Vapaa Sana, July 05, 1977

              KAIVELETKO SINÄKIN
NENÄÄSI ODOTTAESSASI
Kun seuraavan kerran pysäh-dy
liikennevaloihin panepa sii-lo- in
merkille miten moni autoi-lija
käyttää odotusajan nenänsä
kaivelemiseen Ranskalaisen
tutkimuksen mukaan käjttää
peräti 53 autoilijoista punaisia
valoja ja muita liikennekatko-ja
hväkseen antamalla sormen
— !censä vasemman Kiidon etu-sormen
— pujahtaa suraimeen-s- a
Tutkimus tehtiin vilkkaassa valo-oh-jatussa
risteyksessä Parii-sissa
300 autoilijaa joutui tie-tämättään
koekaniineiksi Seu-raavia
tilastotietoja on nyt käy-tettävissä
tästä vähän tutkitusta
paheesta
Nenänkaivajien keski-ik- ä on yli
30 vuotta Useimmat ovat 40-5- 0
vuotiaita
Kymmenestä kaivelijasta oli
vain kolme naisia Tosin tätä ei
voine pitää todisteena naisten
suuremmasta hygienisyydestä
Ensinnäkin naisautoilijoita on
paljon vähemmän ja toiseksi
tutkimus osoitti että joka neljän-nellä
naisella oli käsineet mikä
vaikeuttaa nenän kaivamista (tai
ainakin vie siitä nautinnon)
Vasenta sierainta Kaivellaan
kaksi kertaa enemmän kuin oi-keaa
Tämä johtuu ehkä silkasta
iaiskuuusta: autoilijahan pilaa
oikeaa ohjauspyösuhtautua kovin
iällä joten vasemman on hei
Helluntaiseurakunta
397 Pierre Wlndsor
Sunnuntaisin kokous klo 6 ip
samanaikaisesti
Rukouskokous tiistaisin Ilo
7 ip
Nuorisoilta torstaisin klo
7 ip
Radio-ohie!m- a "Takaisin
Raamattuun" sunnuntaisin
klo 4 ip CHYR 710
Timmins Ont
S! Mark's
Ev Lul kirkko
237 CEDAR ST N
Pappila: 368 Cedar St N
Puhelin: 264-917- 4
pSiyuonhrnsäk kplmo n1l0at3ni0lnaiaspukulos 9k3lo0 ap
7 ip
Ladles Guild joka kuukauden
enKsäimytmä äinmenuistitiosrtahkalsoto7m3m0 elp
adresspia
Pastori Stanley Johnstone I
Itsenäinen Suomalainen
Ev Lut Seurakunta
70 Secord St Thunder
Jumalanpalvelus a phäkou-l-u sunn klo 10 Iltakirkko
sunn ia kesk klo 19 Kuoro
tiist klo 19 Rukouskokous
kesk klo 18 Naistenpiiri
torst Nuortenilta lauant klo
18 Adresseja saatavana
toistaiseksi puh 683-886- 6 esimies O Lehtonen
Kanadan suomalaisten
XXXVIII SUURJUHLAT
Puheenohta]a Leo Haaska
Sunnyside Rd RJL 4
Sudbury Ont P3E 4M9
Sihteeri Mirjam Kallas
847 Sharon Ave
Sudbury Ont P3A 3X1
Rahast hoit Shirley Kansas
103 Nicolet St
Sudbury Ont P3C 3A2
Majoitustoun
Helena Hannila
473 Buchanan St
Sudbury Ont P3C 1E4
Sauna-AA-Ryhm-an
Sault Ste Marie Ontario
suomenkieliset kokoukset
maanantaisin Ja perjantaisia
klo 8 illalla
14 236 John St
Wiifar OiL
St Mark Et Luth Kirkossa
pidetään Jumalanpalveluksia
sunnuntaisin klo 3 tltsoStvtt
lä Pastori Eino Tuorl saar-naa
Mrs E Tuorl on ter- inä Kirkon osoite uu
2123 ParkwooL 2J8
Tervetuloa
pompi joutilaana lähteä löy törct
Ktlleen
Kaiveluun käytti S0°i vasenta
etusormea Peukaloa käytti 20°
mikä vaatinee melkoista tek-niikkaa
Koettakaa itse miten
hankalaa se onl
Naisista lopetti S3° puuhui-luja
havaittuaan eitä" heitä tark-kailtiin
Miehistä oli vain 70?
