Vapaa Sana, July 20, 1976

              08 '
'J'" -
fcgy
'v "- '- ' f1
- mMtjnuÄ: i rA
v
lW4-ViM- llM N 31 1t7 THtUl 20 Tudy 20 Ruokamullan
murheellinen tarina
Keskustelit ymäristönongel- - näe mieltä sijoittaa niukkoja jalla Andeilla ja Etiopian lau-luista
rajoittuu yleensä rikkai- - varojaan johonkin sellaiseen jo-- kömailla seurauksena on naii-de- n
maiden saastumisilmiöihin ka ensi silmäyksellä näyttää hy tä seuduilta alkunsa saavien
ja luonnonvarojen ehtymisen poteettiselta tulevaisuuden tar-- jokien liettyminen ja lähistöllä
uhkaan Kehitysmaat ovat täs- - peclta sijaitsevien alankojen joutumi-säki- n
suhteessa jääneet syrjään Mutta vaikka ekologiset jät-- °n tulvien altaan
ja yleinen käsitjs lienee että jestclmät ovat sangen jousta- - — "Toinen energiakriisi"
niissä ympäristönongelmat ovat vla tietyn kestorajan ylitetty-- todellista puutetta: polttopuu
toisarvoisia YK:n ympäristö- - äan "hajoavat synnyttäen varat hupenevat kehitysmaissa
ohjelman tutkijan Erik P Eck-- syiden ja seurausten keljureak- - joissa yhdeksän kymmenosaa
holmin teos Losing Ground (ni tjon Eckholm osoittaa että väestöstä niistä yhä
voi tulkita kuvaannollisesti tällaiset ketjureaktiot ovat jo vainen Polttopuuta joudutaan
"perääntymiseksi" mutta myös lähteneet liikkeelle uhaten luo- - hankkimaan yhä kaukaisem-kirjaimellises- ti
"maan mene- - da oman automatiikkansa niiltä alueilta yhä tuhoisani- -
tykseksi") osoittaa tämän kä
sityksen varsin harhaanjohta-vaks- i
Todellisuudessa Eckholm sa-noo
maaimlanlaajuisessa tais-telussa
elinympäristön puolesta
ovat ponnistelut Tokion ilman
parantamiseksi tai Erie-järve- n Luonnon ketjröaktiot puhdistamiseksi pelkkiä kaha-koita
verrattuna Nepalin vuo-- Tekijän pitkän perusteellisen
rilla Saharan reuna-alueill- a tai
luoteis-Intia- n tasangoilla kär-sittyihin
musertaiin tappioi-hin
Tekijä suinkaan vähättelc
rikkaiden maiden ympäristö-ongelmia:
hän antaa päinvas-toin
ymmärtää miten köyhien
maiden ahdinko johtuu paljol
ti suta että ne nun sokeasti
matkivat rikkaiden esimerkkiä
teoUistamisessa ja kaupunki- -
v v keskeisyydessä Mutta milloin
kun rikkaiden maiden herännyt
ekologinen tietoisuus on onnis-tunut
ainakin jarruttamaan ym-päristötuhoja
keskeiset voimat
köyhissä maissa vaikuttavat
päinvastaiseen suuntaan
Nälän sotilaallisten vaaro--
ien tvöttöm%Tdcn poliittisten
nerin ia kulumiseen
hanat kehitysmaiden
virkamiehet
seksi kiinnittää huo- -
miota näköjään niin kaukaiseen
asiaan kuin ekologiaan Sekä
hallitus että kansa kou
raantuntuvia tuotantosaavu-tuksi- a
tällä ne
htlnk
riippu-me- n
"Kaukaiset" ekologiset menetelmin
