0227a |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
MJ
H
'- - r
--
l
M ' !
m
! tl
il #
1
)J]
~f5 r v ' i-t- tf —ulrt-- V ' tr™i8mmtl r-- Jj
Jivua TIISTAINA HEINÄKUUN 24 P — TUESDAY JULY 24
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independent Flnnlsh-Canadia- n
Nevvspaper
Published every Tuesday Thurs-da- y
and Saturday by The Vapaa
Sana Press Llmted Toronto Ont
EINO UNHOLA Presldent
VÄINÖ MALMIVUORI Manager
REYNOLD PEHKONEN Editor
Prlvate Addrett of Presldent:
4 Soho St Toronto Ont
Business and Editorlal
Department
19 Huron St Toronto 2 B
Phone WA 7721
' Regittered as seeond-clas- s matter
January 19th 1932 at the Post
Office Department Ottawa Ont
Subscriptlon rates In Canada and
United States: Per Year $375 Slx
Months $200 Three Months 100
In other Countrles: Per Year $500
Slx Months $250
Canadan asema
Brittein
valtakunnassa
Brittein valtakunta on nykyisen
kansainliiton esikuva Itsehallin-nolliset
alusmaat Ja yhdistynyt
kuningaskunta ovat oikeuksissaan
toistensa veroiset Ja Lontoon hal-lituksella
ci ole mitään vaikutusta
heidän politiikkaansa eikä sisä-asioihin
Ainoastaan yhteinen etu
Ja yhteinen uskollisuus kruunulle
sitoo heidät yhdeksi ja saattaa
Brittein valtakunnasta voimak-kaimman
sekä samalla demokraat-tlsimma- n
Itsenäisten valtioiden
yhteyden maalimassa
Brittein valtakunnan nykypälvä-ne- n
asema on pitkien vuosien ke
hlttymlsen saavutus Canada saa-vutti
asemansa monivuotisen kas-vun
Ja kehityksen jälkeen
Jo v 1919 rauhansopimuksessa
tunnustettiin Canada samanve-roiseksi
osakkaaksi el ainoastaan
Iso Britannian taholta vaan myös-kin
muiden osaaottavien valtakun-tien
taholta Liittokunnan alusta
saakka on vähitellen kehittynyt
oikeus neuvotella ulkomaiden
kanssa Yleisvaltakunnalliset neu-vottelut
Joita on pidety määrää-mättöminä
aikoina on tasoittanut
suhteita valtakunnan sisäpuolella
Ja määrännyt alusmaiden suhteet
toisiinsa V 192f yleisvaltakun-nallinen
neuvottelu virallisesti
päätti että siltä lähtien ovat alus-maat
vapaita nem ottelemaan alle-kirjoittamaan
sekä hyväksymään
sopimuksia ulkovaltojen kanssa
Joko poliittisissa tai kauppa-asioiss- a
Seuraava neuvottelu Joka oli v
1926 teki alusmaista melkein it-senäiset
vallat Niiden asema
määrättiin seuraavasti: "Ne ovat
itsenäisiä yhteiskuntia Brittein
valtakunnassa el missään alamai-sia
toisilleen olipa kysymyksessa
kotimaiset tai ulkonaiset asiat
vaikka kuitenkin jhdistetty yhtei- -
selä uskollisuudella kruunuun ja
vapaasta tahdosta yhtyneet Brit-tein
valtakunnan jäseniksi "
Vcstmlmterln asetus 1931 pe-rusti
lain joka on tullut tunne
tuksi selväni tosiasiana Tämän
asetuksen mukaan ci yhdenkään
alusmaan lakisäädöstä voida teh-dä
tyhjäksi tai voimattomaksi
siksi että se olisi astcnmiellncn
Jotain yhdistyneen kuningaskun-nan
voimassa olevan tai tulevan
lain kanssa Canadan parlamentti
sai täyden vallan säätää lakia
jotka sallii laajemman pilritoimln- -
44144 I
Canada kehitti kansainväliset
suhteensa niinkuin toisetkin val
lat Se valitsi lähettiläitä minis-tereitä
ja konsulia useampiin
maailman vaikutusvaltaisimpiin vai
töihin Yhdistyneen kuningaskun-nan
Ja alusmaiden välisiä suhteita
järjestää ylikomlSaarit yhteys Jo-ka
kalkissa tarkoituksissaan on sa-ma
kuin itsenäisten valtaln välil-lä
olevat diplomaattiset yhteydet
Canada elää omaa elämäänsä
vapaasi Ja esteettömästl Se saa
valita oman hallituksensa Ja uskoa
sen poliittisen puolueen Johtoon
minkä kansa valitsee Ei ole mi-tään
yhden puolueen pakollista
valtaa Brittein valtakunnassa
Austraalla saa valita työväen
hallituksen Ja yhdistynyt kunin-gaskunta
konservatiivisen mutta
Canadan ei tarvitse seurata heidän
esimerkkiään Itsessään domlnlo-nlssakl- n
kuten hyvin tiedämme
maakunnat ovat vapaita valitse-maan
omat hallituksensa Meillä
on liberaalinen liittohallitus mut-ta
Albertassa Social-Cred- lt Sas-iatchevvan- lssa
CC F ja Onta-riossa
konservatiivinen Manito-bass- a
on kokoomus ja Quebecissa
liberaalinen
On tarvittu pitkien vuosien aika
Ja paljon ponnistusta kehittää
noita vapauksia Me taistelemme
säilyttädksemme ne Itsellemme Ja
lapsillemme sekä kansoille van-hoissa
kotimaissa
Kotimaassa kysytään
Suomi-Seur- a os Helsinki lähettää
läten erän osoitetledusteluja Seuraa-via
henkilöltä pyydetään heti otta-maan
yhteys läheisiinsä:
Mikko Takala Ont — Matti Ja
Kerttu Sjöholm Uusikaupunki Valli-kat- u
4
Mr Hmml Krelstlng Port Arthur
— Hilda 1'entlkälnen Varpaisjärvi
Silkakoskl
Karin Järvi Montreal — JK Järvi
1 VI pohja Järilänpostl
Antti Matilainen Canada — veli
Mlkko Matilainen Hämeenlinna Ai-vettu- la
Anselmi Sihvonen Vancouver —
Lahja Sihvonen Koria Moisio
Hr Eva Andersson Hamilton —
serkku Tilda Holopainen Sukeva
Helkki Vähäsalo Swastlka — Mart-ta
ja Tyyne Vähäsalo Vihanti AI-pu- a
OL
Mrs Lyyli Luonua Montreal —
Iida Utter Kirkniemi Paavola
Uuno Uorg New Westminster —
äiti Tyyne Hor: Orivesi as Pitkä-järvi
Heikkilä
Tauno Laitinen I-a-ke
Caviclian —
sisar Vieno Koponen Vihtavuori
Niilo Selin Cochrane — Maria Se-lin
Ilmajoki as
Eino Ja Taimi Korpela Whltewlch
— Valto Ja Aune Korhonen Kauha-joki
Nummijärvi
Jooseppi Koti Nanalmo — Fanny
Lindroos Valkeakoski Kenttäkatu 6
Mrs Impi Knööppl os Kisu Ca-nada
— Rouva Hellin Wälsänen os
Kisu Lappeenranta Mäntykatu 21
Mrs Ruusa Aalto Ont — Eino
Salminen Uurainen Pajula
Jaakko Mattila Port Arthur —
Seppo Mattila Kuru I-äns-laure
Eino Karjalainen Port Arthur —
sisar Liina Karjalainen Jormaskylä
Vuokatti Kaukola
Eeli Niemelä South Porcuplne —
Ahti Niemelä Kauhajoki Sepänkylä
HiliYr pelkäsi myrkky-kaasua
Luneherg — Adolf Hitler oli kiel-tänyt
myrkkykaasun käyttämistä
Enclantia vastaan syystä että hän lt-- e
pelkäsi kaasua aina siltä asti kun
hän viime maailmansodan atkana
joutui myrkkykaasun uhriksi kertoi
ryhmä saksalaisia kaasusodan asian-tuntijoita
jotka nyt ovat sotavan-kina
He kertoivat että Hitlerin mää-räyksistä
huolimatta he kokeilivat
myrkkykaasulla suurella myrkkykaa-utehtaall- a
Iunelerplssä mutta hei-dän
tuloksiaan el koskaan otettu käy-täntöön
— Olenko minä todellakin tarpeeksi
hyvä sinulle rakkaani?
