Vapaa Sana, April 14, 1945

              39 — 1f
--AUAHT HUHTIKUUN 14 P — SATURDAY AP1UL 14 VU7 Jiukan Oiluaäa SuamalaUuud€iia F
M JA KtLHAfdJjAAVJ+JjAjjjjJMAte youaq PtapUi Qolumn
By Viola
Vapaa Sanalle —
_-_i-kirj
Rouva Suorasuu _i_n_ iiLfLl South Porcupine April 5 1945 WELLS OF AIR
Tyydy sieluni tyydy Miksi et
e tyytyväinen — niin miksi?
Kain kyselin itseltäni kunnes
osta suomalaista lehteä lukles- -
nl huomasin pienen lauseen Jo- -
a kuului: "Pikkusielut tunnetaan
iiU mihin he tyytyvät "
Silloin se kirkastui! Mikä? Se
ttä minä en ole tyytyväinen sik- -
kun minulla on suuri ja vapaa
du Joka ei kärsi toisen orjalle
:ista Ja sen takia el tämä "pii- -
ominen" minua miellytä Silloin
inä paatin että lennän vapaan
juren sieluni siivillä johonkin
arempaan I Taman ajatuksen lumoissa teh-- a
tuhertelln tavanmukaisia tol-iani
Lauseen olin liimannut nuo-- f
ieenl seinälle ja aina joskus kur-istin
siihen Ja se innosti Ja röh-kisi
Ylpeänä puhelin Itselleni
itä eipäs taida madame tietää-kään
mikä suuri sielu hänen nuo- -
leessaan liikkuu
i Muutama palva kului tämän
uuruudcn lumoissa kunnes minä
rihdoln eräänä päivänä rohkaisin
tsenl Ja alotin: "Madame minä
uulen että lähden en oikein pldi
lalvelemlsesta "
—"No mihinkäs Hilda sitten ai-i- oo
parlamenttiinko? El kun
Uda vain laskee mikä parhaiten
annattaa ottaen huomioon ky-enevälsyyt- ensä
englanninkleles- -
kin niin eiköhän palveluspalk- -
:a sittenkin ole edullisempi Hil
lalle säästämistäkin silmällä pi
en Eikös Hilda ole joskus al
mut mennä takaisin Suomeen- -
n?"
Ja minä jäin
Mutta se seinälle liimattu lappu
enää jakanut balsamiaan se
In ärsytti Siitä huolimatta koe- -
n olla tyytyväinen Ja lohduttau- -
a sillä että en ollut ainoa Mei- -
suuria sieluja pienuudessamme
niin monta el ole tarmoa voit- -
a esteitä jotka ovat tiellämme
oin jo uskoa että kaikki oli ku- -
n olla pitikin kunnes eräänä
ivana sattui Jotakin mikä pani
inut ajattelemaan muutamia a- -
oita
Talon nuoriherra alentui keskus-l- e
maan kanssani (oli ehkä löy- -
nyt suuren sieluni suklaakaakus- -
l) Keskustelimme Suomesta Ja
tuomalaislsta ja minä muistin
tukkoon aina kehaista toisten
Ijlansalalstenl tapaan että: "We
Ännish we do so and so"—
neuen mietittyään vastasi nuo- -
herra hiukan pilkallisesti: "Kyllä
tina uskon että te suomalaiset
otlmaassanne olette suurenmois- -
i vaked mutta tietääkseni ei
ista ketään täällä ole missään
luomatummassa asemassa" — 11- -
ten kuitenkin kuin anteeksi pyy
uen — "Olette luonnollisesti
Haista vähään tyytyvää väkeä"
Kirllji- - nimi
Paikkakunta
Punastuin vaalenin änkytin Ja samalla muistui mieleeni se lap-pu
huoneeni seinällä Vastasin
vain että ehkä ehkä el Yksi syy
on siinä että Canadan suomalai-suus
on nuorta mutta että var- masti meidän lapsemme J n e Mutta vastaus el tyydyttänyt it-seäni
silla näyttää siltä kun ei- vät lapsemme pääsisi paljoa pi-demmälle
Tämä ei suinkaan Joh- -
lu lahjattomuudesta vaan useim-miten
varojen puutteesta kyke
nemättömyydestä antamaan lap-sille
