0132a |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
t
Y mv LAUANTAINA MUHTKC U IV— SATUMAY AFNL U NO 441
fHPAASANA
(mE MtEM)
Nawpaar
PmMIsIkmJ v#ry Tuaaday Thur
Jay and StUuraty by Th Vapaa
aaa Fraaa Llmlfcd Toronto out
UNO UNHOLA Prtaldant
VAfNO MALMIVUORI Manaa"
REYNOLD PEHKONEN Edltor
tlvato Addroaa of Proaldsnt:
4 Soho SL Toronto OnL
uslnaaa and Editorisi Dapart--
monta:
MO tpadlna Avo Toronto Ont
Phono WA 7721
Roglatarod aa socond-clas- o mattor
January 1th 1932 at tho Poat
Offloo Popartmort Ottawa OnL
ubaerlptlon rataa In Canada and
Unltod Utta: Par Ytar 376 dix
Montho 2X0 Thrao Montha 100
In othor Countrloa: Par Yoar U00
Ix Montha 1280
aaministen Kingin
puhe
Liittohallituksen pääministeri King
piti tämän viikon tllstal-lltan- a radio-puheen
Jossa hän teki vetoomuk-sen
äänestäjille Canadassa päästä-mään
hallituksen vapaaksi lupauk-sestaan
koskien pakollista aseve-lvollisuutta
merentakaisessa palve-luksessa
Hän kchoittl äänestäjiä
tulevassa kansanäänestyksessä an-tamaan
"yes" vastauksen siten va-pauttaen
hallituksen lupauksistaan
Pääkohdat hänen puheessaan käsit-telivät
seuraavia:
Että hänen lupauksensa pakollis-ta
asevelvollisuutta vastaan meren-takaiseen
palvelukseen oli tehty yh-tenäisyyden
säilyttämiseksi Cana-dass- a
ja että hän ci usko että parla-mentti
olisi voinut antaa pikaisen
ja täydellä sydämellä tehdyn hyväk-symisen
sotaan osallistumisesta el-lei
tuollaista lupausta olisi ollut
olemassa
Että tämä lupaus joka annettiin
yhtenäisyyden säilyttUmiscksi on
muodostunut nyt rilta-asUk- Jl Ja uh-kaksi
yhtenäisyydelle Ja lisäksi vää-rinkäsitysten
lähteeksi toisiin mai-hin
nähden
Että kun lupaus on kuitenkin hal-lituksen
antama Ja Jos re rikottai
siin ilman äänestäjien puoleen kään
tymistä aiheuttaisi se sm että sil-lä
el menetettäisi ainoastaan luotta-musta
hallitukseen mutta myöskin
niihin perinteisiin nähden Jaita se
ylläpitää
Että missään tapauksensa hän el
usko että parlamentti olisi voinut
hänet lupauksestaan päästää el sii-näkään
tapauksessa vaikka se olisi
tapahtunut ylivoimaisella enemmis
töllä
Että vapauttamalla hallituksen
lupauksestaan valitsijat eivät tule
sillä ottamaan Itselleen edesvastuu-ta
siunaukseen pakollisen asevel-vollisuuden
mutta tulevat yksinker-taisesti
vain vapauttamaan hallituk-sen
kädet päättämään asioista sen
mukaan kuin tarve vaatii edesvas-tuu
jääden hallitukselle tehdä esi-tyksiä
parlamentille missä kalkki
esitykset keskustellaan Ja päätetään
kansan omien edustajien toimesta
Että on tarpeellista hallitus va-pauttaa
lupauksestaan jo siltäkin
syystä koska sota roi laajeta myös-kin
Canadaan ellei vihollista voite-ta
muualla ja hallituksella ja parla-mentilla
tämän vuoksi täytyy olla
vapaudet ottaa minkälaista askelei-ta
tahansa mitkä tulevat tarpeelli-siksi
puolustuksen hyväksi ulko-mailla
Että tämä on cltäkln tarpeelli
sempi koska jos sota leviää tälle
mantereelle Canada tulee tarvitse- -
i maan apua ulkomailta Ja täytyy seat
YBekal annan aoHaJata aatttuna da-taa
apuaan niille Joihin aa voi luet-taa
ja turvata itselleen avuaaaan-nlsa- a
Erikoisen suuren merkityksen
pääministeri King puheessaan pani
yhtenäisyydelle Ja siihen Mitaten
hän lausui että: "Kansalle on yksi
asia kaikkein tärkein — säilyttää)
olemassaolonsa"
Maanantaina huhtikuun 27 päjvä-- j
rä siis suoritetaan kansanäänestys
i siltä josko valitsijat vapauttavat
hallituksen sen lupauksistaan Ja
tässä äänestyksessä hallitukien ta
holta odotetaan myönteistä vastaus-ta
Toivottavasti ne Canadan suoma
laiset joilla on kansalaisoikeudet ja
jotka voivat äänestää täyttävät
kansalaistehtävänsä ja äänestävät
myönteisesti hallituksen puolesta
Hallituksella Ja parlamentilla täytyy
todellakin olla näin kriitillisinä alkoi-n- a
vapaat kädet toimia nopeasti Ja
voimakkaasti maan puolustuksen
hyväksi parhaaksi katsomallaan
Arabialaiskysymys lä-heise- ssa idassa
Tällä viikolla New Yorkissa Ilmes-tyneessä
Nevvsvveek-lehdess- ä lausu-taan
että Britannialla on edessään
läheisessä Idässä yhtä tärkeä prob-leemi
kuin Intiassakin alkkakln sil-tä
on vähemmän puhuttu Äskettäin
Ilmoitetaan Trans-Jordanl- n emiirin
lähettäneen Ixmtooseen vaatimuksia
että arabialaiset antavat Britannialle
täyden tuen sodassa vain siinä ta-pauksessa
että Britannia myöntää
arabialaisen valtion perustamisen jo-hon
kuuluisivat Trans-Jorda- n Pales-tiina
Syyria ja Lebanon Tilanne on
Riitä valkea että sellaisen valtion
muodostaminen nostaisi juutalaiset
vastarintaan ja samalla myöskin toi-set
arabialaiset jotka eivät pidä e-inll- rin
suunnitelmista Aksellvalto-Je- n
propagandan myöskin sanotaan
läheisen Idän maissa olevan niin voi-makasta
että arabialaisten konfe-renssin
koollekutsumista suunnitel-laan
I-onto-oseen
Hassu käänne
haastattelussa
New Yorkin suuret lehdet eivät ha-lunneet
mitään tietoa Uuden
Seelannin kehityksettä
Äskettäin vieraili New Yorkissa
Uuden Seelannin työväenhallituksen
ministeri Walter Nash Hänellä oli
tavanmukainen haastattelutilaisuus
kaupungin sanomalehtien edustajain
kanssa Puhuttiin sodasta ja tilan-teesta
Tyynenmeren sotanäyttämöil-lä
Ja kun haastattelu alkoi muodostua
sotakonferenssia muistuttavaksi nltn
eräs --Vashln seuralaisista huomautti
salavihkaa läsnäolleelle ainoalle työ-äe- n
