Vapaa Sana, March 06, 1943

              i in -- Kl--mi jj tfna 'yj&Jf' ''m ' "vii-iM- r
10 27 — 1M3 LAUANT MAALISKUUN 6 F — 3ATURDXY MARCH 6 SIVU T Sumalta Siimaan
Kirj Ernst Didring
! r drag oli Ruotsin kirjailijaliiton
ruotinen puheenjohtaja työn-teli
virkamiehenä rautatiehalli- -
cksessa vuoieen iAi varsinaitsen
mansa hän saavutti Lapin malmi- -
tattien asutusta Kuvailevana koi- -
romaanillaan "Malmli" i n teisellä
14-1- 0) joka teos on myöskin
uanennettu Hänen tuotantoonsa
uluu kertomusten ja romaania
h Ha myöskin näytelmiä useat päi-- i
kysymyksistä kyhättyjä
Didring on saanut vaikutteita
Lskalaisessa kirjallisuudessa esiin-iält- ä
Herman Bangiltä Jonka eh
tapa syventyy väsvneiden elämän
sipuolten Ja maailman murjomica
aisiin elämyksiin N s "bangila!-- i
siipirikko-tyyppi- " kulkeutui ai- -
naan suomalaiseenkin kirjallisuu-- n
josta ovat kuin näytteitä m m
d Leinon orjaromaanlt YValakor-- t
Tuuliajolla" ja E Klvijärvcr
äsvnyt' ym
Allaolevasta kertomuksesta Ilme-ne
että Didring on niinikään saa
vit vaikutteitaan uangma — iise- -
irhakokelaan tunteita on muuten
Ixjon esitetty KaunoKirjaiusuuaes- -
L Seuraava on lyhyehkö näyte
tidriiwln telistä:
Silmästä Rilmään"
-- Minne menossa?
He seisoivat kahvilan edustalla
sateli Oli vielä varhainen aamu- -
kaiva
— Minnekö menossa? Niin kuinka
roisin sen tietää?
— Mitä tarkoitat?
— En mitään Se oli vain sanan- -
lapa
Sköldman käänsi taklnkaluksensa
pystyyn ja jatkoi: Teen muuten
kierroksen Djurgardeniln ja katselen
Kevättä
— Tällä säällä? Ei kiitos!
—En pyytänyt sinua mukaan
— Kuule Sköldman mikä sinun
bikeasta&n on?
— Minunko? Olen väsynyt väsy- -
nvt ja kyllästynyt kalkkeen Ei ole
rnää hupaista liimata postimerkkejä
kirjeisiin 8uuri elämäntehtävä ml- -
1?
—Odota hiukan
—Enkö saa olla rauhassa? Enkö
Die vapaa ihminen jolla on vapaa
tahto? - Vapaata tahtoa el ole olemas
takaan Se on vain korupuhetta
—Ei meillä ei ole vapautta muus
ia kuin yhdessä ja siinäkin se on
helteistä laatua
— Klrkekaardia oletko sinä taas
l-- no hyvästi sitten Mutta älä hyp
pää Järveen äläkä hirtä taP ammu
itseäsi vaan tule minun luokseni
kun kaipaat kielteistä vapautta niin
keitän sinulle kattilallisen karvalta
nanteleita haisteltavaksi Hyvästi
Sköldman yritti hymyillä ystävätn
[sanoille Ja onnistui pinnistämään Ir
vistyksen
Toinen kohautti olkapäitään huu- -
[ti ajuria ja Uksi
Sköldman jatkoi pitkin Strandvä
Ironia
Hän meni lopettamaan itsensä
Hänellä oli ollut päätös selvänä jo
kauan Eikä hän pitänyt sitä salai
suutena Hän antoi sen pilkistää so-pivasti
esiin erinäisissä elämänväsy-myst- ä
osottavissa lauselmissa tove-rien
kesken herättääkseen harrastus
ta kohtaloonsa Ja Itse nautti hän
itsemurha-aikeestaa- n ksinäisinä
hetkinä
Se virkisti yhtä hyvin kuin lasi
Ipunsia ja hän kuvitteli myöten miten se tapahtuisi
Se oli oikeastaan käynyt hänelle
rlin rakkaaksi että toteuttaminen
11 vaikeata Muutamia kuukausia
hänen onnistui siirtää ratkaisu