korkeampaa koulutusta
"Vähään tyytyvää väkeäl sitä
me Juuri olemme! Ellemme olisi
pikkusieluja saisimme paljon e-nem- män aikaan Mielellämme
nautimme kunniasta mlsta sitä
meille hiukankin suodaan mutta
samalla unohdamme kohdaltam-me
että täälläkin yhden suoma-laisen
kunnia koituu kalkille suo-malaisille
kunniaksi
Kun Suomi v 1939-4- 0 tuli tun-netuksi
paremmin Ja siinä samal-la
mekin ihastuimme kovasti ja
olimme ylpeitä mutta unohdimme
samalla että me emme olleet siinä
asiassa minään tekijöinä Kuten
tiedetään meidät on aina tun-nettu
Ja tunnustettu rehellisiksi
hyviksi työjuhdiksi mutta siinä se
meidän suuruutemme sitten on
kin Ja miksi? Siksi että laimin
lyömme tärkeimmän kohdan me-nestymiseemme
Ja se on pätevä
yhteistoiminta
Kun suomalaiset kotimaassani
me tekevät kaikkensa kyvykkäiden
suomalaisten eteenpäinviemiseksi
ja heidän tunnetuksi tekemlsek
seen niin mitä me useinkin teem
me vastaavanlaisessa tapauksessa
täällä? Ensiksikin ilkutaan arvos-tellaan
usein panetteluun Ja her-jaamiseen
saakka kannattamises-ta
ja tukemisesta puhettakaan
Sen sijasta että rohkaisisimme
me loukkaamme ja kiskomme sitä
"hävytöntä nousukasta" alas kak-sin
käsin Sitten kun saamme hä-net
hyvin riepoteltua olemme tyy-tyväisiä
Ja kallis kansallispa-heemm- e
kateus on tullut hyvin
tyydytettyä — Illalla saatamme
mennä "seuroihin" Ja nauttia ko-vasti
omasta ja toisten kansallis-mielisyydestä
Vaikka usein kerskumme rehel-lisyydellämme
niin mistä johtuu
ettemme kuitenkaan luota toisiim-me
Emme uskalla ryhtyä mihin-kään
liikeyritykseen toistemme
kanssa ja niin me Jarrutamme
omaamme Ja lastemme edistystä
—Vain pari esimerkkiä joita olisi
lukemattomia siitä mitä voisim-me
saada aikaan jos luottaisim-me
toisiimme
On CSiSl Joukko parhaita am-mattitaitoisia
puumien! a tai "kar-penterelt- a"
He saattavat raken- -
Yhteensl:
VAPPUTERVEHDYS
VAPAA SANAAN
Nimi yksilön Ui perheen yhdelle riville 15c
Nimi ja osoite kahdelle riville 25c
Erikoistervehdys kehyksissä BOc
Erikoittervehdys kehyksissä 2 tuuman $1 00
NIMI JA OSOITE c
" i —— i
" ' ———— — ™ """" "" ———
I
— — ———
- ——~~"
"———"-"- — —--——— --"" — —— I
" " Hi "~~ '
—— ii————— ' T~ i —H
VAPAA SANA PRESS LTD 1 Huron St Toronto 2B
USTAT PALAUTETTAVA VIIMUtTXXN 20 P HUHTIKUUTA
HUOM! KIRJOITTAKAA SELVÄSTI
taa kauniin ravintolan suomalai-set
kokit ovat siellä klettajlnä Ja
suomalaiset tytöt tarjoilijoina Me
teemme työn mutta kuka nauttii
työn tulokset? Se on Joku toinen
useinkin Juutalainen Joka el pel-kää
yrittää Ja olla yhteistoimin-nassa
omien kansalaistensa kans-sa
Taikka vaikkapa Joukko suoma-laisia
kutojattaria He kutovat
mitä kauneimpia tuotteita liikkei-siin
Jotka myyvät ne hyvällä voi-tolla
Heidän Dankkltlllnsä kas
vaa ehkä meidänkin hiukan mut-ta
el aivan siinä mittakaavassa
Kun kerran kykenemme tuotta-maan
tavaraa myytäväksi niin
luulisi meidän kjkenevän sen
myymäänkin Ja vaikka ei meistä
kalkista esim minusta tulisi-kaan
suuria liikemiehiä Ja neroja
niin Jokainen meistä kuitenkin voi