leini en edustajalle että olisi ai-ka
puhua Uuden Seelannin jhtelskuu-nalllsist- a
oloista ja saavutuksista
niin ministeri Nash sai tässä tilaisuu-den
selostaa sanomalehtlmlehllle a-olo- lta
Hän lausui:
"Yes meillä Uudessa Seelannissa
on yleinen Ja pakollinen suljettu tyo-maajärjestel- mä
Saadakseen työpal-kan
Jokaisen miehen täytyy liittyä
unloon Me emme pltä sitä tasapuoli-sena
että henkilö saa hyvän palkan
ja parempien t)osuhtelden edut It-selleen
Ilman ettei hän puolestaan
anna osaa eduistaan sille järjestölle
Joka ne on saanut aikaan Et me
emme ole huomanneet että suljettu
töpalkkajärjestelmä estäisi sotapon-nlstuksl- a
Tuotanto henkilöä kohden
meidän maassamme on korkeampi
kuin missään muualla maailmassa
Yhdysvaltoja lukuunottamatta ja me
ajattelemme että Järjestyneitten työ-läisten
yhtelshecgellä on suuri osuus
tähän saavutukseen pääsemisessä"
Seuraavana päivänä New Yorkin
pälvälehdet otsikoivat haastattelun
että "Uusseelantilainen hyväksyy
MacArthurin muuton" Sanakaan el
mainittu suljetuista työpalkoista Hi
mtnkäänlatsta mainintaa niistä yh-telkunnallls- lsta
saavutuksista Jotta
uus seelantilaiset ovat saavuttaneet
sodasta huolimatta Jos Nash olisi
lausunut jotakin suljettuja työpalkko-ja
vataan niin voitaisiin melkoisel-la
varmuudella sanoa että se olisi
näissä päivälehdissä otsikoitu
Tilatkaa
VAPAA SANA
"Krltffrl Hah—"
atoysjajaM f
IBKaaBaaHBaaBaaGEaBaa) Iba
S9BBBBBBBBPErBBBBMVaasavBBaraHBraar Ha
äfflEVssOa
jC v TLLsiiliiiiH
Pakinajuttuja
Tällä kertaa puhumme pari sanaa
sotapojista
Olemme tässä lehdessä aikaisem-min
kehoittaneet suomalaisia eri puo-lilla
Canadaa tehostamaan toimin-taansa
Canadan armeijassa olevien
suomalaisten sotapoikien muistami-seksi
paketeilla ym
Näyttää kuitenkin siltä kuin kalkit
la paikkakunnilla ei olisi muistettu
tehdä keholtuksemme jälkeen
Toimituksessamme kävi nimittäin
eräänä päivänä tällä viikolla pastori
Lappala Ja hän kertoi tapauksen Jo-ka
kannattaa saattaa suuren yleisön
tietoon
Hän oli nimittäin sattumalta tavan-nut
erään Canadan armeijassa olevan
suomalaisen sotilaan Sotilas oli ker-tonut
olevansa Suomessa syntynyt Ja
liittyneensä Canadan armeijaan va-kaalla
mielellä demokratiaa puolusta-maan
Hän oli pastori Lappalalle lau-sunut
miten suuresta merkityksestä
sotilaalle on paketti taikka muu lahja
pienempikin silloin tällöin Sotilas
oli sanonut että heillä sotaväessä el
ole mistään puutetta Joten näitä ulko-puolelta
tulevia el odoteta sen vuok-si
että ne olisivat erikoisen huuta-vaan
tarpeeseen mutta asialla on mo-raalinen
puolensa
Poika oli kertonut että hän on ol-lut
sotaväessä Jo seitsemän kuukaut-ta
eikä hän ole kertaakaan saanut
ulkopuolelta mitään lukuunottamat
ta tietysti joskus omaisiltaan saa-miaan
kirjeitä Ja tämän seikan nuo-rukainen
oli selittänyt vaikuttavan
sotilaisiin Ikäänkuin heidät olisi un-hoitettu
kokonaan Ja että puheet de-mokratian
ja vapauksien puolustami-sesta
alkavat sotilaasta tuntua varsin
tyhjiltä kun hän huomaa että hänet
on unhoitettu aivan kokonaan sen
Jälkeen kun hän on armeijaan liitty-nyt
Pastori Lappala kertoi että pojan
lausunto teki häneen syvän vaiku-tuksen
Emmekä me sitä erällekään
kun asiaa vähänkään ajattelee
Canadan sotavoimissa on tuhansit-tain
suomalaisten poikia sekä tässä
maassa että Suomessa syntyneitä Ja
olemme melkoisen varma että mo-nellakaan
paikkakunnalla el ole kiin-nitetty
lainkaan huomiota näille po-jille
pakettien lähettämiseksi Heidät
on tosiaankin yksinkertaisesti unhoi-tettu
suuren yleisön taholta
Hieman myrkyllinen
lausunto Crippsistä
AVlndsor Star kirjoittaa hieman
myrkylliseen äänensävyyn Sir Staf-ford
Crippsistä hänen äskeisen lau-suntonsa
Johdosta että Yenäjä tulee
hallitsemaan sodanjälkeistä Europaa
Lehti kirjoittaa:
"Sir Stafford Crlppsln lauunto et-t- ä
Neuvosto-Venäj- ä tulee hallitse-maan
sodanjälkeistä Curopaa on
DeVVltt Mackenzlen mukaan "liikaa
englantilaiselta" Ei kuitenkaan muu-taman
lajin englantilaiselta Sir Staf-ford
Jonka vasemmistolainen painos-tus
pakolttl Churchillin ottamaan hai
litukseensa on yksi noista englanti-laisista
Jotka Ihailevat Neuvosto-Venäjä-ä
palavammin kuin he ihailevat
Englantia Pasifisti Ja Jälleenaselstau-tumtse- n
vastustaja joka olisi asetta-nut
Britannian paljon parempaan ase-maan
saadakseen kepistä pitemmän
pään kuin lyhyemmän tämä punainen
stnlverikkö pullahti pinnalle pippuri-sena
patriocttl-- a ainoastaan silloin
kuin natsi-kommunlstln- en ystävyys
slkrl laskea ja näyttää merkkejä
murskautumisesta Meillä on Huuta-mia
heistä myöskin täällä"
Torontossa toimiva suomalainen
Punaisen riistin osasto on tehnyt
päätöksen että sen toimesta tullaan
Canadan armeijassa ilmavoimissa Ja
laivastossa oleville suomalaisille nuo-rukaisille
lähettämään lahjapaketteja
ja multa tarvikkeita ja me keholttal-slmm- e
kalkkia kansalaisiamme ylt
Canadan seuraamaan tätä esimerkkiä
Ottakaa itsekullakln paikkakunnal-la
selvää ketä suomalaisia poikii
sieltä on sotaväessä hankkikaa hei-dän
osoitteensa Ja kerätkää kahvlal-sill- a
Iltamilla taikka muilla keinoilla
rahaa ja lähettäkää pojille lahjapa-ketteja
lukemista Jne
Antakaa sotilaspalveluksessa ole-vien
polklemme huomata ettei heitä
sentään ole unhoitettu
Muistakaamme sotapoiktamme!