tuonnemmaksi uskottelemalla itsel
leen että hänen täytyi jättää elämä
rehellisenä miehenä toisin sanoen
maksettuian pikkuvelkansa suurem
pia ei hän missään tapauksessa eh-tisi
suorittaa
Täten hän viivytti ja venytti asian
jäidenlähdöstä lähemmä
keamlta
Joka päivä hän kävi Kungsträd- -
! ftardissa katselemassa kevätveh- -
Dave's Taxi
Puhdin 507
— 24-tucn- ln palvelus —
10 BALSAM ST- - SOUTH
TIMMINS ONT
J KORFUN O-KA- Y
Parturin1 iike
' FOUKTH AC — TIMMINS
mautta Mitä helakammlksi Ja vih-reimmi- ksi
ja laajemmiksi lehväkuvat
nen mielensä Versovan elämän Ja hä
nen mielensä Versovan elämän Ja
nen peruuttamattoman päätöksensä
vastakohtaisuus teki hänet yhä syr-kemmä- ksl
Ja pahinta oli ettei mi-kään
enää kelvannut verukkeeksi
Pikkuvelat oli maksettu ja välttä-mättömät
kirjeet kyhätty lCaikkl
oli selvänä Te tuntemattomaan oU
milloin vain käytettävissä jos halu-si
poiketa sille
Hänen täytyi siis
Toverit alkoivat tehdä hänestä pi-laa
Tarjosipa Floberg hänelle vielä
armaankin Se meni lo liian rjitkäll
Kenties ei kukaan uskonut hän (kuin kissan silmäterä
ottaisi hengen itseltään Saisivatpa
nähdä Kunhan odottivat huomispäi-vään
Oliko hän maksanut aamiais-lask- ut
kahvilassa? Oliko hän pamut
pöydälle Hannaa varten kirjeen niin
että se löytyisi huomenna kun pal-velijatar
tulee sisälle herättämään—
Herättämään?!
Miksi hänen piti kirjoittaa Han
nalle? Selittääkseen itseään ja sa-noakseen
tyhmyyksiä Tyhmyyksiä
kaikkityynni! Ottiko hän todellakin
hengen itseltään tuon tyttöletukan
takia? Jopa häntä sitten lapsetti
niin vanha kuin olikin Että tytöllä
oli toinenkin rakastaja ti ei ollut
kovinkaan kummaa Ei kyllä hän-kään
ollut pysynyt nuhteettoman us-kollisena
Hyi helkkaria kuinka
kurjaa kaikki oli!
Miksi pitikään hänen nostaa sel
laista rymyä kun hän yllätti Han-nan
Hänellä cl ollut esiintymisen
taitoa
Tulisiko Hanna murheelliseksi?
Itkisikö lukiessaan hänen
Toinen sai tietenkin lohduttaa
häntä ja sillä oli se kuitattu Kaikki
oli mennyttä huomenna Järklään
Hän Itse myöskin Oliko se todella-kin
tarpeellista?
Voisihan hän mennä Flobergln luo
katsomaan hänen analyysejään
Siellä oli aina saatavissa totia Jalat
olivat märät hänellä el ollut kalos-seja
Kuumaa totia — olisipa se ser-tää- n
Muutoin hän ehkä saisi nuhaa
— huomenna
— Mitäs minä nyt "huomisesta"?
Eihän sitä tulekaan Ei ainakaan
minulle Hyvä Jumala millaista
ryöppyä Enkelit tuolla ylhäällä var-maankin
Itkeä tillittävät minun täh-teni
Täytynee poiketa johonkin
porttikäytävään hetkeksi
—Miksi minun piti lörpötellä pal-velustytön
kanssa? Vanha Aatami!
Nyt hän juoksee kadun poikki Mu-stat
sukat — el kestä kiittää Nosti-k- o
hän sateen takia vai ? No
— Kuka tässä talossa asuu? Ehkä
joku tuttu joku jonka kanssa olen
tullut sinuksi jossakin juhlassa ja
jota en ole sen koommin nähnjt
Mitähän jos hän tietäisi herrasmie-hen
seisovan täällä alhaalla portti-käytävässä
herrasmiehen Joka — no
onpa tämä naurettavaa — pitääkö
minun pelätä kastumista minun joka?
