0225a |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
st&OjnRtfK- - No 55 17? - THftoi hota VAPAA (FREr MESS) Indepandtnt Flnnlsh-Canadla-n Newapaoar Publlshed Tuasday Thursdav Dy th# Vapaa Sana Press Limited Toronto Ontario Postal Codr MW FAUI ANONEN Presldent UFiHO VERANKO Manaqer LAURI TOIVIAINEN Editor CJv4„ Honorsry Editor Business Edltonal Dftpartments Ou— 8t W Toronto Ont M5V 2A6 Phone 368-772- 1 368-9M- 1 Sacond class mall renlstratlon number 0329 Suhscrlptlon rates In Year $21X0 Months HUH) Tliretf Munina $800 — VSA: Year $2300 Months 11400 Three Months $900 — Long 416—368-772- 1 Single cnples Maailmanpolitiikan ja Kana-dan politiikan lisäksi on vielä yksi laji politiikkaa josta sie-tää silloin tällöin puhua Onhan meillä kanadansuomalaisilla-ki- n politiikkamme ja omat poliitikkomme ja poliittiset foorumimme ja tietenkin poliittinen historiamme Juuri kesäjuhlien aikana jolloin kan-saa on enemmälti koolla asiamme saavat enemmän huomiota "Valtiopäivät" isiu-v- at vain kovin ajan "Harvoin yhtehen yhymmc" ja dkä silloinkaan mukana kuin murto-os- a civätkään he-kään edusta maan o-si- cn suomalaista Esimerkiksi Sudburyn suur-juhlilta puuttui täjdcllisesti British Columbian suomalais-ten edustus mikä oli melkoinen pettymys Muistin meidän lu-kuisten scurojeinmc ja ylidis-tystemm- c ja muiden ryhmitty-miemm- e kattojärjestönä toi-miva Kanadan suomalainen kulttuuriliitto on toistaiseksi lähinnä Ontarion ja Quebecin suomalaisten yhteinen Kansalliseksl etniseksi keskus-liitoksi se on pjrkimässii mut-ta tie on vasta puoVssa Yhteis-yö läntisen Kanadan suoma-laisen kanssa jää satunnaisten vierailujen jj kirjeenvaihdon varaan Käytännön esteet ovat näyttäncot olevan tehokkaan kansallisen yhteistouninnan tiellä ja ehkä ' myös h:'ua sen yläpitämiseksi puattuu myös olla että yleiset ka- - nadalaiset a'ucclliset asenteet '":"i """" '"J"3 "„"n„'h"iw"t"n sahleisiin Maakuntatylpeys ja nurkkakuntaisuus ovat toisaal-ta hyviä asioita mutta myös ha-joitta- via Ennen kolmekym- - mcntälukua suontalaispcräisiPä kanadalaisilla oli alunperin no-liittisi- n perustein syntynyt keskusjärjestö jonka käytän-nöllinen toiminta oli kuitenkin melko politikoinnista ja kaikki saattoivat löytää sen piirissä toimintaa joka soveltui hänelle itselleen Kun tämä or-ganisaatio muuttuikin Ukkia po-liittiseksi tvörukkaseksi se ai-- heutti monia vastareaktioita ja kejkensi suomalaisten yhteen- - kuuluvuutta Nyt on tilanne suomalaisten keskuudessa senlainen Viimeaikaiset siirto-- laiset elvt tunne o'oaan yhtä e-- ristäytyneeksi kielitaito on pa- - rcmpi ystäviä on kaikkien ka-nadalaisten joukossa cika yh-teydenpitoa pidetä aivan niki (ärieänä kuin ennen Siitä huo-limatta hvvin harva ensimmäi sen tulokas suLutiiu % %!- - "jfc 'tfyft-r- ' ''- - ' " T#§wlMkttf3n3jw iv 12 p Tuoaalay Joly 12 SANA vtn and 2A6 Raynold Pehkonen and 400 Canada: Slx SU Dixlance Number: 33c Kenadansuomalainen parlamentti oma oma jhtci-sc-t lyhyen ole kaikkien foorumi Voi vapaata toi-- polven Finland Year $2500 niin täydellisesti uuteen yhteis-kuntaansa etteikö hän hakisi mielellään harrastusmahdolli-suuksia mudcn suomalaisten seurasta Kun asia on näin miksei sa-mantien hoidettaisi tämä elä-mänsarkamme hyvin ja khi-tettäi- si esimerkiksi Kanadan-suomalaises- ta kulttuuriliitosta kaikkien kanadansuomalaistcn parlamentti jossa olisivat mu-kana niin akateemiset suoma- - VAAHTERANLEHTI YHTEYDEN SYMBOLI r Canada DsyJur1% V (Canadian Scene) — Kana-dan Päivänä 1 heinäkuuta ka-nadalaiset juhlivat monin eri tavoin Mutta kautta laajan maamme yhteenkuuluvaisuuden tunnetta cdastaa Kanadan sym-- li — vaahteranlehti KunincraL-i- r FJisahet TI vah-- visti 15 helmikuuta 1965 vaan- - tcranlehlilipun Kanadan lipuk- - si Lipussa on valkea neliö kes- - kellä io molemmat näät ovat punaiset- - Valkeassa neliössä on suuri punainen sovitulla taval- - Ja tyylitelty vaahteranlehti Se nostettiin ensi kertaa limautan- - _ - koon Parlamenttikukkulalla 1 heinäkuuta 1965 klo 12 päivällä ja kuvernööri Georges P Va-ni- er sanoi silloin: "Toivon ja rukoilen että lippumme ku-- vastaisi jokaiselle meille ja ko- - ko maailmalle tarkoituksen ia lujan päättäväisyyden yhtenäi-syyttä johon kohtalo meitä viittoo" Miten vaahteranlehdestä tuli Kanadan symboli? Jopa ennen vuotta 1690 tutld-- niusmatkailijat jotka kulkivat St Lavrcncc jokea ylös mci-- kitsivät mtisliin Kanadan syk systä saamiaan vaikutelmia He huomasivat että syksyn loistava väricsitys jchtui u- - päässä sokcri-ua-i kovasta vaan- - tcrasta- - Joka on a!"kcin Puua varapuu Kanadan kymmenen cxi vaahtcralajin joukossa Siten TOihcninch„ uli Kanadan vertauskuvaksi tätä tietä eikä varsinaisesti patlardentin viral-lisen julistuksen