— Et mutta Ulan hyvä kanellekään
muulle tytölle
P--
W f
Yksi lonkero vähemmän —
Pakinajuttuf
Viime viikolla kokoontui Onta-rion
maakunta-parlament- ti j
avajaisten sanottiin olleen vaati-mattomat
ja vailla erikoista lois-toa
Siitäkö lienevät Labor-Pro-gressllvlen- —
kommunistien — edu-stajat
kimpaantuneet ja tulleet
tyytymättömälle mielenlaadulle?
Tyytymättömiä he vain ovat olleet
Heti ensimmäiseksi työkseen o-i-v- at tehneet valituksen Ja protes-teeranne- et
siitä että heidät —hei-tä
on nlm siellä kaksi MacL?od
Ja Salsberg— on pantu Istumaan
takariville MacLeod C C F-läls- ten
kanssa ja Salsberg liberaalien
penkkiin
Sanomalehdet kertoivat näldtn
Tim Buckln poikain oileen hurja-na
siitä ettei heitä Istutettu etu-penkkiin!
Joo sellaisia ne sitten
ovat "työväen edustajatkin" heti
menee ylpeyden paholainen nahan
sisään kun pääsevät astumaan
korkean kynnyksen y'i ja pastee-rallcma- an
herrain rinnalla Ei mu-kamas
enää kannattaisi istua yh-teistoiminnallisten
veljesliiton e-dust- ajaln rinnalla vaan pitäisi
päästä etupenkkiin kalkkein kor-keimmille
sijoille
Niinkö teitd ovat opettaneet
isänne ja äitinne? Sellaistako ovat
opettaneet luokkatoverinne jotta
norkoilla ensin herraskaisten c-teis- lssä mairitella rahakapitalls-tej- a
Ja sitten kun laitetaan asialle
niin heti pöyhlstellä ja kävellä
korkohenklsestl etupenkkiin
Sellainen sotii vastaan proletaa-rista
luokkamoraalla yhtä hyvin
kuin kristillistä nöyrämlellsyyta-kl- n
Bibliaanlssa sanotaan ulkokul-latuista
Ja kirjanoppineista jotka
"Mooseksen istuimelle ovat istuu-tuneet"
muun muassa näin:
"Ja kalkki tekonsa hs tekevät
sitä varten että ihmiset katselisi-vat
heitä He tekevät rukouslius-kans- a
leveitä Ja viittansa tupsut
suuria Ja rakastavat ensimmäis-tä
sijaa pidoissa ja etumaisia Istui-mia
" Jne
Niin että el sellainen korkohen- -
klsyys Jota ovat osoittaneet 'edis-tysmielisten"
edustajat ole hyväk-syttyä
sanassa eikä teossa eikä
sitä hyväksytäkään "syvien rivien"
piirissä enempää kuin porvarilli-sissakaan
piireissä
Täkäläinen porvarllehti huudah-taakl- n
asian Johdosta "Turhuut-ta
turhuutta! kalkki turhuutta!"
nimittäin sellainen prameus Jotta
heti etupenkkiin
Istuntosalissa kuuluu olevan
niin hyvä akustiikka että edusta-jain
puheet tulevat hyvin kuul-luiksi
kalkille Jäsenille Joka osas-sa
huonetta
Askenmainittu lehti Jatkaa hie-man
ivallisessa sävyssä että ehkä-pä
Mr MacLeod Joka on työsken-nellyt
niin kovasti Ubeiaallpuolu-ec- n
viinitarhassa tuntee Jonkin-laista
riutumusta huolimatta siltä
että on rohkea ja urhoollinen ja
haluaa senvuoksl päästä istumaan
eturiviin hyvin nähdäkseen Ja
kuullakseen
Taikka suunnittelevatko kom-munistit
suunnanmuutosta takai-sin
vallankumouksellisuuteen Ja
pelkäävät että liberaalit silloin
hylkäisivät heidät Ja siksi halua-vat
olla lähellä Järjestysvaltaa
suojellakseen itseään Taikka olla
lähellä edes varauloskäytävää Jot-ta
kllieentulien pääsisivät pikai-sesti
pakenemaan
Philadelphia Evening Eulletln
I Juttu on omituinen Juuri sen-takia
että valitus Ja protesti teh-dään
nyt äärimmäisen vasemmis-ton
tuholta Muistamme vielä kuin-ka
meitä huvitti viherlälsessä nuo-ruudessamme
kun luimme erään va
semmistolehden raporttia Suomen
eduskunnan ersl-istunrol- sta Sil-loin
oli protesti tullut äärimmäi-sen
oikeiston taholta Korkea-arvois- et
herrasedustajat eivät ha-lunneet
istua sosiallstlpuolueen
naisedustajien rinnalla kun hei-dän
paikkansa oH Järjestetty vaa-lipiirien
perusteella niin sattui et-tä
aatelismies Joutui istumaan
torpantyttären vieressä j n e Sii-tä
oli herrat kataantuneet ja
muistaaksemme tämä asla Jälkeen-päin
sovittiin jonkinlaisella kom-promissilla
— Niin saattaa tässä
"edlstysmieUstemme" asiassakin
käydä Jotta he pääsevät yhtä rap-pua
ylemmäksi — niinkuin kraa-tari-Andr- es
Nummisuutarin Es-kosta
— K-- rl
OVVI tiedoittaa
kansalle
Yhdysvaltain hallitus on tiedoitta-nu- t
maan kansalle seuraavaa:
1 Varustakaa kotlnne ulkolkku-noill- a
tuulen suojilla Ja Insulaatto-relll- a