Kiviperän Pekka
Simcoen lehti pahana
farmikaupoista
Simcoe Reformer Ont kirjoittaa
seuraavaan' tapaan farmien myynnin
suhteen läheisillä paikkakunnilla:
"Meille on Ilmoitettu luotettavalta
taholta että viimeisten kahden kuu-kauden
kuluessa 123 farmia Norfolk
Countyssa on vaihtanut käsiä Tästä
luvusta SO prosenttia eli 100 farmia
on Joutunut ulkomaalaisten käsiin
Nämä numerot ovat hämmästyttäviä
ja lisäksi vieläkin enemmän siksi
koska ne eivät edusta jotakin erillis-tä
tapausta mutta sellaista liikettä
Joka on ollut käynnissä jo pitemmän
aikaa ja joka näyttää saavuttavan
vauhtia jatkuessaan Se on sen vuok-si
vakavan huomion arvoinen"
Kulkuri hämmästytti
oikeuden
New marketissa Ont oli polltslol-keudess- a
syytettynä Irtolalsuudesta
Sylvester Tobln niminen 27-vuod- en
ikäinen kulkuri Hän selitti oikeudel-le
että Torontossa hänet oli tuomit-tu
jo ennen Irtolalsuudesta kymme-neksi
päiväksi vankilaan Polllsltuo-niar- l
määräsi hänelle nyt 15 päivää
vankeutta taikka vhden dollarin ja
kulut sakirba Tobln kysyi että pal-jonko
kulut ovat Ja kun kuuli sum-man
kalvot taskustaan setelipinkan
Ja maksoi sakon kuluineen marssien
sitten mahtavana ulos oikeudesta
tuomarin Ja oikeudenpalvelijin kat-sellessa
hämmästyneenä hänen
Hollantilaiset haluavat
sotalaivoja
New Yorkista Ilmoitetaan että Hol-lannin
hallitus on kääntynyt Yhdys-valtain
hallituksen puoleen pyytäen
sitä luovuttamaan hollantilaisille me-rivoimille
kaksi risteilijää Ja muuta-mia
hävittäjiä Hollanti osti Yhdys-valloista
ennen Jaavan valtausta 100
milj dollarin arvosta käteisellä tar-vikkeita
mutta näitä ei ehditty kul-jettaa
Nyt Hollannin hallitus haluaa
vaihtaa nämä tarvikkeet sotalaivoi-hin
Uskotaan kuitenkin että Yhdys-valtain
laivasto el kauppaan
VappumielenosoituksU et
New Yorkissa
New Yorkista ilmoitetaan että ta-vanmukaisia
vappumlelenosoltuksla el
tulla New Yorkin työväenjärjestöjen
taholta tänä vuonna järjestämään
lainkaan
Mhä tiedämme
suolasta
Vaikka keittosuola on sivistyskan-sojen
jokapäiväinen tärkeä ravinto-aine
niin on olemassa sellaisiakin al-haisella
sivlstysastcella olevia kan-soja
jotka eivät käytä stiVaa laisin-kaan
Ja joista sen käyttäminen suo-rastaan
näyttää olevan vasten-mielistä
Koillis-Aasias- sa asuvat
kamtshadaalit kuuluvan paljrn suu-remmalla
nautinnolla syövän mä
däntynyttäkin kalaa kuin suolattua
Useat Pohjois-- A menkan intiaanihei
mot eivät myöskään välitä uolasta
ja eteläisellä puoliskolla maapalloa
hottentotit Ja Valaslahden rannalla
asuvat bushmannit ovat eittosuo!aa
halveksivia kansoja Historian mui
naiset vaeltajakansat elivät etupääs-sä
raa'asta paahdetusta lihasta ja
maidosta ja täten heidän ravlnnos-saa- n
oli se määrä suolaa minkä
ruumis tarvitsee Mutta kun Ihminen
alkoi svödä keitettyä lihaa leipää
Ja kasviksia vaatii ruumis suolan
mausteeksi Ja tästä voidaankin
päätellä että suolan käytön alkami-nen
on usein ollut sellainen rajata-pahtum- a
kansojen elämässä jolloin
ne ovat luopuneet vaeltavasta elä-mäntavastaan
Ja pysähtyneet vilje-lemään
maata siis sivistyneet
Suolan valmistustakaan ei näm
ollen siis ole harjoitettu aikojen a-lu- sta
kuten äkkipäätä o'dsl voinut
luulla vaan se on melkoisen nuorta
perua Vanhat k'rjatiedot suolastr
ovat hyvin niukat Raamatussa on
Jobin kirjan kuudennessa luvussa
maininta suolasta: Job raiska ky-syy
"Syodänkd mautonta ilman suo
laa ja onko maku munanvalkua-isessa?'