kautta Historioitsijain mukaan vaah-teranleht- eä harkittiin Kanadan (JtiiitMiinsi ivi liitu iiiiiii i uuni " ni7wm HiUILI USLI iNISUKi UUII 24 päivänä 1834 Ludger Duvcr- - Arvoisat Vapaan Sanan tilaajat Olka hyvS Ja IHUäkiS AINA POSTAL CODF NUMEROT osoitteen mukaan kun uusitte tilaustanne tai haluatte mmritM bsolteltarjne Myftt entisen osoitteenne postal eode Postal eode jouduttaa lehtenne tuloa "BriZaUMVil YlHl likellä lippu PariM — Neuvostoliiton presidentti Leon d Brcrhnev tiukin pystyy käymään hcnkiiö-kciuaises- li vakavia neuvottelu-j- a Yhdysvaltain presidentin Jinimj Carterin kanssa mahdol-lisessa huippukokouksessa Hrcnnev saattaa olla lähellä valtakautensa loppua ikänsä ja heikon terveytensä takia Tällai-siin tuloksiin oat tulleet kor-kca-atvo- !aet ranskalaiset viran omaiset Brezhnevin äskeisen Ranskan vfcrailun aikana Käsi- - 'j Vct lienee välitcttv mvös I iiuysvauuiii uiklhiiuji cuu„c Curys Vanccll£ Käsitykset - synlyivät ilmei-sesti Ranskan presidentin Va-lery Giscard dTZstaingin ja Brezhnevin kahdenkeskisen 15 minuuttia kestäneen tapaami-sen aikana Muita neuvotteluja joissa oli mukana myös avustajia Brezh- - nev hallitsi joskin hän useim-miten vain luki papereista val-miita lausuntoja jotka eivät antaneet mahdollisuuksia mieli-piteiden vaihtoon ranskalaiset lähteet kertoivat laiset kuin kaikki mautkin ja jorAa sisällä hokkttaisiin le-iviskämme niin hyvin kuin mah-dollista KANSALLISEN nay Saint Jean Baptiste Socic-t- n perustamisen jhteydessä Ali-Kanadas- sa 'ehdotti vaahte-ranlehtc- ä Kanadan vertausku-aks- i ja se hyväksyttiin yhdis-tyksen symboliksi samalla ker-taa 21 8 18&0 Saint Lawrence hallilla Torontossa jossa val-mistauduttiin äilloNcn Yvalcsin prinssin Hmailuun pidetyssä kokouksessa vaahteranlehti hy-väksyttiin' yksimielisesti Kana-dan tunnukseksi 'Tasta päätök-sestä johtuen kaikki Kanadassa syntyneet ihmiset kantoivat prinssin kunniaksi pidetyssä paraatissa vaahtcranlchteä tai oksia Tässä tilaisuudessa vaah-tcranlchteä ensf kertaa terveh-dittiin suosionosoituksin Kana-dan kansallisena tunnuksena Heinäkuin 1 1867 Confcde-raatiopaper- it allekirjoitettiin Samana vuonna torontolaincn °taJa A'andcr Mulr kiijoif ' -- naf ja sävelen lauluun The Aapc Forcvcr' Joka au" lcuHn fnsi kcrtaa JIW isänmaallisessa mielenosoitus-tilaisuudess- a Beavcrtonissa Ontariossa 24" 5 1871 Touko-kuun 26 1868 kuninealar Vie- - „- - „„„:: rvi„ll 5 - " j vnu- - qeciiie Juvan lisata vaahteran-lehti vaakunaansa Etctä-Afrika- n' sodan ja en-simmäisen maailmansodan ai-kana Kanadan siirtojoukkojen hihanauhoissa oli vaahteranleh-ti Toisen maailmansodan aika-na Kanadan kansallisuutta e-du-sti jälleen vaahteranlehti ase-puvuissa laivoissa ja moottori-tiemerkcis- sä Kanadan puolus-tusvoimat ja poliisit käyttävät iclä kolmilchtistä vaahteran- - tainta hihanauhoissaan ja na peissaan 1WT cfc& Kuningas Yrjö V vahvisti marraskuun 21 1921 Kanadan vaakunan Vaakuna on jaettu viiteen osaan joista neljä sa-- mansuuruista edustaa Englan- - 'ia - Skotlantia Irlantia ja Rans- - kaa ja niissä on kussakin asian- - omainen tunnus kolme leijo- - naa yksi leijonat harpp-- i Ja kolme liljankukkaa Ja näiden alla vaakunan alaosassa on Ka- - nadan tunnus — kolmilehtineu vihreä vaahteran taimi yhdes- - sä oksassa Vaakunan yläosassa Q--adfc?- ÄorWtJ WGMffk ' -- " M THE ExY fior THEIR VO'C£S THEYVEEti f-- VD TOACCVE AH' (-f- JADED lUiriAS Tne PIRST POUTICALBOnONS AMERlCAUS HOUORED GECR6E WASHlMGTWI7fi9 H eiVHJG 80TTOWS HAHJICGTUEiRflRSr PRESlDErirAMD SÖ0IIJ5THEMCM THEIR CO ATS MD TROOSERS rmm Mm9+~+++o+oo+0ooooo+0+loof+ol& Pakinapalsta Kylmä: väreet kulkevat selkä piissä kun kek'llä kaunista ke-sää lukee uutisia tieteen huikai-scmmis- ta saavutjksista: neut-ronipommeista ja hiukkasty keistä ja risteilyohjuksista Amerikka!aistcn tutkijain ke-hittelemä nejtronipommi on sellainen siisti ja mukava ase jo ka tappaisi ihmiset mutta jät-täisi heidät kauniit kotinsa ja pilvenpiirtäjänsä koskematto-miksi Vain välähdys taivaalla ja ap ka!!v''i hiljenee Tietenkin holtittomasti kaduilla aje'evat bussit kuorma-auto- t ja henkilö-autot ' törmäilevät muutaman sekunnin ajan ja aiheuttavat jonkin verran omaisujsvahin-koj- a mutta muuten on kau-punki valmis ottamaan vastaan Uudet asukaansa Liikenneva-hinkoja voi tietyi vähentää räjättämällä pommi yöllä Pjhdistusmiehislöjenkin työtä helpottaisi kun pilvenpiirtäjät o'isivat tyhjiä Niistä on tavat-toman hankala ryhtvä siirtä-- mään sujria ruuinismääriä Niin tfcteelliscksi menee tap-- pamincn ettei kukaan kohta c-- nää _ tiedä sotaa pellitäkään Atomipommit olivat vanhanal- - kaisia ja siivottomia laitteita Niiden jäljiltä jää hirvittävä maama rojua ja lisäksi voitta- - jan kanivalhsyys