yhtä kainoja
Vuoret miehet eivät jumi kai-vele
nenäänsä nuoret naiset vie-lä
vähemmän
Jopa Rolls Rqycessa
Nenankaivelijat vaikuttivat
mietteisiinsä vajonneilta ihmi-siltä
joille älyllinen toiminta
luontuu pai emmin kuin käytän-nö- i
puuhat
Nenää kaivellaan niin Volks-vvagenis- sa
kuin Rolls Roycessa-ki- n
Varallisuus ja Korkea yhteis-kunnallinen
asema eivät tunnu
laimentavan intoa
Tutkimuksen tehneet ranska-laiset
psykologit otaksuvat ih-mUt- en
kaivelevan nenäänsä sik-si
että he alitajuisesti Kostavat
vanhemmilleen jotka heidän
lapsuudessaan ankarasti kielsi-vät
tämän kiintoisan askartelun
Joskaan tällaiseen tutkimuk-seen
ei tieteellisessä mielessä voi
yleensä kättään vakaastJi amme
pyhäkoulu
tallaan
Bay
Club
MW
vahvistuksen vanhalle väitteelle
että kaikki ihmiset kaivelevat
nenäänpä Onhan joku koiran-leuka
määritellyt kulttuurinkin
seuraavasti: Kulttuuria on se et-tä
malttaa olla kaivanutta ne-näänsä
toisten nähden
Mutta niin innokkaita kuin ih-miset
ovatkin tutkimaan nenänsä
sisuksia harva tietää mitään
luon kasvojemme kohokohdan
anatomiasta ja fysiologialta Sik
sipä käytänkin ranskalaisten tut-kimusta
tekosyynä kertoakseni
nenästä hiukan enemmän
i
Nenäkästä asiaa
Neniin muoto on yksilöllinen
Eri roduilla on tyypillinen nc-nänmuoto- nsa
Voisi sanoa että
nenä mistuttaa lähinnä pyrami-dia- :
siinä on kaksi sivua ja poh-ja
Nämä kolme pintaa kohtaavat
nenänpäässä sivupinnat taas
nenänjuuressa Pohjassa ovat sie-raimet
soikeat aukot joita erot-taa
nenän väliseinä Nenän sivut
nenänpielet ovat alhaalta' hie-man
kaarevat
Nenän runkona on rustoa ja
lauta etupäässä juuri kimmoista
rustoa jonka ansiosta nenä kes-iä!
koviakin iskuja murtumatta
(nyrkkeilijät)
Nenää peittävässä ihossa on
runsaasti suuria talirauhasia
Juuri talinerityksen uoksi menä
helposti kiiltää niin että naisten
on sitä ahkerasti puuteroitava
Ihonalainen kudos on ohut eikä"
nenälihaksiakaan voi muhkeiksi
sanoa vaikka jotkut sentään
pystyvät nenäänsä nyrpistä-määnki- n
Lihasten alla on sitten
luo runko ja nenän sisäpuolella
luuta ja rustoa tiiviisti myötäi-lev- ä
limakalvo Nenässä on hyvin
paljon verisuonia joten pienikin
vaurio voi aiheuttaa varsin dra-maattiselta
näyttävän vuodon
Pyhin Johanneksen
Ev Luterilainen
Seurakunta
71 William Are
South Porcupine Oat
PappUan os 368 Cedar St N Timmins Ont Puh 264-917- 4
Jumalanpalvelus sunn klo 1)
Ompeluseura keskiv klo 7
YsUivikerho kuule enslm
keskiv klo IM
Sunn kouhi klo !0J0
Muistorahaston addresseja
saatavana: Mrs S Kokkonen
Mrs A SekkL
Pastori Stanley Johnstone
PYHÄN MARIAN
ev luterilainen
SEURAKUNTA
Sault Ste Marie Ont
333 Vcllington St W
23&3JJ1
Jumalanpalvelus
sunnuntaisin Klo 10
Kukka rahasto:
256-682- 5 949-524- 6 Pastori Pentti Mentu
233-334- 4
Usein juuri nenän kaiveleminen
jaa sieraimen vuotamaan verta
Ncnäontelo ulottuu sieraimis-ta