mikä on ehkä luettava van-himpien
suclan käyttöä muinelslna
aikoina koskevien kirjoitusten Jouk-koon
Ajankohta on noin 20u0 vuot-ta
e Kr
Vanhalla ojalla suola oli 'tallista
tavaraa Välimeren rannalla asuvat
kansat valmistavat sitä ja sieltä se
kulkeutui pitkiä matkoja eri maan
osien lävitse ja vaihdettiin muihin
tuotteisiin hyvällä hinnalla Itämai-den
suuret kauppatiet ovatKin saa-neet
alkunsa suolan kuljetuksesta
Täten on myös selitettävissä suolan
suuresta arvosta Johtuneeksi monien
kansojen kanssakä misessä vieläkin
vallitseva vanha tapa "suolan Ja lei-vän"
tarjoamis-st- a todellisen ystä-vyyden
merkkinä Ja kun arabialai-set
sanoivat toisilleen että heidäi
välillänsä oli suolaa merkitse se Jo
sangen vankkaa ystävyyttä
Mutta nykyajan ihmisen ei tarvit-se
ainakaan hinnan kalleuden vuok-si
olla suolaa käyttämättä sillä niin
runsaasti ja halvalla sitä saadaan
tuotetuksi Eri kansat lisäävät sitä
luokaansa erilaisia määriä aina ta-pojen- sa
ja tottumustensa mukaan
Niinpä lasketaan että jokainen täy-sikasvuinen
ranskalainen ja saksa-lainen
käyttää noin 17 grammaa suo-laa
päivässä kun taas englantilaisen
lasketaan samassa ajassa nauttivan
noin 44 grammaa
Suolaa on maailmassa paljon mut-ta
paljon sitä tarvitaankin Maan al-la
sitä on monissa paikoissa paksui-na
kerroksina vuorisuolana ja me
tet ovat mahtavia suolaliuoksia sillä
merivedessä lasketaan olevan 30
grammaa suolaa litraa kohti Vielä
Rooman maailmanvallan alkuaikoina
harjoittivat suolanvalmlstusta vain
Välimeren rannlkkokansat mutta vä-hitellen
sen valmistus levisi kaik-kialle
missä vain oli riittävän suo-laista
merivettä
Suurimmat suolaa valmistavat
maat ovat nykyisin Yhdysvallat Sak-sa
Englanti Venäjä Ja Ranska Wlc-llczk- an
kaivoksilta Karpatellta on
vuorlsuolaa kaivettu jo seitsemäu
vuosisataa Ja yhä sitä vain riittää
vaikka palkotellen on jo tunkeuduttu
Jopa kolmen kilometrin syvyyteen
saakka Ja Amerikan Texasin suola-kaivoksien
syvyyttä ei ole koskaan
vielä pystytty arvioimaan niin pak-sut
ovat siellä suolakerrokset Kai-voksilta
saadaan suola siten että
pumpataan vettä putkilinjoja pltktu
syvälle maan uumeniin ja sitten tä-mä
vesi suolalla kyllästyneenä pum-pataan
takaisin toista putkijohtoja
myöten maan pinnalle suuriin säili-öihin
joiden pohjalle vieraat aineet
jäävät Jäljelläolevaa suolaliuosta
lämmitetään sitten erityisissä pan-nuissa
kunnes siltä haihtuu niin pal-jon
vettä että suola kiteytyy Synty-vien
suolakitelden suuruus riippuu
siitä mihin lämpötilaan suolavettä
kulloinkin kuumennetaan Jos haih-duttaminen
toimitetaan €0 asteen ala-puolella
saadaan karkeata suolaa
mutta jos liuosta keitetään saadaan
bienca suolaa
lämpimissä maissa tapahtuu keit
tosuolan erottaminen merivedestä
Vesi Johdetaan mataliin patoaltaisiin
ns sallineihin hauV Jma
— - „uu „ onkia
usean laiaisen naintur uluin
se joihin mekaaniset epäpuht?
cvat vähitellen jääneet "
M jolsu net muut suolat ovat '-ait-ta"
4 rottuu lopuksi viimeisittä piM- e- tä aluista veden lopuIIIsesU tj
haihduttua keittosuolaa TinU 1 taan kasoihin ja ilnn kostn'
vaikutuksesta eroava keittosnoir
jiuieieiiun vieraat nelpostj jjjj
vat suolat Jolloin Jäljeua Jäi patir
Ktruiusuuiaa
Maailmassa käytetään ruoi- ~-
n 2S miljoonaa tonnia suolaa a valkoista kiteistä alnet' eiki
yksistään ruoan mausteeni Tu
myosKin raana-aineen- a monUsa t lisuukslssa Eikä ole pelkoa eri
loppuu kesken sillä aina h Ioj-- jj
valuu takaisin mereen
Kissa syttyi tuleen --
vahingot $1000
Buffalo N Y — Kissa jrki t
kuuman uunin lähellä syttyi Lsi
na tuleen William Murrayn kota
Se hyppäsi sanomalehtipaperr
'päälle Jotka syttyivät palasit
Murrayn vaimo nyrjäytti naXkts
ja sai muita vammoja kun hin b
päsi alas toisen kerroksen Ikkuran
TlMillrnMaflVn WaM1 nlU---- l—-i- n 1 liAA 4M1- - _ VVV jvuti q
hlngon Kissaa el löydetty mirä
senjälkeen kun liekit oli simrnöei
Kullan tuotantoa i-- 1 hennetään Australiani
Melbournesta Australiasta Ca:
tetaan hallituksen selittäneen Via
rian kultakaivoksille että koski h
ta on hyvin pienestä merkltjlwr
sodanaikaisessa taloudessa jota
Yhdysvaltain kanssa tehdyistä k
naus- - ja vuokraussoplmuksista tz
1 australialaisen teollisuuden tirr
' tehdä mitä suurempia uhrauksia e
voiman säästämisessä sotatoimiin
varten Jo nyt mainituilla kuluh
voksilla ovat työt olleet hyvinkin
hissä koska työläiset ovat illrtji"!
tärkeimpiin teollisuuksiin taikka ]
lustusvolmlln
La Guardia kiittää
Canadaa
Selitti Canadan tekeviin yhtl F'
kuin satamlljoonaisen kmun
New Yoiklsta Ilmoitetaan ti I
F La Guardia New Yorkin Usl
slnmaiurl ia vakinaisen puoltaa
lautakunnan Jäsen palasi Caiatol
niin lausui hän että monet
ulkopuolella Canadan eivät käsitä i
tä tosiasiaa että Canada vanui
väkiluku on ainoastaan niin
kuin suur-Ne-w Yorkin suorittu
tateolllsuuöessa sadan miljoonasi
rulsen kansan osaa Canadalalset '
kevät hyvän työn sekä teollisuus:
tannossa että armeijan uumaa
hän lausui
Nimittävät LewiiU
"Fyyrerikir
New Yorkista Ilmoitetaan el--
1
sl I-ew-isln
kaivosmiesten
nnntanut kanteen Leist N3!