tulee kovalle tkiolevtunkshealliehtumoidstoattassanaan' sä-- Neutronipommi on ympäris- - töystäälliscmpi ase ja saanee siksi ympäristösuojelulauta-- kunnilta täyden hyväksymisen- - sä Onhan loppujen lopuksi niin ctfd'1lei olisi ihmisiä Juontoa tärvelemässä ei olisi myöskään saasteongelmia Ennen sanot- - tim että kun seuraava maail- - mansota syttyy ci jää kiven päälle Neutronipommit veisi-- H t nnli iin t t: i t-- n u : ! kauniita mukaan vastaan" lemmin teksti ruusuista apilols- - a liljoista tehdyn seppeleen päällä Suunnittelun keskellä Kanadan aavistettiin Ka-- väreiksi pu ja 957 olleiden koi- - men muu- - punarseksl a snä olisivat Kanadaa TMOMASl 'STOMEUAIU JACK50M barelV HIS PASSEO V0EST wEUTRANCE CVAU- I-POIMT A CP HIS ' MEA5ER GAWATtt nttM HIS CtASS Rl jälkecnj Tietysti tällaista keksintöä on jossain kokeiltavakin Taa'Jisesti uusia tieteellisiä saavutuksia kokeilevat ensin niiden Varmasti nä-mäkin tutkijat jotka ovat otta-neet elämäntyöksecn tämän a-sc- en 'kehittelyn haluavat itse ol-la ensimmäisessä talossa jonka yllä se Jeimahtaa Suokaamme heille se kunnia kadehtimatta Presidentti Kekkonen: Koslamnssopinus edullinen Suomelle Kajaani — Kirjoitukset ia väitteet Kostamustjomaan epä-edullisuudesta Suomelle ovat presidentti Urho Kekkosen mu-kaan asiantuntemattomia ja saattavat olla tavattoman va-hingollisia- Kostamuksen jatko-neuvotteluille toi-sesta vahccsta alkavat välittö- - näti Puhuessaan Kainuu-ohjcl- - nian luovutustilaisuudessa lauantaina presidentti Kekk'oncn totesi sopimuksen olevan ' edullinen kokomaalle varsinkin pahaa työttömyyttä evaHc Presidentti sanoo olevansa pa- - h°'1Iaan siitä' valkcidcn Kostamus-ncu- v ottelujen päätyt- - a Suomelle myönteisesti ar-- voslcllaan lopputuloista ja väi- - tetään päättyneen meille epätj-ydyttäväst-i ja ole- - Suomelle tappiollisia "Sanotaan että tämän sopi- - mukseh aiheuttamat tavtvv vaiirnn niM v- -r roisia Tällä tavalla kuin taa että urakka on tehty maail- - manmarkkinahinnoin ' Wniajtiajlrfif8l"VimBlfJfiajlaail Torstaina 7 7 77 Godcrichls- - sa VVintario-arvon- - nassa osuivat suurimmat eli S100 000 voitot seuraaviin ntP 55902 sarja 48 26829 sarja '69 : 'v --55813 sarja 55 78669 sarja 07 - 27369 sarja 13 t3 ennustekselta Säilyiihän CpSruu0a 'koko tlJd ainakin tavara ja omaisuus II- - nlta xasaan" mcisesti kehitellään myös jon-- PrcSldcnUi Kekkosen kinlaista keinoa jonka avulla '' Kostaniuksen rakentamisesta politiikan tekijät säilyisivät vasaa jritysryhrnä jonka v-iheng- issä voidakseen käyttää roista asiantuntevuudessa ci näitä luomuksia sodan Suomesta löydy Tällainen yri-"- " tysyhtymä ei prcsfdentti Kek-o- n kultainen kruunulla varus- - kosen mene tekemään tcttu leijona jonka kohotctus- - sopimusta jonka se etukäteen sa käpälässä on loistava punai- - tctää epäedulliseksi ncn vaahteranlehti Vaakunan "Yritykset ovat tehneet par-vasenuna- lla puolella on pystys- - haansa jotta tästä sopimukses-sa oleva leijona Union Jackin ta tulisi mahdollisimman edul-päl- lä oikealla on pystyasen- - linen koko maalle Sen vuoksi nossa unicorn (hevosen muo- - on kohtuutonta että jo nyt täs-toin- en yksisatvinen eläin) jolla sä vaiheessa julkisessa sanassa on kuninkaallisen Ranskan esitetään arvostelua tätä iirak-vii- ri Leijona ja unicorn kasopimusta prcsi-scisov- at vaakunassa ole-- denttl Kekkonen toteaa van tunnuksen "A mari ad Kaikkien arvostelijoiden täy-mar- e'' (mereltä merelle) mo tvv orcsidentin mnlf-n- n puolin ja on ohdakkeista Ja täydentää oleva St Edvvardin kruunu K'JI vaakuna 1921 suunniteltiin dan virallisiksi nainen valkoinen Vuonna akunassa vaahtercrtoksan värit ctt1 vihreästä jo myös kansallisvärit BECAOSEi ED0CATIOÖ ~Bur kehittäjät Vatupassi Neuvottelut Ka- - jaanissa Kalirm]ls ClU ncmottclujen van tappiot jkään suoritetussa meroihin: kyVCÖän mieles mut USA KEHITTÄÄ NEUTRONIPOMMIN TAPPAA IHMISET SÄÄSTÄÄ RAKENNUKSET Washing:on — Yhdysvaltain senaatii hylkäsi äskettäin kol-mituntisen salaisen keskuste-lun jälkeen ehdotuksen joka olisi jäädyttänyt ns neutroni-pummi- n kehittämiseen tarkoi-tetut' määrärahat Ehdotus hä-visi äänestyksessä täpärästi yh-dellä äänellä Neutronipommin vastustajat uhkasivat kuitenkin aloittaa jarrutuksen pommiobjelman estämiseksi Neutronipommi levittää rä-jähtäcss- ään säteilyä joka tap-- paa vaikutusalueellaan kaikki elävät olennot mutta aiheut-taa taloille ja muille rakennel-mille huomattavasti vähemmän tuhoa kuin tavanomaiset ydin-aseet Pommiohjelman kannattajia johtanut senaattori John Sten-ni- s puolusti ohjelmaa väittä-mällä että aseet ovat luontee-ltaan enemmän taktisia kuin strategisia Vastustajat puoles- - Kari Suomalaisesta professori Helsinki — Tasavallan presi-dentti on myöntänt