Vapaa Sana, June 24, 1947

              K
jgMP&i£s i
w SIVU 2 TI1ST KESÄKUUN 24 P — TUE5DAY JUNE 24 NO?- !-
HM
li
) I rl
n'
1
!
i'i
i:
li
I
I
f
t
LL W
VAPAASANA
(FREE PRESS)
Independent FlnnUh-Csnadla- n
Nevvtpaper
PUblUhed every Tuesday Thurs
dy and Saturday by the Vapaa
Sana Pre Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Pretfdent
U VERANKÖ Manager
REYNOLD PkHKONEN Edltor
Bfilne and Edltorf
Oe#artmnti
400 Qun t VV TiNHta ö
Wsn WA 7711
Regltered ai econd-cU- M matter
Janoary 19th 19J2 at the Peit
Office Department Ottawa Ont
Subserlption rate In Canada: P--er
Year J425 Six Months $225
Three Manths $125 United Statea
Finland and other eountrie: Per
Year $550 Slx myithi $300
Yhdysvaltain uusi
työlaki
AsketSiin hyväksyttiin Yhdys-- t
altain senaatissa Ja edustajahuo-neessa
uusi työlaki Ja kun laki vii-me
viikon lopulla Joutui presi-dentti
Trumanin vahvistettavaksi
niin hän käytti hyväkseen vir-kaansa
kuluvaa veto-oikut- ta Ja
Jätti lain hyväksymättä selittäen
etttf laki vahvistettuna Ja käytän-toonpantu- na
voisi aiheuttaa mo-niksi
vuosiksi sekaannusta Ja että
taloudelle vaarallisten lakkojen
estämisen asemasta se "olsl ai-heuttaa
päin vastoin enemmän
lakkoja Hän lisäksi selitti edusta-jahuoneelle
antamassain lausun-nossa
Joka oli sangen pitkä että
työlaki nykyises asussaan (Jlsl
selvänä uhkana meidän kansan-valtaisen
yhteiskuntamme menes-tykselliselle
työskentelylle Myös-kin
hän lausui että tämä laki
voisi helkontaa meidän ammat-tlunioltam- me
Ja myöskin sangen
pitkälle hajoittaa meidän kansal-lista
yhtenäisyyttämme
Presidentin lausunnosta huoli-matta
edustajahuone kuitenkin
hyväksyi lain uudelleen varsin
suurella ääntenenemmistöllä ol-len
äänimäärät lain puolesta 331
Ja sitä vastaan 83 Lain hyväksy-misen
puolesta toisen kerran ää-nesti
225 republikaania Ja 106 de-mokraattia
Ja sitä vastaan 11
republikaania Ja 71 demokraattia
Ja yksi Amerikan Labor-puolue- en
edustaja
Kun presidentti oli käyttänyt
vetoamisoikeutensa Ja antoi lau-sunnon
edustajahuoneelle Jossa
hän selitti kieltäytymistään lain
hyväksymiseen niin edustajahuo-ne
aivan heti presidentin lausun-non
luettua ilman keskustelua
ryhtyi ääncstämä-i-n Ja äänesti yl
lämainituilla tuloksilla presidentin
vetoamisen nurin Vetoamisesta
huolimatta nimittäin mikä hyvän-sä
laki tulee laiksi Yhdysvalloissa
Jos kaksikolmatta osaa edustaja-huoneen
Jäsenistä mestää sen
hyväksi Ja samoin myöskin kaksi-kolmatta
osaa senaatin Jäsenistä
Presidentin toimenpiteen lain
hylkäämisessä republlkaanlpuolu-ee- n
Johtomiehet sellttfät avoi-meksi
kansan tahdon vastustami-seksi
vedoten siihen että senaat-ti
Ja edustajahuone Jotka ovat
kansan valitsemat hyväksyivät
mainitun lain
Lukijalle lienee sangen mielen-kiintoista
tietää mitä tämä paljon
puhuttu uusi Yhysvaltaln työlaki
sisältää Joten mainitkaamme
siltä pääkohdat I-a-ki
sääliä:
1 Antaa hallitukselle oikeudet i