vaatien hänet palautumaan ] iil H VM lupakirjan Jonka Leis i
siltä syystä että unio ei w— -
wlsln antamien määrä tn --
Union virkailijat nlmittirät wr
-- fvvrprikut la syyttävät Urf
tannato nt n rvlTlTlt ittlVlIl KT'']
sessä oleva unio on ValTOsnJ
paikallisosasto No- - 121 3 "B J
presidentti Samuel Macnui r
„ i„„iifon nttamlnen Bti3
Hitlerin tapainen teko ja 1 'j
"ainoa paikallisosastomme
„ „s kannatti Dresidests x
seveltla Ja kansallisen LlO:s 1
politiikkaa''
Ent pääministeri
gittu Egyphw
--- i~ iimnitetaan tt J
Eeyptln hallituksen M0''1
Maher Fasna josa u i
_ _ rrittf- l- sooan ainaessa u" — - r
ollen valtion turvallin-mlsmääräykse- n
antoi
nöori Nahas rasha
K -- KW Ruotsille to
New Yorkista iimou- --
(ti
jj
tuntijain lausunee" - fj!rd
Ruotsille on todelliia J
on valittavanaan vain f
ehtoa: joko ptiMioMTa
jtyksla taikka sitten ott
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, April 11, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1942-04-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7000985 |
Description
| Title | 0132a |
| OCR text | t Y mv LAUANTAINA MUHTKC U IV— SATUMAY AFNL U NO 441 fHPAASANA (mE MtEM) Nawpaar PmMIsIkmJ v#ry Tuaaday Thur Jay and StUuraty by Th Vapaa aaa Fraaa Llmlfcd Toronto out UNO UNHOLA Prtaldant VAfNO MALMIVUORI Manaa" REYNOLD PEHKONEN Edltor tlvato Addroaa of Proaldsnt: 4 Soho SL Toronto OnL uslnaaa and Editorisi Dapart-- monta: MO tpadlna Avo Toronto Ont Phono WA 7721 Roglatarod aa socond-clas- o mattor January 1th 1932 at tho Poat Offloo Popartmort Ottawa OnL ubaerlptlon rataa In Canada and Unltod Utta: Par Ytar 376 dix Montho 2X0 Thrao Montha 100 In othor Countrloa: Par Yoar U00 Ix Montha 1280 aaministen Kingin puhe Liittohallituksen pääministeri King piti tämän viikon tllstal-lltan- a radio-puheen Jossa hän teki vetoomuk-sen äänestäjille Canadassa päästä-mään hallituksen vapaaksi lupauk-sestaan koskien pakollista aseve-lvollisuutta merentakaisessa palve-luksessa Hän kchoittl äänestäjiä tulevassa kansanäänestyksessä an-tamaan "yes" vastauksen siten va-pauttaen hallituksen lupauksistaan Pääkohdat hänen puheessaan käsit-telivät seuraavia: Että hänen lupauksensa pakollis-ta asevelvollisuutta vastaan meren-takaiseen palvelukseen oli tehty yh-tenäisyyden säilyttämiseksi Cana-dass- a ja että hän ci usko että parla-mentti olisi voinut antaa pikaisen ja täydellä sydämellä tehdyn hyväk-symisen sotaan osallistumisesta el-lei tuollaista lupausta olisi ollut olemassa Että tämä lupaus joka annettiin yhtenäisyyden säilyttUmiscksi on muodostunut nyt rilta-asUk- Jl Ja uh-kaksi yhtenäisyydelle Ja lisäksi vää-rinkäsitysten lähteeksi toisiin mai-hin nähden Että kun lupaus on kuitenkin hal-lituksen antama Ja Jos re rikottai siin ilman äänestäjien puoleen kään tymistä aiheuttaisi se sm että sil-lä el menetettäisi ainoastaan luotta-musta hallitukseen mutta myöskin niihin perinteisiin nähden Jaita se ylläpitää Että missään tapauksensa hän el usko että parlamentti olisi voinut hänet lupauksestaan päästää el sii-näkään tapauksessa vaikka se olisi tapahtunut ylivoimaisella enemmis töllä Että vapauttamalla hallituksen lupauksestaan valitsijat eivät tule sillä ottamaan Itselleen edesvastuu-ta siunaukseen pakollisen asevel-vollisuuden mutta tulevat yksinker-taisesti vain vapauttamaan hallituk-sen kädet päättämään asioista sen mukaan kuin tarve vaatii edesvas-tuu jääden hallitukselle tehdä esi-tyksiä parlamentille missä kalkki esitykset keskustellaan Ja päätetään kansan omien edustajien toimesta Että on tarpeellista hallitus va-pauttaa lupauksestaan jo siltäkin syystä koska sota roi laajeta myös-kin Canadaan ellei vihollista voite-ta muualla ja hallituksella ja parla-mentilla tämän vuoksi täytyy olla vapaudet ottaa minkälaista askelei-ta tahansa mitkä tulevat tarpeelli-siksi puolustuksen hyväksi ulko-mailla Että tämä on cltäkln tarpeelli sempi koska jos sota leviää tälle mantereelle Canada tulee tarvitse- - i maan apua ulkomailta Ja täytyy seat YBekal annan aoHaJata aatttuna da-taa apuaan niille Joihin aa voi luet-taa ja turvata itselleen avuaaaan-nlsa- a Erikoisen suuren merkityksen pääministeri King puheessaan pani yhtenäisyydelle Ja siihen Mitaten hän lausui että: "Kansalle on yksi asia kaikkein tärkein — säilyttää) olemassaolonsa" Maanantaina huhtikuun 27 päjvä-- j rä siis suoritetaan kansanäänestys i siltä josko valitsijat vapauttavat hallituksen sen lupauksistaan Ja tässä äänestyksessä hallitukien ta holta odotetaan myönteistä vastaus-ta Toivottavasti ne Canadan suoma laiset joilla on kansalaisoikeudet ja jotka voivat äänestää täyttävät kansalaistehtävänsä ja äänestävät myönteisesti hallituksen puolesta Hallituksella Ja parlamentilla täytyy todellakin olla näin kriitillisinä alkoi-n- a vapaat kädet toimia nopeasti Ja voimakkaasti maan puolustuksen hyväksi parhaaksi katsomallaan Arabialaiskysymys lä-heise- ssa idassa Tällä viikolla New Yorkissa Ilmes-tyneessä Nevvsvveek-lehdess- ä lausu-taan että Britannialla on edessään läheisessä Idässä yhtä tärkeä prob-leemi kuin Intiassakin alkkakln sil-tä on vähemmän puhuttu Äskettäin Ilmoitetaan Trans-Jordanl- n emiirin lähettäneen Ixmtooseen vaatimuksia että