun
yleisö asui samassa huoneessa Mut-ta
pienin kappalein harjoittelemani
meidän onnistui salat yleisöltä ko-konaisuus
Kanan odotetun east-illa- n piti olla
sunnuntaina Ja ahkerat sormet vii-meistelivät
tyyliktllU pukuja niissä
nurkissa jonne vartijan sKmä ei heti
eksynyt
Nimismies ilmestyi määrälleen
asettui apulaisineen palkalleen Ja
aloitti toimituksen
Ja Innostus miesjoukossa kasvoi
sitä mukaan kuin varasto vähe-ni
kaikki huusivat kuin riiva-tut
Jopa melkein kaksinkertaiseen
hintaan —
"Vieläkö sun lekkus on tyhjänä
Aatami?" kysyi Maljan Kaaperl
Joka Jo melkein alussa oli saanut
kannun panoksen astiaansa
"Vielä! Mutta tuo kannu on mi
nun maicsoi rnua maicsoi vaiKKa
sitten " Aatami ei ehtinyt lopet- -
Miten rajaton olikaan pettymyk-semrn- e
kun lauantai iltana vartija
Ilmestyi ovelle Ja kylmästi luki pit-kän
listan nimiä s vjeshjami (tava-roiden
kanssa jolloin kolmannes e-llntyj- istä
Joutui toiseen vankilaan
niiden Joukossa myöskin Hesse
Oopperayrltys raukesi sillä dub-leeraajl- a
el ollut Ja vakaasti päätim-me
ettemme ohJelmlMoon enää ota
sellaisia esityksiä Jotka vaativat
poikkeuksellisia kykyjä — ooppera-laulajattaria
'
Mutta sharadeihln emme enää py-sähtyneet
vaikka ensimmäinen suur-piirteinen
yritys epäonnistui
Nyt valittiin ohjelmistoon Trin-es- a
Turandot — Moskovan kuului-san
Vahtangovin teatterin esittämä
kiinalainen satunäytelmä
Näytelmän mukaan kosijoita saa-puu
kaukaisista maista pyytämään
kauniin prinsessan kättä Ja niiltä
jotka eivät osaa vastata annettuihin
arvoituksiin armotta isketään pää
poikki Sirottelimme tekstiin kevyt-tä
pilailua Ja hunaisla käänteitä
Arvoituksiksi valitsimme hullunku- -
tlsia ns ariuenllalsia arvoituksia
Joihin on sula mahdottomuus löytää
vastausta Esimerkiksi:
— Mikä ou : ulkopuolella turkki
sisäpuolella lääkettä?
— T
—Kissa hankaa selkäänsä apteekin
seinää vastaan
—Mikä on: riippuu katossa on viii
reä ja viheltää?
—SIHI Minä Itse ripustan sen kat
"""' i-o- pui on lisätty siksi että ar
vaaminen olisi vaikeampaa
Jaijittellmme karrikoiden Valitan- -
Rovla näyttämönvalhdokset tolmltet
tlin niin että näyttelijät liikkuivat
rytmllllsestl heiluttaen verlvoja (to- -
n "' hulmuavan kevyitä värillisiä
siiKKikankalta ulin kuin esikuvas-samm- e
vaan meidän harmaita
huopiamme) Joiden takana vaihdet-tiin
-- purut Ja Kiinan keisari pyyhki
kvyaeleltään pitkään vohvellpyyhe- - lllnalseen partaan aivan klassillisen
esimerkkimme mukaan
Turandotlssa meillä oli loistava
maskeeraus sillä skaja vaati kor-keat- a
näyttämötekniikkaa Luomet
