0178a |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
rrlj%lk Jhh 'M toa kt h "v r „ näx- - a '§§ ii siw mU' 4XMJXU?sj4s Am Uw am A€ Jlmli42jsiiwe4PUAiv —Aca~iw r "Ä"—i! i ! IRMA ANDERSIIN: KeAu Alwena Olen sietänyt kalajuttuja koko ke-sän ja syksyn Omasta mielestään suuret kalamiehet niitä ovat kertoil-leet ja missä kaksi tai kolme sel-laista on yhtynyt nolla oi kalavai-heldenvyö- ry vierinyt eteenpäin pe-loittavana vauhdilla Kunnes eräänä päivänä muudan eikalamies hermos-tui näihin lörpötyksiin ja tokaisi vi-haisesti: "Miksi et £inä kerro omaa kalajuttuasi? Se on paljon hauskem- - pi kuin näiden toisten ja sitä paitsi se on tosi minkä minä Itse voin todistaa Eivät vain yleerä ole ot-taneet uskoakseen kun olen kerto-nut mutta ehkä nyt uskovat joa näkevät mustaa valkoisella" Niinpä niin Olihan ehdotuksessa ajatusta varsinkin kun kesällä har-mikseni näin erään päivälehden pal-stoilla samantapaisen suurena uuti-sena Ja minulle so jo oli monen vuo-den vanha juttu Kuulin kerran kauan aitten ker-rottavan eräästä ministeristä jonka oli onnistunut kesyttää kaloja Eläin kunta yleensä lukuunottamatta käärmeitä rupikonnia Ja akorpionc ja on lähellä sydäntäni ji &lksi asia oitis kiinnosti minua En arvellut ministerin olevan erikoisasemassa eläinkuntaan nähden ja siksipä kat soin oikeudekseni yrittää samanlals ta kesytystolmlntaa Ministeri oli vain naputellut laiturin nokassa ja välillä vähän polskutellut ja ahtä se oli alkanut Suvisena sunnuntaleh toona ihailin kuvaltani veden tum massa kimmeltävässä kalvossa ja muistin ministerin temput Aloin m- - putella noin hiljakseen vain Ja sitten polskuttelin välillä Ei el ml tään Jatkoin harjoituksia tarmok kaastt Jopa vilahti siitä läheltä sellainen keskikokoinen peto Nau-ratti Kala näkyy olevan utelias kuin lapsi Naputtelin polskuttelin Folskuttelin naputtelin Taos vilah-ti rari kolmekin Näin Jatkoin useana päivänä ja aina ne tulivat rohkeammin Ja rohkeammin Iltana Ihanaisena tarjosin niille leipää hei tln siihen lähelle pieninä palasina Ahneina ne hyökkäsivät ottamaan mutta sylkäisivät ulcs Mietin Ja menin kalvamaan jonkin lieron Heitin veteen kuinka ne hyökkäsi-vätkää- n ja nielaisivat yhtenä sie-mauksena Huh! Voin melkein pa-hoin Meistä tuli kalojen kanssa yhä paremmat ystävät Varsinkin yksi niistä — alncnalsia ne yleenä olivat — erottui muista kummallinen pys-tyasentonsa vuoksi Se tähysti vaki-tuisesti siinä laiturin nenäs3t Kat-selin uteliaasti ja odottavasti ylös-päin ja kun tulin se innoitut niin että melkein heilutti häntäänsä Ris-tin sen Pekaksi sen minUUtln Pe-kan kaimaksi Ja rekka alkoi tulla kerrassaan leikkisäksi Kun uittelin Jalkojani laiturilta saapui Pekka "nuuskimaan" varpaitani # Välillä oikein haukkasi niitä pllailevasti Mutta eihän Pekka-ressull- a hampai-ta ollut Joten sen puraisu el muuta kuin hiukan kutitti Naukin pistin etusormeni veteen Ja raaputtelin Pekkaa kylkeen Nyt oli Teltan vuo-ro nauraa Yhä veikeämmln se hei-lutteli häntäänsä ja alkoi leikkiä piilosillaoloa Hävisi tuon tuostakin Ja ilmestyi mitä odottamattomiin-mlst- a paikoista haukkaarnain var-paitani AI miten hauska Juttu syn-tyikä- än tästä Pekan Ja minun ystä-vyydestä Tarjoilin sille turhaan ruo-kaa leipää keksiä makeisia kerran lusikalla piimääkin Kyllä se suuhun-sa otti mutta varsinkin piimästä se loukkautul kovasti Kulautti sen näet suuhunsa Innokkaasti mutta se lie-nee ollut liian hapanta koskapa voi-malla Ja väellä sylkäisi sen ulos loi minuun murhaavan katseen Ja souti äkäisin nykäyksin pois Kerran sitten taas pisti päähäni tarjota Pekalle liero suoraan kädes-tä Ja e nappasi kuin nappasikln Ilman muuta kouristi sormistani suu-hunsa AI Ihme kuinka hauskaa se minusta ©IL Aloin syöttää Pekkaa vakituisesti pari kolme kertaa pät-Täs- sä Ja se söi söi Ja paisui sil-missä Mutta se sei kilpailijoita Kerran kun taas kaikessa rauhassa syöttelin Pekkaa ampuukin laiturin alta iso peto kuin torpedo konsanaan ja oli viedä koko käden mennessään Huh! Olin säikähdyksestä pyllähtää veteen Tästäkin torpedosta tuli va-kituinen asiakas Tästä ja monesta muusta sillä ahmattien luku kasvoi kasvamistaan Kesän lopulla laskin niitä olevan jo kokonaista 15 J? kaikki ne söivät kädestä kuin koirat Koko laiturin ympärystä oK yhten kiehuvana kalasoppana Ja Kateelli-sia kamalan kateellisia ne olivat toisilleen Isommat hätistellvät Pek kaa pois Ja Pekka taas pienempiään Ja lieron nappasivat toistensa suis-ta niin että lieroparka lopulta kat-kesi Entä oman talon ja naapurita-lon ympärystät! Ne oli kuin kranaa-tilla räjäytetty Istuskelin päiväkau-det tunkioita kaivellen ja jos vie raita ylipäänsä uskalsi tulla pako-tin heidätkin noille tuoksuville lä jille töihin Sillä kalaiset ystävämme kiljuivat nälkäänsä ja niiden täytyi saada Kun oma sekä naapurin tun-kio oli tyhjäksi tongittu siirryin naa-purin kanalaan Kanat olivat tästä oikein innoissaan Ja tarjoutuivat yh-teistyöhön