Vapaa Sana, June 07, 1947

              k
n
jlii i4?$i41
Vasemmalla nähdään Betty MaeDonald yksi Gananoquentehtaan työ Iäisistä joka samalla on myEskln tehtaan omistaja Tehtaan työläl-s- e
nimittäin ostivat laitoksen sen entiseltä omistajalta Tämä on laa tuan ensimmäinen työntekijäin omistama tehdas Canadassa Keskellä
nähdään Claude MacNeill joka pani tatorif i kiinnitykseen kun tehtaa n hlntta 250000 dollaria koottiin työntekijäin keskuudesta Betty
0'Connor on tehtaan kirjanpitäjiä Tuot' to tehtaalla on noussut 14 pro Itiä
Neuvostokasvatti
Toinen kirja Yliopisto
utopia
Kteishnllln Ilmoitustaululla oli
suuri limoitu: 'Kultpohod' — kult-tuuriret- kl
ammattiliiton kulttuuri-♦ektl- a
Jarjestiiä koloktllvisen "Uto-pla'-nä)telm- an
katselmuksen
Oli hyvin yleista että jokin tuo-tantolaitos
tai tyopitkka osti teatte-rista
koko tiäytanuiui Ji alennuksel-la
myi lippuja t)dli Isilleen
Anton IVpkov — joka huonosti UjL
mlttt selnälehteu mutta tointa "nag-rurkaans- a"
(yhteikunnatllsta kuor-mitusta)
kultu niUui tlrkaa hoiti
erinomaisesti — piti huolen meidän
hengenrutastamme ja hankki kalk-kiin
uusiin näytelmiin lippuja Mei-dän
el tarvinnut maksaa kuin vasta
stipendistä Ja tams luottojarjestel-m-a
aiheutti että tippiin tuli aina
lovi maksupäivänä
Valtio maksoi meille näet ?65 rup-laa
kuukaudessa stipendinä — yhteis-asunto
ynnä kirjat ultrat tlmatslal
Stipendin suuruus 1 erilainen eri
yliopistoissa Korkein se oli tällaises-sa
ko3VBMinlsva yliopistossa Jos-sa
kalkki olivat puolueen jäseniä
Traltls Yultk:i yliopistossa sti-pendi
oli 6a raplaa ja nousi kurssin
mukaan Tuolla summalla oli vaike-ahko
tulU toimeen mutta meidän
stipendiänne oli kvirikoampt totin kes-kitason
toimit sijan palkka
Ninan ehdotuksesta kävimme ha-kentäss- ä
teatteriin Pirkko Ahavan
Xalkka eaane olleet tavanneet häntä
kertaakaan tuon tutustumlslllan jäl
keen oli Nina usein lämpimästi
HilstHlut naita ankarihohtelsU suo-matois- ta
Kelpaan Ksan kanssa hän oli ollut
parikin kertaa elokuissa mutta stt-t- en
im! k a sai koauinuVen Aunuk-sen
jääkäripataljoonaan ja postilei-mat
Ninan kirjeissä Juorusivat kom-somolkkatyt-on
kuran syöpyneen ty-nalle- kin
k uomalaisen 4Cufcrnie:iU
jan ajatuksiin
Pirkko cli llolseall hämmästynyt
odottamattomasta käynnistämme
kun luentojen jälkeen muitta mut
kltra tupsahdimme häntä hakemaan
Menimme hiukan tumille kun
Kirkko kiireesti muutti yllensä e-e-ran-ttn
pehmeänhamiaan vilialenln
pln jonka' angora-koristee- t ollut
hurmaavia Syrjäsilmin katsolmne
toistemme asua: Nina khaklkankal-sess- a
Junirsturmpurussa —saksalais
tee kommunistien otUasaalllaen
Jokainen työläinen on
puku Joka tuli muotiin —27— 2S —
tosin jalassa sirot kapeakorkolset
kengät (venäläiset naiset Ihmeellis-tä
—kyllä vaikelmplnakln aikoina
aina löysivät vaikka viimeisillä ko-penkoll- laan
siroja kenkiä) — minä
karkeakankulsessa hameessani ja
vanhana villapuserossani
Mutta teatterissa hanitulvit puku-huol- et
Kalkkihan olivat tulleet suo-laan
työstä Täällä el asumme poi-kennut
muista
Näytelmässä rakennettiin mahta-vaa
laivaa jonka nimi oli Utopia