olivat talteen sääntöjen mukaan sl-nisik- si
värjäytyi huulet hohtivat
kirkkaan punaisina Ja kulmien vinot
kaaret olivat taitavasti noetut Kul
täinen Viisas Vasilisamme vain el
Ktinan keisarina kaivannut paljcn
väriä im nähtävästi pohjoisten
kanvijen tutkimisesta hänen silmän-- ä
olivat hivenen verran vinossa Ja
lupsakka keisari hän oli kaikin puo-lin
Tosin eivät meidän laitteemme
täysin vastanneet Moskovan Taiteel-lisen
teatterin tasoa— mutta maskee-rauMarreemm- e
olivat erinomaisia
Satahenkisestä sellistä oli Joka päivä
kävijöitä lääkärissä Jotkut pujahti-va- t
mielellään mukaan vaikkapa pel-kän
jaloittelun vuoksi Ja heille an- -
nettiin ankarat ohjeet mitä oli tuo-tava
tullessaan Putkia ja pulloja
selliin et annettu vaan nestemäinen
lääke saatiin kepin päähän kiinnite-tyssä
pumpulitukossa sellaista oli-vat
Jodi ja sininen neste ihottumia
varten josta saimmekin luomiväriä
taa sillä hän ryhtyi päättävästi
Muutamaan Mies nuusi Kuin vinan
tiestä lisäsi aina ennen kuin toi-nen
ehti lupaustaan lopettaakaan
Toiset alkoivat töllistellä pitkään
Ja riemastuivat tekemään kiusaa
Aatamille lisäsivät aina vain
"Hassuksihan Nletulan Aatami
nyt on tullut! Ennen tuiki tark-ka
mies eikä mikään Juomari ja
nyt tuolla tavalla hulluttelee"
"Voi helkkari!" naurettiin
"Näkyy aikovan huutaa vaikka
mitä maksaisi!"
Takalan Heikkikin Jo Innostui
pellin kun toiset häntä alinomaa
kiusasivat:
"Eipä uskalla huutaa Takalan
Helkki raittiusmies!"
"(To uskallat huutaa sinäkin
Helkki- - Lisää pahuuksissa Aa-tamin
kiusalla "
Olkoon menneeksi Helkki ajat-teli
lakkaavat he kiusaamas sa
"Vllsl penniä vielä!"
Helkki kavahti omaa ääntänsä
tuntui rikokselta leikin vuoksi-kaan
koko asiaan sekautua Naa-purit
katsoivat oudostellcn naurus-sa
suin Jokohan lankee Takalan
Heikkikin? Mieli mahtaa Ikävöidä
vllnuskla Sellaisia ne ovat ne
ralttlusmlehet!
"Ensimmäinen toinen No Aa-tami?"
Mitä eikö Aatami enää lisää-kään?
Helkin nousi veri pää-hän
ja hän katsahti hätäisesti
sinne päin missä Aatami oli Hän
näki Jonkun kumppaneistaan Juuri
teatterin tarpeisiin Sekoittamalla va-seliinia
Ja jauhettua steptotsitlä
(Suomen apteekkien streptolysllnl-valmisteita- )
saimme ensiluokkaista
huuli- - ja poskipunaa (jota tytöt käyt-tivät
muulloinkin kuin näytettäessä)
hamniaspulverl oli puuteria nokea
sai aina jotakin polttamalla
Miten satmmekaan loihdituksi mie-likuvituksellisen
satumaailman kes-kelle
niin rajatonta inhimillistä tus
kaa — Ilman pingotusta aivan välit-tömän
lapsellisen Innostuksen vallas-sa!