Raaputtelivat haltiois saan takajaloillaan ja yllä sieltä herkullisen mullan syvyyksistä liero ja ilmestyi Mutta kanat o=klttautui vat mitä kleroimmlksl tovereiksi Äl-kää luulkokaan että ne lieion löy-dettyään tassuttivat tyytyväisenä luokseni tarjotakseen löytönsä myö tätuntoisena tervehdyksen! kalays-- täviileni El ollenkaan Kovasti ku risten ja kotkottaen ne hotkaisivat herkkupalat suuhunra EivätKä vain omaansa vaan myöskin sen mitä it-se onnistuin löytämään Meille syn-t- yl kanojen kanssa ankara riita Ja rähinä Ja niin vain kävi että kanat karkottivat minut tarhastaan Kerranpa cl Pekka saapunutkaan El tullut moneen päivään Olin oikein murheissani Pekka oli Käynyt vält-tämättömäksi lelkkttovertkseni Syytä en voinut ymmärtää Eräänä päivänä se kuitenkin taa ilmestyi Ja minkä näköisenä Oli kuin olisi Jyrällä porhallettu r itkin sen pientä naamataulua Se oli isorckkolsen nä-köinen mutta tosiasiassa olivat suo mut sen kuonosta hankautuneet pois Ja alahuuli roikkui riekaleina Pekka raukka! Se oli todennäköisesti tehnyt ongen tuttavuutta Mutta kuinka sen oli onnistunut livistää ci taru kerro Minua ihan Itketti Ja entistä hellemmin sitä hoivailin Hiukan se alussa aristeli Ja varsinkin oli sn valkea saada alahuuleltaan syödyksi Mutta hyvässä hoidossani Ja vahval-la ruoka- - so llerojärjestelmällänl se Se Olli oli niin mukava kaveri Mal-Jall- e Joo-- o Pikku Olli kasvoo Ja kun se tuli isoommakst sellaasekst hevoosen pään kokoosekst rupes OHI tuumaat-bo- n eslkoosensa tulevaasuutta "Mikä siltä tuloo?" "Trenkl?" Fälttäystä on maan Jusslilla pallon On Maamlähen kullan ajoo välipä-look- si Saven ravan ja hlaran ajua talavella Haloonhakkuuta Tyätä on vaikka kuinka pallon Mutta sen maallinen omaisuus el siltä kartu "Et litä trenklä tuu!" "Kl mun Ollin trenkää hlkthatus ahamaasta atcriootanta!" "Mutta mitäs muuta mä tohorin tulevaasuurelta sille orottaa?" Maljan kans siltä "toosathlln" Joka Ilta encenkun nukkumisesta tuli mi-tään Se oli niin sopivaa slällä l&m-pööst- en tällyyjen alla Malja niin lä-hellä jutella — suunnitella tulevaa-suutt- a Sitä maallista tulevaasuutta! El ne huaannu sen enempää! Tuli niistä jutuusta lopultakl Jota kin valamista Joo! Kanaata Vlaras maa slällä jossakl kaukana Isoon meren takana' Mutta sen rahan pua-lest- a "se oli unelma Taa" Nllnku lau- - luskl! Malja sanoo Ollille että tnee aä Isännän puheellen ja kysy siltä kuin-ka rahaa voi saara nimen päälle Maljan piti sanua sama asla monta kertaa pälväs kokonaasen viikon ajan _ - — - " — _ _ - — _ ____ _ Merkki yöksy pommitta jaan ssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss SBBBBBBBBBBHnHSBpSS& BSBBBBBBBBBBBBBBBBBBSSBBBBBBlV flUsiiiiiiim sX "£lf'fSlmTb Jt IBBHBBiBlBiBiBiBiBiBHBBfBtBiBnBiHBBBiiBiBiBiBiBiBiBiViS I 1r 'Jk 3V- - ' K '!HiW! l "# w "ST 4fcB9a f m LiiLH Jk ft SlBP" P - f JK i lräsSSSSSSjl mk LiiiiiiiiiiiiiiiiiH BV Wl+ M" --Lii-iiiiB iiiiiiiiiiiiiiiiiM F m iiiiiiH mk B fäflp Hwv'„ JLliiiiiH PiiiiiHiLiflk T£&Sstfv &KLtäik iliiiiiiiiiiiiiii& 21 ?Bps ifc-- - Mt-VLiiiiiiiiiiiiiii- iiiH H VJJJJl kliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiVhk ' fillllllllllllllllllllllllllHL "&?& f " ?r rysjjsssMBkiiiiiiiiiiiiiiiBi riavv&AarlMlllkllililililililililililililililililililiHV ~- - '?' hv iirCsiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiBkiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH iSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSk sjtb-iJ-- 4' jMBUVMM Kuvassa Frances McConnell yksi monista nalstyölältista Vultee Alrcraft Companyllä valmistaa brittiläisen tunnusmerkin syiSksypommlttajan kylkeen ennenkuin se lähetetään rintamalle vähitellen alkoi taas parantua ja oli ennen pitkää niinkuin ei mitään oli-si tapahtunut Huuli jäi kyllä aika pahannäköiseksl mutta naama para-ni asteittain Eräänä päivänä taas el yltävistäni tullut yksikään Ei vaikka kuinka olisin houkutellut ja lieroilla maani-tellut Polskuttelin polskuttelin Ja yhtäkkiä porhaltaa siihen kammot tava peto iso haukkl Ahaa! Siinä syy! Se kurja konna oli keksinyt saavansa oivan ja Ilmaisen kalapäi-vällise- n tästä laiturin nokasta Rai-vostuin! Kävin kielimässä naapurin sedälle Setä pani heti suuren katis-kan juuri siihen palkkaan missä pe-to oli näyttäytynyt Tuskin maltoin yötäni rauhassa nukkua Ja seuraa-vana aamuna aikaisin rymysin jo tuloksia tutkimaan Eläköön! Siellä räpisköi kiukkuinen eläin edellisen illan hauki joka ystäväni oli pois karkoittanut Riemuni oli äänekäs Ja rajaton Ja tyytyväinen oli setäkin kun näin sat Ilmaisen haukipaistin Ja heti kohta palasivat kalaiset ystäväni entisille ruokapalkoilK-e- n Sopua Ja syöttelyä jatkui Leikimme yhdessä Uimme yhdessä Hauskaa oli Otin niitä vuorotellen käteenlkln Ja nostin ylös Eivätkä ne panneet pahakseen Kunnes lierot alkoivat loppua Kaivelin kivien Ja krntocn alta Tongin rannoilta Ja sammaleis-ta Löytyihän niitä silloin tällöin Onneksi tässä tapauksessa