— Pistäysinhän suojaan vain sy
tyttääkseni sikaarin Varmasti niin
tein Eikä tulitikkuja! Herra armah-takoon!
Millaista kurjuutta! Samapa
tuo vaikka viskaan sikaarin pois
Hyvin tähdätty keskelle katuo
jaa
— Flobergin hieno havanna ajeleh
timassa aiinä Näkisipä hän sen
Sellainen tuhlaus tuottaisi hänell
kiukusta halvauksen
—Ettei nyt voi lakata satamasta!
Kastunhan läpimäräksi ja siihen ei
minulla ole ollenkaan halua ennen
kuin se on tarpeellista
—Minä kai ajelehdin Jonkun ajan
kuluttua niinkuin sikaari Ja Flo-berg
tietysti sanoo sitä haaskauk-seksi
Minähän olen vain puoliksi
poltttu minäkin Vaikka en tosin
ole mikään havanna jollen mahdol-lisesti
Sklnnarvikist
— Sinua käy sääliksi Sköldman!
—Niinpä" niin
—Onpa surkeata se'stä itkemäs-sä
Itseään
— Voithan olla surmaamatta it
seäsi! El minun täytyy tätyy Si
tä ei voi siirtää tuoreemmaksi Mi
nun täytyy Mitä Hanna muutoin
ajattelisi ja sanoisi ja toverit? Ja
sitten saisin pitkittää postimerkkien
liimausta En kestä sitä
—latua koko Ikänsä postimerkkiä
liimaamassa? Ja sitä varten piti op-pia
'oratio oMlqua' Ja Cannaen tais
telu Ja Pyhä Allianssi
— Mitä Pyhä Allianssi oikeastaan
oli Enpä totisesti muistakaan
" Mitä minul'a en n kanssa te
kemistä nyt? Tyhmyyksiä
—Pelkäänkö: — Nyt se Upahtu-koo- n
Hän Uksi porttikäytävästä ja me
ni kadun pclkkl Rapiseva sade par--
ryttl hänen korkeata hattuaan ja
louskutti hänen kenkiään Hän tunsi
kosteuden imeytyvän oikeaan jal-kaan
ja muisti että pohja oli puhki
ja että hän oli sillä lohkaissut sälön
konttorin lattiasta aamupäivänä
Raitiotien radalla virtasi kaksi kel-tamull- an
väristä yhdensuuntaista
jokea ja kun vaunu kiLstäen kulki
ohitse pärskyi kurasuhke kauas si
vuille Ja puistokäytävän lehvien läpi
norui sade ja roiski hänen kanoil-leen
Ja haturroydästä alkoi tippua
suuria raskaita pisaroita hänen ne-nänsä
editse
Hänen tullessaan sillalle sade hil-jentyi
Hän vaivaantui kääntämään
päätänsä ja näki silloin että pilvet
olivat revenneet puhelmkeskiön lan-kaverkon
takana nnkelinkeltainen
tairaanjuova loisti sieltä kapeana
että
Hän katsoi alaa veteen Kisian sil
mäterä heijastui siinä mutta tum
mempana s)empänä väriltään
Häntä karmi hän Jatkoi kävelyään
Hetkisen hän epäroitsi tiestä mutta
kääntyi sitten Framnäsiin päin
Ensimmältä hän loi ympärille
arkoja katseta kuin vainottu mutti
tovin kuluttua hän suonstausi Hän
laski alas takinkauluksen otti ha-tun
päästään ja ravisti pois sade-pisarat
Hän surkeili hattua se to
hänen mieleensä kuvan mustasta
settenkoirasti joka nousi järvestä
turkki hkomärkänä
Silloin hän kirosi ajatuksiaan
Ne kääntyivät alituiseen Jo
honkin vettä muistuttavaan
Hän koetti kohdistaa mietteitään
siihen kuinka hän oli koulupoikana
etsiskellyt mistelinkukkia Ja s
auttoi — Nyt hän myös tunsi met-sän
ja sammalen märän tuoksun Ja
näki Joukottain kevätesikkoja Ja
käenrieskoja Hän sopersi vanhaa
muistisäkeistbä kouluajoilta:
'Gaxea lutea primula veris"
(Kun telmimme vitsaa saamm
me siis)
Hän hymyili sen väärille koroille
taittoi kevfitesikon ja pisti sen na-pinreikää- nsä
Muutaman minuutin kuluttua hän
hämmästksekseen huomasi vihelte-levänsä
Kottaraisetko viekottelivat
vai mitä tulikaan? Kuinka hän
saattoi? Nyt Juuri ennenkuin-- '
Se oli luonnotonta
Hän kääntyi
Aurinko todellakin paistoi Jälleen
Ilma kimalteli vesipisaroista jolta
vielä putoili puista Ne loistivat ja
välkkyivät kuin timantit ja märkä
vuorenseinämä kiilsi kuin kultale-vyillä
silattuna
Hän el kohdannut ainoatakaan Ih-mistä
Tie johti tyhjillään valkois-ten
koivunrunkojen lomitse Mätä-nevistä
ruskeista lehtikasoista nou-si
keveitä usvahattaroita Sade oli
kirvoittanut kahlehditun kuoleman
alhaalta ja nyt se nousi ruoleksi
meni rannalle siellä oli penk
Eikö hän ollut Istunut siellä ker-ran
Annan kanssa?
