Vapaa Sana, April 14, 1945

              ft
Iki
tsa
not
Mj
it
ori:
isät
nkia
i
ilet
edei
nta
Iki
istj- -
äaa- -
läpi
JM
i e-ne- li-
01
m
IStl
oi
jo
kei
L)39-lf- 4i AUANT HUHTIKUUN 14 P — SATURDAY APRJL 14 SIVU 7 I JluJtan ÖJfaäa BuomalaUmuUäa --- IJWWWWWWWWWW¥WW¥WWWWWWWWWWWWWWWWW¥WWWWWto
v youHf PtOfUrt Galumn
By Viola
Vapaa Sanalle kirj Rouva Suorasuu AAAAMAAMAAMMAAAAMMAMMAMAAMWWWWMMWWWWWWMW
South Porcuptnc April 5 1945 WELLS OF AIR
Tyydy sieluni tyydy Miksi et
ole tyytyväinen — niin miksi?
Kain kyselin itseltäni kunnes
erästä suomalaista lehteä lukles--
mq! huomasin pienen lauseen jo in kuului: "Pikkusielut tunnetaan
siitä mihin he tyytyvät "
Silloin se kirkastui! Mikä? Se
että minä en ole tyytyväinen sik
si kun minmia on suuri ja vapaa
sielu Joka el kärsi toisen orjalle- -
cista ja sen takia el tämä "pil- -
hominen" minua miellytä Silloin
sinä päätin että lennän vapaan
'suuren sieluni siivillä johonkin
parempaan
Tämän ajatuksen lumoissa teh-dä
tuhertelin tavanmukaisia töi-ltäni
Lauseen olin liimannut huo-leeni
seinälle ja aina joskus kur-istin
siihen ja se Innosti ja roh-kaisi
Ylpeänä puhelin Itselleni
'että eipäs taida madame tietää-kään
mikä suuri sielu hänen huo-neessaan
liikkuu
Muutama päivä kului tämän
suuruuden lumoissa kunnes minä
'vihdoin eräänä päivänä rohkaisin
itseni ja alotln: "Madame minä
luulen että lähden en oikein pldi
palvelemisesta "
—"No mihinkäs Hilda sitten ai-koo
parlamenttiinko? Ei kun
Hilda vain laskee mikä parhaiten
kannattaa ottaen huomioon ky-kenevä
isyytensä englanninkieless-äkin
niin eiköhän palveluspaik-ka
sittenkin ole edullisempi Hil-dalle
säästämistäkin silmällä pi-täen
Eikös Hilda ole joskus ai-konut
mennä takaisin Suomeen-kin?"
Ja minä jäin
Mutta se seinälle liimattu lappu
ei enää jakanut balsamlaan se
vain ärsytti Siltä huolimatta koe-tin
olla tyytyväinen Ja lohduttaut-ua
sillä että en ollut ainoa Mei
tä suuria sieluja pienuudessamme
on niin monta ei ole tarmoa voit-taa
esteitä jotka ovat tiellämme
Aloin jo uskoa että kaikki oli ku-ten
olla Ditikln kunnes eräänä
jipälvanä sattui jotakin mikä pani
piinui ajaueiemaan muutamia a- -
fsioita
Talon nuoriherra alentui keskus
telemaan kanssani (oli ehkä löy
tänyt suuren sieluni suklaakaakus-ta- )
Keskustelimme Suomesta ja
suomalaisista ja minä muistin
Joukkoon aina kehaista toisten
Hkansalalstenl tapaan että: "We
rinnlsh we do so and so"—
Hetken mietittyään vastasi nuo- -
iriherra hiukan pilkallisesti: "Kyllä
minä uskon että te suomalaiset
kotimaassanne oletti uurenmols- -
ilta väkeä mutta tietääkseni ei
teista ketään täällä ole missään
huomatummassa asemassa" — li-säten
kuitenkin kuin anteeksi pyy
lidellen — "Olette luonnollisesti
[jsellalsta vähään tyytyvää väkeä"
NIMI JA OSOITE
M
KtrtlJIn nimi
PaUktkunta
Punastuin vaalenin änkytin Ja samalla muistui mieleeni se lap-pu
huoneeni seinällä Vastasin
vain että ehkä ehkä el Yksi syy
on siinä että Canadan suomalai-suus
on nuorta mutta että var- masti meidän lapsemme J n e Mutta vastaus el tyydyttänyt it-seäni