niin että koti pysyy lämpimänä
ensi talvena vaikka lämmltysalnelta
olisi vähemmänkin Jos korjauksia on
pakko tehdä saattaa tapahtua että
aineita täytyy odottaa vllkkomäärät
2 Kannuttakaa kalkki puutarhan-ne
tuotteet Muistakaa että kannute-tu- t
tuotteet ovat hyvä apuruoka ensi
talvena Jolloin saattaa olla vähem-män
ruokatarpeita saatavana
3 Käyttäkää taitoanne avustaak-senn- e
kotiin palaavia veteraaneja
sairaaloissa pääsemään parantumaan
haavoltaan
4 Menkää kesälomaanne viettä-mään
maalle ja auttakaa farmareita
saamaan maantuotteensa korjuuseen
oikealla ajalla sillä ensi talvena tar-vitaan
kalkki tuotteet kansakunnan
ravinnoksi
5 Jos olette kokenut rautatletyö-Iäine- n
— millä alalla hyvänsä —men-kää
takaisin työhön
Nämä neuvot sopivat myöskin
Canadan asukkaille
Hägg asettanut
uuden mailin
ennätyksen
Kuumasta Ilmasta huolimatta
jueksl mailin ajasta 4:014
Tukholma — Ruotsin pltkäaske-lelne-n
Gunder Hägj hämmästytti ur-heilumaailmaa
Jälleen helnäk IS p
rikkomalla hyväksytyn maailmanen-nätyksen
mallin matkalla saadessaan
Malmön kilpailuissa ajakseen tuolla
matkalla 4:014
Andersson myöskin paransi cnnStystl
Malmön kilpailu oli ensimmäinen
tällä urhellukaudella kun Hägg ja
Andersson ottelivat radalla samalla
matkalla ja kuumasta ilmasta huoli-matta
painelivat pojat tavoitettaan
kohti entisen ennätyksen rikkomi-seen
ja tavoite saaTutettiinkln koko
maailman hämmästykseksi Ja hyvik- -
JäUdkaiknja
Kyllä suomalaiset ovat sentään
peräti kunnon ihmisiä Jcpa aivan
prosenttlpltoisla— Tuolla korkeam-man
kaliiperin ylistyksellä on pon- -
{ nahdusautana äskeiset laulu- - ja
j urheilujuhlat
Nuoruuteni päivinä eräs vanha
opettaja kylläkin neuvoi kartta- -'
maan mikäli se vain on mahdol-- :
lisuudcn rajoissa kaikkia asioita
'joissa tulee prosentit kysymykseen
(Niiden takia kun on usein ikäviä
'seurauksia usein konkurssi vielä-- i
pä ennenaikainen hautakin
Raha-asiois- sa nuo prosentit o-vat- kln
kovin Ikäviä ja hluksiahar-maannuttav- ia
siltä ns useinkin
sisältyvät menopuoleen — Vaan
silloin kun on kysymyksessä suo-mamist- en nuhteettomuus niin lie-nee
aivan paikallaan käyttää pro-senttia
vertaustausäna vieläpä
kunnioitettava määrää so sa-taprosenttls- uutta
Sata prosentla on tosin suuri
luku Jopa se johdattaa mieleen
Jonkun juutalaisen koronkiskurin
vaan suomalaiset ovat liian köy
hiä ollakseen koronklskurelta —
EdeUeen suomalainen el olisi lä-heskään
niin korkean kuröatln ih
minen mallikelpoisuudcssa eikä
myöskään tallustelisi kivistä pol-kuaan
niin nuhteettomasti kuin he
sen tekevät Jos he olisivat rik
kaita
Eihän rikas Ihminen milloinkaan
jaksa innostua se laisiin asioihin
mitä suomalaiset harrartavat
Laulu Ja urheilu ovat niille (Tik-kaile
yhtä vieraita Ja vasten-mielisiä
kuin suomalalslle on raha-a-sioiden
yhteydessä käytetyt
prosentit
Laulu Ja urheilu sekä niiden
ympärillä pyörivät moninaiset a-s- iat
tarkoittavatkin sivistystä Il
man niitä päivämme olisivat mel-keinpä
luetut — Sillä se on lopuk-sikin
niin että 'ihminen el elä
ainoastaan leivästä" el aina-kaan
suomalainen Joskin leipäky-sym- ys
on myöskin varsin vakava
asia se on lilankin vakava ja jo-kapäiväinen
voidaksemme siltä lr-roitta-utua
edes hetkiseksi Vaan
se valtavan suuri SuomlrannalU
juhlinut suomalaisjoukko oli sen
kuitenkin voinut tehdä ja heidän
o'i täytynyt sen tehdä — He olivat
sellaisen nälän vallassa johon cl
leivästä saanut apua
Se on Juuri se (E J—n) "laulun
taikavoima" Joka oli vetänyt hei-dät
Suomirannan Juhlille Se on
sisäinen totuuden ja kauneuden
kaipuu vanhan Väinämöisen
meille jättämä perintö
Alvan tarpeettoman usein kuu-lee
alleviivattavan suomalaisten
eripuraisuutta Ehkä muutamissa
pikkuasioissa seuraakin myötä tuo
"Kullervon kirous"' (katkeroitu-nut
mieli) Koetamme raahata o-m- aa rakasta minäämme pinnalle
Ja näkyviin Mutta Jossakin suh-teessa
se on myöskin pyrkimystä
ja todistaa haluttomuutta ikuises-ti
samoissa jäljissä tallaamiseen
—se todistaa prosenttipitoisuutta!