taiteija Ka-ri Suomalaiselle professorin ar-von Professori Suomalainen ' on syn:ynyt Helsingissä 151020 Opiskeluna Suomen taideyhdis-tyksen piirustuskoulussa toi-mittuaan sodan aikana mm TK-piirtäjä- nä ja työskenneltyään sen jälkeen eräissä aikakauslehdissä hän tuli Helsingin Sanomain po-liittiseksi pilapiirtäjäksi 1951 Y'i neljännesvuosisadan kestä-neen uransa aikana — se tokf jatkuu edelleen — Karista on tullut käsite jos kestään Hä-nen piirroksensa ovat saaneet nisasta mainetta ei ainoastaan Suomessa vaan myös ulkomailla Osoituksena tästä ovat useat kansainväliset palkinnot Kot-imaassa hän on saanut Sanoma-lehtien liiton palkinnon 1971 ja Suomen kjlttuurirahaslon kun-nia palkinnon 1974 lldn on julkaissut suuren jou-kon pilapiirroskokoelmia ja usei-ta muita teoksia sekä kirjoitta nut kaksi näytelmää Piirrostyönsä ohella professo-ri Suomalainen on maalannut joukon muotokuvia Hänen toimintapiiriinsä kuuluu myös monia persoonallisia pu-heenvuoroja eri tilaisuuksissa: e-sitel- mlä luentoja ammattikysy-mvstv- n selvittämistä SKANDINAAVISET NEUVOTTELU-PÄIVÄT MINNEAPOLISISSA bBaiaiaiaiaiaBaaiaiaVaKr4- r naiBBaaaaai - BbiiiiS aaäHLaEftLr%vnaJMtaHH LbiiiiK'''' Jaf v"-'aiii- B Baaaa''l!i ' LaiiiiiHiBiiiTiiiiiiiiiH v Baaaaav-- - BBBBBBBBBBLBBBBBBIkaBBBBBBBBBBl ( Settattori Hubert H Humphrey Minneapolisissa pidetään 6—8 loka k ju ta järjestyksessä toiset Pohjois-Amerika- n skandinaavien neuvottelupäivät nimellä Scan-prcscno- e II Ensimmäiset pidet-tiin --vuonna 1973 Tällä kerralla on päivien kun-niapuheenjohtajaksi suostunut senaattori Hubert H Humphrey — jonka äiti oli norjalaista syn-typerää Konferenssin johtajaksi vaat-tiin tri Rafph Jalkanen Suomi-College- n presidentti Neuvottelupäiville on kut-suttu noi 100 kutssuvicrasta lä-hes kaikki Yhdysvalloista Ka-nadan" sTcantfiiaäveja edustaa Ka-nadan Suomalaisen Kulttuurilii-ton presidentti maisteri Erkki taar väittivät että juuri niiden tarkkuus saattaa houkutella käyttämään niitä löyhemmin perustein kuin --varsinaisia ydin-aseita ja johtaa maailman ydin-sotaan Presidentti Jimmy Carter on pyytänyt ' kongressia myöntä-mään määrärahoja ns pitkälle kehitettyjen säteily aseiden tut-kimukseen kehiaämiseen ja tuotantoon Han ci oie kaiten-kaa- n päättänyt v:elä lopullises-ti aloitetaanko aseiden tuotta-minen Tätä päätöstä odotetaan syksy Hä Neutronipommia koskevat suunnitelmat ovat olleet kauan salassa Siihen pyydetyt mää-rärahat on kätketty energian tutkimuksen menoluokkaan ei-kä suinkaan puolustusministe-riön määrärahoihin ja senaat-torit sanovat törmänneensä asi-aan sattumalta Pommin kehittämiseen ehdo-tetun määräralian suuruutta' ci ole ilmoitettu virallisesti mutta 20 miljoonan dollarin välillä sen arvellaan liikkuvan 10 ja COPPER CL1FF Ont Timotetis-jfeiiraknul- a: Kuolleita: John Einar Luoma 73 v 6 kk ja Larry Armas' Hä-mäläinen 56 v 1 kk 17 pv Vihitty: Sharon Elaine Green ja Barry Donald Poulton Kasteltu: Karen Mayne Oman Torstaina 19oo lastenleirin yleisöiltä Hannajärvellä Perjantaina - 15 pnä Hanna-järve-n suvijuhlat alkavat 19oo jatkuen lauantaina ja sunnun-ta"n- a Viittaamme ilmoitukseen viime torstain lehdessä Sunnuntaina 17 pnä suom jumalanpalvelus 9Jo HPE UOO engl jumalanpalvelus myös HPE Maanantaina 18 pnä klo 1900 kaikki -- rippikoululaiset ja heidän vanhempansa kutsutaan kiikon alasaliin Sunnuntaina 24 pnä juma-lanpalvelukset 93o ja lLoo Maanantaina 25 pnä Beavcr Laken jumalanpalvelus 20oo Keskiviikkona 27 pnä 13oo Hannajärven aikuisleirin vie-railu Bcaver Laken kappelissa Sannuntaina 31 pnä suom jp 9Jo cngl lLoo Jälkim-mäisen yhteydessä rippikoulu-laisten konfirmaatio ja HPE YR f" aaw vj~wri'r'"w'mity %aaPaaMaHpafltaäJl&iMi aLv r " 4&Sw i jbKv --t yaV VBBBBBrVjBaBBBBBHrBBBBH '?BaaaaBB- - ivTvBaH 'bbbbbbbbbbbV bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbb! bbbbbbbbbbY bbbbbbbbbbbH BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBm f BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbI BBBBBBBBBBBBBbI aHamTlrMBl Tri Ralph J Jalkanen Kuutti Työ skandinaavisten perintei-den säilyttämiseksi Yhdysval-loissa on päivien pääasiallisena aiheena Suomalaista ruotsalais-ta tanskalaista norjalaista ja islantilaista alkuperää olevaa väestöä on yksin Yhdysvallois-sa noin 10 miljoonaa Scanpresencen järjestäjät o-v- at Minnesotan yliopisto Ame-ricanScandinav- ian Foundation Scandinavia Seminar SAS sekä pohjoismaiden viralliset edus-tustot USA:ssa Idean alkuun-saattajis- ta aktiivisin on ollut ehkä tri Michael O Kami Min-nesotarr-yliopi-ston siirtolaishis-toria- n tutkimuslaitoksesta hän-kin suomalaista sukujuurta
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, July 12, 1977 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1977-07-12 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7002077 |