asiassa jokapäi- - ar-väis-tä
todellisuutta useimmissa maaperän
kehitysmaissa
johtajat yleensä toistai-seksi
onnistuneet sulkemaan
tutkimustyön
syntyneet keskeiset
kehitysmaiden ympä-ristöongelmista
voidaan kite-yttää
seuraaviin
Useimmissa kehitysmaissa
on
on
x ridim ivdiic ivijuixu l ivuiiv
sormensa
että
hän
~--~- —
p -
on
ne
on
ci
ongel- - nin kar-mat
ovat itse joka olisi
käy
vaikka niiden etään yhä
ovat
niiltä
- a tu
ha
—
aarniometsistä
eloyhteisöjä
metsiä kaadetaan jatkuvasti kuUnn joskus jo toi-maanviljelyk-sen
asutuksen ja sJnaan vuosisatojen
tieltä Metsät -- ai- patolaitteet aiheuttavat usein
ja jokapäiväis- - jelyn takia aavikot etenevät suoraan tai epäsuorasti eroo-te- n
vaikeuksien edessä Aasiassa Afrikassa latina- - sioon' maaperän
korkeat
katsovat aiheelU- -
vakavaa
vaativat
hetkellä eivätkä
July
Samalla
vokasta
silmänsä
loksena
vainnot
kohtiin:
vuosien
kuluttua
muiden
HALPOJA TASKUKUJOJA
Kunkin allamainitun kirian hinta vain $100 kappaleelta An-namme
kuitenkin kolmella taalalla neljä kirjaa ja kahdek
san maksavat vain kuusi dollaria Tilatessanne käyttää al-laolevaa
lomaketta ja kirjan numeroita:
1 Frank Kane: VIHJE VIIKATEMIEHELLE Carsonetta City
hämäriä hotelleja ja raihnaisia ravintoloita Yleensä baa-rien
ja hotellien omistajat onnistuvat erinomaisesti
asiakkaansa ja heidän rahansa toisistaan Yksityisetsivä
Johnny Liddelille paikka on hankala joka puolella vain
luuksia jopa naisten taholta
sekä ampuma-aseit- a
Samalla
Osoite:
ravintoa
kutiavat kuitenkin tuuleen
"™~_ "fT-_- '_ 1 ! r --TZ"™ J" Vfc"1T-- i-- Jv-Z- a
A au4uk 4 oauv vsutt uh Alaufeliiicmn A nud o--
tavallisesti vasta sen jäi- -
kcen kun vahinko on tapahtu- -
nut#
— Väärät viljelymenetelmät
maaperän kulumiseen
ja hedelmällisen multakerrok- -
snc katoamiseen liikalaidunta- -
miscn ja liian intensiivisen vii- -
laisessa Amerikassa samalla
kun lähellä sijaitsevien
vähäsateisten alueiden
tokyky heikkenee
— Kaikkein nopeinta on he
delmällisyyden katoaminen
eroosion seurauksena vuoristo-jen
rinteillä erityisesti Himala- -
ivivi iirmiv iiijm tui hiliiii-- 4
hän erehtyi menemään liiaii
oikeaa suoraa harvoin
paljon kuin selvittäessään
kirjat
tavan £'ja
heik- -
3 Brett Halliday: KUOLLUT Tytt6
saada kaiken mitä hänen
osoittivat Mutta
4 Halliday: HÄTIKÖITY MURHA oli Shaynen
40 tapaus Upeamuotoinen leski murhaaja
ahnehtivan esteinä mel-kein
jättää jäähyväiset elämälle
5 Ross Macdonald: BARBAARI kANNIKKO Archer osasi
käytellä
tarvinnut taitojaan yhtä
enemmän polltoai- -
hankalan
juonien
erottaes-saan
laajojen
tarkalleen mieheltä
palkattu