Sitä todistaa myöskin se samas-ta
narusta kiskominen Jonka tu-loksena
olivat taasen tämänkesäi-set
suurjuhlat Torontolalset oli-vat
kiskoneet siltä narusta varsin
lujasti Ja voimaperäisesti Sillä se
on peräti mainio saavutus lähteä
monlkymmenhcnklsenä Joukkona
matkalle Ja Usaksl taakkana ras-kas
ohJelmavelvoUisuus Toronto-lalset
antoivatkin korkeaprosentti-se- n
panoksen Juhlille Ja toivat li-säksi
suurkaupungin tuulahdusta
Jos ihmisellä olisi lupa olla haa
veellinen niin sitä tekisi mieli olla
silloin kun puhutaan torontolaisls-t- a
Taannoisina vuosina kun 5ltä
oli vielä lupa olla haaveellinen
tehtiin toisinaan "pyhiinvaellus-- 1
matkoja" Torontoon Joiden tulon-- 1
sena cli suhteita Jotka muistot!
vieläkin lämmittävät vaikka edes-sä
onkin kova elänä
Ehkä ne kaksi "Oton kämppä-rannass- a"
pulikoivaa polkasta oli-vat
myöskin torontolalsla ainakin
heissä tuntui olevan suurkaupun
sytyn maailmanennätyksen rikkoivat
kumpikin sillä Andersson Jolla on
Jo nimissään hyväksytty mallin en-nätys
ulkoradalla 4026 rikkoi oman
ennätyksensä kun hänelle merkattiin
ajaksi näissä kilpailuissa 4022
Andersson 29-vuoti- as koulunopetta- -
ja juokvt aikaisemman ennätyksensä
Ruotsia kAsallislssa ratakilpailuissa '
heinäkuun 1 p 194$ jolloin hän volt-ti
ennemmin kansainvälistä kuulut--
suutta saaneen Häggln ja rikkoi eng
lantilaisen Stan Woodersonin 1937
saavuttaman ennätyksen 4062 Jonka
Hägg oli rikkonut 1942 saavuttamal
la alan MII 1
Amerikalalsllla oli viimeisin mailin '
ennätyksen saavuttajlsta Kansasin
kuuluisa maileri Glenn Cunningham
Joka Juoksi mailin ennätyksen 4:0€$
NO 60 — ku
Snomirannalta
kilaisen rohkeutta Silloin oh
nli~eimOpOoikks—aiSstträe"n"hn"Jlno'tu'-kk-ojuoinnamJeaOnHinaisviarn h-- TT seurakseen pulikoimaan Suo tV
tuamme muodolliset tervehdyS"
kysyi toinen pojista OnkoS
vanhapoika kun silla on £?
valset sääret?"-Tie- sin että toS'
vmtdaeamysasönaahaäknpsutyiytseanynsymikatiintnnäenkntoiiiuinvsooanaaonnleinhvuawsnniiakrantyeaoVi
maila lääkitsin - Tasku ct
ktuulni noululesein kyeshytminyyst vtoaissteata vkuuonro- a oltlaeanotttaiunsuktasttäetsisäa?:" -"Mi]kaitkonseatä " vteenttusaeaunrassiuusrueuknsniitehlamna kjciitata kuasi
monta tätiä Koetin kuitenkin tpteeitvtaävt alssueoemn alatiaspetaanpiidäse cktteaaji eu- pTiuvraknkailaitsaeptanavaionttaoavamt onktoakeitlalesfoe-i-t" ssiillltää talvoaplulaneetmurttaadioihdeeknin tuoltvuat yleisesti käytäntöön —
He olivat — nuo pulikoivat jat — suomalaisten Jälkeläisiä tp™o sessa ehkäpä Jo kolmannessa
pci-ves- sa Kuitenkin helssj oli suo-malal- sta mehevyyttä ja huumoria-kl- n s o prosenttipitoisuutta
Juhlakentällä risteilevä vieraili-j- a saikin tehdä sen huomion etu
suomalaiset ovat myöskin huuxo-rintuntois- ta kansaa silla huum-oria
pllkahtell esiin sievinä anno-ksina
varsinaisten ohjelmanume-ro!
ttenkln yhteydessä vieläpä juh- lapuheessakin Joskin kaikessa oli vakavan Juhlallinen Jopa surun-voittoin- en pohja
Joku viisas ihminen on Jolloi-nkin
sanonut että "huumorintaju
on henkevyyden puntari" Tuo sa-non- ta varmaankin pitää paikkan-sa
laulavaan Ja urheilevaan su-omalaisyleisöin
nähden Eihän it-ku
Ja vaikerrus kuulu suomalaisel-le
luonteelle Suomalaisten en a-ina
ollut ikuisesti luotettava Itseen-sä
siihen viimeiseen rajaan asti
mihin ihmisen mahdollisuus ulo-ttuu
Siinä yhteydessä he kuiten-kin
ovat kuljettaneet kohtaloon-usko- a
kainalossaan Siinä yhtey-dessä
he ovat myöskin oppineet
laulamaan vieläpä olemaan hu-moristisiakin
vaikka "soitto (lau-lu)
on suruista tehty murehlsta
muoväeltu"
Suomen heimon taapertamalle
polulle ovat vieraat Ja Joskus o-ma- tkin
kiviä vierltelleet Ja kiven
leipään leiponeet — kuten Kuler-vol- le
Se on aiheuttanut surua Ja
katkeruutta mutta se "laulun ta-ikavoima"
on vielä kerran näyttä-vä
voimansa upottamalla suohon
vääryyden tekijät Ja he tulevit
laulamaan itselleen uuden hu-omenen
Tlmminsllälset olivat myöskin"
kiskoneet rajusti yhteisestä naru-sta
Tlmmlnsin suomalaisten mi-eluiseksi
velvollisuudeksi on anne-ttu
vastuu dollarin kullapohJal'a
säilyttämisestä Jokainenhan tun-nemme
dollarin arvon sillä se es
hyvä raha — Timmlnsilaiset siellä
nostavat maan uumenista tuota
kaikkien himoitsemaa keltaista
kultaa vaan eivät silti anna sen
silmiään häikäistä Jaksavatpa
vielä huolehtia lastensa kasvatu-ksestakin
ehkä tasapuolisesti seka
poika- - että tyttölasten aan siellä
Suomlrannalla olimme tilaisuudes-sa
näkemään Jälkimäisiin kuhrtls-tetu- n
kasvatuksen tuloku
Vaikka Tlmmins onktn pai'
lähempänä pohjoisnapaa kun u
seat toiset Ontarion suoma aisseu- -
dut niin ei työttöjen ikenissä
voinut nähdä merkkiäkään jääty-misestä
Sulat olivat tyttcen ko-ivet
silmät kirkkaat Ja krva mu-siikille
herkistynyt
On ehkä sopimatonta kiinnltua
liiallista huomiota na-tnusi- x
Joiden nimeä kaunistaa nn -- tittf
vaan tuosta Timmlnsln tvtto:
volmisteluesitykslstä lankea suuna
osa kiitosta ja kunnia Kullanka-ivajien
Ja heidän eukkoja ra-vaksi
lisäksi tyttöjen :cttaaua-rell- e
sekä sille seikalle et he ota
prosenttlpltolsla suomansa
Yksityisiä ohjelmanumerota c
myöskin kuljetettu Juhapaika-- e