Description
Title | 0225a |
OCR text | st&OjnRtfK- - No 55 17? - THftoi hota VAPAA (FREr MESS) Indepandtnt Flnnlsh-Canadla-n Newapaoar Publlshed Tuasday Thursdav Dy th# Vapaa Sana Press Limited Toronto Ontario Postal Codr MW FAUI ANONEN Presldent UFiHO VERANKO Manaqer LAURI TOIVIAINEN Editor CJv4„ Honorsry Editor Business Edltonal Dftpartments Ou— 8t W Toronto Ont M5V 2A6 Phone 368-772- 1 368-9M- 1 Sacond class mall renlstratlon number 0329 Suhscrlptlon rates In Year $21X0 Months HUH) Tliretf Munina $800 — VSA: Year $2300 Months 11400 Three Months $900 — Long 416—368-772- 1 Single cnples Maailmanpolitiikan ja Kana-dan politiikan lisäksi on vielä yksi laji politiikkaa josta sie-tää silloin tällöin puhua Onhan meillä kanadansuomalaisilla-ki- n politiikkamme ja omat poliitikkomme ja poliittiset foorumimme ja tietenkin poliittinen historiamme Juuri kesäjuhlien aikana jolloin kan-saa on enemmälti koolla asiamme saavat enemmän huomiota "Valtiopäivät" isiu-v- at vain kovin ajan "Harvoin yhtehen yhymmc" ja dkä silloinkaan mukana kuin murto-os- a civätkään he-kään edusta maan o-si- cn suomalaista Esimerkiksi Sudburyn suur-juhlilta puuttui täjdcllisesti British Columbian suomalais-ten edustus mikä oli melkoinen pettymys Muistin meidän lu-kuisten scurojeinmc ja ylidis-tystemm- c ja muiden ryhmitty-miemm- e kattojärjestönä toi-miva Kanadan suomalainen kulttuuriliitto on toistaiseksi lähinnä Ontarion ja Quebecin suomalaisten yhteinen Kansalliseksl etniseksi keskus-liitoksi se on pjrkimässii mut-ta tie on vasta puoVssa Yhteis-yö läntisen Kanadan suoma-laisen kanssa jää satunnaisten vierailujen jj kirjeenvaihdon varaan Käytännön esteet ovat näyttäncot olevan tehokkaan kansallisen yhteistouninnan tiellä ja ehkä ' myös h:'ua sen yläpitämiseksi puattuu myös olla että yleiset ka- - nadalaiset a'ucclliset asenteet '":"i """" '"J"3 "„"n„'h"iw"t"n sahleisiin Maakuntatylpeys ja nurkkakuntaisuus ovat toisaal-ta hyviä asioita mutta myös ha-joitta- via Ennen kolmekym- - mcntälukua suontalaispcräisiPä kanadalaisilla oli alunperin no-liittisi- n perustein syntynyt keskusjärjestö jonka käytän-nöllinen toiminta oli kuitenkin melko politikoinnista ja kaikki saattoivat löytää sen piirissä toimintaa joka soveltui hänelle itselleen Kun tämä or-ganisaatio muuttuikin Ukkia po-liittiseksi tvörukkaseksi se ai-- heutti monia vastareaktioita ja kejkensi suomalaisten yhteen- - kuuluvuutta Nyt on tilanne suomalaisten keskuudessa senlainen Viimeaikaiset siirto-- laiset elvt tunne o'oaan yhtä e-- ristäytyneeksi kielitaito on pa- - rcmpi ystäviä on kaikkien ka-nadalaisten joukossa cika yh-teydenpitoa pidetä aivan niki (ärieänä kuin ennen Siitä huo-limatta hvvin harva ensimmäi sen tulokas suLutiiu % %!- - "jfc 'tfyft-r- ' ''- - ' " T#§wlMkttf3n3jw iv 12 p Tuoaalay Joly 12 SANA vtn and 2A6 Raynold Pehkonen and 400 Canada: Slx SU Dixlance Number: 33c Kenadansuomalainen parlamentti oma oma jhtci-sc-t lyhyen ole kaikkien foorumi Voi vapaata toi-- polven Finland Year $2500 niin täydellisesti uuteen yhteis-kuntaansa etteikö hän hakisi mielellään harrastusmahdolli-suuksia mudcn suomalaisten seurasta Kun asia on näin miksei sa-mantien hoidettaisi tämä elä-mänsarkamme hyvin ja khi-tettäi- si esimerkiksi Kanadan-suomalaises- ta kulttuuriliitosta kaikkien kanadansuomalaistcn parlamentti jossa olisivat mu-kana niin akateemiset suoma- - VAAHTERANLEHTI YHTEYDEN SYMBOLI r Canada DsyJur1% V (Canadian Scene) — Kana-dan Päivänä 1 heinäkuuta ka-nadalaiset juhlivat monin eri tavoin Mutta kautta laajan maamme yhteenkuuluvaisuuden tunnetta cdastaa Kanadan sym-- li — vaahteranlehti KunincraL-i- r FJisahet TI vah-- visti 15 helmikuuta 1965 vaan- - tcranlehlilipun Kanadan lipuk- - si Lipussa on valkea neliö kes- - kellä io molemmat näät ovat punaiset- - Valkeassa neliössä on suuri punainen sovitulla taval- - Ja tyylitelty vaahteranlehti Se nostettiin ensi kertaa limautan- - _ - koon Parlamenttikukkulalla 1 heinäkuuta 1965 klo 12 päivällä ja kuvernööri Georges P Va-ni- er sanoi silloin: "Toivon ja rukoilen että lippumme ku-- vastaisi jokaiselle meille ja ko- - ko maailmalle tarkoituksen ia lujan päättäväisyyden yhtenäi-syyttä johon kohtalo meitä viittoo" Miten vaahteranlehdestä tuli Kanadan symboli? Jopa ennen vuotta 1690 tutld-- niusmatkailijat jotka kulkivat St Lavrcncc jokea ylös mci-- kitsivät mtisliin Kanadan syk systä saamiaan vaikutelmia He huomasivat että syksyn loistava väricsitys jchtui u- - päässä sokcri-ua-i kovasta vaan- - tcrasta- - Joka on a!"kcin Puua varapuu Kanadan kymmenen cxi vaahtcralajin joukossa Siten TOihcninch„ uli Kanadan vertauskuvaksi