Monien dramaattisten valheden jäl-keen
joissa esiintyy tuholaisia ja
multa viisivuotissuunnitelmaan liitty
viä Ilmiöitä se vihdoin saatiin vai-mll- ksl
Taiteelliselta arvoltaan el
näytelmä ollut erityinen oli hieman
Illan epäkypsä ja avoimen tedenssl- -
mälnoti mutta kun liikkeelle oli pan
tu kaikki Suuren draamateatterin
nayttaniomahdollisuudet se suoras
taan m"lst katsojan Joka siinä nä
ki omien tolveunlensa täyttymyksen
Uelso ja näyttämö olivat yhtä la
valta sinkoilevat sanat menivät suo
raan kuulljaln sydämeen
Viimeisessä näytöksessä Jossa mli- - tel luonnr lisen korkuinen laltameri-iaTv- ä
erk: li saaresta ja valouheittl- -
nila ekfl ärteljkuateknllkkaa käyt
taen saat n aikaan mahtava meren
iiluslo konosl Innostus huippuunsa
Taman täsU katselimme Irkon
haltioituneita kasvoja: tällaista el
hän pikku Suomessaan ollut konsaan
nähnyt — ja omlstajanylpeyttä täyn
nä tarjosimme hänelle tämän Ilon
Kotimatkalla muistelin kuuluisan
Monaiovln vaikuttavaa monologia
Turkslbln rautatien rakentajista
mutta Nina on kummallisen hiljainen
astellessaan siinä rinnallani ajatuk
sllnsa vaipuneena
—Tiedätkös Irja olen koko ajan
ajatellut llrkon leninkiä Tekisi niin
mieleni edes kerran koettaa ylleni
tuollaista rehmeäti kaunista ofteln
Ison pellin edessä
Ja huoahtaen hän jatkoi:
— Olen laskenut juuri että meillä
on kalfiea tuota vielä enemmän kuin
helli toisen pjatBetkan jälkeen li-loin
nisä n 2S-vuot- ias — no en-hän
clkV muori silloinkaan vteOA
ole!
Ja hf-w_l- l naurullaan hän kirkotm
haikrat c tteet
( jittora)
kapitalisti Gananoquessa
Laulunvoimalla
— Merimiesmuistoja —
Me kalkki tiedämme jotain laulun
voimasta kuinka laulu meitä Innos-taa
ja auttaa Mieleeni tuli että kir-joittaisin
miten me ennen purjelai-voissa
monet raskaat työt teimme
laulun voimalla
1'urjelalva Jos oli Iso valtameria-lus
nltn sen sellit ja raakat olivat
raskatta "hoist up" (nostaa ylös)
Mutta Jos laivassa oli hyvä laulaja
niin kutsuttu "shanti-kiulaj- a" mm
kyllä työt menUat aina paljon hel-pommin
UeLsu Josta ajattelin kertoa
oli pitkä merimatka vaan siinä el
aivan erikoista tapahtunut etelä-Atlantil- la
kylläkin saimme hirmu
myrskyn Jossa eräänä yönä rikkoon
tui kaksi pelastusvenettä ja mene-t'mm- e
melkein kalkki purjeet Päi-väntasaajalla
Jouduimme niin tyyneen
tilaan etu täytyi siellä olla pari
kymmentä uorokautta ennenkuin
tuuli nousi Ja päästiin taas eteen-päin
Krlkolsen pitkä oli se relsu Ja
Ula kai se on Jäänyt muistiinkin
Hyvä puoli oli se että laivassa oli
erittäin hyvä laulaja eräs kolmissa
kymmenissä oleva ruotsalainen me
rimies joka käytti nimeä Axel Klas
kan Hän ke toi tuon nimen hyöty-neenä"
litä kun satamissa otiesaan
rakaj erikoisella hartaudella pullo-aan
Lipuksi hän omisti tuon ni-men
i alkoi sen pitää Akseli o!l ai-ka1e?m- ln seilannut englantilaisissa
purjelaivoissa yksitoista vuotta Ja
han lauloi enimmäkseen englannin-kielellä
mutta osasi myöskin tusi-noittain
ruotsalaisia merimies- - ym
lculuja
Kerran me olimme Akselin kanssa
samaan aikaan Austraallssa Ja mon-straltl- ln sieltä frVry Vnf' ihmi-seen