saada oikeudelliset määräykset py
säyttfcä "kansallista onnettomuut-ta"
tuottavat lakot sellaisissa
kuin kivihiili- - Ja terästeollisuuk-sissa
80 päivän sovittelun aikana
5 Poistaa kollekitiivlset neuvotte
sa työnantaja voi palkata ainoat-taan
uniacn kuulu aa työvoimaa
3 Kieltää erikoislaatuista lakot
ja botkottililkkeet
4 Sallii oikeuajutut uulotta Taa
taan Jotka rikkovat työebtoscpl-- '
nakate
5 Pottaa toilekltulset nuvo't
iu- - Ja sopimusoikeudet mitta ta-han- aa
ontoilta jossa on ykatkUn
kommunistinen virkailija taikka
kommunismille myötämielinen
virkailija taikka kuka tahansa
Joka voidaan "kohtuuUtaeati sel-laiseksi
katsoa"
6 Tehdä sopimattomaksi unfot-de- n
käyttämä tapa joka voidaan
määritä lopctetta-ak- si olkeuslail-tokfe- n
päätöksellä estää lakkoon
yhtymättömiä työläisiä menemäs
tä työhön JoS:kolakkovartiolnnllla
taikka väkivaltaisilla
7 Kieltää raskaat Ja loukkaa-vat
unlon jäsenmaksut Ja slsään-klrjoitusmaks- ut
Nämä ovat mainitun työlain pää-kohdat
Ne osoittavat että lain
avulla yritetään estää syntymästä
koko maata käslttävlä yleislakko
ja sellaisissa elintärkeissä teolli-suuksissa
kuin mitä ovat kivihiilen
kaivu Ja terästeollisuus Laki el
kiellä unlon työmaata mutta kiel-tää
sen ettei Johonkin työpaik-kaan
saisi ottaa multa kuin Jo
ennestään unloon kuuluvia työläi
siä Laki myöskin pyrkii estämään
edesvastuuttomat kontrahtien rik-komiset
unloiden taholta ennen
soplmusajan päättymistä Yksi
huomattavin kohta laissa on kom-munisteja
koskeva mikä pakolt-ta- a
kalkki unlot estämään pääse-mästä
Johtopaikoille
Hietasen juoksu
New Yorkissa
Mukavan lämpöisenä Ja aurin-koisena
sunnuntallltapalvänli ke-säkuun
15 välvänä kokoontui Ison
puoleinen Joukko Amerikkalaista
Ja Amerikan-Suomalais- ta yleisöä
katsomaan Finnish American Ath-let- lc
Clubin JUrJcstämlä viidentois-ta
mallin Juosuja New uorkln Van
Courtland Puiston Stadionille Juo-suj- en
osanottajia oli kaksikymmen-täneljä
heistä ehkä huomatulm-ma- t
ollen täällä Suomesta vieraile-vat
Mlkko Hietanen ja Väinö Mui-nonen
miehet Jotka niin erinomai-sesti
edustivat isänmaatamme Sial-la
Bostonin maratoonlUa
Noin viiden aikana Juoksijat aset
tul' at lähtö viivalle Ja laukauksen
pamahdettua lähtivät kiertämään
tuota neljännesmailin pituista ra-taa
Katsomolta oli esltUln hyvä
näkrala yli koko radanjoten voi
yleisö koko Juoksun ajan seurata
kalkkia osanottajia Eivät pojat
olleet Juosseet kuin noin kolme
neljännettäosaa radan ympäri kun
Mikko Hietanen klmpasl Johtoon
pysyen edessä aina Juoksujen lop-puun
asti Jättäen kilpailijoitaan
noin seitsemiin kahdtfcsankln kier-rosta
Jälkeensä Jo alkupuolella
Jouskuja Mahtoivat suomalaiset
tuntea ylpytta miestään kohti kun
amerikkalaistenkin kuultiin Jo
Juoksujen alussa sanovan että kyl-lä
tuo lentävtt Suomalainen var-masti
'uittaa
Sillä aikaa kun Hietanen Juoksi
näin varmaa voittoa antoi Muino-nen
