Vapaa Sana, June 03, 1976

              -- s
i f
'S: I
i
! Hn
"3
i
4 l
1 {
Sivu k — Viina Sinä
tekeillä ennätysmäärä:
TELAKAT SUOMESSA EIVÄT KÄRSI
TALOUDELLISESTA LAMASTA
Ankara taloudellinen taantu-- ja-j- a lauttoja kemikaali- - ja
ma on heijastunut lähes kaikkiin jäänmurtajia öl- -
taknuLm alueisiin ja supistanut jynporauslauttoja
merkittävissä määrin csimerkik- - aluksia maailman suurimmat
si metsäteollisuuden tuotantoa proomtinkuljetusalukset ja uuv
ja vientiä Samaan aikaan kun nla muita erityisyyksiä
muualla supistetaan Suomen Insinööritaitoon markkinoiden
telakkateollisuus kuitenkin on
täystyölliMctty: tilauskannan ar--
o on runsaat kahdeksan mii- -
jardia markkaa eli yli kolmin- -
kertainen uoteen 1973 uoden 1970 puolata Matkustaialaivat loMoristcili-n- a
ja työllisyys on ptoscntNta 17 prosenttiin Tuo- - jät polaaritankke- -
meksi- - neiiakst eteen- -
pam
Pulmia tclukoillakin joki on
Työvoimapula on jatkuva' ja
uiosikymmenen loppuun
olisi laivanrakennuksen
pai iin saatava nelisentuhatta
uutta ammattimiestä Inflaatio
ja kustannusten nousu sotkevat
tarkat taloudelliset laskelmat ja
tuotannon luotottaminen tuottaa
toisinaan vaikeuksia kun pää--
omat joudutaan
vientitcollismitcon ia niistä muu- -
tenkin on pulaa
Suomalainen tclokkateollisuus
on selvinnyt merenkulun lamasta
järjestely ra
ja sijoitettu ja pitkälle!
erikoistunut rakenne!
Samaan kun
on peruutettu 40 miljoonai I
tilauskanu
tankkereissa tai siirretty se toi--
tonnistoon suoma- -
laiset ovat il- -
tilauskirjojaa koleman
lona nel iänkin ninden tuotannnn „: Ji--
V """
on i ~
R f A A iTrvin n a A _ I I If f _
'- -i-i-kiksi
kufen
n1utn nillifn tviilii
Tästä'
tilausteri
pelkoa
St
St Haxd
L7a6rchDuSrhtam S'--
Puh
St- - rhunder Bay
Ja
H: ketSkuun 3 p Thuriday
Laivoja
kaasulaivoja
erityissäiliö- -
sentyyppiseen
Salaisuus
työhön luottaen telakat ovatkin
nostamaan oMiuten
sa koko tilatusta
tannon siuintaanu- -
keskitettiin
tunkeutumiseen
kennustoiminta keskittynyt
Sauma-Repolall- e
suuryhtiöiden
vaikutUspijriin
alihankkijoiksi
yhtel!lyöhön
järkeistamisen
laivatilausten peruutuksista Erikoistumiseen
'erottamattomasti
telakkateollisuuden uudelleen-tum- a
suunniteltu!! yhteydessä
kuoilutpainotonnin
erikoistuminen
Suomalaisten teollistamisessa
erikoistuminen
uudistami-mcne- n
tantokonciston uudistaminen
kansainvälisesti esimerkkeinä
suomalal-- '
telakkamiehen Rauma-Rc-tunmKtcti- in
öljylauttatch- -
mvöhäistvivät suunni-tonnistos- ta
tcilusta jälkikäteen ioi-ukuhihna- lla rakennettuja
yksinkertaisia
alustyyppien tankkeriokkaan katta-lauskann- at
luonnollisesti asaluksissa
kilpailijana
-- uls„ucw-i
ammattitaitoa
rakentajana tclakkatcoUJsuu
arvostettuina rakentajina- -
esimerkiksi
ruuntumiscsta Ti-lauskirjoissa