6 Richard S JOKERI PAKASSA Yksityisetsivä Sheldon
niitten tyttöjen — mutta ei sillä mukaan oii
luikerrellut tappava käärme
7 Richard S PETTÄVÄ RUUMIS Yksityisetsivä Sheldon
Scott saapuu Aiiringon ja salvian karjatilalle Arizonaan Siellä
filmataan filmiä — ja yksi elokuvan-kaunottarist- a oli surmansa Eikä se ollut tapaturma
8 S KATOAA Yksityisetsivä Shel-don
Scott vauhdissa naisten ia konnien kes-kellä
Los Angelesin hämärien tyyppien luku pienenee an-siostaan
tuntuvasti
JähetettäväksI allaolevaan osoitteeseen seuraavat
dollarin sarjakirjat no 1 ( kpl) 2 ( — 3 ( kpl)
4 (kpl) 5 f (kpl) 7 (-k- pl) t (kpl)
Jos tilaamistani on loppunut pyydän sijaan läheltä--
mään numerot:
tilaan seuraavat muut
Tilaajan
IM tiiLHiflMHHffiHH
jolanta muuten
kaikki
voitte
ketju
hanka
dossa
johtavat
tuotan--
Mutta
vuotta
NIIN NIIN
miten sievät
sitten
molemmat
valtaa
seurassa kauan
villiä
saanut
kauniitten
hänen
Tilaan
kpl)
Joku
nimi:
Maksu —~ seuraa f
Sana Press Ltd 400 Queen St W Toronto M3 V 2A6
neena
'--
- -- :' '„
— Käsitys eh-tymättömän
hedelmällisyyden
lähteenä on osoittautunut myy-tiksi
ne ovat tosin maailman
rikkaimpia mutta Roomassa pidetyn maailman sa polttopuun ke-säillalla
äärimmäisen haavoit- - rääiiltä ia niiden kaupitteli ioil- -
teollisuuden
KAUNOTAR
viljelijöiltä
tuvaisia ulkopuoliselle
tunkeutumiselle
— Teknologian harkitsemat-tomat
sovellutukset saattavat
uaa odottamattomiin takak
„„ i: _:!-- :_ : luin iiviMiiisia -ia luen aiaiuuK-_ -
sua 'mPaioIvan lonnon kuih- -
lumisen historialliset kastelu- -
- - - crkot# joihin ci liittynyt tar--
pceinsta viemäröintiä johtivat
aikoinaan maan suolaantumi- -
secn entisessä Mesopotamiassa
-
Ja sama ilmiö on nykyaikaan
-o--
s-unut esim Pakistanissa
ekologia
kaikki nama liittyvät
Se ei ole suinkaan uusi
ilmiö: vanhat maya-intiaanie- n
sumerilaisten ja khmerien si-vilisaatiot
romahtivat maan
hedelmällisyyden ehdyttyä Mut-ta
vanhoina aikoina ihmiset
saattoivat muuttaa uuteen
maahan kylvää uutta metsää
ja raivata uutta peltoa samalla
kun loppuun kulutettu maa sai
levätä ja Enää ei tätä
mahdollisuutta ole
Jäljelle jää vain yhdenlainen
muuttoliike: maaseutuväestön
siirtyminen kaupunkeihin cli
kehitysmaissa slummeihin Sitä
on muuan tutkija luonnehtinut
"aikamme suurimmaksi kan-sainvaellukseksi"
Eckholm selkeästi
miten maaltapaon syitä analy- -
aui iiii-s- t im i-n- is viTPinnn ti- -
-- """"- -- 'yiscsu eroosion
vaikutuksesta iluiininunucjuiiiuijia r-- m o tr t
käytännöllisesti jokai
selle seudulle josta
puutteen ja köyhyyden ahdista-mina
vaeltavat kaupunkeihin
Ekologisten tosiasioiden lai-minlyönti
tapahtumien taustaa