nieluun Sierainten alkupaätä
peittää iho mutta loppu onkin
sitten limakalvoa Ihossa on tali-raua- si
ja ihokarvoja joitten
tehtävänä on pyydystää pöly ja
muut hejritysilman epäpuhtaudet
Varsinkin vanhemmilla miehillä
näkee usein sierainaukoissa
suoranaisia karvatupsuja
Sieraimia erottava väliseinä on
harvoin aivan keskellä nenää Ei-kä
se ole suora eikä takainen-kaan:
jokus siinä on niin pahoja-kierou-tumia
että ilma ci pää-se
esteeltä kulkemaan Välise-inästä
on ensimmäinen kolman-nes
rustoa ja loppuosa luuta
Nenäontelon katto muistuttaa
pitää kapeaa ränniä S-- n läpi
kulkevat hermosaikeet jotka vie-vät
hajuärsjkkeitä aivoihin
Nenäontelon --sivuseinät ovat
rakenteeltaan mutkikkaammat
Kummassakin on kolme nenä- -
kuorikkoa joita verhoaa lima-kalvo
Kuorikkojen ansiosta nc-näontelo- ssa
on paljon enemmän
limakahopintaa Kuin jos seinät
olisivat aivan sileät Tällä seikal-la
on merkitv ksensä nenän toimin
nalle kuten tuonnempaana näem
mc
Alimman — ja suurimman —
kuorikon alla olevaan nenäkäy-tävää- n
johtaa silmästä tiehyt
josta kyynelet valuvat nenään
Siksi me ilkiessäminc niisku-tamme
ja usein niistämmekin
Keskimmäiseen kuorikkoon a-vautu- vat
suuret sivuontelot
Nenäontelon takaosa avautuu
nieluun tätä kohtaa nimitetään-Ki- n
nenänieluksi
Nenän ja sivuonteloiden tehtä-vänä
on osallistua luistamiseen
ja hengittämiseen Mahdollisesti
ne myös vaikuttavat äänemme
sävyyn
Hajuaistin vastaanotlimcna on
osa ylimmäisiä Kuorikoita peittä-västä
limakalvosta ja niiden
Kohdalla olevasta väliseinän li-makalvosta
Siellä ovat solut jot-ka
aistivat tuoksuja ja reagoivat
ilmassa oleviin hienojakoisiin ai-neisiin
Varmasti ei tiedetä onko
näiden solujen toimintaperiaate
kemiallinen vai fysikaalinen
Jotkin aineet kuten ammoniak-ki
ovat niin voimakkaita että ne
vaikuttavat myös nenän lima-kalvon
tuntohermoihin Solujen
Keskeisenä osana ovat hormosäi-kee- t
Niistä on kummallekin puo-lelle
koostunut parikymmentä
hermosäiekimppua jotka seula-luu- n
reikien läpi kulkevat aivoi-hin
Näistä aivojen etuosan mo-lemmin
puolin olevista hermoso-luisia
johtaa hajuhermo aivoi-hin
jotka mieltävät hajut ja
antavat ärsykkeitä muille hermoil
le ja aivokeskuksille niin että
reagoimme hajuihin ja tuoksui-hi- n
tarkoituksenmukaisesti
Lämmityslaitos
Nenä on hengitykselle tärkeä
siksi että se tehokkaasti sääte-U- e
ja puhdistaa ilmaa Kulkies-saan
nenän läpi ilma lämpenee
kostuu ja puhdistuu ennen kuin
se jalkaa malkaansa keuhkoihin
Jo esimerkiksi nuhan takia jou-tuu
hengittämään suun kautta
kurkkua alkaa helposti kuivata
koska hengitysilmasta puuttuu
kosteus Hämmästyttävää kyl-lä
nenä pystyy lämmittämään
hengitysilman jopa kovalla pak
kasdla Tämä johtuu limakal-von
runsaasta verisuonistosta
ja siitä että ncnäonlelo on vär
sin hvvin eris-tett- V pään muista
omscisr_tka?ii_yxSsicvnusoante—loilolrauianonnioismsäa