Loigkeei
Sudbury
LaigenGlassSerrice
Akkunale)a
Torstai June_3
haistaminen korkealaatuiseen
onnistuneet
maailman
onnistuneesta
maan
alueille
verrattu- - nistosta
turvattu kok
vuodeksi
mcn-ress- ä
tuotannon
aikaan
telakat
1976
scsta kertoo' iennin anon laulat täyttävät tc-krhfi- vN
Viime? uonna 100 mii-- lakoiden tilaskirjat lähivuosina
x™ maun t'-in-i Muintm
1600 miljoonaa markkaa Telakoiden suunnittelutoiinis-- sitten johtuu tämän pelko tärkeiden tehtä-- laan ennen siirtymistään
kokonaista 2100 syntyy kuitenkin jatkuva- - maine? vien joihin kuu- - delle veräjälle
miljoonaa markkaa Vielä viisi
vUotta sitten Jennin arvo
vain miljoonaa
Telakkatuotanto
~_:t-_:~:- -i iiv
lisa'K-rt- U
'kinoille eikä
pClKKU UllilllUllliailuiVdail lu taan nääomia tvövoimaa
ja taitoa suuria yksikköjä
kolmelle suurelle VYärtsilälle
ja Valmetille
i£hc$ kaikki ovat
5irtyn:et suoraan
joko
omistukseen tai
Samaan ja tuotan- -
ketjuun kuu- -
myös xoumaisen
mistajan Rautaruukin yhdessä
ja onkin liittynyt
kuitenkin kuin koira veräjästä koko Suomen
Syynä ei ole ollut onni tai sat-J- l
vaan taitavasti jonka
tuotanto
maailmall
noin
joutuneet
kemaan
'"'J"jä- -
noin
suuren kanssa perusta-ma
lahapulkkitehdas merkittävä
iiskel telakkateollisuuden työn
telakoiden ]UDntccn cdcl-san- a
on ja am- - ']een
mattitaito Sotakorvauksista
tynyt ja vasta viime vuosikvm- - Telakkateollisuuden
alussa murrosiästä seln-- scisa näytteli keskeistä osaa tuo-n- yt
telakkateollisuutemme on
hvvinpit- - Jota ovat Valmetin
kiille erikoistunut j't Helsingin telakka ja VVärtsilän
sen Jaatu Perrion 'telakka sekä
''' polan
"rmu" """l tii"li™"1 aikanaan
hyyin suun qsa on mikä an lank Jcn chkä o] vain huu kereita ja -- hwti- telakoita ei rakennettu super-aluksi- a Naiden ti-- vaan ne hcrkka ja ohveaitlahhytevliunt suhhdjaansnjeu--:' vat xm khoeklokdiäucen #
'm8s cri iät suoraan tela- - Suomalaiset tela-koille
Suomalaiset rtclakat en-- at £t kärj vaikka jatUIais :! tankkcrimarkkjnoille
ruotsalaiset tai ja- -
anniin:- - I lLI _ --_ t
rilnikTiiiift
'" " Z:
svv' sta ne--
ei
S at
S
Ont
-
ja
toti
1
ja
—
n -- n 1 :
"- - "" - ""
t--
-- — — -- - -- w -- _
— ja
cli
_ _ 1
svn- -
'
-
" t
das'- ' telakkainvcstoinnit
tankkereille kuten
ö itcinSU oli n- -
kuoliivat sukupuuttoon' Tätä
! 1 mm Lfoydsln
kokonaan jo sopi- -
Neuvostoliitto ostaa tä- -
-na aisana „ aiussia 'vii Kuuuen markan arvos- -
r suunnittelua ja -- "- nsivuun icnuessa
erittäin paljon vaativiin erity isa- - -- Erikoistumisen
luksin on jatkuttava
Jäänmurtajien MS Suom on maailman johtava dca sitten on tule-ma- a mutta parin : aikana suomalaiset (e ak-- at ov' at " Lähimpien viidevn
ottaneet sijansa myös kaikkien
muur
ole
on matkustajalaivo--
HAUTAUSTOIMISTC
252 Resent Htid