sillä näyttää siltä kun ei- vät lapsemme pääsisi paljoa pi- demmälle Tämä ei suinkaan Joh-l- u lahjattomuudesta vaan useim-miten
varojen puutteesta: kyke-nemättömyydestä
antamaan lap-sille
korkeampaa koulutusta
"Vahaan tyytyvää väkeäl sitä
me Juuri olemme! Ellemme olisi
pikkusieluja saisimme paljon e-nem- män aikaan Mielellämme
nautimme kunniasta mistä sitä
meille hiukankin suodaan mutta
samalla unohdamme kohdaltam-me
että täälläkin yhden suoma
laisen kunnia koituu kaikille suo
malaisille kunniaksi
Kun Suomi v 1939-4- 0 tuli tun
netuksi paremmin Ja siinä samal-la
mekin ihastuimme kovasti Ja
olimme ylpeitä mutta unohdimme
samalla että me emme olleet siinä
asiassa minään tekijöinä Kuten
tiedetään meidät on aina tun-nettu
Ja tunnustettu rehellisiksi
hyviksi työjuhdiksi mutta siinä se
meidän suuruutemme sitten on-kin
Ja miksi? Siksi että laimin-lyömme
tärkeimmän kohdan me-nestymiseemme
Ja se on pätevä
yhteistoiminta
Kun suomalaiset kotimaassam-me
tekevät kaikkensa kyvykkäiden
suomalaisten eteenpäinviemiseksi
ja heidän tunnetuksi tekemlsek-see- n
niin mitä me useinkin teem-me
vastaavanlaisessa tapauksessa
täällä? Ensiksikin ilkutaan arvos-tellaan
usein panetteluun ja her-jaamiseen
saakka kannattamises-ta
ja tukemisesta puhettakaan
Sen sijasta että rohkaisisimme
me loukkaamme ja kiskomme sitä
"hävytöntä nousukasta" alas kak-sin
käsin Sitten kun saamme hä-net
hyvin riepoteltua olemme tyy
tyväisiä ja kallis kansalllspa-heemm- e
kateus on tullut hyvin
tyydytettyä — Illalla saatamme
mennä ''seuroihin" Ja nauttia ko-vasti
omasta ja toisten kansallis-mielisyydestä
Vaikka usein kerskumme rehel-lisyydellämme
niin mistä Johtuu
ettemme kuitenkaan luota toisiim
me Emme uskalla ryhtyä mihin-- 1
kään liikeyritykseen toistemme
kanssa Ja niin me Jarrutamme
omaamme Ja lastemme edistystä
—Vain pari esimerkkiä joita olisi
lukemattomia siltä mitä voisim-me
saada aikaan jos luottaisim-me
toisiimme
On esi" Joukko parhaita am-mattitaitoisia
puumlehiä tai "kar-penterelt- a"
He saattavat raken- -
Jl
Yhtccntl:
VAPPUTERVEHDYS
VAPAA SANAAN
Nimi yksilön Ui perheen yhdelle riville 15c
Nimi ja osoite kahdelle riville 25c
Erikobtervehdy kehyksinä 50c
Erikoistervehdy kehyksittä 2 tuuman $1 00
VAPAA SANA PRESS LTD 19 Huron St Toronto 2B
USTAT PALAUTETTAVA VIUHUTAAN 20 P HUHTIKUUTA
HUOMl KIRJOITTAKAA SELVÄSTI
taa kauniin ravintolan suomalai-set
kokit ovat siellä kiettajinä Ja
suomalaiset tytöt tarjoilijoina Me
teemme työn mutta kuka nauttii
työn tulokset? Se on Joku toinen
useinkin Juutalainen Joka el pel
käa yrittää Ja olla yhteistoimin
nassa omien kansalaistensa kans
sa
Taikka vaikkapa Joukko suoma-laisia
kutojattaria He kutovat
mitä kauneimpia tuotteita liikkei-siin
Jotka myyvät ne hyvällä voi-tolla
Heidän pankkitilinsä kas-vaa
ehkä meidänkin hiukan mut-ta
ei aivan siinä mittakaavassa
Kun kerran kykenemme tuotta-maan
tavaraa myytäväksi niin
luulisi meidän kykenevän sen
myymäänkin Ja vaikka ei meistä
kalkista esim minusta tulisi-kaan