Oh rakkautta!
Kuumina onnesta ja toivosta h?
No niin unelma oli lopussa Kaik
ki muuttunut }a hävinnyt
saastunut ja toivo sammunut
Olikohan vesi kovinkin kylmää
Joutavia! Silmänräpäys kylmää Ja
sitten oli kaikki mennyttä mennyttä
sekä postimerkit että rakkaus men
nyttä päivä yö mennyttä aurin
ko — mutta varjot samaten
mennyttä
Ei ei vielä El ollut kiirettä Loi
tommaksi kaupunjnsta mennä
Johonkin sellaiseen paikkaan jossa
oli varjoisaa ja elärnänväsymystfi-joss- a
lepät painuivat veteen päin Ja
kaislikko suojasi häntä Ei täällä
keskellä kirkasta ilta-aurink- oa Joks
houkutteli muistoja esiin
Hän painui jälleen varjostoon hy
tisevänä ja kylmä hiki otsallaan
Miksi häntä pelotti? Olihan kysy
mys vain ajasta pitemmästä tai lv-hemm-ästä
tapihtuisihan "tuo" jeka
tapauksessa ennemmin tai myöhem-min
Ennättikö hän kiinnittää vielä
muutamia postimerkkejä so ei mer- -
kinnyt mitään Toinen tekisi sen kyl
lä yhtä hyvin Kuka hyvänsä saat
toi Jatkaa hänen elämäntyötänsä ja
ehkäpä suorittaa sen paremmin tun
nollisemmin Oli sellaisiakin jotka
liimasivat postimerkkejä oikein into
himoisesti
Nyt Flobergin totivesi varmaan-kin
kiehui Ja hän teki se)
vitteli ongelmia
No niin olihan sdlä Joku tarkoi-tus
Ja olihan kuolemakin eräänlai-nen
analyysi ongelman ratkaisu
Iso rupisammakko loikkasi titn
yli harmaanvihertävä Ja limainen
Sköldman hätkähti
Nyt! Tuolla
Hän kävi äkkiä aivan tyynekri
Varmoin askelin meni hän alas jär-velle
hetkiseksi viivähti katselo
maan vettä Hän kuuli keltapaitojen
pyörivän DJurgardsbrunnenilla näki
lyljynkarvalscn salaperäisen Järven
pinnan ja siihen kuvastuvia runkoja
syvällä ihan vieressään etäämpänä
auringonvalossa viininpunaisen ran
taman
Hän astui veteen tunsi märän
kylmyyden kiitävän ylöspäin vaat
teiden alla ja paiskausi suulleen
Hän kuuli veden loiskahtavan
päänsä ympäri Ja suhisevan korvis-sa
tunsi nenänsä tukkeutuvan
viuhtoi käsivarsillaan Itsesäilytys-vaistost- a
ja levitti silmänsä nähdäk-seen
Hän tahtoi huutaa mutta sai vet-tä
suuhunsa näki ääret-tömän
moninaisista elämänsä ta-paksi- sta
potki jaloillaan päästäk
seen Irti Jostakin paulasta huomasi
ympärillään valkenevan ja hengitti
jälleen vapaasti
Suoraan hänen kohdallaan leijaili
kaksi pientä purppurapilveä hyvin
hyvin korkealla Vähän matkan pääs
sä uiskenteli hattu vedenpinnalla
Hän mittasi silmillään matkaa
rantaan ja taisteli silmänräpäyksen
ajan epätoivoisesti sisäisen elämän-halunsa
kanssa Sitten hän taivutti
päänsä alas ja antoi ruumiinsa vai- -
maan hentoja elämänvihreitä lehtiä pua
tuolla ylhäällä Ja silloin ne värisi-- 1 Loppu — loppu! kohisi hänessä
vät Tai kenties tuulenhenki n!itl j Jälleen suhisi korvissa ja rintaa
liikutteli I painoi
Hän
ki
Kesätyön?