Puhelin 673-959- 5
KUKKIA
232 ftecent at
kulma
673-959- 5
441 John
Ontario
Puh 3454424
Auto--
45
tietoa
on
niiden
non
icvyma- -
kolmen
ottaen
työn"
"'Uudet
kävisikin
TTmhllt„jii
maa- -
tehdyin
muksin
suomesta
mujaruin
Suomcn
lauskanta on huima
Jos telakkateollisuus haluaa
tunkea todella tun-tuvaa
osuutta tavoitellen on
aloitetulla tiellä Vain
jatkuva erikoistuminen
kilohinnan kohottaminen
KUUNTELE CCC: n
tuomenklellsUt puhellnuutlsla
Sault Ste Marie 949-901- 1 Sudbury 692-362- 8
345-334- 1 Tlmmlns 267-411- 2 Toronto M 1-5- 702 Vancouver 438-337- 6 Wlni!sor 966-357- 0
Canadian Christian
Communlcafors Inc
KEM-TO- NE
fflMESEMAKAAU
renrxA kerralla — hajutonta —
PESUN KESTÄVÄÄ
Teemme hnyttvttyotH atausvalmltfuJuUn akkunat ovat
yjn Kuataitnmarvto TaoaaatL
WAMS0H LUHIEI CO
S77 John II Puh 345-S- !t ly
yltä korkeammaksi takaa plcneo
teollisuudelle mahdoIlUuu-de- t
kilpailla alan suuryrittäjien
kanssa Ja tuolloinkin kilpailu
on suunnattava joilla
oven aliin on helppo tunkea
jalkansa
Öljynporauslauttojen tuotannon
aloittaminen Suomesa oli t
pjllUesti tällainen harkittu siir-tyminen
uusille markkinoille
Samaa linjaa edusti aikanaan
erikoistuminen jäänmurtajiin ja
kaasiiafuksot
keskittämään
myös suomalaisten
ja san uu-ensivuon- na
onnettomuuden epäilemättä
oli
nelisensataa
pvntelakat
luu
Mäntvluodon
kvsMNimmän
hc
odotettavissa
viimevuoden vaisuudessa?
LOUCHEED
sen
Iaivatc-räksc- n
LTD
telakkateollisuuden tuotantora- -
kcntJcn ptUn ältykseen uitin- -
n„LIlin painopisteen siirtämi- -
nen eritisiluksiin
ui jaamuuiuijii ui uinpuwiiiv
muitten erikoisalusten
tl uusia suunnitelmia uusia lyyp--
pejä Parannetun Anker-öljynpo- -
ratislauian im viinistä Xeuv osto- -
liittoon neuvotellaan jäänmurta-jia
tarjotaan Yhdysvalloille ja
Kanadalle VYärtsilä suunnittelee
atomikäv ttöistä idtliläismurta- -
ina Valmet rakentaa maailman
suurimmat proomuemälaivat ja
Rauma-Rcpol- a suunnittelee
maailman ensimmäisen jakelu- -
tankkilaivan -
[UtcUi-Saimaa- )
AVARUUS
Uatkoa 5:ltä sivulta)
tyiskolulittain jotta saataisiin
enemmän selvyyttä sen cnergia--
ilmiöistä ja siitä miten sen
säteily vaikuttaa säähämme ja
ilmanalaamme Tämä tutkimus
0n tärkeää suuntautuessaan toi- -
sc!Ie ahoIlc Auringon cnergiaa
joudutaan ehkä valjastamaan '
„- - mciimmc säilyttää
1 k :— - i-- _- _u- - 1 1 1 1 1 1 11 1 1 1 1 1 1 1- 1- :& r-- iii : " "" - v :: 1
maata radalle Puollscna cmnnna vuo „ luku paivamaa-nattoma- n
aurinkoener- - ! "-kuukaut- 'nc kuuvuos kuten hancn elämästään:
se edelleenkin on juutalaisuu- - Wagner syntyi 1813 kuoli
„ i ja Uskon 13- - 11 2
sisaksalaincn avaruusluotain
on jo kiitänyt 45000000 kilo-metrin
päähän Auringon lie- -'
kehtivästä
ELÄMAA ETSITÄÄN
LASERILLA —i —
Ainakin yhtä jännittäviä ovat