tätä tietä eikä varsinaisesti patlardentin viral-lisen julistuksen kautta Historioitsijain mukaan vaah-teranleht- eä harkittiin Kanadan (JtiiitMiinsi ivi liitu iiiiiii i uuni " ni7wm HiUILI USLI iNISUKi UUII 24 päivänä 1834 Ludger Duvcr- - Arvoisat Vapaan Sanan tilaajat Olka hyvS Ja IHUäkiS AINA POSTAL CODF NUMEROT osoitteen mukaan kun uusitte tilaustanne tai haluatte mmritM bsolteltarjne Myftt entisen osoitteenne postal eode Postal eode jouduttaa lehtenne tuloa "BriZaUMVil YlHl likellä lippu PariM — Neuvostoliiton presidentti Leon d Brcrhnev tiukin pystyy käymään hcnkiiö-kciuaises- li vakavia neuvottelu-j- a Yhdysvaltain presidentin Jinimj Carterin kanssa mahdol-lisessa huippukokouksessa Hrcnnev saattaa olla lähellä valtakautensa loppua ikänsä ja heikon terveytensä takia Tällai-siin tuloksiin oat tulleet kor-kca-atvo- !aet ranskalaiset viran omaiset Brezhnevin äskeisen Ranskan vfcrailun aikana Käsi- - 'j Vct lienee välitcttv mvös I iiuysvauuiii uiklhiiuji cuu„c Curys Vanccll£ Käsitykset - synlyivät ilmei-sesti Ranskan presidentin Va-lery Giscard dTZstaingin ja Brezhnevin kahdenkeskisen 15 minuuttia kestäneen tapaami-sen aikana Muita neuvotteluja joissa oli mukana myös avustajia Brezh- - nev hallitsi joskin hän useim-miten vain luki papereista val-miita lausuntoja jotka eivät antaneet mahdollisuuksia mieli-piteiden vaihtoon ranskalaiset lähteet kertoivat laiset kuin kaikki mautkin ja jorAa sisällä hokkttaisiin le-iviskämme niin hyvin kuin mah-dollista KANSALLISEN nay Saint Jean Baptiste Socic-t- n perustamisen jhteydessä Ali-Kanadas- sa 'ehdotti vaahte-ranlehtc- ä Kanadan vertausku-aks- i ja se hyväksyttiin yhdis-tyksen symboliksi samalla ker-taa 21 8 18&0 Saint Lawrence hallilla Torontossa jossa val-mistauduttiin äilloNcn Yvalcsin prinssin Hmailuun pidetyssä kokouksessa vaahteranlehti hy-väksyttiin' yksimielisesti Kana-dan tunnukseksi 'Tasta päätök-sestä johtuen kaikki Kanadassa syntyneet ihmiset kantoivat prinssin kunniaksi pidetyssä paraatissa vaahtcranlchteä tai oksia Tässä tilaisuudessa vaah-tcranlchteä ensf kertaa terveh-dittiin suosionosoituksin Kana-dan kansallisena tunnuksena Heinäkuin 1 1867 Confcde-raatiopaper- it allekirjoitettiin Samana vuonna torontolaincn °taJa A'andcr Mulr kiijoif ' -- naf ja sävelen lauluun The Aapc Forcvcr' Joka au" lcuHn fnsi kcrtaa JIW isänmaallisessa mielenosoitus-tilaisuudess- a Beavcrtonissa Ontariossa 24" 5 1871 Touko-kuun 26 1868 kuninealar Vie- - „- - „„„:: rvi„ll 5 - " j vnu- - qeciiie Juvan lisata vaahteran-lehti vaakunaansa Etctä-Afrika- n' sodan ja en-simmäisen maailmansodan ai-kana Kanadan siirtojoukkojen hihanauhoissa oli vaahteranleh-ti Toisen maailmansodan aika-na Kanadan kansallisuutta e-du-sti jälleen vaahteranlehti ase-puvuissa laivoissa ja moottori-tiemerkcis- sä Kanadan puolus-tusvoimat ja poliisit käyttävät iclä kolmilchtistä vaahteran- - tainta hihanauhoissaan ja na peissaan 1WT cfc& Kuningas Yrjö V vahvisti marraskuun 21 1921 Kanadan vaakunan Vaakuna on jaettu viiteen osaan joista neljä sa-- mansuuruista edustaa Englan- - 'ia - Skotlantia Irlantia ja Rans- - kaa ja niissä on kussakin asian- - omainen tunnus kolme leijo- - naa yksi leijonat harpp-- i Ja kolme liljankukkaa Ja näiden alla vaakunan alaosassa on Ka- - nadan tunnus — kolmilehtineu vihreä vaahteran taimi yhdes- - sä oksassa Vaakunan yläosassa Q--adfc?- ÄorWtJ WGMffk ' -- " M THE ExY fior THEIR VO'C£S THEYVEEti f-- VD TOACCVE AH' (-f- JADED lUiriAS Tne PIRST POUTICALBOnONS AMERlCAUS HOUORED GECR6E WASHlMGTWI7fi9 H eiVHJG 80TTOWS HAHJICGTUEiRflRSr PRESlDErirAMD SÖ0IIJ5THEMCM THEIR CO ATS MD TROOSERS rmm Mm9+~+++o+oo+0ooooo+0+loof+ol& Pakinapalsta Kylmä: väreet kulkevat selkä piissä kun kek'llä kaunista ke-sää lukee uutisia tieteen huikai-scmmis- ta saavutjksista: neut-ronipommeista ja hiukkasty keistä ja risteilyohjuksista Amerikka!aistcn tutkijain ke-hittelemä nejtronipommi on sellainen siisti ja mukava ase jo ka tappaisi ihmiset mutta jät-täisi heidät kauniit kotinsa ja pilvenpiirtäjänsä koskematto-miksi Vain välähdys taivaalla ja ap ka!!v''i hiljenee Tietenkin holtittomasti kaduilla aje'evat bussit kuorma-auto- t ja henkilö-autot ' törmäilevät muutaman sekunnin ajan ja aiheuttavat jonkin verran omaisujsvahin-koj- a mutta muuten on kau-punki valmis ottamaan vastaan Uudet asukaansa Liikenneva-hinkoja voi tietyi vähentää räjättämällä pommi yöllä Pjhdistusmiehislöjenkin työtä helpottaisi kun pilvenpiirtäjät o'isivat tyhjiä Niistä on tavat-toman hankala ryhtvä siirtä-- mään sujria ruuinismääriä Niin tfcteelliscksi menee tap-- pamincn ettei kukaan kohta c-- nää _ tiedä sotaa pellitäkään Atomipommit olivat vanhanal- - kaisia ja siivottomia laitteita Niiden