norjalaiseen parkkiin keväällä
1!1J Laivassa oli meitä kahdeksaa
eri kansallisuutta mutta komento
laivassa meni enimmäkseen englan-ninkielellä
laivan oli mkarä purjeh-t- a
Kalmouthiln Erujlarilln "for tor-der- "
Se tarkoitti että meidän las-timme
vehnää ei ollut vielä myyty
kuin lähdettiin merelle omistajat
voivat hkä saada paremman hinnan
myöhemmin Ja rnyyTät sinne mistä
enimmän saavat Tolsinaan sattui
niinkin että lastia ei oltu vielä myy-t-y
ta:- - 'alva saapui Englantiin ja
niin Mtui Ullakin kertaa — Sitten
kna Mttltn niitata ankkureita ylös
pohjamudasta niin se oli raskasta
homra kun meiltä el ollut nostoko
reti lonkey englne" niin täytyi
tuntikausia kiertää capstanla (kler- -
'4&- - fti %
tovipua) Hei huomattiin siinä hom-massa
miten hyvä shantl-laulaj- a
meillä oli hän oli nimittäin Axel
1'laskan Monet captan-kier- n oli
hän laulanut vaan eniten tunnettu
laulu oli nimeltä 'Sally Brown":
"Sally Hrown Is brlght mulatto
(Kuoro:) Way aye roll and go
She drlnks rum and chews tobacco
VVay aye roll and ko
Spend my money on Sally Uron
Seven long years 1 courted Satly
Vay aye jne
She sald: On why do you daily
O' Sally Urown 1 long to see you
O' Sally Iirown 111 not decetve you
O' Sally Ilves on the plantatlon
A member of the lld goase nation
I w'av aye roll and go
Tämä laulu on neekerimaasta ko-toisin
enkä Länsi-lntlas- ta
Kun hllvaamtsesta vihdoin selvit-tiin
Ja oltiin "meriklaarr' niin pääs-tiin
vahteja asettamaan Vahtien a-se- tus tavallisesti tapahtui nain: Kalk
kl miehet kutsuttiin ahteriin l'era-ml- es
huusi miehen nimen tai osoitti
häntä sormellaan ja niin vuorojar-Jesty- s
laskettiin ja asetettiin Olin
mielissäni kun pääsin vahtiin samal-la
kertaa Ja samaan palkkaan Klas-ka- n kanssa sillä hän oli Iloinen Ja
reipas poika sekä lauleskeli aina
valllla
Tuskin oli oltu merellä kahtatoista
tuntia kun tuli kova vastatuuli Siellä
sitä siten kryssättlln useampia pa
vlä Kräanä päivänä tapasimme uo-malaisen
fulrlkln Testaloz-ln- " ja
niin kävi ettemme toista laivaa näh-neetkään
ennenkuin päiväntasaaja!-l- a tai hyvin lähellä sitä siellä näh-tiin
englantilainen parkkllalva "Ha-rald'
joka oli tullut l'ort Ade!ald's-t- a
Austraallasta S9:ssä vuorokau-dessa
Meidän matkamme oli ottanut
66 vuorokautta Laulun voimalla
meillä sujui työt hyvin iillä Akseli
Klaskan oli aina valmis holstup-shan-te- ja laulamaan Nllta oli useampia-kin
mutta tunnetuin oli "Bio the
man don" Sen laulun on moni vii-mealkol- na kuullut radiostakin MaL
nita voi etu veto tapahtui aina kuo-ron
mukaan "aye and down ja
"tlme"anoJen kohdalla Hymyssä
uin katselivat kapu tyyrlt ja iuo
u'kun aina kalkki niin hyvin meni
voimalla LiltUkäärarne Uhin osa
holstlgshantla "Blow the aan
do-ra- ":
(Jatkoa 7:ne'U iiruU)
1 t sr '"
'xMpi-A- "
SUOMEN HISTORIAA
Kirj Signe Prattis
Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä
"Kreivin aika Turun akatemia perustetaan
—34 LUKU—
Kreivi Pietari Brahe oli Ruotsin-maan
prahalta miehiä iian oli lahja-kas
ylevämielinen Ja valistunut
mutta samalla myöskin ylimys 'kii-reestä
kantapäähän" asti Verrattain