olleet ulkoavatuus-astronomia- n
saavutukset Tähtitieteilijäin
erittäin havainto-jen
kohteina olleet super-novat
(räjähtävät tähdet) piil-sar- it
(sykkivät tähdet) neutro-nitähd- et
(huipputiheät tähdet)
ja arvoitukselliset "mustat au-kot"
jotka on saa- -
nut aikaan perinpohjainen
npntmniiHhtiHkin iinrmni
painovoiman kasvu ja kutistu- -
minen)
Nyt on alettu tähystellä toi-sia
kulttuureja joita kenties
esiintyy muita tähtiä kiertävil- -
lä planeetoilla
Tähtitieteilijät ryhtyivät ii- -
me vuonna käyttämään Copcr- -
Maata kiertä--
vän tähtitieteellisen havainto- -
aseman kaukoputkea nahdak- -
ccn manuoiiusia sn- -
ta ctta toiset aiyiuset olennot
sersäteillä
-
-
Helsinki - Satamarakennus--
Finnlinesin supermatkusta--
taja-alust- a Hnnjettiä varten
käynnistyneet Katajapokalla Sa--
rakennetaan pcra--
porttipaikkaa matkustajapa!- -
n u :l ~ 1
1 : ::it #1 :
— — : -- — ' " -
ja nopein matkustajalautta
laituritilaa eneni- -
män normaalit alukset Mat- -
TURMION LUKU 13 Onnettomuuden
riä
PÄIVÄN JUURET
Vuodon IMI kohdalle slu--
naaniuu kokonapa kolme per- -
nutilta K piixäli Vuom on
näiten turmion päivien suli- -
teen muutenkin erikoinen sil- -
lä silloin on ja maa- -
hskuun 13 päivät perjantaina V
1980 on ain yw perjantai ii
päivä kun mitä vuosina
1978 1977 ja nyt kulumassa
olevana 1976 on kaksin
kappalein Tämän vuoden en--
onnettomuuden päi- -
a oi ne muuiun ix peiiauu
Aliksi juuri perjantai-päiv- ä jos
SL osuu 13 naivalla on turmlol- -
linen yhdistelmä? Kaikelle täl-le
löytyy selitys historiasta
FREIJAN KISSAT JA
KUUVUOSI
iMiksi juuri luku 13 on onnct- -
tomuuden luku? Miksi se ci ole
o 4 tai vaikkapa 5? Näin asia
onkin — riippuen kansoista on
aina joku luku jollekin toiselle
pvhä ja kirottu Luku 4 on mo- -
nillc Amerikan heimoille aina
eskimoista tulimaalaisiin
pyhä luku ja luku 13 oli Jccsuk--
sen syntymän aikoihin juutalai- -
sille erikoinen onnenluku
On yritetty seiittää monella
cri tavalla miten 13:sta sitten
tuli tuo pahaaennustava luku
ja miksi Ohessa eräitä selityk-siä
Monien kansallisuuksien
alkujumalana oli kuu jota pi-dettiin
monissa kielissä nais- -
kuukautiseen kuuvuoteen syr- -
jäytti kuitenkin
jolloin siitä tuli
nen aurinkovuosi Ne jotka
1' käyttivät caeliecn u-KuuK- au- il tista kuuvuotta edustivat --an-haa
uskoa' ja vanhaa jumaluut- -
ta Heistä tuli hyljeksittyjä ja
vainottuja Pitäytyminen 13- -
VmiVniitisppn viinten knitui
monelle vanhan jumaluuden
kannattajalle turmioksi — näin
tuli tuosta tuhon ja on- -
nettomuuden merkki tarpeeton
luku joka edusti kaikkea van
hoillisuutta Toinen ja varsin
yleinen uskomus luvun kehnos- -
ta maineesta on se että Juudas- - taitajaa pidettiin kolmante--
Kristuksen poytascu--
ruecssa
Entäpä sitten perjantai?