jäljiltä jää hirvittävä maama rojua ja lisäksi voitta- - jan kanivalhsyys tulee kovalle tkiolevtunkshealliehtumoidstoattassanaan' sä-- Neutronipommi on ympäris- - töystäälliscmpi ase ja saanee siksi ympäristösuojelulauta-- kunnilta täyden hyväksymisen- - sä Onhan loppujen lopuksi niin ctfd'1lei olisi ihmisiä Juontoa tärvelemässä ei olisi myöskään saasteongelmia Ennen sanot- - tim että kun seuraava maail- - mansota syttyy ci jää kiven päälle Neutronipommit veisi-- H t nnli iin t t: i t-- n u : ! kauniita mukaan vastaan" lemmin teksti ruusuista apilols- - a liljoista tehdyn seppeleen päällä Suunnittelun keskellä Kanadan aavistettiin Ka-- väreiksi pu ja 957 olleiden koi- - men muu- - punarseksl a snä olisivat Kanadaa TMOMASl 'STOMEUAIU JACK50M barelV HIS PASSEO V0EST wEUTRANCE CVAU- I-POIMT A CP HIS ' MEA5ER GAWATtt nttM HIS CtASS Rl jälkecnj Tietysti tällaista keksintöä on jossain kokeiltavakin Taa'Jisesti uusia tieteellisiä saavutuksia kokeilevat ensin niiden Varmasti nä-mäkin tutkijat jotka ovat otta-neet elämäntyöksecn tämän a-sc- en 'kehittelyn haluavat itse ol-la ensimmäisessä talossa jonka yllä se Jeimahtaa Suokaamme heille se kunnia kadehtimatta Presidentti Kekkonen: Koslamnssopinus edullinen Suomelle Kajaani — Kirjoitukset ia väitteet Kostamustjomaan epä-edullisuudesta Suomelle ovat presidentti Urho Kekkosen mu-kaan asiantuntemattomia ja saattavat olla tavattoman va-hingollisia- Kostamuksen jatko-neuvotteluille toi-sesta vahccsta alkavat välittö- - näti Puhuessaan Kainuu-ohjcl- - nian luovutustilaisuudessa lauantaina presidentti Kekk'oncn totesi sopimuksen olevan ' edullinen kokomaalle varsinkin pahaa työttömyyttä evaHc Presidentti sanoo olevansa pa- - h°'1Iaan siitä' valkcidcn Kostamus-ncu- v ottelujen päätyt- - a Suomelle myönteisesti ar-- voslcllaan lopputuloista ja väi- - tetään päättyneen meille epätj-ydyttäväst-i ja ole- - Suomelle tappiollisia "Sanotaan että tämän sopi- - mukseh aiheuttamat tavtvv vaiirnn niM v- -r roisia Tällä tavalla kuin taa että urakka on tehty maail- - manmarkkinahinnoin ' Wniajtiajlrfif8l"VimBlfJfiajlaail Torstaina 7 7 77 Godcrichls- - sa VVintario-arvon- - nassa osuivat suurimmat eli S100 000 voitot seuraaviin ntP 55902 sarja 48 26829 sarja '69 : 'v --55813 sarja 55 78669 sarja 07 - 27369 sarja 13 t3 ennustekselta Säilyiihän CpSruu0a 'koko tlJd ainakin tavara ja omaisuus II- - nlta xasaan" mcisesti kehitellään myös jon-- PrcSldcnUi Kekkosen kinlaista keinoa jonka avulla '' Kostaniuksen rakentamisesta politiikan tekijät säilyisivät vasaa jritysryhrnä jonka v-iheng- issä voidakseen käyttää roista asiantuntevuudessa ci näitä luomuksia sodan Suomesta löydy Tällainen yri-"- " tysyhtymä ei prcsfdentti Kek-o- n kultainen kruunulla varus- - kosen mene tekemään tcttu leijona jonka kohotctus- - sopimusta jonka se etukäteen sa käpälässä on loistava punai- - tctää epäedulliseksi ncn vaahteranlehti Vaakunan "Yritykset ovat tehneet par-vasenuna- lla puolella on pystys- - haansa jotta tästä sopimukses-sa oleva leijona Union Jackin ta tulisi mahdollisimman edul-päl- lä oikealla on pystyasen- - linen koko maalle Sen vuoksi nossa unicorn (hevosen muo- - on kohtuutonta että jo nyt täs-toin- en yksisatvinen eläin) jolla sä vaiheessa julkisessa sanassa on kuninkaallisen Ranskan esitetään arvostelua tätä iirak-vii- ri Leijona ja unicorn kasopimusta prcsi-scisov- at vaakunassa ole-- denttl Kekkonen toteaa van tunnuksen "A mari ad Kaikkien arvostelijoiden täy-mar- e'' (mereltä merelle) mo tvv orcsidentin mnlf-n- n puolin ja on ohdakkeista Ja täydentää oleva St Edvvardin kruunu K'JI vaakuna 1921 suunniteltiin dan virallisiksi nainen valkoinen Vuonna akunassa vaahtercrtoksan värit ctt1 vihreästä jo myös kansallisvärit BECAOSEi ED0CATIOÖ ~Bur kehittäjät Vatupassi Neuvottelut Ka- - jaanissa Kalirm]ls ClU ncmottclujen van tappiot jkään suoritetussa meroihin: kyVCÖän mieles mut USA KEHITTÄÄ NEUTRONIPOMMIN TAPPAA IHMISET SÄÄSTÄÄ RAKENNUKSET Washing:on — Yhdysvaltain senaatii hylkäsi äskettäin kol-mituntisen salaisen keskuste-lun jälkeen ehdotuksen joka olisi jäädyttänyt ns neutroni-pummi- n kehittämiseen tarkoi-tetut' määrärahat Ehdotus hä-visi äänestyksessä täpärästi yh-dellä äänellä Neutronipommin vastustajat uhkasivat kuitenkin aloittaa jarrutuksen pommiobjelman estämiseksi Neutronipommi levittää rä-jähtäcss- ään säteilyä joka tap-- paa vaikutusalueellaan kaikki elävät olennot mutta aiheut-taa taloille ja muille rakennel-mille huomattavasti vähemmän tuhoa kuin tavanomaiset ydin-aseet Pommiohjelman kannattajia johtanut senaattori John Sten-ni- s puolusti ohjelmaa väittä-mällä että aseet ovat luontee-ltaan enemmän taktisia kuin strategisia Vastustajat puoles- - Kari