olla apuna yhteisen elintasomme
Ja asemamme kohottamiseksi Ja
suomalaisuuden viemiseksi kun-niaan
Sitä voimme tehdä autta-malla
ja kannattamalla jo olevia
suomalaisia yrityksiä Ja tunnuslau-seeksemme
voimme ottaa: Tuke-kaam- mc
suomalaista! — sillä siinä
tletamättämmekln autamme o- -
maakln asiaamme Ja taas pain- -
vastaisessa tapauksessa Jarrutam
me sitä Kun liike-elämäs- sä joku
kuitenkin aina kulutuksestamme
hyötyy miksemme siis silloin hy-vällä
syyllä soisi sitä suomalaisel-le
joskin olisi että Juutalaisella
viereisessä kaupassa Joku tavara
olisi muutamaa senttiä halvem-paa
niin mitä se oikeastaan mer-kitsee
tietäessamme että kanna-tamme
suomalaista Eivät Juuta-laisetkaan
meiltä ostamaan tule
omiaan nekin kannattavat He o-v- at
siinä asiassa edellä meistä he
tietavat että yhden menestys on
osa heidän omaansa
On monia muotoja joilla voi-simme
viedä suomalaista kuntoa
ja viisautta päivänvaloon ja jokai-nen
meistä voi sitä tehdä tavalla
tai toisella
Useat teistä tietävät miten Suo-messa
Joku vuosi sitten perustet-tiin
n s kulttuurirahasto jonka
tarkoituksena oli m m avustaa ja
rahoittaa varattomia ja lahjak-kaita
opiskelijoita kotimaassa sekä
lähettää heitä täydentämään o-plnt- ojaan
ulkomaille Ajatus sai
suuren kannatuksen ja rahasto
kasvoi nopeasti Siinä olivat suu-ret
sielut mukana asiassa Ei apri-koitu
tulisiko joka-aln- ut penni
Ihan varmasti oikein käytetyksi
tyydyttiin varmaan siihen ajatuk-set- n
että yhden suomalaisen me- -
pestys kruunaa meitä kalkkia ja
hostaa meitä muiden kansallisuuk-sien
silmissä Eikö sC ole juuri
tunnettujen Suurmlestemme ku
ten Sibeliuksen Nurmen Ja Eliel
Saarisen arvoa että meidät sivis
tyskansana on kohotettu muiden
rinnalla — yläpuolellekin
Eikö siis meidänkin velvollisuu-temme
olisi tehdä Jotakin Meillä
täällä on lahjakasta nuorisoa kas
vamassa mutta varojen puuttees-sa
Jäävät lahjat kehittämättä Ja
henkilö Jää syrjään Ja siinä sa-malla
osa meistä
Mielestäni el olisi aivan mahdo
ton ajatus samankaltaisen rahas-ton
perustamisesta täällä Ja volslm
me seuroissamme toimeenpanna
juhlia sen kartuttamiseksi Teh
dessämme Jotakin nuorisomme hy- -
vaksi he voisivat selvemmin taju
ta Ja tuntea miksi kannattaa olla
Ja tunnustaa itsensä suomalaisek
si Luulenpa myöskin että he in
nokkaammin myöskin olisivat sil
loin mukana kansallisessa työs-sämme
Ja Juhlien kokoonpanossa
Tässä olisi ajateltavaa myöskin
lukuisille vallstusseuroillemmc
Mielestäni naiden seurojen toi-minta
niin hyviä kuin ne ovat-kin
on hiukan Illaksi rajoitettua
vain yhtäälle suunnattua Ja niin
ollen el oikein vastaavasti hedel-mää
kantavaa Kyllä ne kotoiset
tavat ja kieli meillä aikuisilla py-syvät
Joskus Ulaksikin Unohdam-me
että me olemme nyt Canadas-s- a
emmekä Suomessa Vaalles-samm- e
vanhoja kansallisia perin-teitämme
ja pitämällä puheita
suomalaisille suomalaisuudesta
meidän ei tulisi unhoittaa ja lai-minlyödä
kehltystämme timtn
maan oloja silmällä pitäen En-nenkaikkea
englanninkielen opis-kelumme
on yksi laiminlyöty koh-ta