loppui suvikin Syksy ja talvi laskeutui kai ennenkun Olli sai rohkeuren kartutet-tua sille asteellen että tohti lakkian-sa kourls pyäritellen mennä Isännän kamarhin Sllimät alaas kattoen se sltte kysyy että Hätääkö Isäntä kuin-ka mä voisin saara tarpbekst rahaa Amer-iika- n kyytiä varte Isäntä oli niitä vanahan alkaasla rehtiä ralählä joka luattaan Ollhln "sellini sille kalkki temput ja konstit Ne tuntuu Ollista sellaasllla Kyllä s'oll siltte pallon valklampaa ymmär-tää kun raamattu Isäntä joutuu anthon monta selitystä ja raamathun OHI tarrtttl vaan yhyren Mutta sen Olit tajutkin Ollin raha-asiaa- n Tm märrys oli takkuunen mutta raama-tun pasmat oli selevät Olihan Olli ollu kalkilla ktnkeriillä ja rlpplkou-lu- s — oli kastettu ja rokotettu t Se isäntä sanoo JotakL että pitää mennä pankhln Ja kysyi vekselllo-tnakctt- a Vekselllomtke Se on niin ku rautatuin riihinkin Mutta OHI luattl lsänthän nllnkun karoo suurhln sarThlnsa ja teki nllnkun k&skethln Pankts piti sanua oma nimensä Ja takuumläste nimet Ja mitä Olli rahal-la teköö Ja kuinka pallon rahaa pt-ti-li olla Ja koska sitä pltääs olla ken ylle kaislarantalscn Järven ka loineen Ja sammaltuneet kivet ja kannot Iteroineen se peitti VCunncs tuli toinen armas suvi Ja ystävyyte-ni Ahdin valtakuntaan Jatkui sinä Ja monena muuna kesänä Mutta tulipa kesä Jolloin kalays-tävä- nl eivät saapuneet Ei yksikään niistä näyttäytynyt Houkuttelin Ja huhuilin Turhaan Ihmettelin Olin murheissani Mistä vihat? Olinhan niitä niin omantunontarkasti syötcl-ly- t Asla selvisi ajal'aan Nälkäinen Eero Eeronpolka oli koukkunsa ker-ran varhalskeväänä laiturin nenästä veteen heittänyt Ja hämmästynyt Ja riemastunut oli valtaisaa Pietarin kalansaalista Eero Eeronpolka tur-posi kasvot venähti miehen mittai-seksi Mutta kalaystäväni hävisivät kerralla Pekkakin Mahtoi rekka vielä viime hetkellä miettiä Juuri hälpyessään Eero Eeronpojan vat-saan että ihminen nimesi olkoon Suuri Kiero" Näin päättyi tämäkin ystävyys Mutta aate on jatkunut Muudan naapuri pankinjohtaja kuuli asiasta ja alkoi hänkin puolestan suuren kesytystolminnan Taisi alkaa viime kesän alussa Menestys oli suunna-ton Kaloja kiehui ranta täynnä ja pankinjohtaja alkoi pienellä saarel laan olla helisemässä lieromctsästyk- - sessään Ja tietystihän iit viimein loppuivatkin ne lierot Mutta kalat kiljuivat ankarasti osuuttaan Mikäs auttoi Kun kerran oli leikkiin ryh- - Ollin JläHnelL j£äid& OHI tuumas että yks kysymys puut-tuu "Palran kauluksen koko" Sai se Olli sen vekselin meni Isännän tyä Ja sai nimen Ja kun se nimi oli kir-Jootet- tu sanoo isäntä että "korkeem-man omakätisesti Nikolai" Mitä se sillä meinas? Sen ntml oli Jussi — sen Isännän Mutta taitaa se tiätää mitä teköö — Sltte isäntä sanoo että mee ny kranhln — sen Tolskan Eemelin tyä se panoo nimensä tähän kans — mä sille toimitin siltä kun se toi lehemän melrän Antua kathon toissa pyhänä Pani se Eemelikin siihen nimensä Ja nysslln oli kolome nimiä Mustepottu-k- l oli kaatunu ja tuhurannu yhyren nurkan muttei se kuulemma haitan-n-u Olli meni sen kans pankhln Ja sai rahaa isoon nipun El osannu eres rikniti kuinka paljo siinä olL Luattl kuttenkln herra Johtajaa ntln paljo ettei puhunu mitään Sanoo vaan lakki kouras kiitoksensa herra johta-jalle samalla äänellä kun kerran kä-räjööl- U olles herra faltesmannllle Olli oli siiloon ollu vastaamat tappe-lun seurauksista Oli lyäny haloolla Latolan Oivaa Sai pikku sakon Mut-ta ce tapahtua ennen Maljan alkaa ja Palkinta Kirjoittanut Jane Harvey Kevät oli juuri alkanut voittaa tal-ven vallan Bar-Noe- n ranchlllä Aurin-ko loi kultaista paistettaan sinlkirk-kaalt- a taivaalta Palvelustyttömme Peg?y oli pikku Terryn kanssa ulkona kävelyllä pikku Terryn nauttiessa siitä että hänkin on olemassa Pikku Terryn posket olivat vaaleanpunaiset ja hänen huulensa punaiset kuin kir-sikat kun hän Uota potkiskeli pieniä lihavia jalkojaan hyväksyvästi Bud meidän nuorin karjapaimen raapi lunta pois nähdäkseen olivatko hä-nen mansikkansa säilyneet talven yli Kaukainen hevosen kavioitten ko-pina sai meidät yhtäkkiä pysähty-mään ja paikallamme kuuntelemaan Muutaman sekunnin päästä tulikin hevonen näkyviimme Ja sen selässä näimme olevan nuoren tytön Se tuli suoraan avoinna olevan portin läpi ja pysähtyi luoksemme Tyttö jonka hiukset valuivat pitkinä valloillaan hänen hartioillaan solui alas hevo-sen selästä ja sen Jälkeen taputti ystävällisesti hevostaan sanoen: Glt! "Näyttää siltä kuin vieraamme olisi tullut tänne pysyvälsesU" sanoi leg- - sy "Hän todellakin näyttää poltta neen sillat takanaan"'vastasln minä Tyttö tuli luoksemme Ikäänkuin hoippuen Hänen kasvonsa näytti kuin taikinapala ennen Jäsllä Hänen silmänsä näyttivät ainoastaan kahdet- - ta mustalta reijältä "Missä minä o-len- ?" kysyi hän "Olette Bar None ranchlllä" sanoi Peggy "Mitä haluatte ?' "Olen paennut Isäni antoi minua selkään — yhden kerran liikaa" "Eikö hevosenne