suuria liikemiehiä Ja neroja
niin Jokainen meistä kuitenkin voi
olla apuna yhteisen elintasomme
Ja asemamme kohottamiseksi ja
suomalaisuuden viemiseksi kun
niaan Sitä voimme tehdä autta-malla
Ja kannattamalla jo olevia
suomalaisia yrityksiä ja tunnuslau-seeksemme
voimme ottaa: Tuke-kaamm- c
suomalaista! — sillä siinä
tletämättämmekln autamme o-ma- akln
asiaamme ja taas pain-vastaises- sa
tapauksessa Jarrutam-me
sitä Kun liike-elämäs- sä joku
kuitenkin aina kulutuksestamme
hyötyy miksemme siis silloin hy-vällä
syyllä soisi sitä suomalaisel-le
joskin olisi että Juutalaisella
viereisessä kaupassa joku tavara
olisi muutamaa senttiä halvem-paa
niin mitä se oikeastaan mer
kitsee tietäessämme että kanna-tamme
suomalaista Eivät juuta-laisetkaan
meiltä ostamaan tule
omiaan nekin kannattavat He o-v- at
siinä asiassa edellä meistä he
tietävät että yhden menestys on
osa heidän omaansa
On monia muotoja loilla voi
simme vleda suomalaista kuntoa
ja viisautta päivänvaloon ja jokai
nen meistä voi sitä tehdä tavalla
tai toisella
Useat teistä tietävät miten Suo-messa
joku vuosi sitten perustet-tiin
n s kulttuurirahasto jonka
tarkoituksena oli m m avustaa ja
rahoittaa varattomia Ja lahjak
kaita opiskelijoita kotimaassa sekä
lähettää heitä täydentämään o-pinto- jaan
ulkomaille Ajatus sai
suuren kannatuksen ja rahasto
kasvoi nopeasti Siinä olivat suu
ret sielut mukana asiassa Ei apri-koitu
tulisiko Joka-aln- ut penni
ihan varmasti oikein käytetyksi
tyydyttiin varmaan siihen ajatuk-set- n
että yhden suomalaisen me-pest- ys
kruunaa meitä kaikkia ja
hostaa meitä muiden kansallisuuk-sien
silmissä Eikä M Ole Juuri
tunnettujen Suurmlestemme ku-ten
Sibeliuksen Nurmen Ja Eliel
Saarisen arvoa että meidät sivis-tyskansana
on kohotettu muiden
rinnalla — yläpuolellekin
Eikö siis meidänkin velvollisuu-temme
olisi tehdä Jotakin Meillä
täällä on lahjakasta nuorisoa kas-vamassa
mutta varojen puuttees-sa
Jäävät lahjat kehittämättä Ja
henkilö Jää syrjään Ja siinä sa-malla
osa meistä
Mielestäni ei olisi aivan mahdo-ton
ajatus samankaltaisen rahas-ton
perustamisesta täällä ja volsim
me seuroissamme toimeenpanna
Juhlia sen kartuttamiseksi Teh-dessämme
Jotakin nuorisomme hy-väksi
he voisivat selvemmin taju-ta
ja tuntea miksi kannattaa olla
Ja tunnustaa Itsensä suomalaisek-si
Luulenpa myöskin että he In
nokkaammin myöskin olisivat sil-loin
mukana kansallisessa työs-sämme
Ja Juhlien kokoonpanossa
Tässä olisi ajateltavaa myöskin
lukuisille vallstusseuroillemmc
Mielestäni näiden seurojen toi-minta
niin hyviä kuin ne ovat-kin
on hiukan liiaksi rajoitettua
vain yhtäalle suunnattua ja niin
ollen el oikein vastaavasti hedel-mää
kantavaa Kyllä ne kotoiset
tavat ja kieli meillä aikuisilla py-syvät
Joskus liiaksikin Unohdam-me
että me olemme nyt Canadas-s- a
emmekä Suomessa Vaalles-samm- e
vanhoja kansallisia perin-teitämme
ja pitämällä puheita
suomalaisille suomalaisuudesta
meidän el tulisi unhoittaa Ja lai-minlyödä
kehltystimme tämän
maan oloja silmällä pitäen En-nenkaikkea