katsojille Jännitystä väliin Juos
ten toisella sijalla Ja taas JättJVen
Itsensä kolmanneksi ja neljännek-siksi
Muinosella oli koko matkan
erittäin sitkeä Ja hyvä neekerikll- -
pallijä Louis Vhlte Suomalaiset
katselijat rupesivat Jo pelkäämään
juoksujen loppupuolella että jos
(SSÄ
_ — ' VK — 3MT XilBHIn
-4- JL£rZ?ZSLllLJu-CS2BSE5C4
Lähdepä lanteen vanna ni 3 eli oi j-~iw-eucen
kauavaaanVe
San Francisco i h 'onh le Pokingjutluja
Huomasimme äskettäin erääs-tä
Suomen lehdestä lupsakan pa-kinan
maailmanpoliisin suunnit-telusta
'
Ja kun meillä el tänä kuumana
pä}"änä ole omasta päästä mi-tään
nerokasta sanottavaa Jos i häntä lienee milloinkaan niini
kynnetään toisen vasikalla
Erittäinkin kun tuo juttu on niin j
vietävän hyvä että sellaista em- - j
me itse Kykenisi KoKoon
Näin erään maalaisliittolaisen
lehden Jutustelija latelee:
"Maailmanpoliisia suunnitel
laan
Johtavat valtlomlehetkln yrit-tävät
viisastua erehdyksistä
tämä pikkuinen kova-llhaksln- en
bronsslmles pysyy kovinkin Mui
nosen lähellä niin hän voi loppu
kirissä Ytttaa Väinömme nopeu-della
Joka on niin ominaista nee-kereille
Kai Muinonenkin tämän
aavisti sillä viimeistä kahta mallia
Juotessa hän vähitellen kiihoittl
vauhtiaan Jätten noin puolen ra-dan
pituisen matkan Itsensä ja
Whlteln välille haihduttaen mie-lestum- me
kaikki epäilykset siltä
että kuka tulee toiseksi maaliin
JätHien Muinosen noin 114 mai-lla
Jälkeensä Hietanen saapui maa-liin
viimeiseltä kierrokseltaan ajal-la
1 tunti 21 minuuttia 453 sekunt-tl- a
rikkoen Amemrikan ennätyksen
Jonka Charles Pores oli Juossut vuo
na 1919 saavuttaen ajan 1 tunti
23 minuuttia 242 sekunttla Uu-kom- me
että JosHletasella olisi ol-lut
niin hyvä kilpailija ettei hänen
olisi yksin tarvinnut Juosta olisi
hän rikkonut maailmanenätykson-kl- n
viidelletoista mallille Jonka
on suomalainen Erich Tamlla saa-vuttanut
ajalla 1 tunti 19 minuut-tia
48 6 sekunttla Valnö Muino-nen
saapui toiseksi maaliin ajalla
1 tunti 29 minuuttia 40 4 sekunt-tla
Kolmanneksi saapui Louis
Vhlte tuo Muinosen sitkeä kans-sa-juoksl- ja
ajalla 1 tunti 30 ml-nut- tia
6 sekunttla Seitsemäntois-ta
kahdesta kymmenestä neljästä
juoksivat koko viisitoista mailla
viimeinen maaliin saapuja Juosten
ajan 2 tuntia 31 minuuttia
Kilpailujen päättäjäisiä Juhlit-tiin
tanssimalla New Yorkin suo-malaisessa
Kansallisseurassa sama
na iltana El näkynyt viidentoista
mallin Juoksu paljon miehemme
väsyttäneen sillä he Jaksoivat vie-lä
tanssia useamman kerran Illan
kuluessa Niinhän tuo veteraanl-maratoonijuoks- lja
Muinonen sa-noikin
että hänen kohdaltaan mat-ka
loppui kesken olisihan tuota
pistellyt toisen saman verran Mo-lemmat
salvat komeat pokaalit
Juoksuista ja vielä niiden lisäksi
antoi eräs Amerikan iuutalalnen
Hietaselle kultakellon kunniapal
kintona mainiosta juoksusta
3-imä-n
kuun lopulla aikovat
Juoksijat palata lentoteitse Suo-meen
