Vapaa Sana, April 14, 1945

              J
: V!
i- - i
i
f
k
[ 'V
i I
:
sh4 ri
i
l
i i
m
MVU2
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Indcpcndtnt Flnnlth-Canadla- n
Nwtpaper
Published vtry Tueaday Thura-da-y
and Saturday by Tht Vapaa
Sana Preat Llmtcd Toronto Ont
EINO UNHOLA Pretldtnt
VXINtt MALMIVUORI Manager
REYNOLO PEHKONEN Edltor
Private Addrett of Prcaident:
4 Soho 8t Toronto Ont
Bualneaa and Editorlal
Oepartmenta:
19 Huron St„ Toronto 2 B
Phone WA 7721
Regiatercd aa tecond-clat- t matter
January 19thn 1932 at tha Poat
Office Department Ottawa Ont
Subacriptlon ritee In Canada and
United Statea: Per Year $375 SU
Montha $200 Three Montha 1
In other Countrlea: Per Year $500
Slx Montha $250
liberaalisen halli-tuksen
politiikka
Näin vaalien edellä näkee Ja
kuulee kansalainen hyvin paljon
arvostelua hallituksen politiikan
suhteen Ja monissa tapauksissa
nuo arvostelut ovat ainakin osit-tain
perusteltuja Mutta tosiasia
on että silloin kun vaalit lähesty-vät
kuullaan hyvin paljon sellalj
ta arvostelua esimerkiksi hallituk-sen
toimintaan nähden oppositio-puolueiden
taholta Joissa tuskin
siteeksikään on perusteita Noita
arvosteluja tehdään vain äänien
kalastamls tarkoituksessa Näin ol-len
tavallisen kansalaisen on mo-nasti
valkea erolttaa tuossa sano-jen
mylläkässä mikä on oikeaa Ja
mikä väärää ja moni Joutuu toi-sinaan
vastoin omaa hyvää tahto-aan
tuomitsemaan väärinkin
Meillä on Canadassa koko tä-män
sodan ajan hoitanut hallitus-tehtäv- iä
liberaalinen puolue pää-ministerinään
Mackenzle King
Sen toiminnassa on luonnollisesti
ollut runsaasti heikkoja kohtia Ja
sehän pääasiassa Johtuu siitä että
maailmassa rl sellaista hallitusta
löydykään joka olisi ehdottoman
täydellinen — paitsi Venäjällä
Jossa meidän suulaat propagan-distimme
sanovat olevan hallituk-sen
mikä el koskaan mitään vää-rin
tee Ja minkä arvostelut suo-rasukaisesti
aina leimataan aiheet-tomaksi
Ilkeydeksi
Kun katselemme liberaalisen
hallituksen toimintaa tämän so-dan
ala"' "Un monen päämlnls- -
"terl Kingin poliittisen VaslusU-Janki- n
on ltscmlelessMl myön-nettävä
että hallituksen politiikka
pääpiirteissään on ollut varsin
kaukonäköistä Ja pltkallctähtää-va- ä
Ja niin ollen suurta väestön
enemmistöä tyydyttävää
Me Jokainen omassa elämässäm-me
tiedämme miten hyvin cana
dalalnen väestö on nämä kuudet-ta
sotavuotta tolmcentullut Suo-raan
sanoen canadalalnen väestö
on elänyt runsauden keskellä Ja
mitä sota-aja- n rajoituksia on Jou-duttu
toimeenpanemaan niin o-v- at
ne tosiasiassa olleet suorastaan
mitättömiä sikäli kuin väestön
elintaso on kysymyksessa- - Kovin
säännöstely on ollut autojen
käyttämisessä Ja siihen liittyvässä
polttoaineen käytössä kun sens-ijaan
elintarpeiden alalla me tus-kin
huomaamme että mitään ra-joituksia
on olemassakaan
Työmarkkinat sodan vuoksi o-v- at