analysoitaessa ja taloudellisessa
suunnittelytyössä selittyy Eck- -
liolmin mukaan paljolti am
mattialoicn lokemitumkn
Hänellä
amerikkalaisessa
YSTÄVÄLLINEN
kurjan heittiön
todella
katalien
KIRJATILAUS
tilausta
mikään
toipua
osoittaa
katsoen
ihmiset
katsoen
keskinäi- -
työn puutetta
Insinöörit rakentavat padon
toisensa jälkleen välittämättä
lainkaan siitä pal-jon
metsiä tuhoutuu ih-misiä
joudutaan pakkosiirtä-mää- n
tieltä Maata-louden
asiantuntijat laskelmoi-vat
tietokoneen avulla jonkin
alueen tulevan
ottamatta huomioon
maaperän heikentymistä
kasvavaa esiintymisti-heyttä
tunti-jat
aavikoiden
reuna-alueill- e kiinnittämättä
iiuomioiu nuijaiuumujen
mikä johtaa liika- -
aavikon
jentumisecn
eivät tunne maaseudun elinolo- -
eivätkä huomioon
karja vuohet polttopuiden
keräilijät tuhoavat
nu'nsa-- Maaseudun ongelmien ekolo- -
giucn tausta saattaa jäädä
i+V M iitf rvni tv Vt ALOTOFFXERCISE $ GOOO
VVERF THr REASOfO
I INltREDTHlS
' _ __ _-
-_ _— T
i!(A-GRAVE50-
Wtl
f "-- — i ! m " tpiMof dpfricdKICH BKRUPP tiEt at AeeoF9r
Iscrlohn Germany
t 4 'imim&l
The
LI6HTH0U5?
of Lisswcge B1giom
BOtLT IU 12B- O-
5CEWTURIES
IfvUR BECAME
TH£BELFRrOF
CHURCH M
elintarvikekonferenssin lukui- -
LainunJyöty
ilmiöt
III m mttä
vvc --v" V
k" iäjgä
kemäfä jopa korkeimmalla
globaalisia suuntoiioja
tasolla Marraskuussa
sissa ei mai-nittu
sanallakaan metsiä huoli-matta
Afrikan Aasian Latina-laisen
Amerikan metsien kiih-tyvästä
hävityksestä niiden
lukisista vaikutuksista elintar-viketuotantoon
kuten YK:n maatalous- -
iuinnui'su r : i
1975 alussa: mikään
tuma että kaikkien niiden mai
den metsät joita' kato on
dannut kuivuuden tulvien
takia — Bangladesh Intia
Sahclian 'maat — on
perusteellisesti parturoitu"
Kun tuuli vei' mullan
Kun luonnononnettomuus ta-pahtuu
Eckholm sanoo on
liian helppo moittja vain luon--
unohtaa ihmisen osuus
jonkin alueen alistamisessa va-hingolle
jokapnjpaljon perus-teellisempi
kiLun mihin epäsuo-tuisa
h olisi yksin pystynyt
Myös kehittyneet maat
saaneet dramaattisella tavalla
kokea miten' luonto kostaa ih-misen
harkitsemattoman toi-minnan
Niinpä toukokuun 11 päivä- -
1934 tuuletjfjohottivst ilmaan
kaikkiaan noin' miljoonaa
tonnia ruokamultaa Yhdysval- -
tain preeria-alueelt- a pimentäen
taivaan itärannikolle
ncttomuus johtui liian inten- -
siivisistä viljelymenetelmistä
jotka riistivät maasta
japeittccn altistivat
voimalle
c — „U„HIlKllUJ„ilUUS !„! tt
suuria lienee
päästä oli
katkesi
suu- -
oli
osoit- - Kokonaisuutena Eck-ta- a
aivan liian holm tcollisuus-se- n
yhteis- - saaneet
juuri miten
tai
tai
tulvien
kooh
ja lau- -
ja ota
ja
heidän tai- -