laajoilta alueilta josta kaikesta
jo tämän lehden palstoilla main-it- u
kuin myöskin siltä seikasta e-ttä
palkalliset Järjestävät
Sudbury Ja Copper Cuff-J- J"
kuumlmman helteen paahuai
Joutuneet: talkkapa olkeamnun ce
olivat ottaneet vapaaehtoiset 3
ikeen kantaakseen Ainoana kan-nustimenaan
heillä varmaa- -
on ollut suomalainen sydän K
noilla seuduilla Jyskytt!e vars-tolmakka- asti
kaikille hyville aa
le noin inhimilUsestl katsottu- -
paitsi et ultra-vallankumouk- Je-iUe
(Jatkoa kolmannelta siru'
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, July 24, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1945-07-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7001468 |
Description
| Title | 0227a |
| OCR text | MJ H '- - r -- l M ' ! m ! tl il # 1 )J] ~f5 r v ' i-t- tf —ulrt-- V ' tr™i8mmtl r-- Jj Jivua TIISTAINA HEINÄKUUN 24 P — TUESDAY JULY 24 VAPAA SANA (FREE PRESS) Independent Flnnlsh-Canadia- n Nevvspaper Published every Tuesday Thurs-da- y and Saturday by The Vapaa Sana Press Llmted Toronto Ont EINO UNHOLA Presldent VÄINÖ MALMIVUORI Manager REYNOLD PEHKONEN Editor Prlvate Addrett of Presldent: 4 Soho St Toronto Ont Business and Editorlal Department 19 Huron St Toronto 2 B Phone WA 7721 ' Regittered as seeond-clas- s matter January 19th 1932 at the Post Office Department Ottawa Ont Subscriptlon rates In Canada and United States: Per Year $375 Slx Months $200 Three Months 100 In other Countrles: Per Year $500 Slx Months $250 Canadan asema Brittein valtakunnassa Brittein valtakunta on nykyisen kansainliiton esikuva Itsehallin-nolliset alusmaat Ja yhdistynyt kuningaskunta ovat oikeuksissaan toistensa veroiset Ja Lontoon hal-lituksella ci ole mitään vaikutusta heidän politiikkaansa eikä sisä-asioihin Ainoastaan yhteinen etu Ja yhteinen uskollisuus kruunulle sitoo heidät yhdeksi ja saattaa Brittein valtakunnasta voimak-kaimman sekä samalla demokraat-tlsimma- n Itsenäisten valtioiden yhteyden maalimassa Brittein valtakunnan nykypälvä-ne- n asema on pitkien vuosien ke hlttymlsen saavutus Canada saa-vutti asemansa monivuotisen kas-vun Ja kehityksen jälkeen Jo v 1919 rauhansopimuksessa tunnustettiin Canada samanve-roiseksi osakkaaksi el ainoastaan Iso Britannian taholta vaan myös-kin muiden osaaottavien valtakun-tien taholta Liittokunnan alusta saakka on vähitellen kehittynyt oikeus neuvotella ulkomaiden kanssa Yleisvaltakunnalliset neu-vottelut Joita on pidety määrää-mättöminä aikoina on tasoittanut suhteita valtakunnan sisäpuolella Ja määrännyt alusmaiden suhteet toisiinsa V 192f yleisvaltakun-nallinen neuvottelu virallisesti päätti että siltä lähtien ovat alus-maat vapaita nem ottelemaan alle-kirjoittamaan sekä hyväksymään sopimuksia ulkovaltojen kanssa Joko poliittisissa tai kauppa-asioiss- a Seuraava neuvottelu Joka oli v 1926 teki alusmaista melkein it-senäiset vallat Niiden asema määrättiin seuraavasti: "Ne ovat itsenäisiä yhteiskuntia Brittein valtakunnassa el missään alamai-sia toisilleen olipa kysymyksessa kotimaiset tai ulkonaiset asiat vaikka kuitenkin jhdistetty yhtei- - selä uskollisuudella kruunuun ja vapaasta tahdosta yhtyneet Brit-tein valtakunnan jäseniksi " Vcstmlmterln asetus 1931 pe-rusti lain joka on tullut tunne tuksi selväni tosiasiana Tämän asetuksen mukaan ci yhdenkään alusmaan lakisäädöstä voida teh-dä tyhjäksi tai voimattomaksi siksi että se olisi astcnmiellncn Jotain yhdistyneen kuningaskun-nan voimassa olevan tai tulevan lain kanssa Canadan parlamentti sai täyden vallan säätää lakia jotka sallii laajemman pilritoimln- - 44144 I Canada kehitti kansainväliset suhteensa niinkuin toisetkin val lat Se valitsi lähettiläitä minis-tereitä ja konsulia useampiin maailman vaikutusvaltaisimpiin vai töihin Yhdistyneen kuningaskun-nan Ja alusmaiden välisiä suhteita järjestää ylikomlSaarit yhteys Jo-ka kalkissa tarkoituksissaan on sa-ma kuin itsenäisten valtaln välil-lä olevat diplomaattiset yhteydet Canada elää omaa elämäänsä vapaasi Ja esteettömästl Se saa valita oman hallituksensa Ja uskoa sen poliittisen puolueen Johtoon minkä kansa valitsee Ei ole mi-tään yhden puolueen pakollista valtaa Brittein valtakunnassa Austraalla saa valita työväen hallituksen Ja yhdistynyt kunin-gaskunta konservatiivisen mutta Canadan ei tarvitse seurata heidän esimerkkiään Itsessään domlnlo-nlssakl- n kuten hyvin tiedämme maakunnat ovat vapaita valitse-maan omat hallituksensa Meillä on liberaalinen liittohallitus mut-ta Albertassa Social-Cred- lt Sas-iatchevvan- lssa CC F ja Onta-riossa konservatiivinen Manito-bass- a on kokoomus ja Quebecissa liberaalinen On tarvittu pitkien vuosien aika Ja paljon ponnistusta kehittää noita vapauksia Me taistelemme säilyttädksemme ne Itsellemme Ja lapsillemme sekä kansoille van-hoissa kotimaissa Kotimaassa kysytään Suomi-Seur- a os Helsinki lähettää läten erän osoitetledusteluja Seuraa-via henkilöltä pyydetään heti otta-maan yhteys läheisiinsä: Mikko Takala Ont — Matti Ja Kerttu Sjöholm Uusikaupunki Valli-kat- u 4 Mr Hmml Krelstlng Port Arthur — Hilda 1'entlkälnen