siellä valmistautumaan Eu-roopan
Maratoonellle jotka tule-- at
olemaan elokuussa Hietanen
aikoo puolustaa mestaruuden tit-teliään
Jonka hän Voitti viime
vuonna Toivomme Hietaselle Ja
Muinoselle onnea kotimatkalle ja
myös että he semmoisella menes-tyksellä
tuovat kunniaa kotimaal-lemme
siellä Europan Maratoo-nelll- a
niinkuin he ovat Jo kahdesti
täällä ollessaan tehneet — Sonja
Tokkola
$
Kansainliitto epäonnistui sen
takia ettei sillä ollut käytettä-vänään
'oimakeinoja syyllisten
rankaisemiseksi Parhalnkln laki
ilman kättä pitempää on Jokseen-kin
tehoton Lait Ja asetukset si-nänsä
eivät estä itsekkäitä Ja
väkivaltaisia ihmisiä varastamas-ta
Ja tappamasta vaan esivallan
miekka Joka välkkyy pahanteki-jäin
Ja lurjusten pään päällä Tä-mä
pätee myös valtioihin nähden
Kansainvälinen Järjestö olipa sil-lä
miten oikeamieliset artiklat
tahansa el kykene pitämään voi
mantunnossaan kohonneita kanso- -
Ja Ja kunnianhimoisia valtlomie-hi- ä
kurissa ellei sillä ole takanaan
tehokasta rankaisuretkikuntaa
Uutta kansainliittoa yhtyneitä
kansakuntia perustettaessa alet-tiin
heti kaavailla maailmanpolii-sia
kansainvälistä armeijaa jo
ka tarttuisi niskoittelevien Ja so-taintol- sten
valtioiden ralvelelhln
toisin sanoen huolehtisi rauhan
säilymisestä koko planeetalla
Äskettäin kerrottiin kuitenkin
sanomalehdissä että neljän suur-vallan
välillä on tässäkin kysy-myksessä
valkeita erimielisyyk-siä
joten maailmanarmeljan ai-kaansaamiseen
menee vielä vuosia
ehkäpä vuosikymmeniäkin
Nämä lähes kolme ajastaikaa
Jotka jo ovat vierähtäneet siitä
kun asiasta alettiin neuvotella
eivät silti ole menneet aivan huk-kaan
Kaksikymmentäneljä pykä-lää
on nuijittu päätöksen Yksi-mielisyyteen
on päädytty mm sii-nä
kohdassa että kalkki YK:n
Jäsenvaltiot maksavat erikoista po-lllslve- roa
Niinikään on sovittu sil-tä
ettei maailmanpoliisia saa käyt-tää
suuria vastaan Jc-lt- a on kaik-kiaan
viisi
Hyvä tulee mummun kantapääs-tä!
YKrn Järjestysmlehlstöä tieten-kin
tarvitaan pienten valtioiden
I kurissapitämiseksi sillä nehän
(täällä ovat tapella Jyrränneet tä
hänkin saakka
Selvä asia puhutaan lisää
Jos jeku pieni nykyäisee suuren
liepeestä niin maailmanpoliisi tart
tuu tätä ärhcntelljää kaulukses-ta
mutta kun mammuttlvalta yrit-tää
polkaista heikon naapurinsa
tuusan nuuskaksi niin silloin kan-sainvälinen
Järjestysmies kääntää
selkänsä ja sanoo ettei asla kuulu
minulle lainkaan
YK:n maallmanarmelja Järjeste-tään
pienempien pahantekijäin va
raita
Nerokasta Ja oikedenmukalsta'
Ja vielä sanotaan ettei rauhan
asla edisty lainkaan
Runoilijan sanat "Maan suuret
pienempiään syöjät Ja heikon loh-dutusta
el näy" pitävät yhä paik-kansa
Kannattaako nlkkuvaltlolden
kustantaa Järjestysmlchistöä Jon-Ik- a
ohjesäännöissä määiätään ettei
sitä saa käyttäji suun-aitoj-a vas-taan?"
Eikös olekin naseva pala siltä
lekkeripellstä jota kansainvälises-sä
politiikassa pelataan?