ensimmäistä
olemaaarv-ol- o
ja
piti
alalyysejä
Hän
pikakuvan
Taivaan Jumala mikä se oli?
Jotakin pehmeätä kauheata- - hir-muista
solui ylös hänen vieressään
suuri tumma esine 'kohosi hiljaa ai-van
hänen rinnalleen — hän potkaisi
olivat olleet Ja sitten kotimatkalla jaloillaan päästäkseen siitä eroon
metsän halki Bellmansron ohi! Maa ja sai noustuksi jälleen pinnalle
oli aivan lämmin silloin hän tuijotti pelästyksissään ympäril--
Ja nyt leen vedenpinta liikahti Ja sieltä
BRITTILÄISET ETENEVÄT AFRIKASSA
VV MATHESON COAL CO
KOUA— PUITA
Aina varastossa Amerikkalaista — Urlquettes — sekä Albertan
Poeahontas koleja Pehmeää ja kovaa kolia
TÄSMÄLLINEN PALVELUS — PUHELIN 7-74- 63
W Matheton Coal Co — 177 Kathleen St Sudbury
Vakuutuksia Matkailutoimisto
A R M RITARI
49 Cedar St SUDBURY
DR ROMAN PNIEVVSKI
Monivuotinen kokemus Humpan huoroatulmmlssa sairaaloissa
Erikoisalana: Sisätaudit— Naisten— Lasten ja venerlset taudit
Nielurisat leikataan uudella menetelmällä kivuttomasti ilmaa
veren vuotoa
Puh HArbour 7623 — Vattaanottotunnlt: Kello 3— S lp
3537 PARK AVE MONTREAL QUE
nousi esine tahdottomasti Ja kääntyi
hiljaa kyljelleen Hän näki pbhisly
neet punasinervät kasvot kalwi
jäykkää lasittunutta silmää ja mus
tia tahmaantuneita hiussuortuvia
Kasvot lähenivät hiljaa hän katsoi
kuolemaa silmästä silmään — mää-rätön
kauhu Iskeytyi häneen rajusti
huitoen käsivarsillaan hän palosta
käheällä äänelUi päästi pitkällisen
hätähuudon ja pyrki takaisin ran-taan
Hänestä tuntui kuin joku ol'r1
Imeytynyt häneen kiinni vaatteet
kävivät lyijynraskaiksi joku oli
kuiskaavina an ympärillä: Loppu
loppu! Ja kuiske kiiti Ilkkuvan kyl-mänä
hänen päähänsä ja lamautti
hänen liikkeensä — el käy päin
el millään — nyt sinä kuolet nyt
— nyt uppoat 'tkb tunne - tuos-s- a
sait vettä suuhusi Hän viuhtoi
vaipuen syvemmälle vesi lolskahte'1
kauas ympärille hän Itki Ja parkui
pelosta Ja raivosta Ja mielenahdis-tuksest- a
Auttakaa! Auttakaa! — Hän ei
tahtonut el hän ei tahtonut!
Nyt se tuli jälleen! Ei hän tallasi
jotakin kiinteätä kompasteli kivis&ä
ja kaatui taas suulleen mutta nyt
hän ei huutanut sillä hän tajusi pe
lastuneensa Hän kahlasi maihin le-pänjuu-rten
kohdalta
Mutta nähdessään puitten runko-jen
mustat varjot hän sai kammonra
uudestaan
Taivaan Jumala mikä se oli? Oli
ko se kuolema? Oliko hän uneksi
nut? Ei olihan hän likomärkä
Hän lyyhistyi leppien alle
Oliko hän tuUut hulluksi?