englanninkielen opis-kelumme
on yksi laiminlyöty koh-ta
useimmilla meillä Kun olemme
oppineet sen verran ett "tulem-me
toimeen" Jaa se siihen vaikka
saman tien oppisimme enemmän-kin
jos haluaisimme Klelentalta- -
' i
KÄSI PAIKATTIIN
Kun tankklmles Ken Semple Ra-pi- d
Cityltä Mamtebi menetti tankin
palamaan joutuessa Italian rintamalla
oikeasta kädestään kokonaan lihak-set
ranteeta sormiin saakka käden
relkfpuelella niin lääkärit ryhtyivät
panemaan siihen "uuden nahkan He
asettivat käden lonkkaan kiinni leik-kauksen
avulla ja kasvattivat siitä
käteen uudet lihakset ja nahkan Ku
vatsa nähdään Ken harjoittelemassa
uudelleen "topattua" kättään
mattomuuden takia useinkin ve
täydymme omaan kuoreemme o-mie- mme pariin Ja tämä ci aina
ole hyväksi silla seurustelumme
suomalaisten kanssa elvat näkö
alojamme entisestään paljonkaan
muuta Ja monetkin työalat Joihin
olisimme pystyviä Jäävät mellU
edellämainituista syistä saamatta
Syy ci ole yksin siinä kuten u- -
seln kuulee sanottavan: "Mihinkäs
sitä siirtolainen voi muuhun pu- reutua kuin kovaan työhön" var-sinkin
kun aikomus el ole tänne
Canadaan jäädakäan tienaamaan
vain Joksikin aikaa Kuitenkin
käy useimmiten niin että Cana-das- ta
tulee pysyväinen olinpaikka
takaisin palaaminen lykkäytyy Ja
lykkäytyy Ja lopuksi se on meille
vain Jonkinlainen' haave unikuva
Aikamme siinä uneksiessa kuluu
kuin hukkaan tuuleen tuijotta-malla
Olemme vain puoliksi taal-la
osaamatta ryhtyä mihinkään Ja
mitään sanottavampaa aikaan-saamaan
Onhan tosin merkkejä vireästä
suomalaisesta yhteistoiminnasta
Ja yritteliäisyydestä Ja useat o-v- at onnistuneet antamaan lapsil-lensa
hyvän kuoluutukscnkin
Mutta enemmän tarvitaan tarvi-taan
meidän kaikkien mukaantu-lemist- a
ja toimintaa siinä mieles-sä
että tämä on meidänkin maam-me
samalla tavalla kuin Suomi oli
siellä ollessamme — Ja sen van-han
kansalllspaheemme kateu-den
voimme vahingollisena asial-lemme
haittana olevana hyljätä
Ottaaksemme taaskin vertausku-via
Juutalaisista Heitä tulee nyt-kin
tuhansia ja tuhansia mutta
vähän heitä näemme kovassa
työssä Kansalaistensa tukemina
ja auttamina he etsivät parempi-tuloisia
hommia ja heidän poikan-sa
Ja tyttärensä täyttävät koulut
ja yliopistot sekä myöhemmin
parhaimmat virat —
Vielä sananen suomalaisuuden
tunnetuksi tekemiseen taalla Kun
minulta paikassani kysyttiin suo-malaisten
sotaponnlstuksista tääl-lä
olin onnellinen voldessanl
näyttää heille liikemies K Lehdon
kuvaa (Vapaa Sanasta leikkaa-maani)
Ja sanoa tämä suomalai-nen
yksistään osti sotabondeja
10000 arvosta ja majuri Hongin
suomalalssyn tylsin yhdysvaltalai-sen
sotilaan kuvan He olivat
hämmästyneitä kuullessaan että
Hong on suomalainen Tällaisilla
mielestämme aivan vähäpätöisillä
seikoilla voi kuitenkin olla usein
kauaskantavaa merkitystä Ja lo-puksi:
Enemmän yhteenliittymis-tä
taloudellisissa asioissa enem-män
harrastusta yhteisten etujen
hyväksi 1 Silloin vasta suomalai-suutemme
ja kansallismielisyy-temme
pääsevät oikeaan valoon—
Kun cnsimälslssä Juhlissamme