nä--
aoov
AND AIR
Sri
THAT
uho me
Ci6
luo- -
nila 1974
ja
ja
Eli
_eres loiesi uuueu
"Ei ole sat- -
tai
ja
toa ja
sää
ovat
nä
350
asti Ort- -
sen suo- -
ja sen tuu- -
len
Kumu IU1SIUI
San
Lea
ja ovat
että
rf ncitsccnUc maan
projekti suotuisasti mut
ta päättyi joskin
pienempään kuin Yhdysvallois-sa
Tällöinkin oli syynä liian in
tensiivisten yksipuolisten vilje--
lymcnetelmien käyttö mikä Ka--
ahstanissa johti „i„„ menetykseen kaikkiaan
noin kolmen miljoonan hehtaa
rin viljelmiltä
eroosio-ongelmans- a
Varhaisena tiennäyttäjänä oli
Yhdysvallat jossa vuonna 1935
perustettu "Maaperän suojelu
onnistui pysähdyttä-mään
ja osittain kääntämään
myönteiseen suuntaan siihen
kiihtymistään kiihtyneen
maaperän kulumisen Myöi
Neuvostoliitossa
seuraajat ovat ottaneet oppia
Kazashtanin katastrofista
Samaten ekologisesti tärkeät
metsät ovat teollisuusmaissa
kohtuullisen hyvin suojattuja
m niiden kiistel- -
Kehitysmaissa taas on eli tv
viin metsävaroihhr kohdistuva
kasvavan väestön paine aivan
liian suuri ja niitä suojelevat
--voimat liian heikkoja Joissakin
maissa ci ole otettu edes en--
simmäistä askelta riittävien
V
M w
EA& so '
Francis
OF THE1 SILENT
- SCREEM BETUJEEM
1912 AUD 1918
MADE MORE THAU
&&O0O ooo
ENDED UP BROKE
suojelualueiden
Ja suojelua esiintynyt
sia suojelumctsien turvaamises- -
ta Ja suojelualueiden ulkopuo-lella
metsäluonto supistuu pe-lottavaa
vauhtia
Katoavat metsät
Eckholm mainitsee hätkäh-dyttäviä
lukuja 1920-luvu-n al-kuun
mennessä Yhdysvalloissa
oli hävitetty kolmannes maan
alkuperäisistä Vuo-teen
mennessä trooppisen
Afrikan metsät supis
tuneet noin kolmanneksen enti-sestään
mihin on suuresti vai-kuttanut
tulon käyttö metsän
raivauksessa Marokon Tuni-ia- n ja Algerian metsät supis-tuivat
1950-luvu- n puoliväliin
mennessä noin 11 prosenttiin
pinta-alast- a kun ne aikaisem-min
olivat peittäneet kol-manneksen
Etiopian alueesta
vajaat neljä prosenttia on nyt
metsien peitossa aikaisemmin
kolme neljännestä Andien ja
Hfmälajalv v' rinteiden ohella
Etiopian yiänkömaat ovat maa-ilman
eroosoherkintä aluetta
Mitä taas aavikoitumiseen tu-lee
lasketaan että 50 viime vuo-den
aavikko on Saharan
eteläisillä reuna-alueill- a valloil--
tanut noin 650000 neliökilomet- -
rin laajuisen maanviljelyyn tai
karjanhoitoon alunperin sove--
liaan alueen Viime vuosina pro- -
sessia ovat paradoksisesti no- -
peultancct YK:n järjestöjen hy--
vää tarkoittavat toimet kuten
karjalaumojen rokotus ja kai- -
vojen kaivaminen sillä aie cdis- -
tivät osaltaan Jiikalaidunta- -
mistä
rin valtiossa Monet tekijät - huimaa vauhtia äestö
nurinkuriset maanomistusolo!