olleet vuosia sangen vilkkaat
ja räikkäpä palkkojen suhteen
monissa tapauksissa on toivomisen
varaa niin hintojen kohoaminen
on kyetty pitämään kurissa hy-Yä- lla
menestyksella Ja mitään Inf- -
latiota el ole syntynyt eikä näytä
syntyvänkään Jos tähänastista po-litiikkaa
Jatkamme Näiden vuo-sien
varrella Ihmisten säästöt Ja
ansiot ovat kohonneet monikertai-siksi
mutta hallituksen politiikan
ansiosta ylijäämiä ei ole heitetty
markkinoille lnflatlota synnyttä
mään ja hintoja kohottamaan
mutta hallituksen lainoihin sääs-töiksi
vastaisen varalle turvaksi
huonompia aikoja vastaan
Hallituksen miesvolmapolitilk-ka- a
on arvosteltu varsin ankaras-tikin
mutta kun katsotaan asiaa
ilman kiihkoa menneiden vuosien
valossa niin tuskinpa toinenkaan
hallitus olisi sen paremmin kyen-nyt
tilannetta kontrolloimaan
Mikäli on kysymyksessä se ai-kakausi
joka seuraa hyvin lähel-lä
olevaa Saksan kukistumista Ja
sodan loppumista Europassa niin
siihen nähden pääministeri on an-tanut
varsin lupaavat suuntavii-vat
Canadan osanoton sotaan
Japanin kukistamiseksi hän äs-kettäin
luonnehti parlamentissa
Ja selitti että Canadan osaltistu-- i
lnen mainittuun sotaan tulee o
lemaan paljon pienempää kuin
Europan sotaan Tämän kannan
ymmärtää kun ottaa lukuun että
Canada on hyvin pienlväestöinen
maa jolla on kuitenkin käsissään
Jättllälssuurulnen teolllsuuskonei3-t- o
ja se on yksi suurimpia elintar-peiden
tuottamalta maailmassa
Näiden kahden seikan perusteel-la
on jo selvää että Canada tekee
kalkkein suurimman palveluksen
liittoutuneille kansoille Japanin
kukistamisessa pitämällä teolli-suutensa
ja maantaloutensa tuo-tannon
mahdollisimman korkealla
Jo yksistään se seikka että Euro-pa
sodan jälkeen tulee tarvitse-maan
suunnattomia määriä elin-tarpeita
ja teollisuustuotteita o-soi- ttaa
että Canadan on ennen
Japanin kukistamista käännettävä
katseensa puolittain rauhanalkal-sll- n
toimiin yllämainitussa suh-teessa
Ja siten on katsottava että
maan teollisuus tuottaa sotatarpel-t- a
mahdollisimman suuressa mää-ti- n
Japanin kuklstairaiseksi käytä
vää sotaa varten ja maataloustuot-teita
liittolaisten ruokkimiseksi ja
Europan avustamiseksi
Ne suuntaviivat jotka pääminis-teri
puheessaan lausui lähimpään
tulevaisuuteen nähden ovat siis
varsin kaukonäköisesti harkittuja
Ja niiden toimeenpaneminen cana-rfalalse- lle
kansalle merktsco p{tpj
loima-aik- a vlela ainakaan pääse
keskuuteemme Iskemään
Näiden sotavuosien aikana kan-salaiset
ovat tehneet mainion työn
siinä cttd ovat panneet säästö-jään
hallituksen lainoihin siten
ajaen oviltaan inflatlon kummi-tuksen
Ja tätä samaa Järkevää
suuntaa olisi Jokaisen kansalaisen
seurattava nyt kun Jälleen t k 23
päivänä alkaa uuden lainan mer-kintä
Tappoi karhun urhoollisesti
!ault Ste Marlesta OnU ilmoite-taan
että nyt vasta on tullut päivän-valoon