Kesken näytöstä tultiin itse prin-sessa
Turandotia hakemaan kuuluste-luun
Hän oli pukeutunut mitä fan-tastisinkaan
pukuun Useat kesällä
tulleet naiset olivat olleet kirja-vissa
kevyissä silkkilenlngeissä Jois
ta nyt harsittiin kiinalaisia kaapuja
Ja kimonolta skaja seisoi paikal-laan
Jähmettyneenä sillä kestäisi
kauan ennen kun hän pestyksi pois
vinot silmänsä Ja klrslkanpunalset
huulensa sekä muutetuksi vaattee- t-vartija
taas odotti että on heti läh-dettävä
Selvittyään hämmlnslstään
primadonna sanoi että Joko hänet on
vietävä tällaisessa asussa tai annet-tava
alkaa pukeutumiseen Iuna-ar-meijalalne- n
oli ällistyksestä mykkä-nä
mutta lopulta teki täyskäännök-sen
Ja poistui Puolessa tunnissa dii-va
ehti muuttautua normaaliasuun
Kuulustelija oli Jo saanut vartijalta
raportin että olimme esittäneet Jo-takin
näytelmää Ja skaja oli ol-lut
kummallisessa puvussa — intiaa-nina
Hän Joutui pitämään kuuluste-lijalleen
pienen esitelmän Moskovan
taiteellisen teatterin perinteiden vai
kufkssta meidän seliimme elämään
Tietysti nämä tällaiset näytännöt
olivat kiellettyjä — kalkkihan oli
kiellettyä — mutta vartijan oli mah-dotonta
pitää meitä silmällä Viidelle
selltlle oli kerrallaan yksi vartija ja
kun hän oli Jossakin alakerran sellis-sä
huutamassa niin me ennätimme
tehdä mitä hyvänsä Niin kauan kuin
vartija seisoi aivan oven takana oli-vat
kaikki kuin Jähmettyneitä Kuul-la
hän ei voinut mitään Meitähän
oli parhaimpana aikana katkVUm
sataseitsemän henkeä ja Jos ajatte
lee etu sata Ihmistä puhuu niin se
on samaa kuin Jos viisikymmentä
huutaisi tai kaksikymmentäviisi ul-voisi
ääneen Kun Joskus aamulla
joutui palaamaan kuulustelusta niin
meidän sellejarame lähestyessä ©H
knln olisi lähestynyt meuruavaa
kuiskivan jotain Aatamin kor-vaan
Aatami katsahti Heikkiin
(Jatkoa ?:lU sivuna)
I
nytkäytti hiukan päätänsä ja läh-ti
astumaan väkijoukon taakse
"Ja kolmas kerta" Pieni vasara
kcpahtl vain hiljaa mutta Helkki
rävähti kuin se olisi ollut tykin
laukaus
i -- Kuka sai?
"Heikki Takala" Muut sen sa-noivat
ei Helkki Itse
No mikä sen Helkin? Mene ot-tamaan
viinasi pois!" Toverit nau-raa
räkättivät
Niinkuin miehen kädestä!"
Tolmltusmles Jo klrehtl käski
tulla korjaamaan omansa pois
"Enkä menekään mitä minä sil-lä"
sanoi Heikki
"Maahanko annat kaataa?"
"Pankoon mihin mieli tekee"
" Älä hulluttele' Tuossa tyhjä as-tia
ota Mlhen jos et Itse Juo niin
on tässä muita Maksaa pitää si-nun
kuitenkin"
Sillä alkaa Jo myytiin toista
kannua Ja Aatami oli taas huuta-massa
Hän saikin sen nyt vähem-mällä
kilpailulla el enää uskal-lettu
ylimääräisiin
"No no mitta tyhjäksi! Kuka
siellä on Joka el omaansa ota?"
Heikki sieppasi hänelle tarjotun
lekun Ikäänkuin vihantlestä ja
meni ottamaan saaliinsa Sitten
mitattiin Aatamille
"Puollkclmatta hintaansa se ml
mille maksaa tuo vlinakannu trt -
tapa nyt saa ryypätä" Jutteli' Aa-tami
kun lekkulneen pöydän luo-ta
poistui
"Niin oliko sinullakin osaa sii-hen
Rantalahden Mikon viinaan?"