pohjoisia vuoria peittäneiden
metsien parturointi — ovat ni-heutta- ncet
nopeutuvan eroo- -
SIon' Joka CI"ään tutkimuksen
mukaan kohdkhm li li-- n
nlPinncU-- ™ noyhasia
maasta
Yllä on vain esi-merkkejä
siitä samansuuntais-ten
tietojen tulvasta jonka Eck-holm
marssittaa lukijan eteen
Hän piirtää yhtenäisen kuvan
maupalioa --vaivaavasta vaka- - 'TT '"" lltiluf ?1 '11a'"uva
uunuuiuiianiTruiiscn asieet-taises- ta
Kuva el kuitenkaan ole kaut-taaltaan
synkkä Tekijä saat-taa
osoittaa myös muutamia
valopilkkuja joista viljavuuden
palauttaminen Pohjois-Aineri-ka- n
preerioille tuli jo mainituk-si
Udn kertoo mvös tuliansisi-- i
porakaivoista joiden avulla
kasteluverkoston aiheuttama
maaperän suoLiaritiimm1n t„ - — %Jl4ll tiin tuntuvasti vähennetyksi Pa- -
Kohkaisevimman esimri-- i
tarjoaa Kiina jossa kymmenet
miljoonat ihmiset mobilisoitiin
1950-luvull- a palauttamaan
le sen muinaisen metsäpeitteen
Tarkkoja tietoja hankkeen on'
nistuniisesta ci (osin ole saa- -
ir i __ n
oli kaikkea - myös ajatuksia Hän oli matkalla kHä 48nnBi1uti Jaat kolmekymmentä vaihummniaan eroo-suoraa- n
huipulle ja tiesi millä sinne Hän unonaciiu mvoilcmmin Kazahstanissa Ncu- - s'°-ongel- ma pienessä latinalais-kuitenki- n väärässä Hänert uransa väkivaltaisesti on luonnonympäristön Vostoliitossa Hrushtshevin Salvado--
tiesi
Brctt Tämä Mike
kahdetn Shayne
Prather:
Prather:
Richard Prather:
(kpl)
Vapaa
kaikelle
koh--
Asiantuntijoiden toiminta
usein huomauttaa
ymmärtämyksen maat kuitenkin
tekojärven
elintarviketuo-tannon
Pohjavesivarojen
kaivavat kaivoja
Metsänistuttajat
päätöslauselmissa
Pa-kistan
Ulc
alkoi
katastrofiin
vuonna 1963
aisoihin
palvelu"
asti
Hrushtshevin
— joskin käytöstä
XBushman
IDOL
kaupittelijoilta
vaikeuk- -
metsistä
1948
lienevät
siitä
aikana
kasvava
tasta
muutamia
häviämisestä
maal- -
jaan cueiieen Useilla alueilla kistanissa samoin kuin burnia-valvomisee- n on varhaisia erehdyksiä pystyt- - laisesta taungya-viljelyjärjestel-laiduntamise- en ty osittain korjaamaan laajoilla mästä jossa tehokkuus yhtvy
mctsänlstutuskamnanioilla ekoio-iisee- n -- viisauteen
f
Tähden YllejlTlmmlnsisft
luKUtli JA
Kun asustaa täällä vähän si-vussa
kärrytiestä niin tulee noi-ta
kotikaupungin asioitakin seu-rattua
noin välikäteen so epä-säännöllisesti
saapuvan päivä-lehden
välityksellä
Kauan sitten Suomessa eräs
maalaispoliisi suoraan sanoi:
"Kyllä tämä on sellainen koi-ran
virka" Se vain muistui
mieleen lukiessa lehdestä mi-ten
kaksi kaupungin poliisia
oli croitettu toimestaan
jwn
Star
een loppuotteluissa
murtunut
pitkässä
Asian kulku oli ollut joten- - uuninlaaunsiunn—oisttoauisjtoahjitcunen se
kin seuraavanlainen: tullut pätevästi todistetuksi "tl
tanssitilaisuudcn oli-- tä kysymyksessä olisi ta- vat kutsuneet kaupungin po-- hallitien päällehyökkäys j0 liisin apuun poistamaan joita-- nimittäin tuo vartalotorjunt'
kin rääväsuisia ja tapahtunut pelin crotuo-häiriöntekijöi- tä paikalta Kun marin keskeyttävän vihcl-nu- o rähisijät eivät ke-- jälkeen olisi asia ollut hoituksista huolimatta olleet selvä päällehyökkäys Vaan kun
poistuneet tai hiljentyneet peli oli ollut tuon tapauksen
käyttivät nuo kaksi poliisia voi-- sattuessa laillisessa
maa saadakseen nuo rähisijät tuli todistettua että tuo tim-autoo-nsa
Niin he sa- - minsiläincn pelaaja oli ollut
maila joutuivat puolustautu-maan
noiden punkkien hyök-käyksiltä
Miten asia tapahtui?