nuorena 35-vuotiaa- na tehtiin Pietari
Brahe Suomen kenraalikuvernöörik-si
ja tässä toimessa hän oli sitten
kaksi erää vv 1C37 — 1610 ja vv
161S— 1654 Tänne tultuaan teki hän
laveita tarkastusmatkoja maan eri
osiin käyden ses syrjälslmmlssakln
seuduissa nähdäkseen niiden oloja
omin silmin Paljon epäkohtia tuli
tällä tavalla ilmi ja korjatuksi Epä-kohtien
syynä oli kansan alkuperäi-syys
Ja kelvollisten virkamiesten
puute Näitä epäkohtia korjatakseen
kiinnitti itrahe huomionsa etupäässä
maamme oppilaitoksiin Turun lu-kiosta
muodostettiin yliopisto eli
Akatemia v 1640 Ja koko kansa
vietti sen lhklmlstä suurena Juhla-päivänä
Yliopiston jhteydessä
perustettiin Turkuun maamme ensim-mäinen
kirjapaino vuonna 1612
Useampiin kaupunkeihlmme asetet-tiin
sitäpaitsi jok3 Muak-talne- n tai
l-luok-kalnen
alkeiskoulu ja sen Ii-saksi
Viipuriin lukio Myöskin perus-tettiin
ns triviaalikouluja jokunen
maahamme tähän aikaan Mainitta-vaa
on myös että Brahe edisti 1642-vuod- en
suomenkielisen raamatun
käännöstyötä jossa toimi etupäässä
professori Kskll Petraeus Hän vaik-ka
oli ruotsalaissyntyinen mies oli
perehtynyt suomenkieleen niin etu
saattoi toimia valkuttavlmpana Jäse-nenä
raamatunkäännöskomiteassa
jonka toIniMta "Coco lyhä Ramattu
suomexi" julkaistiin v 1612 Tämän
ohessa Pietari Brahe muutenkin piti
hucilta maamme edsjitymisedUl
Maanteitä rakennettiin kestikieva-reit- a
asetettiin Ja postilaitos sai al-kunsa
Kauppaa varten perustettiin
useita kaupunkeja nimittäin ehka-lah- ti
eli Veckelax (nyk Hamina)
Lappeenranta vahvistettiin lletari
Brahen kirjeellä kaupungiksi v 1649
Sortavala Kajaani Kaahe Pietar-saari
Kristiina Hämeenlinna ja Sa-vonlln- na
Helsinki muutettiin 1610
Vantaanjoen suusta nykyiseen edulli
sempaan palkkaansa ja tehtiin tapu- -
lkaupunRiksl wNällll onilla uudis-taksill- a
Ja toimillaan voltti lletari
Brahe kalkkien suomalaisten sydä-met
ja kauan Jllkeenpälnkln kajasti
'kreivin aika- - erityisenä onnenaika-na
kiitollisen kansan muistissa
Turun akatemian alkuajat Ja
vihkiminen
Kustaa Aadolfin ja hänen mies-tens- ä
mlelltuumia oli perustaa ylio-pisto
Suomeen Aikeen toteutti Pie-tari
Brahe Hän piti sitä suurimpana
Keinona suomalaisten epäkohtien
poistamiselle Turun yliopiston pe-rustamlsju- hlasU
IS p helnäkuuU
1640 on säilynyt tarkka kertomus:
Aamulla varhain lähti juhlasaatto
liikkeelle Turun linnasta Ensiksi
astui kolme torvensoittajaa rumpa- lia Mka 'virkaansa uutterasti Ja
Iloisesti toimittivat- - sitten ratsasti-v- a aatellsmarskit 30 aatelismiehen
karasi --hiu seuraisi ylioppilaiden
vastaanottaja kantaen yliopiston a-valr- ala Ylioppilas joka kantoi reh-torin
punasamettista kaapua profes-sorin
apulainen kantaen sinettiä
notaari kädessään yliopiston nimi-kirja:
rahalnvartlja kanUen kahta
hopealsU valtikkaa Sitten tuli ken-raallkuvern-oöri
Itse ympärilliln 12
pertuskoilU varustettua henkiväni-Ja- a sitten piispa Rothovius ja hänea
rinnallaan yliopiston rehtori: sihtee-ri
perukirja kldesU: kymmenen
professoria hovioikeuden asessorit
linnan virkamiehet papit Ja k -- aiuno!