Saahan vain nähdä miten kauan
siellä Suomessa voidaan edes tuon-kaan
'ertaa kansainvälisistä asiois-ta
puhua
Eden ennusteli Englannin parla-mentissa
Mlrne viikolla että saat- taa tulla Suomen vuoro saada
kommunistien kuonokoppa suunsa
eteen
Klviperan Pekka
Suomi sai vuoden 1 95:
olympialaiset
Talviolympialaiset pidetään samana vuonJ
visiossa norjassa
Tukholmasta ilmoitetaan -- ttt Hel-sinki
Suomen pääkaupunki a maan
-- uurtn kaupunki jolle myönnettiin
vuoden 1940 olympialaiset mutta
jotka Jäivät toimeeopaosmaMa syt-tyneen
maailmansodan vuoksi valit-tiin
Tuoden 162 olympialaisten pito-ukaa- si viime lauantaina pidetyssä
kansainvälisen olymplalalskomltean
J-otoou-ksessa
Olympialakia haki vllil
iiYilyavaltaln kaupunkia ja Amster-cla- m Jotka siis Helsinki voitti
Kansainvälisen olymplalaJskom-ltean
edustajat valitsivat Helsingin
olympialaisten MtokaupungiksI toi- -
Miten Suomi ponnis-telee
kommunismin
"siunauksen" alla
Äskeinen suursota on ratkaisevasti
vaikuttanut Suomen sosiaalisen toi-minnan
viimeaikaiseen kehitykseen
toisaalta pakottamalla tämän toimin-nan
ulottamiseen moninaisille uusille
aloille tokaai suuresti rajoitta-malla
sen taloudellisia edellytyksiä
Sota vaati uhrin maan eäivalta
voimalta Kaatuneet 75000 miestä
olivat - pros koko Suomen väkilu-vusta
ja he ovat Jättäneet Jälkeensä
2r0U0 sotale&keä ja 48000 sotaorpoa
Haavoittuneista on suuri osa saanut
jtesveytela takaisin mtfta Mwu
miestä menetti pysyväisesi! työky-kynsä
tai alnaKin huomattavan osan
silta Sotatoimien johdosta joutui '-- i
miljoonaa lnmistä jättämään kotinsa
ja siirtymään pois asuinpaikoiltaan
suurimman osan näistä joutuessa vä-llraul-ante- osa
päätettyjen alueluovu-tusten
johdosta etsimään tuelleen
uutta asuinpaikkaa maan supistuneel-ta
alueelta
Selvemmän käsityksen naiden so--
Tukholma satujen saaii
keskellä kurjuutta
Canadalalnen
Russ Mu nro kirjoittaa näkemyk-sistään
Tukholmasta seuraavaan
mielenkiintoiseen tapaan:
Mitään Tukholman kaltaista el
ole Europassa — tässä kimaltele-vassa
pääkaupungissa on melkein-pä
kaikkea yltäkylläisesti
On merkillinen vastakohtaisuus
tulla tänne Ja huomata ruotsalais-ten
elävän paljon paremmin kuin
kenenkään muiden europalalsten
vieläpä paremmin kuin sveitsiläis-ten
Ja belgialaisten Jotka eivät
myöskään 'ullttele paljoa
Tukholman keskikaupunki kyl-pee
mainosvalojen meressä {Kau-pat
ovat tulvillaan hienoja tavarol
ta Joista muutama ovat säännös-teltyjä
mutta eivät kuitenkaan
niin ankarasti kuin mikä on siinä
suhteessa curopalainen standarttl
Täällä on runsaasti säännöstele-mättömät
uusia pukuja Ja ruotsa-laiset
ovat parhaimmin pukeutu-nut
kansa Europassa
Hotellit ovat tulkillaan europa-lais- ta
matkailijoita Ja liikemiehiä
Mutta Ruotsi on
kulkeutunut eräänlaiseen valkeu-teen
Sinne on tuotettu ulkomailta
lilan monia ylellisyystavaroita Ja
sen ulkomaalainen valuutta oli no-peasti
kulumassa loppuun kunnes
hallitus äkkiä toimeenpani tuonti-lupaklrjajärjestelm- än
vähentääk-seen
liikoja tuonteja
Tuontlkontrolll antoi ruotsalai-sille
iskun mutta se el kuitenkaan
ollut niin tymlstytilvä kuin eräs
toinen säännöstely nimittäin kah-1- n
paneminen uudelleen säännös-telyn
alaiseksi Kahvi ruotsalaiselle
on melkein sama kuin olut eng-lantilaiselle
ja tämän vuoksi Ruot-sissa
kuulee enemmän katkeria sa-noja
kahvin säännöstelystä kuin
mistäkin muusta asiasta
Ruotsin "buumlkausl" el mahdol-lisesti
kestä kauan Huhuja liik-kuu
Jotka kylläkin vältetään pe-rättömiksi
Ruotsin pankin taholta
että Ruotsin kruunu ehkä voidaan
uudestaan arvioida tahtoo sanoa
sesa salaisessa aan- - -
vaitsivat Oslon N r
gin vuoden 1952 ta
pitopaikaksi ensimmau -- sestä Mitä oli haker
Ampetzta I Ullassa j4
Yhdys valionsa
hnstmmälsessä aan -
slngln puolesta aaneu --
tajlsta nimittäin 14 e
Angeles ja Minneapoln -- aanta kukin Amsteruai"
aanta Detroit kaksi aau
yhden ja Philadelphia
Toinen äänestys anti
ie tarvittavan eneramisic
Us Angeles a --Mlnnei
Kaukana takana viisi aj- -
Amsterdamin saadesa K
kun sensijaan Detroit !