arabialaiset antavat Britannialle täyden tuen sodassa vain siinä ta-pauksessa että Britannia myöntää arabialaisen valtion perustamisen jo-hon kuuluisivat Trans-Jorda- n Pales-tiina Syyria ja Lebanon Tilanne on Riitä valkea että sellaisen valtion muodostaminen nostaisi juutalaiset vastarintaan ja samalla myöskin toi-set arabialaiset jotka eivät pidä e-inll- rin suunnitelmista Aksellvalto-Je- n propagandan myöskin sanotaan läheisen Idän maissa olevan niin voi-makasta että arabialaisten konfe-renssin koollekutsumista suunnitel-laan I-onto-oseen Hassu käänne haastattelussa New Yorkin suuret lehdet eivät ha-lunneet mitään tietoa Uuden Seelannin kehityksettä Äskettäin vieraili New Yorkissa Uuden Seelannin työväenhallituksen ministeri Walter Nash Hänellä oli tavanmukainen haastattelutilaisuus kaupungin sanomalehtien edustajain kanssa Puhuttiin sodasta ja tilan-teesta Tyynenmeren sotanäyttämöil-lä Ja kun haastattelu alkoi muodostua sotakonferenssia muistuttavaksi nltn eräs --Vashln seuralaisista huomautti salavihkaa läsnäolleelle ainoalle työ-äe- n leini en edustajalle että olisi ai-ka puhua Uuden Seelannin jhtelskuu-nalllsist- a oloista ja saavutuksista niin ministeri Nash sai tässä tilaisuu-den selostaa sanomalehtlmlehllle a-olo- lta Hän lausui: "Yes meillä Uudessa Seelannissa on yleinen Ja pakollinen suljettu tyo-maajärjestel- mä Saadakseen työpal-kan Jokaisen miehen täytyy liittyä unloon Me emme pltä sitä tasapuoli-sena että henkilö saa hyvän palkan ja parempien t)osuhtelden edut It-selleen Ilman ettei hän puolestaan anna osaa eduistaan sille järjestölle Joka ne on saanut aikaan Et me emme ole huomanneet että suljettu töpalkkajärjestelmä estäisi sotapon-nlstuksl- a Tuotanto henkilöä kohden meidän maassamme on korkeampi kuin missään muualla maailmassa Yhdysvaltoja lukuunottamatta ja me ajattelemme että Järjestyneitten työ-läisten yhtelshecgellä on suuri osuus tähän saavutukseen pääsemisessä" Seuraavana päivänä New Yorkin pälvälehdet otsikoivat haastattelun että "Uusseelantilainen hyväksyy MacArthurin muuton" Sanakaan el mainittu suljetuista työpalkoista Hi mtnkäänlatsta mainintaa niistä yh-telkunnallls- lsta saavutuksista Jotta uus seelantilaiset ovat saavuttaneet sodasta huolimatta Jos Nash olisi lausunut jotakin suljettuja työpalkko-ja vataan niin voitaisiin melkoisel-la varmuudella sanoa että se olisi näissä päivälehdissä otsikoitu Tilatkaa VAPAA SANA "Krltffrl Hah—" atoysjajaM f IBKaaBaaHBaaBaaGEaBaa) Iba S9BBBBBBBBPErBBBBMVaasavBBaraHBraar Ha äfflEVssOa jC v TLLsiiliiiiH Pakinajuttuja Tällä kertaa puhumme pari sanaa sotapojista Olemme tässä lehdessä aikaisem-min kehoittaneet suomalaisia eri puo-lilla Canadaa tehostamaan toimin-taansa Canadan armeijassa olevien suomalaisten sotapoikien muistami-seksi paketeilla ym Näyttää kuitenkin siltä kuin kalkit la paikkakunnilla ei olisi muistettu tehdä keholtuksemme jälkeen Toimituksessamme kävi nimittäin eräänä päivänä tällä viikolla pastori Lappala Ja hän kertoi tapauksen Jo-ka kannattaa saattaa suuren yleisön tietoon Hän oli nimittäin sattumalta tavan-nut erään Canadan armeijassa olevan suomalaisen sotilaan Sotilas oli ker-tonut olevansa Suomessa syntynyt Ja liittyneensä Canadan armeijaan va-kaalla mielellä demokratiaa puolusta-maan Hän oli pastori Lappalalle lau-sunut miten suuresta merkityksestä sotilaalle on paketti taikka muu lahja pienempikin silloin tällöin Sotilas oli sanonut että heillä sotaväessä el ole mistään puutetta Joten näitä ulko-puolelta tulevia el odoteta sen vuok-si että ne olisivat erikoisen huuta-vaan tarpeeseen mutta asialla on mo-raalinen puolensa Poika oli kertonut että hän on ol-lut sotaväessä Jo seitsemän kuukaut-ta eikä hän ole kertaakaan saanut ulkopuolelta mitään lukuunottamat ta tietysti joskus omaisiltaan saa-miaan kirjeitä Ja tämän seikan nuo-rukainen oli selittänyt vaikuttavan sotilaisiin Ikäänkuin heidät olisi un-hoitettu kokonaan Ja että puheet de-mokratian ja vapauksien puolustami-sesta alkavat sotilaasta tuntua varsin tyhjiltä kun hän huomaa että hänet on unhoitettu aivan kokonaan sen Jälkeen kun hän on armeijaan liitty-nyt Pastori Lappala kertoi että pojan lausunto teki häneen syvän vaiku-tuksen Emmekä me sitä erällekään kun asiaa vähänkään ajattelee Canadan sotavoimissa on tuhansit-tain suomalaisten poikia sekä tässä maassa että Suomessa syntyneitä Ja olemme melkoisen varma että mo-nellakaan paikkakunnalla el ole kiin-nitetty lainkaan huomiota näille po-jille pakettien lähettämiseksi Heidät on tosiaankin yksinkertaisesti unhoi-tettu suuren yleisön taholta Hieman myrkyllinen lausunto Crippsistä AVlndsor Star kirjoittaa hieman myrkylliseen äänensävyyn Sir Staf-ford Crippsistä hänen äskeisen lau-suntonsa Johdosta että Yenäjä tulee hallitsemaan sodanjälkeistä Europaa Lehti kirjoittaa: "Sir Stafford Crlppsln lauunto et-t- ä Neuvosto-Venäj- ä tulee hallitse-maan sodanjälkeistä Curopaa on DeVVltt Mackenzlen mukaan "liikaa englantilaiselta" Ei kuitenkaan muu-taman lajin englantilaiselta Sir Staf-ford Jonka vasemmistolainen painos-tus pakolttl Churchillin ottamaan hai litukseensa on yksi noista englanti-laisista Jotka Ihailevat Neuvosto-Venäjä-ä palavammin kuin he