Juttu kun 15-vuod- en Ikäinen
Jimmy Conway lähellä olevalla far-milla
tappoi viime elokuussa 600 pau-naa
painavan karhun Karhu oli tul-lut
farmin lammaslaumaan ja ehti-nj- t
tappaa kolme lammasta kun Jlra-mj- -
sen huomasi Ja hän Juoksi koti-aan
otti pyssyn Ja ampui karhua
Haavoittunut karhu ryntäsi hänen
päälleen mutta poika sai onneksi
väistettyä Ja ampui kalkki seitsemän
pyssyssä ollutta kuulaa karhuun ja
lähetti yhdeksänvuotiaan veljensä
hakemaan lisää panoksia Karhu kui-tenkin
heitti henkensä ennenkuin li-sää
ammuksia saapui Siltä lähtien
salvat lampaat olla rauhassa eikä
tuosta urotyöstä puhuttu kenellekään
mitään
LAUANT HUHTIKUUN 14 P - SATUROAY APRIL 14 NO 39 — im
- - f
WW
li l ja
Ww äW vi H 0 y
- crit"'4' I avXr&aiBVv' v -- aB
Kevätailmuja puissa Hitlerin linnan
lHsRSl
r GhK
tOJakaW ?f uflLreaVat rl
i?4aTaTaTaT&aaTtTaTaTaTaMal — 1 m
--Svsssjsissssb
pakinajuttuja
Jostakin syystä näyttää Europan
sotarintamilla vallitsevan merkillinen
tilanne
Lännestä liittolaiset etenevät nope-alla
vauhdilla kohden Itää ja kirjeen-vaihtajat
kertovat että mistään todel-lisesti
järjestetystä vastarinnasta el
ole puhettakaan monilla alueilla
Saksan armeija lännessä näyttää
siis jo luhistuneen elellä täällä esiin-tyviä
muutamia poikkeuksia lukuun-ottamatta
mutta idässä sensijaan
ilntama on vielä rintamana eivätkä
venäläiset ole esimerkiksi pohjoisella
osalla rintamaa päässeet paljonkaan
etenemään viime viikkojen aikana
Mutta el kulune kauankaan kun
Idässäkin natsien rtntamat murtuvat
kokonaan ja se on sitten sen lorun
loppu
Panee oikeastaan Ihmettelemään
että mitä varten saksalaiset enää ol-lenkaan
taistelevat?
Heillähän el ole olemassa minkään-laista
mahdollisuutta enempää voit-toon
kuin neuvoteltuun rauhaankaan
edessä on vain yksi ratkaisu: ehdo-ton
antautuminen
Niin järjettömiä kuin natsit ovat
olleetkin niin odottaisi heiltä aina-kin
sen verran Järkeä etteivät tuho-aisi
ja antaisi liittolaisten tuhota kau-punkeja
Ja kyllä taan lopettaisivat
toivottoman taistelun Nykyisellä me-nettelyllään
he tekevät ainoastaan
omalle kansalleen olosuhteet joka
päivä yhä kurjemmaksi ja mustem-maksi
ja heittävät oman kansansa
Jenka puolesta he ovat välttäneet
84'aa ktrjänsä mitä synkempään tu-levaisuuteen
Multa niin ka ae Juttu sittenkin
on että natsi un sellainen elävä mii
la el n! 0"c ihmigtunnetta edes omia
kansalaisiakaan kohtaan puhumatta-kaan
vieraista kamoilta Monilla ih
misillä on mahdollisesti ollut käsitys
(ttä jutut natsien julmuuksista ovat
olleet suuresti liioiteltuja Ja propa-canda- a
mutta kun nämä ihmiset
seuraavat nyt natsien vallanpälvlen
viimeisiä hetkiä niin tuskinpa he
muuhun käsitykseen pääsevät kuin
siihen että he ovat lhmlstuntelta
puuttuvia robotteja Jolta el sääilta
tulitikun vertaa vaikka koko heidän
oma maansa murskattaisiin raunioik-si