useimmilla meillä Kun olemme
oppineet sen verran että "tulem-me
toimeen" Jia se siihen vaikka
saman tien oppisimme enemmän-kin
Jos haluaisimme Klelentalta- -
kasi paikattiin
Kun tankklmles Ken Semple Ra-pi- d
Cityttä Manitcbi menetti tankin
palanaan joutuessa italian rintamalla
oikeasta kädestään kokonaan lihak-set
ranteeta sormiin saakka käden
relkfpucltlla niin lätkXrit ryhtyivät
panemaan siihen "uuden nahkan He
asettivat käden lonkkaan kiinni leik-kauksen
avulla Ja kasvattivat sliti
kStsen uudet lihakset ja nahkan Ku
vatsa nähdään Ken harjoittelemassa
uudelleen "topattua" kättään
mattomuuden takia useinkin ve
täydymme omaan kuoreemme o-mle- mme pariin Ja tama ei aina
ole hj vaksi silla seurustelumme
suomalaisten kanssa elvat näkö-alojamme
entisestään paljonkaan
muuta ja monetkin työalat joihin
olisimme pystyviä jäävät meiltä
edellämainituista syistä saamatta
Syy el ole yksin siinä kuten u-s- ein kuulee sanottavan: "Mihinkäs
sitä siirtolainen voi muuhun pu- reutua kuin kovaan työhön" var-sinkin
kun aikomus ei ole tänne
Canadaan jaädakaan tienaamaan
vain Joksikin aikaa Kuitenkin
käy useimmiten niin että Cana-das- ta tulee pysyväinen olinpaikka
takaisin palaaminen lykkäytyy Ja
lykkäytyy Ja lopuksi se on meille
vain jonkinlainen' haave unikuva
Aikamme siinä uneksiessa kuluu
kuin hukkaan tuuleen tuijotta-malla
Olemme vain puoliksi taal-la
osaamatta ryhtyä mihinkään Ja
mitään sanottavampaa aikaan-saamaan
Onhan tosin merkkejä vireästä
suomalaisesta yhteistoiminnasta
Ja yritteliäisyydestä Ja useat o-v- at
onnistuneet antamaan lapsil-lensa
hyvän kuoluutuksenkln
Mutta enemmän tarvitaan tarvi-taan
meidän kaikkien mukaantu-lemlst- a
ja toimintaa siinä mieles-sä
että tämä on meidänkin maam-me
samalla tavalla kuin Suomi oli
siellä ollessamme — Ja sen van-han
kansallispaheemme kateu-den
voimme vahingollisena asial-lemme
haittana olevana hyljätä
Ottaaksemme taaskin vertausku-via
juutalaisista Heitä tulee nyt-kin
tuhansia ja tuhansia mutta
vahan heitä näemme kovassa
työssä Kansalaistensa tukemina
Ja auttamina he etsivät parempi-tuloisia
hommia ja heidän poikan-sa
ja tyttärensä täyttävät koulut
Ja yliopistot seka myöhemmin
parhaimmat virat —
Vielä sananen suomalaisuuden
tunnetuksi tekemiseen taalla Kun
minulta palkassani kysyttiin suo-malaisten
sotaponnlstukslsta tääl-lä
olin onnellinen voldessanl
näyttää heille liikemies K Lehdon
kuvaa (Vapaa Sanasta leikkaa-maani
ja sanoa tämä suomalai
nen yksistään osti sotabondeja
10UO0 arvosta ja majuri Bongln
suomalaissyntyisen yhdysvaltalai-sen
sotilaan kuvan He olivat
hämmästyneitä kuullessaan että
Hong on suomalainen Tällaisilla
mielestämme aivan vahäpätöisihä
seikoilla voi kuitenkin olla usein
kauaskantavaa merkitystä Ja lo-puksi:
Enemmän yhteenliittymis-tä
taloudellisissa asioissa enem-män
harrastusta yhteisten etujen
hyväksi I Silloin vasta suomalai-suutemme
Ja kansallismielisyy-temme
pääsevät oikeaan valoon—
Kun cnsimäislssk Juhlissamme
täysin rinnoin laulamme:
"Kalkki kalkk' ylös yhtenä mie-henä
nyt
Suomen onnea valvomaan
Hetken työt tuhatvuoslhln vai-kuttaa
Isänmaahan ja maailmaan "
Että silloin muistaisimme el
laulamalla Ja puhumalla pelkäs-tään
vaan työllä Ja toiminnalla
tulevat hedelmät näkyviin saat-taa
Teidän kaikkien menestystä toi-vova
ja teitä kalkkia rakastava
Rouva Suorasuu
r r- -
Dear Readers:—
Nature certalnly is changinc
and to prove lt 1 will teli you what happened in South Porcupi-ne
First of ali we had a very cold
Inter Usually the tcmperature
vas around 40 degrees and somc-tlm- es it even wcnt up to 45 de-grees
Then along came March
and uith it somc oi the lovellest
weathcr anyone cver expccted to
see The snow mclted fast and the
days were brlght and sunny A'l
the ice mclted from the small
creeks and strcams and even the
ice on the lake was about to melt
Many of the blrds had come back
and sprlng ccrtainly was In the
air lt vas even mentloncd that
someone farther down south had
found vlolets but of course we
could not be sure of tlils
But soine more "clcver" pcople
who of course then werc thought
"sllly" sald that this weather
would not last — and that we
would havc some more snow And
rlght thcy were for Just a few
mornings after ali this "sprmg
beauty" the ground was covcred
wlth snow Such a look of mlscry
as was on many pcoplcs faccs
that day! Sincerly —Lahja Mäkelä
THE BIULOCY 1'ARADE
One of the major mystcries oi
Uature arc the homcs constructcd
by cci tain trecs for the bcncfit
oi the gall lnsccts The fcmalc
of thcse species stings either the
branch or leaf of the trcc and
then deposlts her cggs in the
puncture
In the sting there must be a
speclal Chemical compound uhlch
causes the tree to build a tlny
house or gall In which the cggs
and larvac of the gall insects are
protcctcd from lts enemles as well
as from the weather Photo-graphe- rs
have long uscd pyrogallol
or pyrogalllc acld made from the
tree house as a developer and
the hlstory of the galls as medl-ein- e
goes back to Gieek and Ro-man
tlmes
Ccrtain trees grow a special
compartment of varylng slze and
shape for cach klnd of Inscct and
the lntcrnal archltecturc of cach
is also dlffcrcnt belng cspecially
adapted to the nccds and life-cyc- le
of the gull How and why
the trcc functlons so preclscly and
successfullp as an archltcct the
biologist does not know
Pills — and Pills
It had becn a wonderful party
Lut mornlng found the naval lleu-ttnan- fs
braln quite foggy He was
preparing to scw a palr of llttle
whlte button on hls shirt whcn
he concluded that a couple of
aspirin might help to clarlfy the
sltuatlon One small whlte disk
then water— then repeat the samc
Almost lmmedlately he began to
fcel better— so much bctter in
fact that he was soon able to
dlscern two aspirin lying on the
shirt Uh-hu- h he had swallowcd
the buttons
Prlze Krror
I You may open lots of thlngs by
'mtstake but none more frcguently
! than your mouth
Wife — Do you realizc that
'twenty-flv- e pears ago today c
Ibecame engaged?