Varpaisjärvi Silkakoskl Karin Järvi Montreal — JK Järvi 1 VI pohja Järilänpostl Antti Matilainen Canada — veli Mlkko Matilainen Hämeenlinna Ai-vettu- la Anselmi Sihvonen Vancouver — Lahja Sihvonen Koria Moisio Hr Eva Andersson Hamilton — serkku Tilda Holopainen Sukeva Helkki Vähäsalo Swastlka — Mart-ta ja Tyyne Vähäsalo Vihanti AI-pu- a OL Mrs Lyyli Luonua Montreal — Iida Utter Kirkniemi Paavola Uuno Uorg New Westminster — äiti Tyyne Hor: Orivesi as Pitkä-järvi Heikkilä Tauno Laitinen I-a-ke Caviclian — sisar Vieno Koponen Vihtavuori Niilo Selin Cochrane — Maria Se-lin Ilmajoki as Eino Ja Taimi Korpela Whltewlch — Valto Ja Aune Korhonen Kauha-joki Nummijärvi Jooseppi Koti Nanalmo — Fanny Lindroos Valkeakoski Kenttäkatu 6 Mrs Impi Knööppl os Kisu Ca-nada — Rouva Hellin Wälsänen os Kisu Lappeenranta Mäntykatu 21 Mrs Ruusa Aalto Ont — Eino Salminen Uurainen Pajula Jaakko Mattila Port Arthur — Seppo Mattila Kuru I-äns-laure Eino Karjalainen Port Arthur — sisar Liina Karjalainen Jormaskylä Vuokatti Kaukola Eeli Niemelä South Porcuplne — Ahti Niemelä Kauhajoki Sepänkylä HiliYr pelkäsi myrkky-kaasua Luneherg — Adolf Hitler oli kiel-tänyt myrkkykaasun käyttämistä Enclantia vastaan syystä että hän lt-- e pelkäsi kaasua aina siltä asti kun hän viime maailmansodan atkana joutui myrkkykaasun uhriksi kertoi ryhmä saksalaisia kaasusodan asian-tuntijoita jotka nyt ovat sotavan-kina He kertoivat että Hitlerin mää-räyksistä huolimatta he kokeilivat myrkkykaasulla suurella myrkkykaa-utehtaall- a Iunelerplssä mutta hei-dän tuloksiaan el koskaan otettu käy-täntöön — Olenko minä todellakin tarpeeksi hyvä sinulle rakkaani? — Et mutta Ulan hyvä kanellekään muulle tytölle P-- W f Yksi lonkero vähemmän — Pakinajuttuf Viime viikolla kokoontui Onta-rion maakunta-parlament- ti j avajaisten sanottiin olleen vaati-mattomat ja vailla erikoista lois-toa Siitäkö lienevät Labor-Pro-gressllvlen- — kommunistien — edu-stajat kimpaantuneet ja tulleet tyytymättömälle mielenlaadulle? Tyytymättömiä he vain ovat olleet Heti ensimmäiseksi työkseen o-i-v- at tehneet valituksen Ja protes-teeranne- et siitä että heidät —hei-tä on nlm siellä kaksi MacL?od Ja Salsberg— on pantu Istumaan takariville MacLeod C C F-läls- ten kanssa ja Salsberg liberaalien penkkiin Sanomalehdet kertoivat näldtn Tim Buckln poikain oileen hurja-na siitä ettei heitä Istutettu etu-penkkiin! Joo sellaisia ne sitten ovat "työväen edustajatkin" heti menee ylpeyden paholainen nahan sisään kun pääsevät astumaan korkean kynnyksen y'i ja pastee-rallcma- an herrain rinnalla Ei mu-kamas enää kannattaisi istua yh-teistoiminnallisten veljesliiton e-dust- ajaln rinnalla vaan pitäisi päästä etupenkkiin kalkkein kor-keimmille sijoille Niinkö teitd ovat opettaneet isänne ja äitinne? Sellaistako ovat opettaneet luokkatoverinne jotta norkoilla ensin herraskaisten c-teis- lssä mairitella rahakapitalls-tej- a Ja sitten kun laitetaan asialle niin heti pöyhlstellä ja kävellä korkohenklsestl etupenkkiin Sellainen sotii vastaan proletaa-rista luokkamoraalla yhtä hyvin kuin kristillistä nöyrämlellsyyta-kl- n Bibliaanlssa sanotaan ulkokul-latuista Ja kirjanoppineista jotka "Mooseksen istuimelle ovat istuu-tuneet" muun muassa näin: "Ja kalkki tekonsa hs tekevät sitä varten että ihmiset katselisi-vat heitä He tekevät rukouslius-kans- a leveitä Ja viittansa tupsut suuria Ja rakastavat ensimmäis-tä sijaa pidoissa ja etumaisia Istui-mia " Jne Niin että el sellainen korkohen- - klsyys Jota ovat osoittaneet 'edis-tysmielisten" edustajat ole hyväk-syttyä sanassa eikä teossa eikä sitä hyväksytäkään "syvien rivien" piirissä enempää kuin porvarilli-sissakaan piireissä Täkäläinen porvarllehti huudah-taakl- n asian Johdosta "Turhuut-ta turhuutta! kalkki turhuutta!" nimittäin sellainen prameus Jotta heti etupenkkiin Istuntosalissa kuuluu olevan niin hyvä akustiikka että edusta-jain puheet tulevat hyvin kuul-luiksi kalkille Jäsenille Joka osas-sa huonetta Askenmainittu lehti Jatkaa hie-man ivallisessa sävyssä että ehkä-pä Mr MacLeod Joka on työsken-nellyt niin kovasti Ubeiaallpuolu-ec- n viinitarhassa tuntee Jonkin-laista riutumusta huolimatta siltä että on rohkea ja urhoollinen ja haluaa senvuoksl päästä istumaan eturiviin hyvin nähdäkseen Ja kuullakseen Taikka suunnittelevatko kom-munistit suunnanmuutosta takai-sin vallankumouksellisuuteen Ja pelkäävät että liberaalit silloin hylkäisivät heidät Ja siksi halua-vat olla lähellä Järjestysvaltaa suojellakseen itseään Taikka olla lähellä edes varauloskäytävää Jot-ta kllieentulien pääsisivät pikai-sesti pakenemaan Philadelphia Evening Eulletln I Juttu on omituinen Juuri sen-takia että valitus Ja protesti teh-dään nyt äärimmäisen vasemmis-ton tuholta Muistamme vielä kuin-ka meitä huvitti viherlälsessä nuo-ruudessamme kun luimme erään va semmistolehden raporttia Suomen eduskunnan ersl-istunrol- sta Sil-loin oli protesti tullut äärimmäi-sen oikeiston taholta Korkea-arvois- et herrasedustajat eivät ha-lunneet istua sosiallstlpuolueen naisedustajien rinnalla kun hei-dän paikkansa oH Järjestetty