Ja kansa Joutuisi äärimmäisen kur-juuden
valtaan erämaaksi muodostu-neessa
maassa
Semmoiseen säälittävään henkiseen
tilaan dlktatuurloplt saattavat Ihmi-set
Noiden dlktatuurloprlen ansioista
on suuret alueet Europaa tänä päivä-nä
raunioina ja jälclläolevat Ihmiset
kurjuuden Ja tautien runtelemina
Eikä siinä ole vielä kalkki Sitten
kun viimeiset laukaukset Europassa
on ammuttu virallisessa sodassa al-kaa
siellä niittämään unsla uhreja
kansalliset sisäiset eripuraisuudet
Useimmat europalalset maat ovat nyt
Jo ladattu täyteen vallankumousten
vallankaappausten Ja terrorin ruu-tia
eikä sen sytyttämiseen tuhoavak-s- t
räjähdykseksi tarvita paljon
Siinä meillä on tulos siltä että
dlktatuurloprlen saarnaajien annet-tiin
valaa myrkkynsä vapaasti euro-palalst- en
kansojen sydämiin
Ja noita samoja myrkkyjä yritetään
meilläkin täätlä suuren valtameren
takana päivästä toiseen levittä kan-san
keskuudessa
lähiatbllä — NY VVorld-Telegra- m
Suomalaisten keskuudessa Canadas-sa
tuskin niillä sentään on menesty-misen
mahdollisuuksia Nyt jo saa-vat
täällä olevat suomalaiset omai-siltaan
kirjeitä kotimaastaan jotka
eivät vannaankaan käännä heidän
sydämtään alttiiksi minkäänlaisille
diktatuurlopeille sillä useimmissa
noissa kirjeissä huokuu sydäntäsär-kev- ä
henki siltä minkälaisen hedel-män
natsismit fasclsmlt ja kommu-nismit
ovat luoneet entisen koti-maammek- ln
kansalle nautittavaksi
Kiviperän Pekka
Ennustaa liberaaleille
menestystä
Hensalllsta Ont Ilmoitetaan että
entinen liberaalinen edustaja Farqu-ha- r
Oliver lausui siellä että Mitchell
Hepburnin palaaminen liberaalien
johtajaksi tulee aiheuttamaan sen
että liberaalit tulevat menestymään
tulevissa maakuntavaaleissa erikoi-sesti
Etelä-Ontarioss- a Hän selitti
että liberaalien menestyminen tulee
tapahtumaan pääasiassa vanhoillis-ten
kustannuksella mutta sanoi hän
että "tulee olemaan myöskin yllätyk-siä
muutamille CCF:n ehdokkaille"
Japanilaisista
paikkannimistä
Useimmat Japanilais tlstakln pai-kannimistä
ovat luonnonominai-suuksien
mukaan tehtyjä mutta
on Joltakin nimiö joiden merki-tystä
japanilaiset eivät tiedä lie-kään
Sellainen on esim Ryukyu
JRyukyu-saare- t) Joka nimi lienee
vanhaa kiinalaisia perintöä mut-ta
jolla el ole tiettävästi mitään
merkitystä
Saari öA iäfiärUnklelellä jlmo
mutta monissa tapauksissa he klr-lotttä- vat
sen shlma Seuraavassa
on muutamia Japanilaisia paikan
nimiä suomennettuina:
Okinavra Shlma — Köysi ulap-pasaare- lle
Nana — Johtaja
Yonabaru — Palanquln-neeke- ri
Shurl — Pääkylä
Nakafcusuku Wan — Keskinen
linnalahtl
Kawata — Joklkentto
Nago Wan — Nimitä suojelus-lah- U
Blse Sakl — Valmistettujen ku-rien
niemi
Hedo Slki — Oviniemen sivulla
Zanpa Misaki — Lalnenlemen
Jättämä
Kerama Retto — Onnen Ja hy-vän
saariketjun välillä
Maye Shlma — Rlntamasaarl
Topashlkl Shlma — Onnellisen
lauttasaaren alla