pääse Irti taikka näe nälkää?" kysyi Peggy "Sen kaurapussi on täynnä kauro-ja Ja se menee kyllä kotia Joka el ole tästä kovin kaukana" "Oletteko nälissänne?" kysyi Peg-B-y "Hiukan" "Kuinka satuitte tulemaan Juuri tänne?" kysyin minä "El muuta kuin ratsasti vain Oh" Jatkoi hän samalla "mikä kaunis lapsi" Se miellytti Peggyä "Tulkaa kans-sani" sanoi hän kävellen Itse edellä taloa kohti "Noh" sanoi Bud "el hän ole hul-lummankaan näköinen Luulempa et-- dytty Alettiin ostaa makkaraa kau-pungista Se viillettiin epäilyttävästl lieron näköisiin suikaleisiin Ja täy-destä se kelpasi ja kädestä nämäkin kalat söivät kuin koirat konsanaan Uskokaa tai älkää Kaloista ystä vinä voi olla tavattoman paljon seu raa kesäisin Maijan slalun rauhan tähären olthtn siitä hiljaa Nyt OUil oli rahat Osti faneeriloo-ra- n eli kapsekin Ja plttl sinne pan juustua takkavalaklalla paistettuja pari kovaa leipää klmpalhen voita ja hyvän kokoosen palan fläsklä Ja se fläski olikin hyvää Isännällä oli aina ollu hyvää fläski kalkki liha oli va-lakoos- ta 011 slälä sukat ja kaulahlnen Ja alushousut olkeen hyvästä flanel-list- a Maijan neulomat Ja flanelllnen paita Siinä sifoll tarpheksl töpeskää Lähties olt valkia Jättää pikku Ollia Ja Maljaa Muttei passannu orottaa tolshen pätvhän Fallesmannl oli hom-mann- u passit Ja piletin ja sanonu koska pitää lähtiä Outua Ollitta s'oll tua lähtö Kun kontuktöörl puhalsi piihin niin Ollille nousi pala kurkhun Ja Malja itki El ne tiänny näitä uurenalkaasia temp-puja vllren minuutin pusuja ja multa sellaasla Eikä siihen olis ollu aikaa-kaan — Juna rislas Malja rupes huiskuthon kättänsä Ja Olli Joka sei-soo junan trapuulla teki samoon — Juna lähti Kyllä s'oll outua Oli se OHI Jätti Maijan Ja Ollin Ja lähti puuvelttellä kultaa rualemhan — Junan vauhti eneni Ja Malja Ja asema ja kaikki kotoonen Jäi mutkan taa 011 se outua Ollista mutta olihan se melrän ystävä Olli Outo tä nyt varmastikin saimme - ui e joiaKin ''Hän ei sanonut r je jus nanen Uansä ollsrkla häntä kve1cm„„ä„äun t~uvijuaa Moil-- J wuui sanoa tuntevamme te-- ia zieuen päästä aloimme häntä Carroliksi Ja sen tttda vm un nauiiis laumaani jc0J nousia puntaana korkeaksi hjj nun aani hnslmmaiselti tali ääni vaikuttaa sen häneen enll nen nuuiutaan pakeni väri koi Ja hänen silmänsä voivat k& muuttua mustemmaksi TaHalnl Kaa el kuitenkaan kestänyt Hän unohti pian lopulta pelUtäi konaan Ja hänen naurunsa oJl kirkas aanl kauniissa sireh Ja Jos olette koskaan ollut dessa näkemään kukannupua ij van kukkaansa auringon paiste niin silloin voitte saada Jonkiiu käsityksen siitä kuinka Carroli kukoistamaan Peggyn hoidot Hän saattoi Carroliln lihaa mään kalkki kulmikkuudet hiuksensa olivat pehmeät Ja i vät Käytökseltään voi hanoHii va kuin vanha Soi itse taikka i iloinen kuin pieni Iloinen Terrjj aivan jumaloi häntä Ensimmäisen seikan minki me merkille tässä kukolstaksesa J nuori rakkaus Bud aina hiljual kovasti työtä tekevä auttajaan [ muuttunut puhellaammak-- l Ja tulsammakst Bud Ja Carrol uji usein laulaa yhdessä Ja se oli k nelnta mitä koskaan olen Työnsä päätyttyä lähtivät he --mJ kävelylle Kävelyllä ollessaan] vat he yhdessä viheltelivät jii Ja kävivät toistensa luona hi: k sl iloista harakkaa Bud alkoi 1 paamaan hiuksiaan oikein kisa sen sijaan kun ennen vain baralsta sormillaan lian tlil keutua parhaimpiinsa Joka ilta ja sunnuntaisin Carrolilli il lut multa vaatteita kuin ainoi ne samat jotka olirat tulleesi paitsi mitä Peggy korjaili hin&l tain Yhdessä he aina korjiSi Carrolln vaatteita Iltaisin tai keen kun oli ensin pikku Terrji nukkumaan Ja niinpä meidän pieni ranchlmme saikin uutta eloa ottivat kaikki osaa tehden tt vielä kirkkaammaksi Bud W lään kerran viikossa hakemia ' tla Kun Carrol oli ollut rneCli kuukauden päivät ulin Bud tod li häntä mukaansa tälle porc reissulle "Olet niin paljon nut täällä ollessasi että en kään ei enää tuntisi stan'' Bud siksi kunnes viimein kF oli pääsiäisen jälkeen kohu e kirkkaana kevätpäivinä ai1 Budin kanssa Yhdessä lihtiT: - keelle meidän vanhoilla tt- - kuin kaksi iloista leiroa hff] noi Budille kun te olirat etU "älä jätä Carrolla M minuutiksikaan Budd" r ta minunn" vastasi Ea Saman nälvän iltana etu rtiHin vanhan takin Ja alkoi l maan rikkinäistä napinreikU hän löysi takin taskusta w tuksen Jossa luki: 1MM annetaan sille Joka voi aiJI# ( nniii9 Po in terin ollnpait5-- 1 Jälkeen seurasi yksltylskoJ Inln Parmllttfttnnie S"- - hän olt meille tullessaan PefPJ i Vnht inoksenl heUatu i tiis ¥!'' huasl ta sohan! Minä töysin tlala Bs t_ suisia imu i'i nunaas --— gjji Umil Ajateua piu"— matalamielisin ja hiUria rilkassa tämä Jake PttWf "Bud el tule eitä tekestt lusunmiu 01' "Mittapa sen miu — Snna trnln Tlllvlsti" "Carrol mahtoi lyki1 Jj tinoin uju u" — - noi että hän el asu - vastustin edelleen J
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, May 16, 1942 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1942-05-16 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001000 |