täysin rinnoin laulamme:
"Kaikki kaikk ylös yhtenä mie-henä
nyt
Suomen onnea valvomaan
Hetken työt tuhatvuoslhin vai-kuttaa
Isänmaahan ja maailmaan "
Että silloin muistaisimme el
laulamalla Ja puhumalla pelkäs-tään
vaan työllä Ja toiminnalla
tulevat hedelmät näkyviin saat-taa
Teidän kalkkien menestystä toi-vova
ja teitä kaikkia rakastava
Rouva Suorasuu
Dear Readers: —
Nature certalnly Is changlnc
and to prove lt I will teli you
what happencd In South Porcupi
ne
First of ali we had a very cold
Winter Usually the tcmpcrature
vas around 40 degrees and somc- -
tlmes lt even wcnt up to 45 de
grees Tnen along came March
and Uh it somc of the loveliest
veather anyone cvcr expected to
see The snow meltcd fast and the
days were brlght and sunny AU
the Ice meltcd from the small
crecks and strcams and even the
ice on the lake was about to mclt
Many of the blrds had comc back
and sprlng certalnly was In the
air lt was even mcntloned that
somconc farthcr down south had
found vlolets but of course we
could not be sure of thls
But some more "clever" pcople
vvho of course then wcrc thought
"sllly" said that thls ueathcr
would not last — and that we
would havc some morc show Anti
rlght thcy were for Just a Icw
mornlngs aftcr ali thls "sprlng
beauty" the ground was covcred
with snow Such a look of mlscry
as was on many peoplcs faccs
that day! Sinccrly — Lahja Mäkelä
THE HIOLOCY PAKADK
One of the major mystcrles oi
Ilature are the homes constructcd
by ccrtaln trccs for the benefit
oi the gall lnsccts The fcmalc
of thcsc species stings cither the
branch or leaf of the tree and
then dcposlts her cggs In the
puncture
In the stlng therc must bc a
special Chemical coinpound whlch
causes the tree to bulld a tlny
house or gall In whlch the eggs
and larvac of the gall lnsccts are
protectcd from Its enemles as wtll
as from the veathcr Photo-graphe- rs
have long uscd pyrogallol
or pyrogallic acld made from the
tree house as a dcvcloper and
the history of the galls as medl-cln- e
gocs back to Gieek and Ro-man
tlmcs
Ccrtaln trces grow a special
compartment of varylng Mze and
shape for each klnd of lnscct and
the intcrnal architccturc of each
is also dlffcrcnt bclng cspccially
adapted to the nccds and life-cyc- le
of the gall How and why
the trcc functlons so prcclscly and
successfuilp as an archltcct the
blologlst does not know
Pills — and Pills
lt had been a wonderful party
Lut mornlng found the naval lleu-tena- nfs
brain qulte foggy He was
preparlng to sew a palr of Uttle
whlte button on hls shlrt hen
he concluded that a couple of
aspirin might help to clarify the
situatlon One small whltc disk
then water—then repeat the same
Almost lmmedlately he began to
fcel better— so much bctter In
fact that he was soon able to
dlscern two aspirin lylng on the
shlrt Uh-hu- h he had swallowed
the buttons
Pri Error
I You may open lots of thlngs by
'mlstake but none more freguently
! than your mouth
VYlfe — Do you reallzc that
twenty-flv- e pears ago today ue
became engaged?