Aka Shlma — Onnellinen kul-masa- art
Kelse Shlma — Iloiten karisaa-rest- a
Zamaml Shlma — Istuu saar-ten
"Välissä
Hokaji Shlma — Vieraan maa-perän
saari
Agunl Shlma — Hlrssimaasaarl
Ie Shlma — Luolasaari
l2en Shlma — Oikean nimen
saari
Rosvo lyötyään herraa: "Tuossa
on siitä hyvästi että tuhlaatte kai-ket
rahanne ryypiskelyyn P
Montreal Qne
Hyvin onnistunut kevätjuhla vietet-tiin
Suomi-seurall- a tämän kuun 7 päi-vä
Alkusoiton esitti Mrs Kottila
jonka Jälkeen laulettiin yhteisesti
Tervehdyspuheen piti Mr O Parkkali
suomen- - Ja englanninkielellä Lausun-toa
esitti Mrs Koljonen hyvän ker-tomuksen
luki Mrs V Vuorimies Va-kavahenkisen
Juhlapuheen piti Mr E
Lindblad Vielä lausui runon "Tou-kokuu"
Mrs Lily Suomela Tämän
Ihanan runon hän esitti suurella an-tautumuks- ella
Haluaisimme häntä
useammin kuulla Kaksi kuplettia e-sl- ttl
Mr K Hakkola Vielä oli ro-manssi
Jonka esittivät Mrs Elsle
Merikallio ja Mr V Vuorimies Kau-nis
nähtävyys Mr I Niittylä esitti ti-laisuutta
varten kirjoittamansa lei-killisen
runomuotoisen kronikan Sen
Jälkeen pastori J Yrttimaa muutamin
valituin sanoin piti lopettajalspuheen
Lopuksi laulettiin Karjalaisten laulu
Vappukarnevaallt on Suomi-seurall- a
lauantaina tk 2S päivä Sinnehän jo-kainen
Jo Ilosta rientää kun on taas
päästy kevääseen kylmän talven Jäl-keen
Pieni hilpeä Ilo nuorentaa
Hauskat yllättäjälset oli Järjestetty
tk 2 päivä Suomi-seurall- e sen Joh-dosta
kun nuori laululintusemme Mrs
Helien Walsh sai "Jimlnsä" kotia
terveenä Ja reippaana Europan sota-näyttämöltä
millä matkalla hän oli
yli vllsl vuotta Niin yllätetyt sekä
yllättäjät olivat Iloisia Heille annet-tiin
pieniä hyviä lahjoja laulettiin Ja
pidettiin puheita Ja nautittiin kauniin
kahvipöydän runsaista antimista
— Piste
Hirveitä juttuja
Limburg Saksa — Amerikalalset
joukot ovat löytäneet erään mie-lenvikaisten
sairaalan jossa nat-sien
sanotaan murhanneen ar-violta
noin 20000 ihmistä "halua --
mattomlna " Murhattuihin oli
kuulunut sekä sairaita että tervei-tä
Virallisesti murhat oli tehty
vuonna 1939 annetun lain mukai-sesti
joka oikeuttaa "armeliaisuus-tappamis- et "
Kerrotaan että kun natsit oli-vat
surmanneet 10000: n Ihmisen
niin olivat he järjestäneet juo-make- mut
sen kunniaksi Heidän
sanotaan puhdistaneen muuta-mien
uhriensa pääkallot Ja käyt-täneen
sitten noita pääkalloja
Juoma-astioi- na
Tuberkuloosi niittää uhreja
Vinnipegistä ilmoitetaan että Ca-nadan
tuberkuloosiyhdlstysten sihtee-ri
GJ Vherrett Ottamasta lausui
siellä että viiden sotavuoden aikana
tuberkuloosi Canadassa on niittänyt
enemmän uhreja kuin sota Mainit-tuun
tautiin kuolleiden lukumäärä
Canadassa viiden sotavuoden aikana
nimittäin nousi noin 30000:teen
"Tuo mies tuolla on puijannut mi-nulta
miljoonan"
"Millä tavalla"
"Hän el antanut tytärtään minun
vaimokseni"
aaaaaaaaaar x"" f aaaaaaaaa!