ihailevat Englantia Pasifisti Ja Jälleenaselstau-tumtse- n vastustaja joka olisi asetta-nut Britannian paljon parempaan ase-maan saadakseen kepistä pitemmän pään kuin lyhyemmän tämä punainen stnlverikkö pullahti pinnalle pippuri-sena patriocttl-- a ainoastaan silloin kuin natsi-kommunlstln- en ystävyys slkrl laskea ja näyttää merkkejä murskautumisesta Meillä on Huuta-mia heistä myöskin täällä" Torontossa toimiva suomalainen Punaisen riistin osasto on tehnyt päätöksen että sen toimesta tullaan Canadan armeijassa ilmavoimissa Ja laivastossa oleville suomalaisille nuo-rukaisille lähettämään lahjapaketteja ja multa tarvikkeita ja me keholttal-slmm- e kalkkia kansalaisiamme ylt Canadan seuraamaan tätä esimerkkiä Ottakaa itsekullakln paikkakunnal-la selvää ketä suomalaisia poikii sieltä on sotaväessä hankkikaa hei-dän osoitteensa Ja kerätkää kahvlal-sill- a Iltamilla taikka muilla keinoilla rahaa ja lähettäkää pojille lahjapa-ketteja lukemista Jne Antakaa sotilaspalveluksessa ole-vien polklemme huomata ettei heitä sentään ole unhoitettu Muistakaamme sotapoiktamme! Kiviperän Pekka Simcoen lehti pahana farmikaupoista Simcoe Reformer Ont kirjoittaa seuraavaan' tapaan farmien myynnin suhteen läheisillä paikkakunnilla: "Meille on Ilmoitettu luotettavalta taholta että viimeisten kahden kuu-kauden kuluessa 123 farmia Norfolk Countyssa on vaihtanut käsiä Tästä luvusta SO prosenttia eli 100 farmia on Joutunut ulkomaalaisten käsiin Nämä numerot ovat hämmästyttäviä ja lisäksi vieläkin enemmän siksi koska ne eivät edusta jotakin erillis-tä tapausta mutta sellaista liikettä Joka on ollut käynnissä jo pitemmän aikaa ja joka näyttää saavuttavan vauhtia jatkuessaan Se on sen vuok-si vakavan huomion arvoinen" Kulkuri hämmästytti oikeuden New marketissa Ont oli polltslol-keudess- a syytettynä Irtolalsuudesta Sylvester Tobln niminen 27-vuod- en ikäinen kulkuri Hän selitti oikeudel-le että Torontossa hänet oli tuomit-tu jo ennen Irtolalsuudesta kymme-neksi päiväksi vankilaan Polllsltuo-niar- l määräsi hänelle nyt 15 päivää vankeutta taikka vhden dollarin ja kulut sakirba Tobln kysyi että pal-jonko kulut ovat Ja kun kuuli sum-man kalvot taskustaan setelipinkan Ja maksoi sakon kuluineen marssien sitten mahtavana ulos oikeudesta tuomarin Ja oikeudenpalvelijin kat-sellessa hämmästyneenä hänen Hollantilaiset haluavat sotalaivoja New Yorkista Ilmoitetaan että Hol-lannin hallitus on kääntynyt Yhdys-valtain hallituksen puoleen pyytäen sitä luovuttamaan hollantilaisille me-rivoimille kaksi risteilijää Ja muuta-mia hävittäjiä Hollanti osti Yhdys-valloista ennen Jaavan valtausta 100 milj dollarin arvosta käteisellä tar-vikkeita mutta näitä ei ehditty kul-jettaa Nyt Hollannin hallitus haluaa vaihtaa nämä tarvikkeet sotalaivoi-hin Uskotaan kuitenkin että Yhdys-valtain laivasto el kauppaan VappumielenosoituksU et New Yorkissa New Yorkista ilmoitetaan että ta-vanmukaisia vappumlelenosoltuksla el tulla New Yorkin työväenjärjestöjen taholta tänä vuonna järjestämään lainkaan Mhä tiedämme suolasta Vaikka keittosuola on sivistyskan-sojen jokapäiväinen tärkeä ravinto-aine niin on olemassa sellaisiakin al-haisella sivlstysastcella olevia kan-soja jotka eivät käytä stiVaa laisin-kaan Ja joista sen käyttäminen suo-rastaan näyttää olevan vasten-mielistä Koillis-Aasias- sa asuvat kamtshadaalit kuuluvan paljrn suu-remmalla nautinnolla syövän mä däntynyttäkin kalaa kuin suolattua Useat Pohjois-- A menkan intiaanihei mot eivät myöskään välitä uolasta ja eteläisellä puoliskolla maapalloa hottentotit Ja Valaslahden rannalla asuvat bushmannit ovat eittosuo!aa halveksivia kansoja Historian mui naiset vaeltajakansat elivät etupääs-sä raa'asta paahdetusta lihasta ja maidosta ja täten heidän ravlnnos-saa- n oli se määrä suolaa minkä ruumis tarvitsee Mutta kun Ihminen alkoi svödä keitettyä lihaa leipää Ja kasviksia vaatii ruumis suolan mausteeksi Ja tästä voidaankin päätellä että suolan käytön alkami-nen on usein ollut sellainen rajata-pahtum- a kansojen elämässä jolloin ne ovat luopuneet vaeltavasta elä-mäntavastaan Ja pysähtyneet vilje-lemään maata siis sivistyneet Suolan valmistustakaan ei näm ollen siis ole harjoitettu aikojen a-lu- sta kuten äkkipäätä o'dsl voinut luulla vaan se on melkoisen nuorta perua Vanhat k'rjatiedot suolastr ovat hyvin niukat Raamatussa on Jobin kirjan kuudennessa luvussa maininta suolasta: Job raiska ky-syy "Syodänkd mautonta ilman suo laa ja onko maku munanvalkua-isessa?' mikä on ehkä luettava van-himpien suclan käyttöä muinelslna aikoina koskevien kirjoitusten Jouk-koon Ajankohta on noin 20u0 vuot-ta e Kr Vanhalla ojalla suola oli 'tallista tavaraa Välimeren rannalla asuvat kansat valmistavat sitä ja sieltä se kulkeutui pitkiä matkoja eri maan osien lävitse ja vaihdettiin muihin tuotteisiin hyvällä hinnalla Itämai-den suuret kauppatiet ovatKin saa-neet alkunsa suolan kuljetuksesta Täten on myös selitettävissä suolan suuresta arvosta Johtuneeksi monien kansojen kanssakä misessä vieläkin vallitseva vanha tapa "suolan Ja lei-vän" tarjoamis-st- a todellisen ystä-vyyden merkkinä Ja kun arabialai-set sanoivat toisilleen että heidäi välillänsä oli suolaa merkitse se Jo sangen