Kuinka se on kytkeytynyt 13
päivään? Suoranaista yhteyttä
ei löydy mutta koska perjan--
taipäivällä on ollut oma onne- -
ton maineensa on katsottu on- -
ncttomicn enteiden kaksinker- -
taistuvan kun seka ner antai
cua n:s paiva osuvat yhteen
Monessa eermaaniheimossa oi
kotilieden ja avioliiton jumala--
kustajia alukseen sopii 1500 ja
henkiöautoja 350
Finnjet käyttää —
Travemundcn matkaan aikaa 22
tuntia joten sen tulee
kan laituriin joka toinen päivä
i - -- -
-- ' — wv
— 11111V11 Minuv-i-i- t jniii- -
teen
Finnlinesin
ta ja muillakin markkinoilla on kenties yrittäisivät ottaa yli- - perjantai pyhitetty Freijajuma-kysyntä- ä Jo pelkkä kirjattu ti- - teyttä meihin ultravioletti la- - lattarcllc Hän oli rakkauden
markkinoille
jntVettava
Thunder Bay
I
uulivjli
kcaplt
Thundltr
Kanssa
nicus-nimisc- n
merKKeja
natoista
Finnjelille maailman suurimmalle ja
nopeimmalle oma paviljonki Helsinkiin
työt
ovt
manaikaiscsti
simmäinen
Helsingin
iijcniKia ja maun auc upoiciia- - a silloinkin viipyy siinä vain
vaa öljysäiliötä Työt valmistu- - kaksi tuntia Vielä ei tiedetä tu-vat
vuoden kuluessa sillä Finn- - lvatko laituiia käyttämään
jet aloittaa liikennöimisen Hcl- - myös muut alukset
singin ja Travemundcn välissä en- - Huolta työpaikoista si vuoden toukokuussa Vajaan vuoden kuluttua liikcn-Katajanokal- la
1: „:: on tällä hetkellä tccseen tuleva uusi Finnict
unjeuMaiueuiuaMMuuu- -
nuomattaavastl
Katajanos- -
MENNEISYYDESSÄ
lar Unonen oli hänelle pyin- -
telty eläin Perjantaisin tcI- -
meenpantiin Treijan uhriatcria
Ja syötiin hevosen lihaa Pyr- -
liessään kitkemään pakanalli- -
sia tapoja kielsi kirkko avio--
liiton solmimisen perjantaina
ja myöskin perjantaisen uct- -
senlihan syömisen Freijan py--
hiin eläimiin kuului myös mus- -
ta kissa joten perjantain pc- -
lottavnn maineen ajoil- -
ta on peräisin asen- -
ne hevosenlihaan mustan kis- -
luu myös avioliiton solmiminen
— välttäminen perjantaisin
Perjantaisin pahaa mainetta li
säsi osalta myös se että Kris
lapa- -
näyttämölle
Mistä
toissa nähän
taika--
tus ristiUe perjan- - Päivien pitkässä saatossa tiis-taina
kin perjantai sen enempää kuin
V osuu perjantai 13:s 13S päiväkään on sen ihmcel-päiv- ä
huhtikuussa pitkäperjan- - lisempi ja onncttomuusalttiim-taill- e
Pitkäperjantain suhteen pi kuin mikä muu päivä tahan-lyövätk- in
niin taikausko kuin sa Sen sijaan onnettomuuden
kiertävälle suun- - Katsokaamme
suuria
j-n- s-mi mU ja
dessa islamissa
pinnasta
valaisevien
ovat
(kappaleet
helmikuun
1979
uionna
aurinkousko
12-kuuka- uti-
13:sta
hyljeksivä
kristinusko toisiaan korville
Pitkäperjantaihan on kristilli- -
scssä katsomuksessa pelastuk- -
sen ja lunastuksen päivä jota
Luther nimitti "hyväksi per--
jantaiksi" ja jota cnglantilai- -
set yha nimittävät