kysyttiin
"Olipa hyvinkin"
Aatami koetti maistaa lekkeris
tään Nimismies näki sen Ja rupesi
huutamaan rllvatustl
"Ei täällä saa ryypätä l"
"Vai el saa" Ihmetteli Aatarrd
meni etemmäksl ja rupesi toisten
kuullen mutisemaan: Vai el vielä-kään
saa pitää omanansa vaikka
kahdesti on ostanut Missähän sitä
oikein saa ryypätä?" kysyi hän
niin että nimismieskin sen kuuli
"Kotonasi!" huusi tämä
Aatami meni Ilkkuen erään
nurkan taakse Hän riemuitsi
mielessään keksimästään juonesta
saada ryypätä muuallakin kuin
kotona Kun pakenee nimismiehen
pöydän äärestä nurkan taakse
niin laki on täytetty Tästäpä
vasta sopii toisille ylpeillä!
Mitä? Siinäkö se olikin se
keksintö! Aatami oikein säikähti
kun piilopaikkaan päästyään näki
Joka nurkassa sellaista kuhinaa
Puoliääneen miehet puhelivat
kuiskailivat Ja naureskelivat tupa-koivat
ja viittailivat lekkujen sekä
pullojen pohjilla taivasta kohden
Mutta el Aatami kauan antanut
itseänsä hämmästyttää vaan ryh-tyi
vetkeänä seuraa pitämään
Innokkaasti siinä lyötiin kortMa
kahdessa parvessa
"Hupainen lauantal-ilt- a tästh
tuleekin" Ihasteli muuan "
"Ja kun saadaan nyt ryypätä oi-kein
vallesmannilta ostettua vi-inaa"
Tuskinpa viltslsiherramme mei- tä nyt Juopumuksesta vaivata
vaikka pikkasen niinkuin "
"Vai hän meidän rauhassa ryy- pätä antaisi" sanoi Aatami "Käski
jo äsken mun kotiini mennä kun
pihassa aloin hiukan malstahtaa"
"Mutta se onkin sinun kanssasi
crl Juttu kuin meidän muiden"
nauroi Maljan Kaaperl "Sinä olit
Jo siinä koplassa kun tätä viinaa
tuotiin Ja herramme silmissä tulit
jo silloin lalnhylyksl"
Naurettiin
"Laittoi se vain Rantalahden
Mlkko meille hupaisen Illan!"
"Mlkko suree kuin vaivainen en- si kerran sai sakkoa'
Surkoon hevonen! Olisi nyt tul-lut
tänne huutanut kannun Itsel-leen
ja hukuttanut surunsa slnn"
"Niin ostanut omaa viinaansa!
Mutta se on vähän merkillinen a-se- tus se!"
"Minäpä huusm omaa viinaani
kehui Aatami "Mutta et se käy
niin mlmm rttrt1it Lu - tu ! iiMiuitiii auin ar
Mikkoa sakotettiin mtita ~i„ 1$lnU
SUOMEN
Kirj Signe Prattis
Suomen uusi elämä Nikolai I:n hallitessa Maamme kehitys tähän aikaan
Itämainen sota
— 56 Luku —
Nikolai I:nen Pavlovltsh nousi
veljensä Aleksanterin Jälkeen Ve-näjän
valtaistuimelle Hän oli Jän-tevä
pelkäämään hallitsija Ja
vaikka hän el suosinut vapaam-paa
valtloelämää niin siltä huoli-matta
hän heti vahvisti maamme
perustuslait Kun el niissä kuiten-kaan