I Absent-Mlnde- d Professor —
i Twenty-- f Ivc yearsl You should
j have reminded me before It's
ccrtainly tlme we got marrled
Strong Plant
A grovlng squash plant has
been known to ralse a weight of
5000 lbs
Makes Fast Time
A runnlng ringneck pheasant
tlmed at 21 mlles per hour
SALT RENEVVS RLC
Salt sprinkled over a faded rug
and then swept with a heavy
broom wlll bring back a lot of
freshness to the carpet
"Walter what's thls?-I- fs
bean soup sir "
"I don't care what it has been
the questlon Is vehat Is lt now?"
When residents of Jerome Ida-ho
want air-condltion- lng ali they
have to do is slnk a hole in the
ground
Centuries ago volcanlc erup-tlo- ns
honeycombcd the earth be-ne- ath the city Uh hundreds of
lava tubcs through whlch flow
perpetual currents of cool molst
air By drilling an elght-lnc- h shaft from 30 to 200 fect deep—
dependlng upon wherc the tubcs
He at any partlcular locatlon — the currents can be dtverted Into
a house through the air Unes of
the furnacc
Pcculiarly when the tcmpera-ture
falls at the tlose of the day
the air currents reversc and flow
back into the lava tubcs neeers-sltati- ng
a damper to malntaln the
lo'cred tcmperature
The cost of this natural air-condltion- lng
runs from 50 to "i5
dcllars for the averagcd-sl7C- d
house and one formcr uslng this
method to cool hls mllk house
clalms lt Is much more cffectUe
than mcchanicil mcans
A COOD BEAUTY MU
Propcr brcathliiR is one of Uic
greatest aids to beauty Every
tlmc jou flll your lungs wlth fresh
air and brcathc slowly and cvcnly
jou glve yourself a dcfinltc llft In
health becausc lt's the oxygen iti
ycur lungs whlch puri f les your
blood Whcn you're slttlng down
don't slump because this cuts off
casy lnhalation SIt up straight
and takc the air VVhcn you
walk step out with shouldcrs back
and chest out If you spend your
uays litdoors tled to a dcsk walk
over to an open wlndow at fre-que- nt
intcrvals and take somc
hcarty lungfuls of fresh air — cs
pecially toward the work-wca- ry
end of the day hen your pcp la
at a low ebb
Ancient Scourtje
Polson Ivy is not a modern
scourget Captaln John Smith
who was founder of the first
whltc scttlcment In USA en-counte- red it on axrivlng in Ameri-ca
and wrotc: "It causcth red-nc- ss
Itching and lasly blysers"
There hasn't been much stlrrlng
around the house latcly
How's that?
Somcbody stole the spoons
Liikkeen Muutto!
Aino Ficek
Beauty Salon
muutfttu vuuden alusta Sodi of
England rakennuksesta taloon
174 ONTARIO ST
Puhelin 1410
Port Arthur Ont
KELLOSEPPÄ
A Kari
Puhtiin Marine 3917
187 E Hastlngt St
Vancouver BC
Sudbury Footvvear
Vanhin suomalainen Jslklntlilke
Sudburyssa
I LATVALA
21 Latch St King Edward rakan
Tiho's Barber Shop
Enelluokan Työ ja Palvelus!
T ERM1SCHOFF
20 FROOO RO — SUDBURY
North End Bakery
I TOLMUNEN
SH MILVIN AVC PUH a--tttl
SueHar Ont
DR WOOD
HAMMAtLXXKXRI
CJXSkaipaa vierasti
PUHELIN 7— 7t31
M Ovrtiam tt — tutfbury Out
1--
J
ui
'
M
'4
i
!{