Yksi noista punkeista sai pie-nen
mustelman naamaansa Sii-tä
sitten seurasi noille polii-seille
haaste "päällehyökkäyk-sestä- "
Sanotaanhan että laki on min
kuin se luetaan Tuon
etevä "loijari" sai asian näyttä-mään
siltä että poliisi oli ylit-tänyt
valtuuksiaan ja käyttä-nyt
väkivaltaa enemmän kuin
oli ollut tarpeellista Siitä sit--
ten seurasi toisen poliisin suo- -
ranainen "säkkäys" ja toisen
epämääräiseksi ajaksi "lay-offaamin-cn"
Tuosta väkivallasta ja ruu-miillisen
vamman aiheuttami-sesta
äskettäin käytiin toinen
tapahtunee
T
Chapleaun
Timminsin
ia
kin oikeusjuttu Nimittäin yhtä on ennen us- -
timminsiläisen Star- - koon Kerrotaan Paavo
hockcy-joukkuee- n pelaajaa vas- -' Ruotsalaisesta herän- -
taan Tuon väitetyn päällchyök- - isästä että hän he- -
- rätysjilassa ollcssaanjähti hal-tavis- sa
mutta ilmeisesti kani- - M Jyväskylään asti
on saatu selemään autuuden tietä kuul-Kiin- an
vanha jättimäi- - tuaan että siellä on
tulvat tärkeimpänä nc" Högman joka tuntee
syynä oli vuosituhansien var-- t'n pelastukseen Kun hän
rella saapui ovelle ja
lähes täydellinen hävittäminen sepälle hätääntyneen sie-Eckho-lm
ieke l"sa tilan uskovainen
että kehitys-maissa
vallitsee kokonaisuute-na
katsoen ammottava kuilu
suojelutarpeen ja suojelutoi
mien välillä Tuota on
omalta osaltaan rientänyt täyt- -
YK:n ympäristöohjelma
Uncp joka on määritellyt eroo- -
sion tärkeimpien ympäristöön- -
gelmien joukkoon kuuluvaksi
ja uusi maailmanlaajui- -
nen moni tori verkosto tulee ro- -
kisteröimnHn „ ow-- i Jn'iWmiInVe m i4bb nmaa tapantuvat
entistä tehokkaampi
den säännöstely ovat kuiten-kin
niin laajakantoisia ja sy-välle
ulottuvia että ne
ja
myös kansan-massoje- n
ja niiden
Ensisijaisesti
no edellyttävät pitkälle tähtää-vän
ajattelun
kaikkeen taloudelliseen
suunnitteluun
assi liuun ii!i::
anotuin
tUon
tun North joukkueen
"Husky" jouk£
pelisarjan
pelissä yksi Husky jout
pelaaja luokkaantui
nilkka """
Asiasta sitten seurasi päälle-hyökkä-ys
ja vamman aihcutta-nushaast- c
pelaajaa vastaan Aika oikeus asia raukesi
i- -i
kavista
Jonkun
järjestäjät ollut'
rähisijöitä olisi
useista lyksen
menossa
tehden
juipin
vainen kokenut
"North tuloaan
Suomen
näisyyden
Savon ky-panjo- illa
poistetuksi
vitsaus uskova-iset
joiden seppä
tapahtunut Kiinan metsien sepän pajan
kertoo
kuitenkin huomaa
täysin selväksi
aukkoa
tämiiän
jonka
tiivistä
taholta
Tuossa
vain saarta ni_
ko
Tämän tarkoitus ci suinkaan
ole mitenkään koettaa puolu-staa
tai suosia tuota tuossa pe- lissä liiankin yleistä "kovan