Taaskin hänestä tuntui että han
oli järvessä taistellen henkensä e-de- stä
ja että joku hirmulainen tar
rasi häneen kietoutui hänen ympä-rilleen
keikkui hänen vierellään Jo-kin
Iso Ja muodoton Hän tunsi s-- n
kuvatuksen hirvittävän pehmeän e-to- van
kosketuksen Ja tyrskähti It-kuun
hysteeriseen tärisyttävään it
kuun välillä hiljaa valitellen
Hän loi säikkyneen kataoen Jär-velle
päin Sitten hän ponnahti Jal-keille
ja kapaisi juoksuun
DJurxardsbrunnenln laiturilla Istui
mies onkimassa
Kuullessaan hätähuudot hän len-nätti
vavan sillalle Ja heristi korvi-aan
Keilapallot pyörivät keilat kolisi-vat
"kahdeksan kahdeksikkoa!"
huusi ääni - Avopälnen herra
juoksi sillalle
HPHl -- 2Er JBHBSjJalHto9L Fy YgRSVer riB9lteBBBlBVBHn?JHflBBBHBB7MHEdBaP3r
PP ' bTz-'-' 3jnaWeleaVBWBBHHBw!BBBkBH-T- L
-- & hmf Cc wE9SedäääääKjdäääVeäH % m 'ÄiMbBL BBBBKMr X
iJV ' - 'taBBBBBBBBHHviMkBfllLr ' VrTtfTPiBBPBBBBBBBTCBTa9B' T
Kuvassa nlhdlln brittllintn etujoukkojen setiisi Menemättä viholliten alueilla Afrikatta Jt maitta
mka kaatunut italialainen tctilat Takana näkyy tankki
Puhelin 6-68- 72
E KOLARI
KELLOSEPPÄ
38 Elm St W
SUDBURY ONT
NYKYAIKAINEN
KONEPAJA
Kautaverstas- - Autokorjaamo- - Ja
yleinen seppä —Voimme rakentaa
tai korjata mltähyvänsä tutusta Ja
raudasta
ARTHUR REYNAERT
8 SAMUEL 8T — PUH S— 5592
Puhtiin kotiin: 1—1276
SUDIURY ONT
Kuumaveti- - ja Höyry-lämpöjohtoj- en
Ylötpanoja ja Korjauksia
Suorittaa t
METRO SEHITKA
366 Jean St Sudbury Ont
A NIEMI
VALOKUVAAMO
31 Elm SL E — Sudbury Ont
ValekuvaustyStä kalkitta lajitta
PUH S— 824
wwwwwwsl
Ontario LAND SURVEYOR
Ette Engineering Co
49 Ctdar St Puh 4172
cjo Ritari Inturanct)
Sudbury Ontario
— Onko joku hukkumalsillaan?
kysyi onkija
Sköldman ei vastannut heti lian
pysähtyi Ja tuijotti mieheen Sitten
hän alkoi änkyttää' Joku — jotakin
— on tuolla
- Mitä?
— Jotakin — Joku Joka on —
tuolla leppi-- n luona
Mies vihelsi ymmärtäväisesti Ja
meni ottamaan keksin Joka riippui
sillan kaidepuussa
— Missä? Näyttäkää minulle -- -
hän sanoi
— Tuolla — Kkbldman osoitti sor
mellaan mutta varot menemästä
eddlä vaan seuraat miehen Jälestä
He tulivat palkalle
— Ohoh sanoi mies Nainen Niin-pä
niin kevätpuoleen ne nousevat
pinnalle Tarvitaan vain hyvin vä-hän
HUn lahtasi esinettä keksillä Mus-tat
suortuvat Irtosivat sen tolmkl-syst- ä
— Tämä el ole eilispäivältä —
selitti hän ja yritti toistamiseen
Väkä vajosi ihan keskelle
Huph! kuului esineestä Se painui
kokoon
—No herra nyt me saamme hl- -
net
Hän kääntyi
Sköldman ei hiiskunut mitään
Hän makasi kappaleen matkan pääs
sä pyörtyneenä
Seuraavana päivänä Sköldman is-tui
valjuna ja hiljaisena postikont-torissa
liimaten postimerkkejä Ja
tämä oli hänetä suuri ja ihana elä-mäntehtävä
ja kärpästen aurina au-rinkotse- lla
ikkunaruudulla kuulut
Bulolsimmalta soitolta
1
t