ilmaa jonka lämpötila ja kos-teus
ovat tasaiset
Molemmista sieraimista ei
suinkaan kulje saman verran il-maa
samanaikaisesti Paii kol-me
tuntia ilma virtaa enim-mäkseen
toisesta sieraimesta'
sitten vuoro vaihtuu
Ilma kostuu siten että limakal-vo
muodostaa nestettä joka erit-tyy
hengitysilmaan Puhdistumi-nen
tapahtuu siten että karkeam-mat
hiukkaset jäävät nenän
suulla oleviin karvoihin ja hie-nommat
limakalvolle Värekar-va- t
kuljettavat tätä limaa jatku-vasti
taaksepäin ja tyhjentävät
sen lopulta nieluun
Nenä ja sivuontelot vaikuttavat
otaksuttavasti myös äänen vä-riin
koska ne toimivat äänen
kaikupohjana Kuulostaahan ää-ni
heti erilaiselta jos nenä on vi-lustumisen
takia tukossa
(Tri Erkki Miuister)
Jl
IJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJBmISDHIJJJJJJJJJJJJJJJJ '5If9ilfiiMHHHIIH%3HH
llllBlBBVi Aairv
HHgpM1""1 ww!ti&BBrm IM
Miljoonat ihmiset tuntevat tämän Lyypekin punaisen
tiilirakennuksen mutta vain harvat se on
sclssjt paikallaan Järkkymällä vuodesta Vuoden
Lyypekissä Holstcntorin 500-vuolisjuhl- aa
Viime vuonna kahteen paksuun torniin sijoitetussa
vieraili 114000 Ihmistä Vaikka tornit vuosisatojen
Paavon
Tätä kirjoittaessa on vuoden
pisin päivä Se vain tarkoittaa
kesä alkaa vähitellen lop-pua
ennen kuin on edes kunnol-la
päässyt alkuunkaan Kevät
täälläpäin maailmaa olikin jo-tenkin
Toukokuussa
saimme todellisen helleaallon
ja pitkällisen kuivuuden Sitten
kesäkuu näytti todelliset tapan-sa
Napasejdulta virtasivat jää-tävät
ilmamassat ja 'a&jnakin
aamuna oli maa kuurassa ja
lämpömittari alle nollan C
Tuollainen luonnollisesti aiheut-ti
suurta lunnia ja vahinkoja
noille puutarluharrastelijoillc
Puhumattakaan tuota hommaa
elääkseen tekevistä Täällä jär-ven
rannalla sentään säästyivät
nao jälkikasvun kukantaimet
Muuta "larmaustjhan" emme
täällä harrastakaan
Kun seurailee tuota elämän
elpymistä' näillä "takamailla"
ei voi muuta kuin mykistyä ih-metyksestä
En voi sinänsä us-koa
tuohon Raamatun Ijomis-KertomuKse- cn
tai taruun Vaan
jotakin täytyy olla olemassa
jota ei tämä ihmisjärki pysty
selittämään Llämän alusta tai
synnystä tällä planeetalla on o-Iema-ssa
useitakin teorioita Kai-ken
uskottavin mielestäni on
tuo Darvvinin teoria Sen mu-kaan
Kaikki maapallolla
on alkanut lämpimissä alkume-riss- ä
yksisoluisista olioista
Vaan sila mistä on tullut Ijo
elämän alkukipinä noiden olioi-den
häly ja kyky kasvaa kehit-tyä
ja lisääntyä ci ole kukaan
voinut uskottavasti ja tyydyt-tävästi
seTittää Ainoa selitys
mielestäni on SL-llnim-
-n -- IIJ on
olemassa joku ihmisjjiidle ka- -
siitämätön mahtava voima jo--
ka hallitsee ja johtaa kaikkea
Ei yksinään tällä mitättömällä
No 54 1977 Torstai htinäk
muistavat että
1477 päi-vät
vietetään
muse-ossa
että
oikullinen
elämä
Juttuja
tonmhiukkasella jota nimitäm-me
maaksi vaan Koko universu-mia