vankkaa ystävyyttä Mutta nykyajan ihmisen ei tarvit-se ainakaan hinnan kalleuden vuok-si olla suolaa käyttämättä sillä niin runsaasti ja halvalla sitä saadaan tuotetuksi Eri kansat lisäävät sitä luokaansa erilaisia määriä aina ta-pojen- sa ja tottumustensa mukaan Niinpä lasketaan että jokainen täy-sikasvuinen ranskalainen ja saksa-lainen käyttää noin 17 grammaa suo-laa päivässä kun taas englantilaisen lasketaan samassa ajassa nauttivan noin 44 grammaa Suolaa on maailmassa paljon mut-ta paljon sitä tarvitaankin Maan al-la sitä on monissa paikoissa paksui-na kerroksina vuorisuolana ja me tet ovat mahtavia suolaliuoksia sillä merivedessä lasketaan olevan 30 grammaa suolaa litraa kohti Vielä Rooman maailmanvallan alkuaikoina harjoittivat suolanvalmlstusta vain Välimeren rannlkkokansat mutta vä-hitellen sen valmistus levisi kaik-kialle missä vain oli riittävän suo-laista merivettä Suurimmat suolaa valmistavat maat ovat nykyisin Yhdysvallat Sak-sa Englanti Venäjä Ja Ranska Wlc-llczk- an kaivoksilta Karpatellta on vuorlsuolaa kaivettu jo seitsemäu vuosisataa Ja yhä sitä vain riittää vaikka palkotellen on jo tunkeuduttu Jopa kolmen kilometrin syvyyteen saakka Ja Amerikan Texasin suola-kaivoksien syvyyttä ei ole koskaan vielä pystytty arvioimaan niin pak-sut ovat siellä suolakerrokset Kai-voksilta saadaan suola siten että pumpataan vettä putkilinjoja pltktu syvälle maan uumeniin ja sitten tä-mä vesi suolalla kyllästyneenä pum-pataan takaisin toista putkijohtoja myöten maan pinnalle suuriin säili-öihin joiden pohjalle vieraat aineet jäävät Jäljelläolevaa suolaliuosta lämmitetään sitten erityisissä pan-nuissa kunnes siltä haihtuu niin pal-jon vettä että suola kiteytyy Synty-vien suolakitelden suuruus riippuu siitä mihin lämpötilaan suolavettä kulloinkin kuumennetaan Jos haih-duttaminen toimitetaan €0 asteen ala-puolella saadaan karkeata suolaa mutta jos liuosta keitetään saadaan bienca suolaa lämpimissä maissa tapahtuu keit tosuolan erottaminen merivedestä Vesi Johdetaan mataliin patoaltaisiin ns sallineihin hauV Jma — - „uu „ onkia usean laiaisen naintur uluin se joihin mekaaniset epäpuht? cvat vähitellen jääneet " M jolsu net muut suolat ovat '-ait-ta" 4 rottuu lopuksi viimeisittä piM- e- tä aluista veden lopuIIIsesU tj haihduttua keittosuolaa TinU 1 taan kasoihin ja ilnn kostn' vaikutuksesta eroava keittosnoir jiuieieiiun vieraat nelpostj jjjj vat suolat Jolloin Jäljeua Jäi patir Ktruiusuuiaa Maailmassa käytetään ruoi- ~- n 2S miljoonaa tonnia suolaa a valkoista kiteistä alnet' eiki yksistään ruoan mausteeni Tu myosKin raana-aineen- a monUsa t lisuukslssa Eikä ole pelkoa eri loppuu kesken sillä aina h Ioj-- jj valuu takaisin mereen Kissa syttyi tuleen -- vahingot $1000 Buffalo N Y — Kissa jrki t kuuman uunin lähellä syttyi Lsi na tuleen William Murrayn kota Se hyppäsi sanomalehtipaperr 'päälle Jotka syttyivät palasit Murrayn vaimo nyrjäytti naXkts ja sai muita vammoja kun hin b päsi alas toisen kerroksen Ikkuran TlMillrnMaflVn WaM1 nlU---- l—-i- n 1 liAA 4M1- - _ VVV jvuti q hlngon Kissaa el löydetty mirä senjälkeen kun liekit oli simrnöei Kullan tuotantoa i-- 1 hennetään Australiani Melbournesta Australiasta Ca: tetaan hallituksen selittäneen Via rian kultakaivoksille että koski h ta on hyvin pienestä merkltjlwr sodanaikaisessa taloudessa jota Yhdysvaltain kanssa tehdyistä k naus- - ja vuokraussoplmuksista tz 1 australialaisen teollisuuden tirr ' tehdä mitä suurempia uhrauksia e voiman säästämisessä sotatoimiin varten Jo nyt mainituilla kuluh voksilla ovat työt olleet hyvinkin hissä koska työläiset ovat illrtji"! tärkeimpiin teollisuuksiin taikka ] lustusvolmlln La Guardia kiittää Canadaa Selitti Canadan tekeviin yhtl F' kuin satamlljoonaisen kmun New Yoiklsta Ilmoitetaan ti I F La Guardia New Yorkin Usl slnmaiurl ia vakinaisen puoltaa lautakunnan Jäsen palasi Caiatol niin lausui hän että monet ulkopuolella Canadan eivät käsitä i tä tosiasiaa että Canada vanui väkiluku on ainoastaan niin kuin suur-Ne-w Yorkin suorittu tateolllsuuöessa sadan miljoonasi rulsen kansan osaa Canadalalset ' kevät hyvän työn sekä teollisuus: tannossa että armeijan uumaa hän lausui Nimittävät LewiiU "Fyyrerikir New Yorkista Ilmoitetaan el-- 1 sl I-ew-isln kaivosmiesten nnntanut kanteen Leist N3! vaatien hänet palautumaan ] iil H VM lupakirjan Jonka Leis i siltä syystä että unio ei w— - wlsln antamien määrä tn -- Union virkailijat nlmittirät wr -- fvvrprikut la syyttävät Urf tannato nt n rvlTlTlt ittlVlIl KT''] sessä oleva unio on ValTOsnJ paikallisosasto No- - 121 3 "B J presidentti Samuel Macnui r „ i„„iifon nttamlnen Bti3 Hitlerin tapainen teko ja 1 'j "ainoa paikallisosastomme „ „s kannatti Dresidests x seveltla Ja kansallisen LlO:s 1 politiikkaa'' Ent pääministeri gittu Egyphw --- i~ iimnitetaan tt J Eeyptln hallituksen M0''1 Maher Fasna josa u i _ _ rrittf- l- sooan ainaessa u" — - r ollen valtion turvallin-mlsmääräykse- n antoi nöori Nahas rasha K -- KW Ruotsille to New Yorkista iimou- -- (ti jj tuntijain lausunee" - fj!rd Ruotsille on todelliia J on valittavanaan vain f ehtoa: joko ptiMioMTa jtyksla taikka sitten ott |
Tags
Comments
Post a Comment for 0132a