ollut säädettynä mitää siltä
kuinka usein valtiopälvlä'-olls- l pi-dettävä
nlln el Nikolai I:nen kut-sunut
kertaakaan Suomen säätyjä
kokoon Tästä syystä kansamme
kehitys sellaisissa asioissa Joiden
käsittelemiseen säätyjen myötävai-kutus
olisi ollut välttämätön a-Jak- si
pysähtyivät Sitävastoin niis-sä
asioissa Jolta hallitsijan oli ol
ikeus 'ksln Päättää tuotti tämäkin
aika maallemme runsaan kehityk- -
Isen Häme-Uudenma- an lääni Jaet-ulin
kahtia Hämeenlinnan ja Uu-denmaan
lääneiksi niin että Suo-messa
tuli nyt Viipurin läänin
kanssa olemaan kahdeksan lääniä
Samalla siirrettiin maaherran a- -
sunto Heinolasta Mikkeliin jonka
I Johdosta Kymlnkartanon lääniä a- -
lettlin tästälähtlen nimittämään
Mikkelin lääniksi Itä-Suom- ea var-ten
perustettiin maamme kolmas
hovioikeus Viipuriin v 1839 Kir-kollisen
hoidon parantamiseksi e-rote- ttlln
v 1850 molempien hlip-pakuntiem- me
ponjolsosat eri hiip-pakunnaksi
jonka piispa sijoitet-tiin
Kuopioon Tämän ohessa teh-tiin
työtä elinkeinojen edlstäml-sekl- st
Muuttajaan perustettiin
maanvtljelysoplsto JyväskyPä
Mikkeli Heinola ja Joensuu ju-listettiin
kaupungeiksi Saimaan
kanava rakennettiin Maamme raha--
asioita hoiti erinomaisen taita-vasti
Senaattori Lars Oabriel von
Hartman niin että valtiovarain ti-la
alkoi paranemistaan parantua
Nikolai I:n aika päättyi hirveään
sotapauhlnaan Vuonna 1853 Venä-jä
hyökkäsi Turkin kimppuun
mutta Englanti Ja Ranska riensi
vät tätä auttamaan Itämainen so
ta Joka täten alkoi raivosi pää-asiallisesti
Krimin niemimaalla
mutta Suomikin sai sen tuotta-mista
onnettomuuksista kärsiä o-sa- nsa Vihollinen hävitti ranto
jamme Ja otti kauppalaivastomme
saaliikseen — Vastoinkäymisten
murtamana Nikolai I:n kuoli 2 päi-vä
maaliskuuta 1855 mutta seu-raavana
vuonna vasta päättyi Itä-mainen
sota
Nikolai I:sen aika
Kolmekymmentä vuotta keisari
Nikolai I:nen hallitsi ankaralla j Isällisellä kädellä laajaa valtakun-taansa
Länsi- - Ja Keskl-Euroop- an maissa kuohuvaln vallankumous-ten
Ja vapausliikkeiden aallot rau- kesivat hänen valtakuntansa ra- joilla Hän musersi kaDlnolvan
Puolan Ja antoi itävallalle teho- kasta apua Unkarin kaplrn ku- -
Kistamisessa Han oli aikansa mah
rem"Jpai metittäähsäenn sve iinnaynt otnäälsleän vpaai
lesmtaonanal ymmjamyyäe?rur"äa? saaEdtataän usetäamälpläi
annyitaip"naa tällainen hupainen lau-
"Niin ja että tulee rahoja her- roille!"