Nyt tulee eteen kysymys:
mitä ovat ja mistä tulevat esi-merkiksi
nuo "lentävät kuta-sei- "
eli tunnistamattomat lentä-vät
esineet U1'0 joiden ole-massaolon
ja esiintymisen jo
tiedemiehetkin myöntävät? Oli-siko
ehkä niin että meitä tark-kaillaan
ulkoavaruudesta kä
sin? Nuo suunnattomalla nopeu-della
liikkuvat maan asukkai-den
mittojen mukaan ava-ruusalukset
voivat olla vaikka
jonkinlaisia tiedustelupartioi-den
aluksia jotka kokoavat tie-toja
vaikka siitäkin miten pt-käll- e
jo olemme ehtineet pla-neettamme
saastutuksessa Sen-hän
jo tavallinen moukkakin
tietää että maailman meret Jl-kav- at
olla öljyn ja muun ros-kan
saasluttamij Sisävedet
puolestaan ihniisjJtteiden ja
teollisuusjätteiden myikyttä-mi- ä
Ilmakehä ties kuinka
koikealle erinäisten hiukkas-ten
ja kajsjjen kyllästämää
Tuosta kaikesta "pahanteos-ta"
aivan vannaan ennemmin
tai myöhemmin seuraa rangais-tus
Minkä laatuinen? Silahän
ti kukaan voi pätevästi ennus-taa
Tuo kaikki voi olla vain jon-kun
vanhuudenhöperön ukon
aivojen pehmiämisen aiheutta-maa
höpinää Vajn muuhun-kaan
tulukseen ei voi tulla seu-ratessa
kaikkea mitä ympäris-töllä
ja koko maailmassa on
mcnfili: Vi niin kun !() tä
mä näkee päivänvalon ovat var--
maan nuo Sudburyn Suurjuh- -
latkin historiaa
Paavo PoiKKinainen
äP ijlCbM av
Uusi 12 centln merkki kuvaa liehuu Rauhan Tornin huipussa
Parlamenttitalon keskusraken- - Kanadan hallituksen matka-nusl- a
Ottavvassa Kanadan lippu toimiston kuva
7 p Thursday July 7
jaaaaaaaaavkBaaaaaaaaaaaaaaj&Saaaaaaa
kuluessa ovat vaipuneet maalian ja vinoutuneet ole pel-koa
niiden kaatumisesta Lyypekiltä on melkoisia kuluja
säily tliii vanhat rakennukset ja korjata taustalla näkyvät
kirkontornit sekä suolamakusilnlt jotka ovat peräisin 16
vuosisadalla Kuva DaD— Jurgcn Vlcchmaim
Montreal: Paikka
Kanadan historian
tutkimisia varten
Marcus Van Stecn
(Canadian Scene) Kanada-laiset
jotka haluavat tietää kan-sakuntansa
syntymisen ajoista
voivat saada tietoja Montrea-lissa
Historiaa arvostavat
monlrealilaiset ovat tehneet
jännittävää uudistus- - ja säily-tystyötä
viimeisten 13 vuoden
aikana Kunnalliset ja piovinsi-aalise- t
hallitukset sekä monet
kaupalliset yhtiöt ovat avusta-neet
He ryhtyivät uudistustöi-hin
vuoden 1967 satavuotisj li-iallisuuksien
johdosta 'lulok--
setu on noin 95 eekkerin suu-ruinen
alue joka on virallisesti
nimitetty vanhaksi Montiea-liks- i
Montrealissa vierailevia keho-tetaan
käymään tassa kaupun-ginosassa
Siellä tarjotaan kier-toajeluja
joitten oppaat ovat
tanskan- - ja englanninkielen tai-tuis- ij
Kaikissa hotelleissa on
kartoin ja kuvin varustettuja
kirjasia Munlreitl Mu se jm oi
Fine Arts on järjestänyt sinne
Kävelymatkoja
Näillä kiertomatkoilla näkee
kaikki Montrealin vanhimmat
rakennukset mutia mitkään
niistä eivät ole yhtä vanhoja
Kuin itse kaupunki Valitetta-vasti