"good Friday" (hyvä perjantai)
13 OLI RICHARD WAGNERIN
ONNENLUKU
Kaikki eivät kuitenkaan kä-sitä
13 onnettomuuden luku-naan
Säveltäjä Richard YVag--
ncrille se oli erityinen onnen- -
Hänen juhlanäytäntötalonsa
(Festspielhaus) Bayreuthissa a--
vattijn 13 2 Hän kirjoitti 13
säveldraamaa hänen nimcs- -
sään on 13 kirjainta ja hancn
svnt-mävuotens- a numeroiden
summa l-S--
1-3 on 13 Sysäyksen
musiikkimiehen uralle 'hän sai
"Vapaa-ampuja- n" näytännössä
n in TnnnhKiicpi-i- n pitY Pn- -
riisissä päättyi 13 3 1861 — tun--
nettuun teatterimellakkaan ja
13 5 1895 se jälleen kohosi
kunniaansa Riian teatteri mis- -
sä Wagner aloitti kapellimesta- -
rin uransa avattiin 13 9
"Tannhäuser" valmistui 13 4
ja Vagncrin pakollinen
maanpako kesti 13 vuotta Vii--
mcinen päivä jonka hän vietti
Bayreuthissa oli 13 9 List
kävi tapaamassa häntä viimei-sen
kerran Venetsiassa 13 1
1883 ja "vVagncrin kuolinvuosi
oli yhtenäisen Saksan valtakun-nan
13:s vuosi
KOPUTA MAALAA-MATONTA
PUUTA
Lukuisat julkisuuden henki-löt
ovat perin taikauskoisia ja
he välttävät esiintymisiä perjan-taisin
ja eritoten perjantaina
13 päivänä
Kuuluisa englantilainen pal-lotait- uri
Stanley Malhcvvs vält
ti mahdollisuuksiensa mukaan
pclaamista perjantaina ja käyt- -
ti aina otteluissa lainattuja ken- -
2annaunoJa saavuttaakseen on- -
nen Arlenc Dahl ei halua elo- -
kuy'a tcldcssäiin tai esimty- -
C?Saan showssa mustaa kissaa
'Jnciij-vuicc- n icicvisionaytte- -
1!i Wrucc Forsyth ci leikkaa
kynsiään perjantaisin Roger
_Moore ci heitä—mmsumomlaammmmomi_ke_an „
Kai Westerlund sanoi ctei Finn-jcti- n
hcnkilökuntavahvuutta ole
vielä lyöty lukkoon edes alusta
vasti Puheet siitä että työtl')- -
w nH '! IVUIMI llt
luii-u- u aiiiKMi a s iieiaMii i-- mn i
uyy iinnjetin kokoisella
jVkoijkaintuinlejeankakhsai llluUsäsäs-a siNlljyät Fpianink-i- jIMetiinti-iamn- a jrenlhaenmnaknaitalkösunkssutcnattjaamlasiäuväoarmtä alFaiinsnoe-nt- jmaaaNkyskhiyäjänääinskiiinsHotäienälsi6nj0yk0rikmäs—etimikTurlikvie jetille tehtävän laiturin ctien tn-- tvöntekijäiärjcstöjen saaman tie- - munda -- viili: ntiMn! tti !-
- cc fih-iu- u h-u- muj Unn mukaan iw Henkeä ta jotka Finnjet korvaa Voi Slllirin itaarknooirtemttiun paikka Ct Mtä emrelnvkku--lkupiireissä arvellaan tenkin olla että ainakin toinkui-aeluksenl- le n liiiiin -l- ik-nnn inln ::::: „i i:_
kuin
ollut
ii:i:ir
olkapäänsä ylilse kuten
na on jos kaataa suola-astui- n
eikä Julie Andrews mene kos- -
kaan murtamatta
ensin palaa leipää Maailman- -
naulattiin
1979
edelleenkin
1837
1844
kuulu kiipa-autoiiij- a aiming
Moss uskoi puolestaan vuoren- -
uuhmm h™ v
Niinpä hänen autonsa numc--
ro oli aina kilpailuissa M 7
Kuuluisa eteläafrikkalainen krl- -
keltimestari taas suuteli lak- -
kiaan aina ennen kilpailua ja