Description
Title | 0178a |
OCR text | rrlj%lk Jhh 'M toa kt h "v r „ näx- - a '§§ ii siw mU' 4XMJXU?sj4s Am Uw am A€ Jlmli42jsiiwe4PUAiv —Aca~iw r "Ä"—i! i ! IRMA ANDERSIIN: KeAu Alwena Olen sietänyt kalajuttuja koko ke-sän ja syksyn Omasta mielestään suuret kalamiehet niitä ovat kertoil-leet ja missä kaksi tai kolme sel-laista on yhtynyt nolla oi kalavai-heldenvyö- ry vierinyt eteenpäin pe-loittavana vauhdilla Kunnes eräänä päivänä muudan eikalamies hermos-tui näihin lörpötyksiin ja tokaisi vi-haisesti: "Miksi et £inä kerro omaa kalajuttuasi? Se on paljon hauskem- - pi kuin näiden toisten ja sitä paitsi se on tosi minkä minä Itse voin todistaa Eivät vain yleerä ole ot-taneet uskoakseen kun olen kerto-nut mutta ehkä nyt uskovat joa näkevät mustaa valkoisella" Niinpä niin Olihan ehdotuksessa ajatusta varsinkin kun kesällä har-mikseni näin erään päivälehden pal-stoilla samantapaisen suurena uuti-sena Ja minulle so jo oli monen vuo-den vanha juttu Kuulin kerran kauan aitten ker-rottavan eräästä ministeristä jonka oli onnistunut kesyttää kaloja Eläin kunta yleensä lukuunottamatta käärmeitä rupikonnia Ja akorpionc ja on lähellä sydäntäni ji &lksi asia oitis kiinnosti minua En arvellut ministerin olevan erikoisasemassa eläinkuntaan nähden ja siksipä kat soin oikeudekseni yrittää samanlals ta kesytystolmlntaa Ministeri oli vain naputellut laiturin nokassa ja välillä vähän polskutellut ja ahtä se oli alkanut Suvisena sunnuntaleh toona ihailin kuvaltani veden tum massa kimmeltävässä kalvossa ja muistin ministerin temput Aloin m- - putella noin hiljakseen vain Ja sitten polskuttelin välillä Ei el ml tään Jatkoin harjoituksia tarmok kaastt Jopa vilahti siitä läheltä sellainen keskikokoinen peto Nau-ratti Kala näkyy olevan utelias kuin lapsi Naputtelin polskuttelin Folskuttelin naputtelin Taos vilah-ti rari kolmekin Näin Jatkoin useana päivänä ja aina ne tulivat rohkeammin Ja rohkeammin Iltana Ihanaisena tarjosin niille leipää hei tln siihen lähelle pieninä palasina Ahneina ne hyökkäsivät ottamaan mutta sylkäisivät ulcs Mietin Ja menin kalvamaan jonkin lieron Heitin veteen kuinka ne hyökkäsi-vätkää- n ja nielaisivat yhtenä sie-mauksena Huh! Voin melkein pa-hoin Meistä tuli kalojen kanssa yhä paremmat ystävät Varsinkin yksi niistä — alncnalsia ne yleenä olivat — erottui muista kummallinen pys-tyasentonsa vuoksi Se tähysti vaki-tuisesti siinä laiturin nenäs3t Kat-selin uteliaasti ja odottavasti ylös-päin ja kun tulin se innoitut niin että melkein heilutti häntäänsä Ris-tin sen Pekaksi sen minUUtln Pe-kan kaimaksi Ja rekka alkoi tulla kerrassaan leikkisäksi Kun uittelin Jalkojani laiturilta saapui Pekka "nuuskimaan" varpaitani # Välillä oikein haukkasi niitä pllailevasti Mutta eihän Pekka-ressull- a hampai-ta ollut Joten sen puraisu el muuta kuin hiukan kutitti Naukin pistin etusormeni veteen Ja raaputtelin Pekkaa kylkeen Nyt oli Teltan vuo-ro nauraa Yhä veikeämmln se hei-lutteli häntäänsä ja alkoi leikkiä piilosillaoloa Hävisi tuon tuostakin Ja ilmestyi mitä odottamattomiin-mlst- a paikoista haukkaarnain var-paitani AI miten hauska Juttu syn-tyikä- än tästä Pekan Ja minun ystä-vyydestä Tarjoilin sille turhaan ruo-kaa leipää keksiä makeisia kerran lusikalla piimääkin Kyllä se suuhun-sa otti mutta varsinkin piimästä se loukkautul kovasti Kulautti sen näet suuhunsa Innokkaasti mutta se lie-nee ollut liian hapanta koskapa voi-malla Ja väellä sylkäisi sen ulos loi minuun murhaavan katseen Ja souti äkäisin nykäyksin pois Kerran sitten taas pisti päähäni tarjota Pekalle liero suoraan kädes-tä Ja e nappasi kuin nappasikln Ilman muuta kouristi sormistani suu-hunsa AI Ihme kuinka hauskaa se minusta ©IL Aloin syöttää Pekkaa vakituisesti pari kolme kertaa pät-Täs- sä Ja se söi söi Ja paisui sil-missä Mutta se sei kilpailijoita Kerran kun taas kaikessa rauhassa syöttelin Pekkaa ampuukin laiturin alta iso peto kuin torpedo konsanaan ja oli viedä koko käden mennessään Huh! Olin säikähdyksestä pyllähtää veteen Tästäkin torpedosta tuli va-kituinen asiakas Tästä ja monesta muusta sillä ahmattien luku kasvoi kasvamistaan Kesän lopulla laskin niitä olevan jo kokonaista 15 J? kaikki ne söivät kädestä kuin koirat Koko laiturin ympärystä oK yhten kiehuvana kalasoppana Ja Kateelli-sia kamalan kateellisia ne olivat toisilleen Isommat hätistellvät Pek kaa pois Ja Pekka taas pienempiään Ja lieron nappasivat toistensa suis-ta niin että lieroparka lopulta kat-kesi Entä oman talon ja naapurita-lon ympärystät! Ne oli kuin kranaa-tilla räjäytetty Istuskelin päiväkau-det tunkioita kaivellen ja jos vie raita ylipäänsä uskalsi tulla pako-tin heidätkin noille tuoksuville lä jille töihin Sillä kalaiset ystävämme kiljuivat nälkäänsä ja niiden täytyi saada Kun oma sekä naapurin tun-kio oli tyhjäksi tongittu siirryin naa-purin kanalaan Kanat