linjan" peliä Vaan tässäkin ta- pauksessa laki on niin Luin
se luetaan
aniiNiiiiiiaiiiHiiiiiiiotiimiiiiiiuiiii!iiiiiiioiiiiimiiiiQiiiiiiiiiiin i PYSÄHDY S
§ HETKEKSI
Hllira"HIDiiiinnHiiiiMiiitoiiiiiiiiiiiioiiiiiiiiiiiiuiiuiiir
Herää sinä joka nukut ja
nouse kuolleista niin Kristus
sinua valaisee Ef 5:14 Tälla-isen
herätyshuudon antaa ap
Paavali Eefcson
Herätys on sellainen ko-kemus
jonka jokainen usko- -
seppä heti Paavon sisäisen tilan
ja sanoo hänelle: "Sinulta puu-ttuu
Kristuksen sisällinen tun-teminen
ja sen mukana kaikki
muu" Kun Paavolle tällä mat--
kaa valkeni asiat alkoi hän
toisiIlekin sielua
pelastuksen asiasta niinpä han
uscin varoitti aivouskosta scl--
Iaissta joka on vaan paassa
niulta d syejimessä Kristus- -
scn sisaincn ole
tietämistä vaan tapahtumista
tiava usko on auiuisia
mistä Kristuksen tykö Paavo
sanoo muun muassa: "Opi sen- -
ranneena seka Katuvana #tti
katumattomana katsomaa?
kaikklvoipaaan Kristukseen ja
sovita näin itsesi Kristuksen
eteen kunnes tunnet elämän
hänestä lähtevän" On vaara-llista
kuvitella olevansa oikcal"
la tiellä tuntematta Kristusta
omakohtaisena Vapahtajana
Tule sellaisena kuin olet vaan
muuta Hän ei vaadikaan
FIK
™ii1: oeiwiuikh:iii jiwniIIiIiI(IsSaI1an PJtJ
argarnnisodasta '"YlV-ii- e Turja
Vaadittavat toimet — puiden-- tähden sekä pyhänä että paha-istutuskampan-jat
maarelormi na sekä suruttomana että he- -
syntyvyy
—
edellyt-tävät
pitkällistä voi-mainponnistusta
erityisesti
johtajien
ekologisen nivel-tämis- tä
istunnossa
tavoittamassa
hallintaansa
seuraku-nnalle
puhumaan
tunteminen
pamautti
Ajanvietettä
KOKO PERHEELLE
tarjoaa monipuolinen kirjavarastomme varma
moni lukijoistamme löytää mieleistänsä luettavaa:
Emil Skiu! vi'i nr iactuv tiu m u sn Skogin
nuistelmiiit sisältyy petinpolijainen kuvaus tisen puolueen hajaannuksesta 1957—1964 skogilaisten ja lV
l r mkf in liili1i mi
ci ii
! ui i 1 i i i i "I JJ
ei
m t tl
I w
i
un i
viiuumvuuivM MUHKU Hilloa VUSIUUll
Ilmari Turja: 121 KLKAA OO MIKAA 276 sivua kuvia J-j-
S
nieiiestysnavlelmicii kirjoittajan ia monilla aloilla toiniini miehen muistelukset Kirjassa piirretään teräviä kuvia
Klemetistä Samuli Paulaharjusta sota-ala- n Päämajan
iuim-- u KesMiMisisla kahinoista lu imien köiiiinälnlvksistd ja siliji kun ettei talvisotaa olisi voitu välttää
kevätttalvclla
kueen
sitten
pelin
Allaluetelluista
soMaUdci?
Tämä luettelo sisältää vain osan runsaaMa kirjavarastostajg
Miksi ette tulisi ostoksille nyt kun valikoima on suun
uuitiiessa lisaKsi juo Kirjaa Konucii
Vapaa Sana Press Ltd 400 Queen St West Toronto Out M5V