polkaisi maata oikealla jalal- -
ONNETT0MUUnKI]
ODOTUS TUO
ONNETTOMUUDEN
odotus enteiden etsiminen ja
niiden tarkkailu saattavat tuo- -
da onnettomuuden tai ainakin
tarkkailun ollessa tiiviimpää
pienetkin vastoinkäymiset luc- -
taan "onnettoman päivän" osai
ie
Tai! kauskon levinneisyydestä
näitten päivien kohdalla kerrot-takoon
että monasti jätetään
katuja numeroitaessa luku 13
pois ja korvataan se 12 A:fla ja
12 B:llä Samoin hotcllihuoneit-te- n
ja kerrosten numeroinnis-sa
Suurissa ja tunnetuissa-kin
ravintoloissa vältetään kat-tamasta
pöytää 13 hengelle ja
Lontoon Savoy-hotel-lin grillira-vintolas- sa
tuodaan pöytään
neljänneksitoista puustaveis-tett- y
musta kissa jos vieraita
sattuu olemaan vain 13 Se ase-tetaan
juhlallisesti istumaan
14 icraalle varattuun tuoliin
Perjantaina 13 päivänä ei saa
KU1Kca iapuiucn aua puaa
sylkeä kolmasti jos näkee mus- -
tan kissan ei saa ottaa köl- -
mantena valkeata samasta tuli--
tikusta ci saa katsoa uutta
kuula lasin lävitse ci saa polt-taa
heisipuuta ei saa ottaa
orapihlajakukkia huoneeseen-sa
ci saa tehdä ompelutöitä
eikä aamulla pistää vasenta
kenkää ensimmäisenä jalkaansa
JÄTEKOMPOSTI
40 TUNNISSA
Stuttgart (DaD) — Stuttgartili
yliopiston spesialistit ovat Ho-henhei- min
maatalouskorkcakou-hiss- a
erään "ympäristö"-- yhtiön
kanssa kiinnittäneet huomionsa
jätteisiin Lounais-Saksass- a toi-mii
jo kompostointilailtcisto
joka lajittelemattomasta kotita-lousjätteestä
ja kuvaamatto-masta
vedenpuhdistamon jäte-lietteestä
tekee vain 40 tunnissa
valmista kompostia — ennen
tarvittiin tähän viisi kuukautta
— ja tulos on kcinolannotctta
sekä puristclcvyä Jätteitä ja
saastctl'1 menetelmässä ei syn- -
ny
Kokeiltu menetelmä on crit- -
tiiin ympäristöystävällinen ja
vaajj tilaa vain noin neljunnck- -
scn cntisccn verrattuna Jätteis- -
tä on poistettava vain rautaosat
Tavanomaiset laitteet joutuivat
poistamaan jätteestä noin 40%
nkn nli rrltrllnvn lii lnroctm
tava Nyt voidaan jätehuoltoon
ottaa mukaan vedenpuhdista-mon
jäteliete jonka vcsiosuus
saa olla 93 prosenttia Kalliit
kuivatuslaitoksct ovat siis tur-hia
puhdistamoissa
Kompostoiminen tapahtuu
baklecreidcn avulla ja erittäin
tarkasti säännöstelemällä hap-pea
lämpöä (50—60 Celsius-a- s
tetta) kosteutta ja ph-arvo- ia
scniin Mvtfs Kmvcii nnn nnn
non Mjtj merenkulkijalle - lä- - nesin muille reiteille Vesterlun- - (nesteen happoasteila)
lin„ä palvcluhenkilökunnaJIo - din mukaan saattaa olla että helmin mallista on jo annettu
?'U1!C ?niaa" c-- Ikosia) on erittäin kiinnostu-tlcdouspaalik- ko naUcliUienkllökiinloa nill aillccn hankinnasta
POHJANMEREN -
KALANSAALIIT
KAKSINKERTAISTUNEET '
Klel (DaD) - Prof
Mcd Hcmpe Kielin mcre 7 muslaiiokresta on
tysä siihen miksi Zl kymmenen vuoden jaikcnT
kerran nyt havullaan saali?