mk r
aV ff I
SAI TILAISUUDEN
Laulajatar Winl Shaw näkyy tyk
kiivin Mkl mlkrofoonlataan irti ti-la
ristaa n hintn antatataan ohjtlmaa
sotapalveluksetta oltvlil Miami
tcachilla
Lukijan
Viikkopalsta
NIMIPÄIVIÄ
14 p lauantaina Vorna Taima
15 p sunnuntaina Tuomi Tuom
kl Linda
16 p maanantaina Jalo Hmf
17 -- p tiistaina Otto Elias lpe
18 p kesklvllk Valto Waldemar
19 p torstaina Solmu Bernharj
20 p perjantaina Lauha Amala
21 p lauantaina Anaal Anselmi
Valo
Palanian Da _„ f _
1
historiaa
Kun luomme katseen ajassa piri-kymmen-tä vuotta taaksepäin sIUib aikaan kun Beaver Lakelle asettui enemmän maanviljelijöitä maata vt
'elemään niin kohtasi heitä suuret valkeudet Maata oli raivattava pel-lok- sl teitä oli tehtävä Ja los tu™
! rissa oli käytävä niin oli kallion Va- - pelta kllvettävä Teitä ei sanottavasti
ollut Mutta miehet alkoivat paätelli
että yhteinen kyläntle on tehtävä j
miehiä alkoi kirveet ja lapiot olalla
astella tien tekoon Ja niin valmistui
yhteinen kyläntle
Suurta ovat Beaver Iken farm-arit
saaneet aikaan sillä joka aamu
mm lähtee Beaver Lakelta Vaksi
kuorma-auto- a maitokannuilla täyte-ttynä
Sudburyn kaupunkia kohdea
maitoa tuota terveellistä ravinto
Sudburyn asukkaille viemään Menet
Beaver Iaken farmareista ovat rakea-tanee- t suuria navetolta Joissa karja
kalistelee kytkylmiään Paljon OTit
myöskin farmarit raivanneet metsU
pelloiksi Joissa ennen kasvoi kuusia
ja nyt kasvaa apilaa ja timoteitä
Onpa postlhallttuskin muistanut
Beaver Laken ahkeria farmareita
sillä posti tuodaan joka arkipäivä
Beaver Lakelle Kun nyt katselee ti-t- ä
paikkakuntamme farmlasutusta m-itä
se on esimerkiksi kahdenkymme-nen
vuoden aikaan saanut jolloin
seutu oli erämaata Jossa sudet u-lvoivat
ja karhut talveiksl pestään te-kivät
niin huomaa että muutot on
melkoinen sillä maailman hienoin
teollisuustuote auto huristelee tjl
tämän tuosta Beaver Laken teillä
Kaksikymmentäviisi vuotta on k-ulunut
siitä kun Beaver Lakelle r-akennettiin
koulu jossa farmarlei
lapset ovat koulunsa käyneet Ja e-nsimmäisistä
oppilaista on Jo kasvanut
miehiä ja naisia ja näiden Joukosta
orat Aatos Honka Kaarlo Kalenim
Ja Unto Penttinen meren takana v-ihollista
vastaan taistelemassa Ja To-ivo
Tamminen on Jo sieltä kotiin ha-avoittuneena
palannut Haaleja ca
Beaver Lakella kaksi nimittäin Far-mer- s-haali
Ja suomalaisen Järjestöä
haali Ensimainitulla naalilla et ole
ollut toimintaa pitkään aikaan Jonka
on vaikuttanut Johtohenkilöiden er-imielisyys
Ja toimihenkilöiden väbyj-Toisell- a naalilla on vilkas toimin:
stn Jälkeen kun se oli vuolla suljetta-t-a
hallituksen määräyksestä Urheil-useura
Jehu on ollut pitemmän aia
toiminnassa ja ovat sen jäsenet hr-vl- ä
talviurheilijoita hyviä hllhtäJJ
sekä miehissä että naisissa ja kcs t
ovat ulkopuolelle kuten Sudburyn J
Copper Cliffln hllhtokllpallulhin laa-tene- et
ovat heistä monel nimmli-sen- ä
maaliin hllhlänci-- t
Vielä nialiitUakoon että rcaanrO-JelykitSs- ä
meillä ollaan jo niin jr-kall- a
että traktori vetelee auroja F
rässäänn pelloillamme Ixp(an --
Junl Annilla Farmari kasvafaa kir
Jan Ja viljan Jota Ihmiskunta ravia- -
tonsa saa -- Kä
KIRJE
Sen kirjoitin tuskaisin tuntttla
Sen hellien kiinni suljin
Sen mukana kauas meren taa
Minä aatokslssani kuljin
Sain rantahan rakkahan kotia1
Vaan siihenpä päättyi tieni
Kun puolelle "suuren raabtaras-Jä- i
minunkin kotini plecl
Ja kulkurin kurjan kohtalo
Sai omaiset osaksensa
Kaikkea vailla Ja onnet m
On kolto Karjalan kansa
Minä mistäpä hakisin v ji
Ja rakasta sisartani
Mistäpä armasta äitiä
Ja isä-vanhusta- ni
Vaan viestiä vieläkin ootel
Mun rakkaasta kotlm"-Näi- n
unta vapaasta Suonet
Ja kansasta onnekkaasta
Tilatkaa VAPAA SANA