Suomalaisesta professori Helsinki — Tasavallan presi-dentti on myöntänt taiteija Ka-ri Suomalaiselle professorin ar-von Professori Suomalainen ' on syn:ynyt Helsingissä 151020 Opiskeluna Suomen taideyhdis-tyksen piirustuskoulussa toi-mittuaan sodan aikana mm TK-piirtäjä- nä ja työskenneltyään sen jälkeen eräissä aikakauslehdissä hän tuli Helsingin Sanomain po-liittiseksi pilapiirtäjäksi 1951 Y'i neljännesvuosisadan kestä-neen uransa aikana — se tokf jatkuu edelleen — Karista on tullut käsite jos kestään Hä-nen piirroksensa ovat saaneet nisasta mainetta ei ainoastaan Suomessa vaan myös ulkomailla Osoituksena tästä ovat useat kansainväliset palkinnot Kot-imaassa hän on saanut Sanoma-lehtien liiton palkinnon 1971 ja Suomen kjlttuurirahaslon kun-nia palkinnon 1974 lldn on julkaissut suuren jou-kon pilapiirroskokoelmia ja usei-ta muita teoksia sekä kirjoitta nut kaksi näytelmää Piirrostyönsä ohella professo-ri Suomalainen on maalannut joukon muotokuvia Hänen toimintapiiriinsä kuuluu myös monia persoonallisia pu-heenvuoroja eri tilaisuuksissa: e-sitel- mlä luentoja ammattikysy-mvstv- n selvittämistä SKANDINAAVISET NEUVOTTELU-PÄIVÄT MINNEAPOLISISSA bBaiaiaiaiaiaBaaiaiaVaKr4- r naiBBaaaaai - BbiiiiS aaäHLaEftLr%vnaJMtaHH LbiiiiK'''' Jaf v"-'aiii- B Baaaa''l!i ' LaiiiiiHiBiiiTiiiiiiiiiH v Baaaaav-- - BBBBBBBBBBLBBBBBBIkaBBBBBBBBBBl ( Settattori Hubert H Humphrey Minneapolisissa pidetään 6—8 loka k ju ta järjestyksessä toiset Pohjois-Amerika- n skandinaavien neuvottelupäivät nimellä Scan-prcscno- e II Ensimmäiset pidet-tiin --vuonna 1973 Tällä kerralla on päivien kun-niapuheenjohtajaksi suostunut senaattori Hubert H Humphrey — jonka äiti oli norjalaista syn-typerää Konferenssin johtajaksi vaat-tiin tri Rafph Jalkanen Suomi-College- n presidentti Neuvottelupäiville on kut-suttu noi 100 kutssuvicrasta lä-hes kaikki Yhdysvalloista Ka-nadan" sTcantfiiaäveja edustaa Ka-nadan Suomalaisen Kulttuurilii-ton presidentti maisteri Erkki taar väittivät että juuri niiden tarkkuus saattaa houkutella käyttämään niitä löyhemmin perustein kuin --varsinaisia ydin-aseita ja johtaa maailman ydin-sotaan Presidentti Jimmy Carter on pyytänyt ' kongressia myöntä-mään määrärahoja ns pitkälle kehitettyjen säteily aseiden tut-kimukseen kehiaämiseen ja tuotantoon Han ci oie kaiten-kaa- n päättänyt v:elä lopullises-ti aloitetaanko aseiden tuotta-minen Tätä päätöstä odotetaan syksy Hä Neutronipommia koskevat suunnitelmat ovat olleet kauan salassa Siihen pyydetyt mää-rärahat on kätketty energian tutkimuksen menoluokkaan ei-kä suinkaan puolustusministe-riön määrärahoihin ja senaat-torit sanovat törmänneensä asi-aan sattumalta Pommin kehittämiseen ehdo-tetun määräralian suuruutta' ci ole ilmoitettu virallisesti mutta 20 miljoonan dollarin välillä sen arvellaan liikkuvan 10 ja COPPER CL1FF Ont Timotetis-jfeiiraknul- a: Kuolleita: John Einar Luoma 73 v 6 kk ja Larry Armas' Hä-mäläinen 56 v 1 kk 17 pv Vihitty: Sharon Elaine Green ja Barry Donald Poulton Kasteltu: Karen Mayne Oman Torstaina 19oo lastenleirin yleisöiltä Hannajärvellä Perjantaina - 15 pnä Hanna-järve-n suvijuhlat alkavat 19oo jatkuen lauantaina ja sunnun-ta"n- a Viittaamme ilmoitukseen viime torstain lehdessä Sunnuntaina 17 pnä suom jumalanpalvelus 9Jo HPE UOO engl jumalanpalvelus myös HPE Maanantaina 18 pnä klo 1900 kaikki -- rippikoululaiset ja heidän vanhempansa kutsutaan kiikon alasaliin Sunnuntaina 24 pnä juma-lanpalvelukset 93o ja lLoo Maanantaina 25 pnä Beavcr Laken jumalanpalvelus 20oo Keskiviikkona 27 pnä 13oo Hannajärven aikuisleirin vie-railu Bcaver Laken kappelissa Sannuntaina 31 pnä suom jp 9Jo cngl lLoo Jälkim-mäisen yhteydessä rippikoulu-laisten konfirmaatio ja HPE YR f" aaw vj~wri'r'"w'mity %aaPaaMaHpafltaäJl&iMi aLv r " 4&Sw i jbKv --t yaV VBBBBBrVjBaBBBBBHrBBBBH '?BaaaaBB- - ivTvBaH 'bbbbbbbbbbbV bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbb! bbbbbbbbbbY bbbbbbbbbbbH BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBm f BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbI BBBBBBBBBBBBBbI aHamTlrMBl Tri Ralph J Jalkanen Kuutti Työ skandinaavisten perintei-den säilyttämiseksi Yhdysval-loissa on päivien pääasiallisena aiheena Suomalaista ruotsalais-ta tanskalaista norjalaista ja islantilaista alkuperää olevaa väestöä on yksin Yhdysvallois-sa noin 10 miljoonaa Scanpresencen järjestäjät o-v- at Minnesotan yliopisto Ame-ricanScandinav- ian Foundation Scandinavia Seminar SAS sekä pohjoismaiden viralliset edus-tustot USA:ssa Idean alkuun-saattajis- ta aktiivisin on ollut ehkä tri Michael O Kami Min-nesotarr-yliopi-ston siirtolaishis-toria- n tutkimuslaitoksesta hän-kin suomalaista sukujuurta |
Tags
Comments
Post a Comment for 0225a