kaksinkertaistuneen p0hi
ressä (Vuosisadan alussf
janmeren pyynti tulokset oli
k1- -a15a vuomdeilsjsoao)nanKuntonvniiinnie w
'
den saaliit olivat noin 3
naa tonnia oletettiin erään! " " vZ ta
"'"'-- "10CIeri ennä saalis kumoaa rihn" 4
asiantuntijoiden ennustelut ltaästumkisteelnla uhatPtouhjatnulmeveariessusuäs hsVaroitettiin ympäristönsäästöm
ta ja myös ryöstökalastukjeh
joka uhkaa kalanpoikasten
ha-ta- a Ny t voidaan todeta
lies kaikkien lajien esiintymiä
heys on kaksin- - tai kolminker taislunut Merten hedelmiä
"isossa verkossa" kylliksi Pbj kcuksena mainittakoon kuite-nkin
sillit ja makrillit
kantaa ei voida pitää tyydjtti
aiui
Professori Hempen käsitjt
sen mukaan näiden lajien vä-heneminen
onkin syynä muiden k
sääntymiseen joille on tätn
jäänyt runsaammin ravintoa kuin ennen Muitakin syitä a vcllaan olevan: rannikkovedet
"lannoittuvat" pesupuhereivj
tulevalla fosfaatilla joka joki
myöten irtaa mereen Yl-etään
Rein-virt-a tuo vuosta
30 000 tonnia fosfaatteja mu-assaan
Nämä aiheuttavat vih-erlevien
yleistymistä erittäin suj--
rcssa määrässä Näin "rilli
ruohokukinta" meressä ei 1
pahdukaan enää1 kerran vuode-ssa
vaan yhä useammin Ved-enalaisesta
hedelmällisjydesii
hyötyvät ensiksi pienet rilli-ruohokala- t
(esim hiekkaani
riaat kiisket ja sprotit) jolla
puolestaan ovat muiden lajia
hyTää ravintoa
Professori- - Hempe iertx
myös sillikadon aihcuttam
tonnikalojen runsaasta esita
misestä — tehokalastuksen ok'
Ia Tonnikalat pistelevät pu
keensa ar-iolt- a 400 000 tonn-sille-jä
uodessa Planktonina
sat pohjoisella sillien csiintja"-aluccll- a
ovat myös pienen'}nee
ia nlankton on alttiina ölijs- -
teelle Näin ravinto vähenee
ko ajan Meriveden alenemin
on myös seikka jonon kiira'"
tään huonvota Tanskalais
pyrkivät valmistamaan pi
lasta kalajauhoa mikä taas n
kmtaa kalankasuiun Pohjanm-ress- ä
haitallisesti Ihminen s-ataa
jamit laa ja edistää kait
viihtyvyyttä vorsin huomaiJ-vall- a
tavalla Pienelävien li--tamin-en
merestä tuo myös"'1
koihin koljan turskan ja Put
ahvenen poikaset j"tt?n
ulikaa pikemmin kuin lu"
kaan jos näin jatkuu
TMiifiifi Erkki Rantaa
Laitilasta kertoi että &'
omistamansa saha on
1 nolcl-ott-- i InkkipU"'3
lähinnä mäntyä - noil1 '
kiintokuutiometriä ruu
vaus Turkuun on aikanuu
-- iii 1 ta on ostettu koska su 'i
t metsänomistajat cul
lä hetkellä suostu m"!
r„i-n„i- n Johtaja R"niai
rc arveleekin että moM
„oi:f enhnt Joutuvat
maan taman takia
svnä ennen hakkuuKa- u-
Klia OiUvsaimnv
i„ : e
OUUIIlLSil J' '"- -
kaisin noin 70 prosentin- -
Montreal Ouehjj
uomabhicn cv h£
SCURMir" mi V
1500 MrtnjPrfgisa0it „in„otv aina 1
JoKa kk:n ens kn Kirkko Ree"eLoll-- M
NalTtenpllr
forstalsl
Markku Suoko