olivat tästä oikein innoissaan Ja tarjoutuivat yh-teistyöhön Raaputtelivat haltiois saan takajaloillaan ja yllä sieltä herkullisen mullan syvyyksistä liero ja ilmestyi Mutta kanat o=klttautui vat mitä kleroimmlksl tovereiksi Äl-kää luulkokaan että ne lieion löy-dettyään tassuttivat tyytyväisenä luokseni tarjotakseen löytönsä myö tätuntoisena tervehdyksen! kalays-- täviileni El ollenkaan Kovasti ku risten ja kotkottaen ne hotkaisivat herkkupalat suuhunra EivätKä vain omaansa vaan myöskin sen mitä it-se onnistuin löytämään Meille syn-t- yl kanojen kanssa ankara riita Ja rähinä Ja niin vain kävi että kanat karkottivat minut tarhastaan Kerranpa cl Pekka saapunutkaan El tullut moneen päivään Olin oikein murheissani Pekka oli Käynyt vält-tämättömäksi lelkkttovertkseni Syytä en voinut ymmärtää Eräänä päivänä se kuitenkin taa ilmestyi Ja minkä näköisenä Oli kuin olisi Jyrällä porhallettu r itkin sen pientä naamataulua Se oli isorckkolsen nä-köinen mutta tosiasiassa olivat suo mut sen kuonosta hankautuneet pois Ja alahuuli roikkui riekaleina Pekka raukka! Se oli todennäköisesti tehnyt ongen tuttavuutta Mutta kuinka sen oli onnistunut livistää ci taru kerro Minua ihan Itketti Ja entistä hellemmin sitä hoivailin Hiukan se alussa aristeli Ja varsinkin oli sn valkea saada alahuuleltaan syödyksi Mutta hyvässä hoidossani Ja vahval-la ruoka- - so llerojärjestelmällänl se Se Olli oli niin mukava kaveri Mal-Jall- e Joo-- o Pikku Olli kasvoo Ja kun se tuli isoommakst sellaasekst hevoosen pään kokoosekst rupes OHI tuumaat-bo- n eslkoosensa tulevaasuutta "Mikä siltä tuloo?" "Trenkl?" Fälttäystä on maan Jusslilla pallon On Maamlähen kullan ajoo välipä-look- si Saven ravan ja hlaran ajua talavella Haloonhakkuuta Tyätä on vaikka kuinka pallon Mutta sen maallinen omaisuus el siltä kartu "Et litä trenklä tuu!" "Kl mun Ollin trenkää hlkthatus ahamaasta atcriootanta!" "Mutta mitäs muuta mä tohorin tulevaasuurelta sille orottaa?" Maljan kans siltä "toosathlln" Joka Ilta encenkun nukkumisesta tuli mi-tään Se oli niin sopivaa slällä l&m-pööst- en tällyyjen alla Malja niin lä-hellä jutella — suunnitella tulevaa-suutt- a Sitä maallista tulevaasuutta! El ne huaannu sen enempää! Tuli niistä jutuusta lopultakl Jota kin valamista Joo! Kanaata Vlaras maa slällä jossakl kaukana Isoon meren takana' Mutta sen rahan pua-lest- a "se oli unelma Taa" Nllnku lau- - luskl! Malja sanoo Ollille että tnee aä Isännän puheellen ja kysy siltä kuin-ka rahaa voi saara nimen päälle Maljan piti sanua sama asla monta kertaa pälväs kokonaasen viikon ajan _ - — - " — _ _ - — _ ____ _ Merkki yöksy pommitta jaan ssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss SBBBBBBBBBBHnHSBpSS& BSBBBBBBBBBBBBBBBBBBSSBBBBBBlV flUsiiiiiiim sX "£lf'fSlmTb Jt IBBHBBiBlBiBiBiBiBiBHBBfBtBiBnBiHBBBiiBiBiBiBiBiBiBiViS I 1r 'Jk 3V- - ' K '!HiW! l "# w "ST 4fcB9a f m LiiLH Jk ft SlBP" P - f JK i lräsSSSSSSjl mk LiiiiiiiiiiiiiiiiiH BV Wl+ M" --Lii-iiiiB iiiiiiiiiiiiiiiiiM F m iiiiiiH mk B fäflp Hwv'„ JLliiiiiH PiiiiiHiLiflk T£&Sstfv &KLtäik iliiiiiiiiiiiiiii& 21 ?Bps ifc-- - Mt-VLiiiiiiiiiiiiiii- iiiH H VJJJJl kliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiVhk ' fillllllllllllllllllllllllllHL "&?& f " ?r rysjjsssMBkiiiiiiiiiiiiiiiBi riavv&AarlMlllkllililililililililililililililililililiHV ~- - '?' hv iirCsiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiBkiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH iSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSk sjtb-iJ-- 4' jMBUVMM Kuvassa Frances McConnell yksi monista nalstyölältista Vultee Alrcraft Companyllä valmistaa brittiläisen tunnusmerkin syiSksypommlttajan kylkeen ennenkuin se lähetetään rintamalle vähitellen alkoi taas parantua ja oli ennen pitkää niinkuin ei mitään oli-si tapahtunut Huuli jäi kyllä aika pahannäköiseksl mutta naama para-ni asteittain Eräänä päivänä taas el yltävistäni tullut yksikään Ei vaikka kuinka olisin houkutellut ja lieroilla maani-tellut Polskuttelin polskuttelin Ja yhtäkkiä porhaltaa siihen kammot tava peto iso haukkl Ahaa! Siinä syy! Se kurja konna oli keksinyt saavansa oivan ja Ilmaisen kalapäi-vällise- n tästä laiturin nokasta Rai-vostuin! Kävin kielimässä naapurin sedälle Setä pani heti suuren katis-kan juuri siihen palkkaan missä pe-to oli näyttäytynyt Tuskin maltoin yötäni rauhassa nukkua Ja seuraa-vana aamuna aikaisin rymysin jo tuloksia tutkimaan Eläköön! Siellä räpisköi kiukkuinen eläin edellisen illan hauki joka ystäväni oli pois karkoittanut Riemuni oli äänekäs Ja rajaton Ja tyytyväinen oli setäkin kun näin sat Ilmaisen haukipaistin Ja heti kohta palasivat kalaiset ystäväni entisille ruokapalkoilK-e- n Sopua Ja syöttelyä jatkui Leikimme yhdessä Uimme yhdessä Hauskaa oli Otin niitä vuorotellen käteenlkln Ja nostin ylös Eivätkä ne panneet pahakseen Kunnes lierot alkoivat loppua Kaivelin kivien Ja krntocn alta Tongin rannoilta Ja sammaleis-ta