mJue"oJlmtaimkemuonnntmaiienyhndyvetallläletäskämlelaräntanaioikseaina juo-pumussa- k-" Mutta viimeisen pu- - ~"? " Kuun kun nl riiairniims"ias ivuini Paunalen nurkan
v—a"M kjuain naakjaonimat tukualeuepnpatutta
ääsc:)
HISTORIAA
perustuslaillinen
tavin ruhtinas Jonka käskyjä v'e-raatk- ln vallat kuulivat Valtioni
nen taantumus vallitsi silloin Suo-messa-kin
"Nikolain aikana" Va-ltiopäiviä
et kutsuttu kertaakaan
koolle vaan perustuslakien ulk-onaista
loukkaamista kuitenkin
huolellisesti kartettiin Sensuuria-setuksl- a kovennettiin Ja ne saavut-tlv- at huippunsa surullisen kuului-sass- a vuoden 1850 säännöksessä
Joka kielsi suomenkielellä Julka-isemasta
muuta kuin uskonnollista
ja taloutta käsltttelevää kirjaili- -
suutta- - Pienlmmänkln yhdistyksen
perustamiseen oli lupa hankittava
aina keisarista saakka Maan ko
ko julkinen elämä Jäi virkamiesten
hoidettavaksi Hallitsijan luott-amusmiehistä
mainittakoon ke-nraalikuvernööri
ArsenlJ Zakrevskl]
Joka el sanonut mitään välittävän-sä
siltä olivatko suomalaiset tyy-tyväisiä
tai tyytymättömiä hä-neen
Ja kotimaisista hillitusmis-hist- ä oli merkittävin Turun läänin
kuvernööri Lars Oabriel von Haa-rtman
virkavaltainen mies Jota
kansa nimitti "hänen hirmulsuu-dekseen- " mutta samalla hän oli
etevä Ja kyyvykäs hallitusmies
Jonka ansiota olivat melkein kalk-ki
ne edistykset mitä valtio siihen
aikaan toimeksi sai ensisijassa
Saimaan kanavan kalvaminen
Eräällä alalla Nikolain aika tuli
tärkeäksi käänteeksi: elinkeino-elämässä
tapahtui nyt suuria muu-toksia
Maanviljelys oli vilkkaassa
edistymlstllassa perustettiin
maanviljelyskouluja ja uusia
maanviljelysseuroja Teollisuudes-sa
Ja liikenteessä alkoivat höyry
voimat Ja koneet uuden kehitys
kauden Maamme teollisuuden yksi
anslokkalmpla tienraivaajia oli
ruukinlsäntä Nils Ludvig Arppe
joka rakennutti v 1833 Saimaan
vesille Suomen ensimmäisen höy-rylaivan
"Ilmarisen" Ja ennen
vuosikymmenen loppua Suomi pi-ti
omilla höyrylaivoillaan yllä
säännöllistä meriliikennettä oman
maan rannikolla ja naapurimai-denkin
kanssa 'Varsinainen suur-teollisuus
pääsi alkuun uusista
tehtaista mainitaan Fiskarin ko-nepaja
(perustettu 1837) Ja Fors
san puuvillatehdas M847) Joiden
lisäksi pian tuli kokonainen saria
kutomatehtalta konepajoja olut-panimolta
sokeri- - Ja tupakkateh-taita
ym Nikolain ajan lopulla
työskenteli näissä tehtaissa !o u-se- ita
tuhansia työläisiä Mutta tä-mä
aineellinen edistys oli rL' il-da- ssa
ahdasmielisten yhtelskur a-ol- ojen
kanssa kun uusia yhtlta
perustettiin niin osakkaiden olisi
pitänyt saada vapaasti kokoontua
Suuren tehtaan omistaja el enää
tarvinnut käsltyölälsmestarin tal-loja
vaan lilkeneroa ja pääomia
Höyrylaivat edellyttivät että Ihmi-set
saisivat vapaasti matkustaa
Koneet tarjosivat työtä naisille ja
lapsillekin Tuntui vääryydeltä
kieltää maalalskbyhällstöä etsi-mästä
työtä sieltä missä sitä oli
saatavissa Meillä kuten muualla-kin
tuli kaikinpuolinen taloudelli-sen
vapauden vaatimus ajan tun-nussanaksi
Tätä ajan henkeä ni-mitetään
liberalismiksi eli vapaa-mielisyydeksi
Se tahtoi poistaa
kalkki erikoisoikeudet se tahtoi
antaa Ihmisille arvoa ainoastaan
heidän osoittamansa kyvyn Ja hei-dän
hankkimansa varallisuuden
mukaan Ja e ryhtyi taisteluun
ulkonaisen vapauden Ja tasa-ar-volsuud- en
puolesta Sillä keinoin
Pääsivät Länsi- - Ja Keskl-Euroop- an
vapausliikkeet sittenkin myöskin
Nikolain valtakuntaan
(Jatkuu)