0106a |
Previous | 2 of 10 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
J : V! i- - i i f k [ 'V i I : sh4 ri i l i i m MVU2 VAPAA SANA (FREE PRESS) Indcpcndtnt Flnnlth-Canadla- n Nwtpaper Published vtry Tueaday Thura-da-y and Saturday by Tht Vapaa Sana Preat Llmtcd Toronto Ont EINO UNHOLA Pretldtnt VXINtt MALMIVUORI Manager REYNOLO PEHKONEN Edltor Private Addrett of Prcaident: 4 Soho 8t Toronto Ont Bualneaa and Editorlal Oepartmenta: 19 Huron St„ Toronto 2 B Phone WA 7721 Regiatercd aa tecond-clat- t matter January 19thn 1932 at tha Poat Office Department Ottawa Ont Subacriptlon ritee In Canada and United Statea: Per Year $375 SU Montha $200 Three Montha 1 In other Countrlea: Per Year $500 Slx Montha $250 liberaalisen halli-tuksen politiikka Näin vaalien edellä näkee Ja kuulee kansalainen hyvin paljon arvostelua hallituksen politiikan suhteen Ja monissa tapauksissa nuo arvostelut ovat ainakin osit-tain perusteltuja Mutta tosiasia on että silloin kun vaalit lähesty-vät kuullaan hyvin paljon sellalj ta arvostelua esimerkiksi hallituk-sen toimintaan nähden oppositio-puolueiden taholta Joissa tuskin siteeksikään on perusteita Noita arvosteluja tehdään vain äänien kalastamls tarkoituksessa Näin ol-len tavallisen kansalaisen on mo-nasti valkea erolttaa tuossa sano-jen mylläkässä mikä on oikeaa Ja mikä väärää ja moni Joutuu toi-sinaan vastoin omaa hyvää tahto-aan tuomitsemaan väärinkin Meillä on Canadassa koko tä-män sodan ajan hoitanut hallitus-tehtäv- iä liberaalinen puolue pää-ministerinään Mackenzle King Sen toiminnassa on luonnollisesti ollut runsaasti heikkoja kohtia Ja sehän pääasiassa Johtuu siitä että maailmassa rl sellaista hallitusta löydykään joka olisi ehdottoman täydellinen — paitsi Venäjällä Jossa meidän suulaat propagan-distimme sanovat olevan hallituk-sen mikä el koskaan mitään vää-rin tee Ja minkä arvostelut suo-rasukaisesti aina leimataan aiheet-tomaksi Ilkeydeksi Kun katselemme liberaalisen hallituksen toimintaa tämän so-dan ala"' "Un monen päämlnls- - "terl Kingin poliittisen VaslusU-Janki- n on ltscmlelessMl myön-nettävä että hallituksen politiikka pääpiirteissään on ollut varsin kaukonäköistä Ja pltkallctähtää-va- ä Ja niin ollen suurta väestön enemmistöä tyydyttävää Me Jokainen omassa elämässäm-me tiedämme miten hyvin cana dalalnen väestö on nämä kuudet-ta sotavuotta tolmcentullut Suo-raan sanoen canadalalnen väestö on elänyt runsauden keskellä Ja mitä sota-aja- n rajoituksia on Jou-duttu toimeenpanemaan niin o-v- at ne tosiasiassa olleet suorastaan mitättömiä sikäli kuin väestön elintaso on kysymyksessa- - Kovin säännöstely on ollut autojen käyttämisessä Ja siihen liittyvässä polttoaineen käytössä kun sens-ijaan elintarpeiden alalla me tus-kin huomaamme että mitään ra-joituksia on olemassakaan Työmarkkinat sodan vuoksi o-v- at olleet vuosia sangen vilkkaat ja räikkäpä palkkojen suhteen monissa tapauksissa on toivomisen varaa niin hintojen kohoaminen on kyetty pitämään kurissa hy-Yä- lla menestyksella Ja mitään Inf- - latiota el ole syntynyt eikä näytä syntyvänkään Jos tähänastista po-litiikkaa Jatkamme Näiden vuo-sien varrella Ihmisten säästöt Ja ansiot ovat kohonneet monikertai-siksi mutta hallituksen politiikan ansiosta ylijäämiä ei ole heitetty markkinoille lnflatlota synnyttä mään ja hintoja kohottamaan mutta hallituksen lainoihin sääs-töiksi vastaisen varalle turvaksi huonompia aikoja vastaan Hallituksen miesvolmapolitilk-ka- a on arvosteltu varsin ankaras-tikin mutta kun katsotaan asiaa ilman kiihkoa menneiden vuosien valossa niin tuskinpa toinenkaan hallitus olisi sen paremmin kyen-nyt tilannetta kontrolloimaan Mikäli on kysymyksessä se ai-kakausi joka seuraa hyvin lähel-lä olevaa Saksan kukistumista Ja sodan loppumista Europassa niin siihen nähden pääministeri on an-tanut varsin lupaavat suuntavii-vat Canadan osanoton sotaan Japanin kukistamiseksi hän äs-kettäin luonnehti parlamentissa Ja selitti että Canadan osaltistu-- i lnen mainittuun sotaan tulee o lemaan paljon pienempää kuin Europan