Löytyihän niitä silloin tällöin Onneksi tässä tapauksessa loppui suvikin Syksy ja talvi laskeutui kai ennenkun Olli sai rohkeuren kartutet-tua sille asteellen että tohti lakkian-sa kourls pyäritellen mennä Isännän kamarhin Sllimät alaas kattoen se sltte kysyy että Hätääkö Isäntä kuin-ka mä voisin saara tarpbekst rahaa Amer-iika- n kyytiä varte Isäntä oli niitä vanahan alkaasla rehtiä ralählä joka luattaan Ollhln "sellini sille kalkki temput ja konstit Ne tuntuu Ollista sellaasllla Kyllä s'oll siltte pallon valklampaa ymmär-tää kun raamattu Isäntä joutuu anthon monta selitystä ja raamathun OHI tarrtttl vaan yhyren Mutta sen Olit tajutkin Ollin raha-asiaa- n Tm märrys oli takkuunen mutta raama-tun pasmat oli selevät Olihan Olli ollu kalkilla ktnkeriillä ja rlpplkou-lu- s — oli kastettu ja rokotettu t Se isäntä sanoo JotakL että pitää mennä pankhln Ja kysyi vekselllo-tnakctt- a Vekselllomtke Se on niin ku rautatuin riihinkin Mutta OHI luattl lsänthän nllnkun karoo suurhln sarThlnsa ja teki nllnkun k&skethln Pankts piti sanua oma nimensä Ja takuumläste nimet Ja mitä Olli rahal-la teköö Ja kuinka pallon rahaa pt-ti-li olla Ja koska sitä pltääs olla ken ylle kaislarantalscn Järven ka loineen Ja sammaltuneet kivet ja kannot Iteroineen se peitti VCunncs tuli toinen armas suvi Ja ystävyyte-ni Ahdin valtakuntaan Jatkui sinä Ja monena muuna kesänä Mutta tulipa kesä Jolloin kalays-tävä- nl eivät saapuneet Ei yksikään niistä näyttäytynyt Houkuttelin Ja huhuilin Turhaan Ihmettelin Olin murheissani Mistä vihat? Olinhan niitä niin omantunontarkasti syötcl-ly- t Asla selvisi ajal'aan Nälkäinen Eero Eeronpolka oli koukkunsa ker-ran varhalskeväänä laiturin nenästä veteen heittänyt Ja hämmästynyt Ja riemastunut oli valtaisaa Pietarin kalansaalista Eero Eeronpolka tur-posi kasvot venähti miehen mittai-seksi Mutta kalaystäväni hävisivät kerralla Pekkakin Mahtoi rekka vielä viime hetkellä miettiä Juuri hälpyessään Eero Eeronpojan vat-saan että ihminen nimesi olkoon Suuri Kiero" Näin päättyi tämäkin ystävyys Mutta aate on jatkunut Muudan naapuri pankinjohtaja kuuli asiasta ja alkoi hänkin puolestan suuren kesytystolminnan Taisi alkaa viime kesän alussa Menestys oli suunna-ton Kaloja kiehui ranta täynnä ja pankinjohtaja alkoi pienellä saarel laan olla helisemässä lieromctsästyk- - sessään Ja tietystihän iit viimein loppuivatkin ne lierot Mutta kalat kiljuivat ankarasti osuuttaan Mikäs auttoi Kun kerran oli leikkiin ryh- - Ollin JläHnelL j£äid& OHI tuumas että yks kysymys puut-tuu "Palran kauluksen koko" Sai se Olli sen vekselin meni Isännän tyä Ja sai nimen Ja kun se nimi oli kir-Jootet- tu sanoo isäntä että "korkeem-man omakätisesti Nikolai" Mitä se sillä meinas? Sen ntml oli Jussi — sen Isännän Mutta taitaa se tiätää mitä teköö — Sltte isäntä sanoo että mee ny kranhln — sen Tolskan Eemelin tyä se panoo nimensä tähän kans — mä sille toimitin siltä kun se toi lehemän melrän Antua kathon toissa pyhänä Pani se Eemelikin siihen nimensä Ja nysslln oli kolome nimiä Mustepottu-k- l oli kaatunu ja tuhurannu yhyren nurkan muttei se kuulemma haitan-n-u Olli meni sen kans pankhln Ja sai rahaa isoon nipun El osannu eres rikniti kuinka paljo siinä olL Luattl kuttenkln herra Johtajaa ntln paljo ettei puhunu mitään Sanoo vaan lakki kouras kiitoksensa herra johta-jalle samalla äänellä kun kerran kä-räjööl- U olles herra faltesmannllle Olli oli siiloon ollu vastaamat tappe-lun seurauksista Oli lyäny haloolla Latolan Oivaa Sai pikku sakon Mut-ta ce tapahtua ennen Maljan alkaa ja Palkinta Kirjoittanut Jane Harvey Kevät oli juuri alkanut voittaa tal-ven vallan Bar-Noe- n ranchlllä Aurin-ko loi kultaista paistettaan sinlkirk-kaalt- a taivaalta Palvelustyttömme Peg?y oli pikku Terryn kanssa ulkona kävelyllä pikku Terryn nauttiessa siitä että hänkin on olemassa Pikku Terryn posket olivat vaaleanpunaiset ja hänen huulensa punaiset kuin kir-sikat kun hän Uota potkiskeli pieniä lihavia jalkojaan hyväksyvästi Bud meidän nuorin karjapaimen raapi lunta pois nähdäkseen olivatko hä-nen mansikkansa säilyneet talven yli Kaukainen hevosen kavioitten ko-pina sai meidät yhtäkkiä pysähty-mään ja paikallamme kuuntelemaan Muutaman sekunnin päästä tulikin hevonen näkyviimme Ja sen selässä näimme olevan nuoren tytön Se tuli suoraan avoinna olevan portin läpi ja pysähtyi luoksemme Tyttö jonka hiukset valuivat pitkinä valloillaan hänen hartioillaan solui alas hevo-sen selästä ja sen Jälkeen taputti ystävällisesti hevostaan sanoen: Glt! "Näyttää siltä kuin vieraamme olisi tullut tänne pysyvälsesU" sanoi leg- - sy "Hän todellakin näyttää poltta neen sillat takanaan"'vastasln minä Tyttö tuli luoksemme Ikäänkuin hoippuen Hänen kasvonsa näytti kuin taikinapala ennen Jäsllä Hänen silmänsä näyttivät ainoastaan kahdet- - ta mustalta reijältä "Missä minä o-len- ?" kysyi hän "Olette Bar None ranchlllä" sanoi Peggy "Mitä haluatte ?' "Olen paennut