Absent-Mindc- d Profcssor —
Tenty-fiv- e yearsl You should
have remlnded mc before It's
certalnly time wc got marrled
Strong Plant
A growlng squash plant has
i been known to ralse a weight of
5000 Ibs
Makes Fast Time
A runnlng ringneck pheasant
tlmed at 21 mlles per hour
SALT RENEVVS RLC
Salt sprinkled over a faded ru?
and then swept with a heavy
broom 111 bring back a lot of
freshness to the carpet
"Walter whatB thls?"
"Ifs bean soup sir "
"I don't care what lt has been
the questlon Is what Is lt now?"
When residenta of Jerome Ida-ho
want alr-condltlon- ing ali they
have to do Is sink a hole in the
ground
Centuries ago volcanlc erup-tlo- ns
honeycombcd the carth bc-nea- th the city Uh hundreds of
lava tubes through whlch flow
pcrpctual currcnts of cool moist
air By drllling an clght-inc- h shaft from 30 to 200 fect deep—
dependlng upon uhcre the tubes
lie at any partlcular location —
the currcnts ran bc dherted Into
a house through the air Iines of
the furnacc
Pcculiarly when the tcmpcra-tur- e
falls at the tlosc of the day
the air currcnts reverse and flow
back into the lava tubes ncccra-sltatl- nc
a dampcr to malntaln the
lo'Acred tcmpcrature
The cost of thls natural alr-conditlon- lng runs from 50 to 75
dollars for the avcragcd-sizc- d
house and one formcr uslng thls
mcthod to cool hls milk house
clalms it is much more effcctlvc
than mrclianlcal mcans
A CiöOD BEAUTY AH
Propcr brcathlng Is one of the
greatost aids to beauty Every
time you fill your lungs with fresh
air and breathe slowly and cvenly
you give yoursclf a dcflnltc llft in
health bccausc ifs the oxygen In
your lungs which purtfics your
blood VVhen you'rc slttlng down
don't slump bccausc thls cuts off
casy inhalatlon Slt up straight
and takc the air VVhen you
ualk step out with shouldcrs back
and chcst out If you spend your
uays hidoors tied to a dcsk walk
over to an opcn wlndow at fre-que- nt
Intcrvals and takc somc
hcarty lungfuls of fresh air— es-pccl- ally
toward the work-wca- ry
t-n-d
of the day whcn your pep Is
at a low ebb
Ancient Seourge
Polson Ivy Is not a modern
scourgel Captaln John Smith
who was founder of the first
whitc scttlement in USA en-count- ercd lt on arrlvlng in Ameri-ca
and wrotc: "It causeth red-nc- ss
ltchlng and lasly blysers"
Therc hasn'l been much stirrlng
around the house latcly
How's that?
Somcbody stole the spoons
Liikkeen Muutto!
Aino Ficek
Beauty Salon
muutettu vuoden alusta Sons of
England rakennuksesta taloon
174 ONTARIO ST
Puhelin 1410
Port Arthur Ont
KELLOSEPPÄ
A Kari
Puhtiin Marine 3917
187 E Hastings SU
Vancouver BC
Sudbury Footwear
Vanhin suomalainen Jslklnelllkt
Sudburyssa
C LATVALA
21 Latch iU King Edward raktn
Tiho'$ Barber Shop
EnsUuokan Työ ja Palrehn!
T ERMISCHOFF
M FROOO RD — UDBURV
North End Bakery
I TOLMUNEN
3H MILVIN AVI PUH t-- t11
Sudfcury Ont
DR WOOD
HAMMAtUtXKARI
CJLlteilMi vlercssl
PUHELIN 7— 7SJI
U Durtism ti — uury OnL
m
i 4
1 ! L
'" 1i
i
!!
tl