vaa-lipiirien perusteella niin sattui et-tä aatelismies Joutui istumaan torpantyttären vieressä j n e Sii-tä oli herrat kataantuneet ja muistaaksemme tämä asla Jälkeen-päin sovittiin jonkinlaisella kom-promissilla — Niin saattaa tässä "edlstysmieUstemme" asiassakin käydä Jotta he pääsevät yhtä rap-pua ylemmäksi — niinkuin kraa-tari-Andr- es Nummisuutarin Es-kosta — K-- rl OVVI tiedoittaa kansalle Yhdysvaltain hallitus on tiedoitta-nu- t maan kansalle seuraavaa: 1 Varustakaa kotlnne ulkolkku-noill- a tuulen suojilla Ja Insulaatto-relll- a niin että koti pysyy lämpimänä ensi talvena vaikka lämmltysalnelta olisi vähemmänkin Jos korjauksia on pakko tehdä saattaa tapahtua että aineita täytyy odottaa vllkkomäärät 2 Kannuttakaa kalkki puutarhan-ne tuotteet Muistakaa että kannute-tu- t tuotteet ovat hyvä apuruoka ensi talvena Jolloin saattaa olla vähem-män ruokatarpeita saatavana 3 Käyttäkää taitoanne avustaak-senn- e kotiin palaavia veteraaneja sairaaloissa pääsemään parantumaan haavoltaan 4 Menkää kesälomaanne viettä-mään maalle ja auttakaa farmareita saamaan maantuotteensa korjuuseen oikealla ajalla sillä ensi talvena tar-vitaan kalkki tuotteet kansakunnan ravinnoksi 5 Jos olette kokenut rautatletyö-Iäine- n — millä alalla hyvänsä —men-kää takaisin työhön Nämä neuvot sopivat myöskin Canadan asukkaille Hägg asettanut uuden mailin ennätyksen Kuumasta Ilmasta huolimatta jueksl mailin ajasta 4:014 Tukholma — Ruotsin pltkäaske-lelne-n Gunder Hägj hämmästytti ur-heilumaailmaa Jälleen helnäk IS p rikkomalla hyväksytyn maailmanen-nätyksen mallin matkalla saadessaan Malmön kilpailuissa ajakseen tuolla matkalla 4:014 Andersson myöskin paransi cnnStystl Malmön kilpailu oli ensimmäinen tällä urhellukaudella kun Hägg ja Andersson ottelivat radalla samalla matkalla ja kuumasta ilmasta huoli-matta painelivat pojat tavoitettaan kohti entisen ennätyksen rikkomi-seen ja tavoite saaTutettiinkln koko maailman hämmästykseksi Ja hyvik- - JäUdkaiknja Kyllä suomalaiset ovat sentään peräti kunnon ihmisiä Jcpa aivan prosenttlpltoisla— Tuolla korkeam-man kaliiperin ylistyksellä on pon- - { nahdusautana äskeiset laulu- - ja j urheilujuhlat Nuoruuteni päivinä eräs vanha opettaja kylläkin neuvoi kartta- -' maan mikäli se vain on mahdol-- : lisuudcn rajoissa kaikkia asioita 'joissa tulee prosentit kysymykseen (Niiden takia kun on usein ikäviä 'seurauksia usein konkurssi vielä-- i pä ennenaikainen hautakin Raha-asiois- sa nuo prosentit o-vat- kln kovin Ikäviä ja hluksiahar-maannuttav- ia siltä ns useinkin sisältyvät menopuoleen — Vaan silloin kun on kysymyksessä suo-mamist- en nuhteettomuus niin lie-nee aivan paikallaan käyttää pro-senttia vertaustausäna vieläpä kunnioitettava määrää so sa-taprosenttls- uutta Sata prosentla on tosin suuri luku Jopa se johdattaa mieleen Jonkun juutalaisen koronkiskurin vaan suomalaiset ovat liian köy hiä ollakseen koronklskurelta — EdeUeen suomalainen el olisi lä-heskään niin korkean kuröatln ih minen mallikelpoisuudcssa eikä myöskään tallustelisi kivistä pol-kuaan niin nuhteettomasti kuin he sen tekevät Jos he olisivat rik kaita Eihän rikas Ihminen milloinkaan jaksa innostua se laisiin asioihin mitä suomalaiset harrartavat Laulu Ja urheilu ovat niille (Tik-kaile yhtä vieraita Ja vasten-mielisiä kuin suomalalslle on raha-a-sioiden yhteydessä käytetyt prosentit Laulu Ja urheilu sekä niiden ympärillä pyörivät moninaiset a-s- iat tarkoittavatkin sivistystä Il man niitä päivämme olisivat mel-keinpä luetut — Sillä se on lopuk-sikin niin että 'ihminen el elä ainoastaan leivästä" el aina-kaan suomalainen Joskin leipäky-sym- ys on myöskin varsin vakava asia se on lilankin vakava ja jo-kapäiväinen voidaksemme siltä lr-roitta-utua edes hetkiseksi Vaan se valtavan suuri SuomlrannalU juhlinut suomalaisjoukko oli sen kuitenkin voinut tehdä ja heidän o'i täytynyt sen tehdä — He olivat sellaisen nälän vallassa johon cl leivästä saanut apua Se on Juuri se (E J—n) "laulun taikavoima" Joka oli vetänyt hei-dät Suomirannan Juhlille Se on sisäinen totuuden ja kauneuden kaipuu vanhan Väinämöisen meille jättämä perintö Alvan tarpeettoman usein kuu-lee alleviivattavan suomalaisten eripuraisuutta Ehkä muutamissa pikkuasioissa seuraakin myötä tuo "Kullervon kirous"' (katkeroitu-nut mieli) Koetamme raahata o-m- aa rakasta minäämme pinnalle Ja näkyviin Mutta Jossakin suh-teessa se on myöskin pyrkimystä ja todistaa haluttomuutta ikuises-ti samoissa jäljissä tallaamiseen —se todistaa prosenttipitoisuutta! Sitä todistaa myöskin se samas-ta narusta kiskominen Jonka tu-loksena olivat taasen tämänkesäi-set suurjuhlat Torontolalset oli-vat kiskoneet siltä narusta varsin lujasti Ja voimaperäisesti Sillä se on peräti mainio saavutus lähteä monlkymmenhcnklsenä Joukkona matkalle Ja Usaksl taakkana ras-kas ohJelmavelvoUisuus Toronto-lalset antoivatkin korkeaprosentti-se- n panoksen Juhlille Ja toivat li-säksi suurkaupungin tuulahdusta Jos ihmisellä olisi lupa olla haa veellinen niin sitä tekisi mieli olla silloin kun puhutaan torontolaisls-t- a Taannoisina