pettäjät pormestarlt ja nuh kalkki
parlttain Mukana oli niyos parhaat
porvareista ylioppilaat tulivat vii
meisenä Ja heitä seurasi muuta her-rasväkeä
Linnan pihalla paukkuivat
tykit ja tuhannen ratsumiestä muo-Uostlv- at kunniakujan joen rantaan
Josta Juhlasaattue kulki Kunniaku-jana
oli neljä komppaniaa porrarlso-turelt- a palavat soihdut kasissa Yl-iopistoon
saavuttua piti kreivi Brah
avauspuheen Kun sitten peruskirja
oli luettu Julisti kreivi piispa Rotho-vluks-en
sijaiskansleriksi ja antoi Ia-tinanklell-essä
puheessaan kalkki
yliopiston arvomerkit hänen haltuun-sa
Toivottaen onnea sekä opettajille
että oppilaille kutsui viimeinen kalk-ki
vieraat linnaan Juhlapäivällisille
Soittoa laulua Juhlapuheita kamiu-nai- n pauketta Ja muskettlen lau
kauksla Jatkui vielä kauan alkaa
Jumalanpalveluksen Jälkeen alkoivat
Juhlapäivälliset Muuallakin maassa
vietettiin tätä Juhlapäivää Juhlame- - noilla Ja Jumalanpalveluksilla — laurl Tammellnus runoili riemulli
sesti Ajantiedossaan näin:
"Ah mun armast' Isänmaatan
Sangen sulolst Suomensaartan
Kl nyt mennä Saksan veslll'
Oppi korkea koton' käslll "
Opetustyö uudessa yliopistossa al
koi vaatimattomasti muutamassa uu
nlttomassa huoneesa joissa talvisin
Istuttiin turkit päällä Vaillinaisia
olivat aluksi yliopiston laitokset kas
vitieteellisessä puutarhassakin kas- -
vatettlln vain kaalia ja nauriita pro
fessorien keittiöihin Tieteellisen o--
petuksen laita oli niin ja näin vaikka
opettajien Joukossa oli muutamia
kuuluisiakin oppineita kuten Mika!
exlonlusUyldenstolpe joka llr
Jolttl tietoja Ja harrastusta osoitta
jan teoksen SuomenmaasU 'EDitome
descrlptlonls Sueciae Fennlnglae et
subjectarum provinciarum'" Han f]
julkaisi myöskin pienen esityksen
Turun akatemian synnystä 'Natales
Academlae Aboensls"
Yliopisto alkoi latinankielisenä Ja
ilta tuli vähitellen ruotsalaisen tl
vlstyksen keskus maahamme nsi
alussa oli ruotsalaisten luku ylioppi- - lasten joukossa hyvin suuri mutu
Pian suhde muuttui ja suomalaiset
olivat melkoisena enemmistönä Ol-ihan
Jo Brahekln nimenomaan paina-nut
mieleen että yliopiston tarkol-tu- s
oli antaa oppia maan miehille J
tehdä heidät kelvollisiksi vlikamle- - 1
mna hoiumaan maan asiiu Turun
yliopisto tulikin tärkeäksi suomala-iselle
kansallisuudelle hera-ivä- t en- -
slmmälset Isänmaalliset h - astuk- -
et vaikkapa ne aluksi Ilme' atkln
vain Suomenmaan ihannuden an
san etevyyden ja sen kielen - "
kalaisen verrannon ylistelyn'
Yliopistossa kehittyivät ne miehet
jotka kasvattivat kansaamme lulra
taitoon ja kirjallisesti viljelivät kie-ltämme
Siellä muodostui vähltela
maallemme kotimainen sivistys oU
monista valkeuksistaan huollaatu
on yni laajentunut: Ja Ilman ti'i
pohjaa suomalainen sivistyi toskis
olisi ollut mahdollinen
Kuningas Kaarle X Kuitaan halli- - 11
tuskausl Seta Puolaa ja VtnlJU
vaataan Karditin rauha
Uskonriidat Karjalassa
— 3S LUKU —
Kuningatar KrtsUinan luopa"
Ruotsin kruunusU v 16SI nousi va-ltaistuimelle
nyt hänen eerki-0-Kusta- a
H Aadolfin sisarespo
Kaarle X Kustaa Tim lyhyt taci-k- a
mies oli älykäs sotaisa hallitila
tulinen mle-lelUa-n
ja &ofea tais
( jatto VUOl tlvula)