ei ole mitajn muistomerk-kejä
Kaupungin ensimmäiseltä
puoleltatoista vuosisadalta Li
ole mitään jälkiä Jacques Car-lier'isl- a
joka saapui paikalle ja
kävi intiaanien lioehelaga ky-lässä
joka sijaitsi nykyisen Me-(ji- ll
yliopiston paikalla Hauta
seurasi Samuel de Champlain
Jonna 1603
40 uulUl Oöheiimiin saapui
sinne Paul de Chemedy Sieur
de Mdisonneuve uudisasukas-tyhmä- n
kera joka rakensi Vilit-Marie- n
josta myöhemmin kas-voi
Montreal Mutia tästä asu-tuksesta
ci ole mitään jälkiä
ei merkkiäkään linnoituksista
joita Maisonneuven miehet ra-kensivat
uusien kotiensa ympä-rille
Montrealissa ci ole jäljel-tä
mitään rakennuksia aikai-semmalta
Kaudelta kuin 1600-luvu- n
lopulta
Syynä tähän ovat tulipalot
Kaikki varhaiset rakennukset
Vapaa Sana — Sivu 5)
w& H
"
-
- -
—
—
—
—
i- -i
m
—
ci
—
—
olivat puusta tehtyjä ja Kana-dan
talvet sekä eristysten puu-te
johtivat moniin tulipaloihin
eikä jäljelle ole jääneet yhtään
varhaista rakennusta
Vanhin rakennus Montrealis-sa
on 'Sulpitian' seminaari jo-ka
sijaitsee laajalla alueella
Notre Danie kirkon länsipuo-lella
Place d'Ames-aukioll- a Se
lakennettiin vuonna 1685 pai-kallisesta
kivestä ja on edel-leenkin
St Sulpice-jäijestö- n
Käy tössä
Lähellä sijaitseva Notre Da-nien
kukko rnkennoiriltrricn '
ra 1823 ensimmäisen puisen
Kiikun peiusluksille Se ou kau-nis
rakennus mutia ei yhtä
mielenkiintoinen kuin Notre
Dame de Bonsecours joka ra-kennettiin
alkuperäisille Mar-gueri- te
de Uourgeoysin vuonna
1967 pysty tlämille perustuksille
Tämän kirkon länsipuolella
St 1'uul kadun varrella sijait-see
Chateau de Rameay vuon-na
1705 rakenneltu hieno Kiv-italo
Siihen aikaan St Paul-kat- u
oli talkein kaupallinen ka-tu
jonka varastoissa säilytet-tiin
turkiksia Pariisiin lähetet-täviksi
Claude de Ramcvay saapui
Kanadaan vuonna 1685 nuorena
upseerina ja palveli intiaaniso-dissa
kuvernööri Tronlenatin
alaisena Hänestä tuli Trios Rl-vieres- 'in
kuvernööri vuonna
1690 ja Montrealin kuvernööri
vuonna 1704 Seuraavana vuon-na
hän toi kivenhakkaajia koti-maastaan
Normandiasta raken-tamaan
asuntonsa Käyttäen sii-hen
paikallista kiveä josta he
muotoilivat mielenkiintoisia ku-vioita
Talon tuli olla suuri ma-johtaakse- en
hänen 16 lastaan
Sen tyylistä tuli johtava un-loarkKitchtu- urin
alalla kaikkial-la
Quebecissa
Sier de Raineay kuoli vuon-na
1724 eikä nähnyt uljaan dia-leau'n- sa
rappioitumista Sitä
käy lelliin englantilaisten soti-las
päämajana vuoden 1760
Montrealin valloituksen jälkeen
Amerikan vallankumouksen ai-kana
sitä käytti päämajanaan
amerikkalainen armeija joka
saapui Kanadaan vuonna 1775
mutta luopui valmiussuunni-telmistaan
kahdeksan kuukaut-ta
myöhemmin Chateau on nyt
museona ja on todella käynnin
arvoinen
Uudet ja käytetyt autot
BELMONT CHEVOLDS
1945 Lawrence Avenue West
Kysykää
John (Jussi) Polta 247-871- 1