vuosina kun 5ltä oli vielä lupa olla haaveellinen tehtiin toisinaan "pyhiinvaellus-- 1 matkoja" Torontoon Joiden tulon-- 1 sena cli suhteita Jotka muistot! vieläkin lämmittävät vaikka edes-sä onkin kova elänä Ehkä ne kaksi "Oton kämppä-rannass- a" pulikoivaa polkasta oli-vat myöskin torontolalsla ainakin heissä tuntui olevan suurkaupun sytyn maailmanennätyksen rikkoivat kumpikin sillä Andersson Jolla on Jo nimissään hyväksytty mallin en-nätys ulkoradalla 4026 rikkoi oman ennätyksensä kun hänelle merkattiin ajaksi näissä kilpailuissa 4022 Andersson 29-vuoti- as koulunopetta- - ja juokvt aikaisemman ennätyksensä Ruotsia kAsallislssa ratakilpailuissa ' heinäkuun 1 p 194$ jolloin hän volt-ti ennemmin kansainvälistä kuulut-- suutta saaneen Häggln ja rikkoi eng lantilaisen Stan Woodersonin 1937 saavuttaman ennätyksen 4062 Jonka Hägg oli rikkonut 1942 saavuttamal la alan MII 1 Amerikalalsllla oli viimeisin mailin ' ennätyksen saavuttajlsta Kansasin kuuluisa maileri Glenn Cunningham Joka Juoksi mailin ennätyksen 4:0€$ NO 60 — ku Snomirannalta kilaisen rohkeutta Silloin oh nli~eimOpOoikks—aiSstträe"n"hn"Jlno'tu'-kk-ojuoinnamJeaOnHinaisviarn h-- TT seurakseen pulikoimaan Suo tV tuamme muodolliset tervehdyS" kysyi toinen pojista OnkoS vanhapoika kun silla on £? valset sääret?"-Tie- sin että toS' vmtdaeamysasönaahaäknpsutyiytseanynsymikatiintnnäenkntoiiiuinvsooanaaonnleinhvuawsnniiakrantyeaoVi maila lääkitsin - Tasku ct ktuulni noululesein kyeshytminyyst vtoaissteata vkuuonro- a oltlaeanotttaiunsuktasttäetsisäa?:" -"Mi]kaitkonseatä " vteenttusaeaunrassiuusrueuknsniitehlamna kjciitata kuasi monta tätiä Koetin kuitenkin tpteeitvtaävt alssueoemn alatiaspetaanpiidäse cktteaaji eu- pTiuvraknkailaitsaeptanavaionttaoavamt onktoakeitlalesfoe-i-t" ssiillltää talvoaplulaneetmurttaadioihdeeknin tuoltvuat yleisesti käytäntöön — He olivat — nuo pulikoivat jat — suomalaisten Jälkeläisiä tp™o sessa ehkäpä Jo kolmannessa pci-ves- sa Kuitenkin helssj oli suo-malal- sta mehevyyttä ja huumoria-kl- n s o prosenttipitoisuutta Juhlakentällä risteilevä vieraili-j- a saikin tehdä sen huomion etu suomalaiset ovat myöskin huuxo-rintuntois- ta kansaa silla huum-oria pllkahtell esiin sievinä anno-ksina varsinaisten ohjelmanume-ro! ttenkln yhteydessä vieläpä juh- lapuheessakin Joskin kaikessa oli vakavan Juhlallinen Jopa surun-voittoin- en pohja Joku viisas ihminen on Jolloi-nkin sanonut että "huumorintaju on henkevyyden puntari" Tuo sa-non- ta varmaankin pitää paikkan-sa laulavaan Ja urheilevaan su-omalaisyleisöin nähden Eihän it-ku Ja vaikerrus kuulu suomalaisel-le luonteelle Suomalaisten en a-ina ollut ikuisesti luotettava Itseen-sä siihen viimeiseen rajaan asti mihin ihmisen mahdollisuus ulo-ttuu Siinä yhteydessä he kuiten-kin ovat kuljettaneet kohtaloon-usko- a kainalossaan Siinä yhtey-dessä he ovat myöskin oppineet laulamaan vieläpä olemaan hu-moristisiakin vaikka "soitto (lau-lu) on suruista tehty murehlsta muoväeltu" Suomen heimon taapertamalle polulle ovat vieraat Ja Joskus o-ma- tkin kiviä vierltelleet Ja kiven leipään leiponeet — kuten Kuler-vol- le Se on aiheuttanut surua Ja katkeruutta mutta se "laulun ta-ikavoima" on vielä kerran näyttä-vä voimansa upottamalla suohon vääryyden tekijät Ja he tulevit laulamaan itselleen uuden hu-omenen Tlmminsllälset olivat myöskin" kiskoneet rajusti yhteisestä naru-sta Tlmmlnsin suomalaisten mi-eluiseksi velvollisuudeksi on anne-ttu vastuu dollarin kullapohJal'a säilyttämisestä Jokainenhan tun-nemme dollarin arvon sillä se es hyvä raha — Timmlnsilaiset siellä nostavat maan uumenista tuota kaikkien himoitsemaa keltaista kultaa vaan eivät silti anna sen silmiään häikäistä Jaksavatpa vielä huolehtia lastensa kasvatu-ksestakin ehkä tasapuolisesti seka poika- - että tyttölasten aan siellä Suomlrannalla olimme tilaisuudes-sa näkemään Jälkimäisiin kuhrtls-tetu- n kasvatuksen tuloku Vaikka Tlmmins onktn pai' lähempänä pohjoisnapaa kun u seat toiset Ontarion suoma aisseu- - dut niin ei työttöjen ikenissä voinut nähdä merkkiäkään jääty-misestä Sulat olivat tyttcen ko-ivet silmät kirkkaat Ja krva mu-siikille herkistynyt On ehkä sopimatonta kiinnltua liiallista huomiota na-tnusi- x Joiden nimeä kaunistaa nn -- tittf vaan tuosta Timmlnsln tvtto: volmisteluesitykslstä lankea suuna osa kiitosta ja kunnia Kullanka-ivajien Ja heidän eukkoja ra-vaksi lisäksi tyttöjen :cttaaua-rell- e sekä sille seikalle et he ota prosenttlpltolsla suomansa Yksityisiä ohjelmanumerota c myöskin kuljetettu Juhapaika-- e laajoilta alueilta josta kaikesta jo tämän lehden palstoilla main-it- u kuin myöskin siltä seikasta e-ttä palkalliset Järjestävät Sudbury Ja Copper Cuff-J- J" kuumlmman helteen paahuai Joutuneet: talkkapa olkeamnun ce olivat ottaneet vapaaehtoiset 3 ikeen kantaakseen Ainoana kan-nustimenaan heillä varmaa- - on ollut suomalainen sydän K noilla seuduilla Jyskytt!e vars-tolmakka- asti kaikille hyville aa le noin inhimilUsestl katsottu- - paitsi et ultra-vallankumouk- Je-iUe (Jatkoa kolmannelta siru' |
Tags
Comments
Post a Comment for 0227a