Ja Chicago eivät saaneet
taan aantä
Talviolympialaisten suu
tajat äänestivät enslmnu
että Oslo sai 18 ääntä a valittua heti ensimmaises-- a
sessa
tl
' n--- I
l
' ii
n -- !
r v
e
i ane ?
''a M
esti ti 'li tts
Uan aiheuttamien menetysten i- -l ruudesta saamme kun vertaa— J
nilta Suomtn väkilukuun ja toua- -
r tm aiKisia 15-4- 5 aotlalji aviovaimoista on Joka 17 s sota:„t
fctta alle lS-vuotiai-sta
lapslstA ™ ka :4:s sotaorpo että kaikista am
vuotiaista miehistä on Joka !(: to talnvallldi ja että joka 9s su- o-lainen
on kotinsa menettänyt slL--j
lainen
"rllf
anesft
On eelvää ettei maan soslaalisJ
toiminta pystynyt torjumaan UI dj
lievittämään kaikkea tätä sodan I:
kanaan tuomaa hätää Ja pnutetu
niissä suhteellisen ahtaissa rajolssi
jotka se oli rauhanaikatsissa nor
maaleissa olol&sa saavuttanut Socu
ta välittömästi kärsimään Joutia
Uen aseman turvaamiseksi oli n
tlovallan ryhdyttävä laajasuuntaiiu:
(jatkoa 4nelli sivulla)
-
sanomalehtlmiessen kurssia muuttaa
hyvln'vlnnissaan
uj
Ruotsin suuri kauppa- - Ja luott-osopimus
Venäjän kanssa el ole
mennyt oikein Joustavasti työväe-nhallituksen
ponnistuksista huo-limatta
Joka on koettanut sitä pu-olustella
Siellä löytyy 'pimakas Ja upp-iniskainen
opposition yhdekju
kuukauden ikäiselle sopimukset
maltillisten puolueiden Ja teol-lisuuksien
taholta Jotka uskovat
että Ruotsia el olisi pitänyt talo-udellisesti
sitoa Venäjään Tämä oa
ensSmmälnen suurisuuntalae:
kauppasopimus minkä Venäjl sai
aikaan ulkopuolella Venäjän va-ikutuspiirin
olevan valtion kanssa
Sopimuksen mukaan Ruoti
myönsi biljoonan kruunun S240-00000- 0)
luoton Venäjälle Jori
Venäjä voi kuluttaa ostoinln vi-iden
vuoden aikana Se tulee ost-amaan
sellaisia ruotsalaisia tuotte-ita
kuin kal'(OskonelstoJa voisa-koneisto- ja
puutavarateollisuuteti
sähkölaitteita rauta-elde- n kalu-- f
toa Ja maantalouskon-'lsf)J- a V-enäjällä
on suuri ky 'a ri£
tavaroille Ja tämä luotto sopisi-se- n
mukaan tullaan maksasaa:
15 vuodessa kolmen proserin to
rolla
Mainittu sopimus tehtun vfcz
lokakuussa Ja aiheutti mories
ruotsalaisten nlskasuonet puiiats-maa- n
kiukusta
Vuonna 1944 enemmistö p-o- !s sellaista soDlmusta uskota e"--
laskukausi Yhdysvalloissa on alvi2
väistämätön Ja että Ruotsi tarn
suuria uusia markkinoita favaroE-lee- n
sen menekin tilalle mJiki
on Saksan kaupassa menettänyt
Mutta amerikalalnen lasktlussl
el tullutkaan a valHrnna tvovJfC
hallitus Ruotsissa selsookin rö
töksessään tehdä kauppaa Vene-kansa
suuressa mittakaavass-ruotsalaine- n
teollisuus haluaisi
viennin olevan Yhdysratoihin i
Etelä-Amerika- an joista caöi
Ruotsiin on osoitettu odottarnattc- -
man suuria tavaratledusteluja