Isäni antoi minua selkään — yhden kerran liikaa" "Eikö hevosenne pääse Irti taikka näe nälkää?" kysyi Peggy "Sen kaurapussi on täynnä kauro-ja Ja se menee kyllä kotia Joka el ole tästä kovin kaukana" "Oletteko nälissänne?" kysyi Peg-B-y "Hiukan" "Kuinka satuitte tulemaan Juuri tänne?" kysyin minä "El muuta kuin ratsasti vain Oh" Jatkoi hän samalla "mikä kaunis lapsi" Se miellytti Peggyä "Tulkaa kans-sani" sanoi hän kävellen Itse edellä taloa kohti "Noh" sanoi Bud "el hän ole hul-lummankaan näköinen Luulempa et-- dytty Alettiin ostaa makkaraa kau-pungista Se viillettiin epäilyttävästl lieron näköisiin suikaleisiin Ja täy-destä se kelpasi ja kädestä nämäkin kalat söivät kuin koirat konsanaan Uskokaa tai älkää Kaloista ystä vinä voi olla tavattoman paljon seu raa kesäisin Maijan slalun rauhan tähären olthtn siitä hiljaa Nyt OUil oli rahat Osti faneeriloo-ra- n eli kapsekin Ja plttl sinne pan juustua takkavalaklalla paistettuja pari kovaa leipää klmpalhen voita ja hyvän kokoosen palan fläsklä Ja se fläski olikin hyvää Isännällä oli aina ollu hyvää fläski kalkki liha oli va-lakoos- ta 011 slälä sukat ja kaulahlnen Ja alushousut olkeen hyvästä flanel-list- a Maijan neulomat Ja flanelllnen paita Siinä sifoll tarpheksl töpeskää Lähties olt valkia Jättää pikku Ollia Ja Maljaa Muttei passannu orottaa tolshen pätvhän Fallesmannl oli hom-mann- u passit Ja piletin ja sanonu koska pitää lähtiä Outua Ollitta s'oll tua lähtö Kun kontuktöörl puhalsi piihin niin Ollille nousi pala kurkhun Ja Malja itki El ne tiänny näitä uurenalkaasia temp-puja vllren minuutin pusuja ja multa sellaasla Eikä siihen olis ollu aikaa-kaan — Juna rislas Malja rupes huiskuthon kättänsä Ja Olli Joka sei-soo junan trapuulla teki samoon — Juna lähti Kyllä s'oll outua Oli se OHI Jätti Maijan Ja Ollin Ja lähti puuvelttellä kultaa rualemhan — Junan vauhti eneni Ja Malja Ja asema ja kaikki kotoonen Jäi mutkan taa 011 se outua Ollista mutta olihan se melrän ystävä Olli Outo tä nyt varmastikin saimme - ui e joiaKin ''Hän ei sanonut r je jus nanen Uansä ollsrkla häntä kve1cm„„ä„äun t~uvijuaa Moil-- J wuui sanoa tuntevamme te-- ia zieuen päästä aloimme häntä Carroliksi Ja sen tttda vm un nauiiis laumaani jc0J nousia puntaana korkeaksi hjj nun aani hnslmmaiselti tali ääni vaikuttaa sen häneen enll nen nuuiutaan pakeni väri koi Ja hänen silmänsä voivat k& muuttua mustemmaksi TaHalnl Kaa el kuitenkaan kestänyt Hän unohti pian lopulta pelUtäi konaan Ja hänen naurunsa oJl kirkas aanl kauniissa sireh Ja Jos olette koskaan ollut dessa näkemään kukannupua ij van kukkaansa auringon paiste niin silloin voitte saada Jonkiiu käsityksen siitä kuinka Carroli kukoistamaan Peggyn hoidot Hän saattoi Carroliln lihaa mään kalkki kulmikkuudet hiuksensa olivat pehmeät Ja i vät Käytökseltään voi hanoHii va kuin vanha Soi itse taikka i iloinen kuin pieni Iloinen Terrjj aivan jumaloi häntä Ensimmäisen seikan minki me merkille tässä kukolstaksesa J nuori rakkaus Bud aina hiljual kovasti työtä tekevä auttajaan [ muuttunut puhellaammak-- l Ja tulsammakst Bud Ja Carrol uji usein laulaa yhdessä Ja se oli k nelnta mitä koskaan olen Työnsä päätyttyä lähtivät he --mJ kävelylle Kävelyllä ollessaan] vat he yhdessä viheltelivät jii Ja kävivät toistensa luona hi: k sl iloista harakkaa Bud alkoi 1 paamaan hiuksiaan oikein kisa sen sijaan kun ennen vain baralsta sormillaan lian tlil keutua parhaimpiinsa Joka ilta ja sunnuntaisin Carrolilli il lut multa vaatteita kuin ainoi ne samat jotka olirat tulleesi paitsi mitä Peggy korjaili hin&l tain Yhdessä he aina korjiSi Carrolln vaatteita Iltaisin tai keen kun oli ensin pikku Terrji nukkumaan Ja niinpä meidän pieni ranchlmme saikin uutta eloa ottivat kaikki osaa tehden tt vielä kirkkaammaksi Bud W lään kerran viikossa hakemia ' tla Kun Carrol oli ollut rneCli kuukauden päivät ulin Bud tod li häntä mukaansa tälle porc reissulle "Olet niin paljon nut täällä ollessasi että en kään ei enää tuntisi stan'' Bud siksi kunnes viimein kF oli pääsiäisen jälkeen kohu e kirkkaana kevätpäivinä ai1 Budin kanssa Yhdessä lihtiT: - keelle meidän vanhoilla tt- - kuin kaksi iloista leiroa hff] noi Budille kun te olirat etU "älä jätä Carrolla M minuutiksikaan Budd" r ta minunn" vastasi Ea Saman nälvän iltana etu rtiHin vanhan takin Ja alkoi l maan rikkinäistä napinreikU hän löysi takin taskusta w tuksen Jossa luki: 1MM annetaan sille Joka voi aiJI# ( nniii9 Po in terin ollnpait5-- 1 Jälkeen seurasi yksltylskoJ Inln Parmllttfttnnie S"- - hän olt meille tullessaan PefPJ i Vnht inoksenl heUatu i tiis ¥!'' huasl ta sohan! Minä töysin tlala Bs t_ suisia imu i'i nunaas --— gjji Umil Ajateua piu"— matalamielisin ja hiUria rilkassa tämä Jake PttWf "Bud el tule eitä tekestt lusunmiu 01' "Mittapa sen miu — Snna trnln Tlllvlsti" "Carrol mahtoi lyki1 Jj tinoin uju u" — - noi että hän el asu - vastustin edelleen J |
Tags
Comments
Post a Comment for 0178a