sotaan Tämän kannan ymmärtää kun ottaa lukuun että Canada on hyvin pienlväestöinen maa jolla on kuitenkin käsissään Jättllälssuurulnen teolllsuuskonei3-t- o ja se on yksi suurimpia elintar-peiden tuottamalta maailmassa Näiden kahden seikan perusteel-la on jo selvää että Canada tekee kalkkein suurimman palveluksen liittoutuneille kansoille Japanin kukistamisessa pitämällä teolli-suutensa ja maantaloutensa tuo-tannon mahdollisimman korkealla Jo yksistään se seikka että Euro-pa sodan jälkeen tulee tarvitse-maan suunnattomia määriä elin-tarpeita ja teollisuustuotteita o-soi- ttaa että Canadan on ennen Japanin kukistamista käännettävä katseensa puolittain rauhanalkal-sll- n toimiin yllämainitussa suh-teessa Ja siten on katsottava että maan teollisuus tuottaa sotatarpel-t- a mahdollisimman suuressa mää-ti- n Japanin kuklstairaiseksi käytä vää sotaa varten ja maataloustuot-teita liittolaisten ruokkimiseksi ja Europan avustamiseksi Ne suuntaviivat jotka pääminis-teri puheessaan lausui lähimpään tulevaisuuteen nähden ovat siis varsin kaukonäköisesti harkittuja Ja niiden toimeenpaneminen cana-rfalalse- lle kansalle merktsco p{tpj loima-aik- a vlela ainakaan pääse keskuuteemme Iskemään Näiden sotavuosien aikana kan-salaiset ovat tehneet mainion työn siinä cttd ovat panneet säästö-jään hallituksen lainoihin siten ajaen oviltaan inflatlon kummi-tuksen Ja tätä samaa Järkevää suuntaa olisi Jokaisen kansalaisen seurattava nyt kun Jälleen t k 23 päivänä alkaa uuden lainan mer-kintä Tappoi karhun urhoollisesti !ault Ste Marlesta OnU ilmoite-taan että nyt vasta on tullut päivän-valoon Juttu kun 15-vuod- en Ikäinen Jimmy Conway lähellä olevalla far-milla tappoi viime elokuussa 600 pau-naa painavan karhun Karhu oli tul-lut farmin lammaslaumaan ja ehti-nj- t tappaa kolme lammasta kun Jlra-mj- - sen huomasi Ja hän Juoksi koti-aan otti pyssyn Ja ampui karhua Haavoittunut karhu ryntäsi hänen päälleen mutta poika sai onneksi väistettyä Ja ampui kalkki seitsemän pyssyssä ollutta kuulaa karhuun ja lähetti yhdeksänvuotiaan veljensä hakemaan lisää panoksia Karhu kui-tenkin heitti henkensä ennenkuin li-sää ammuksia saapui Siltä lähtien salvat lampaat olla rauhassa eikä tuosta urotyöstä puhuttu kenellekään mitään LAUANT HUHTIKUUN 14 P - SATUROAY APRIL 14 NO 39 — im - - f WW li l ja Ww äW vi H 0 y - crit"'4' I avXr&aiBVv' v -- aB Kevätailmuja puissa Hitlerin linnan lHsRSl r GhK tOJakaW ?f uflLreaVat rl i?4aTaTaTaT&aaTtTaTaTaTaMal — 1 m --Svsssjsissssb pakinajuttuja Jostakin syystä näyttää Europan sotarintamilla vallitsevan merkillinen tilanne Lännestä liittolaiset etenevät nope-alla vauhdilla kohden Itää ja kirjeen-vaihtajat kertovat että mistään todel-lisesti järjestetystä vastarinnasta el ole puhettakaan monilla alueilla Saksan armeija lännessä näyttää siis jo luhistuneen elellä täällä esiin-tyviä muutamia poikkeuksia lukuun-ottamatta mutta idässä sensijaan ilntama on vielä rintamana eivätkä venäläiset ole esimerkiksi pohjoisella osalla rintamaa päässeet paljonkaan etenemään viime viikkojen aikana Mutta el kulune kauankaan kun Idässäkin natsien rtntamat murtuvat kokonaan ja se on sitten sen lorun loppu Panee oikeastaan Ihmettelemään että mitä varten saksalaiset enää ol-lenkaan taistelevat? Heillähän el ole olemassa minkään-laista mahdollisuutta enempää voit-toon kuin neuvoteltuun rauhaankaan edessä on vain yksi ratkaisu: ehdo-ton antautuminen Niin järjettömiä kuin natsit ovat olleetkin niin odottaisi heiltä aina-kin sen verran Järkeä etteivät tuho-aisi ja antaisi liittolaisten tuhota kau-punkeja Ja kyllä taan lopettaisivat toivottoman taistelun Nykyisellä me-nettelyllään he tekevät ainoastaan omalle kansalleen olosuhteet joka päivä yhä kurjemmaksi ja mustem-maksi ja heittävät oman kansansa Jenka puolesta he ovat välttäneet 84'aa ktrjänsä mitä synkempään tu-levaisuuteen Multa niin ka ae Juttu sittenkin on että natsi un sellainen elävä mii la el n! 0"c ihmigtunnetta edes omia kansalaisiakaan kohtaan puhumatta-kaan vieraista kamoilta Monilla ih misillä on mahdollisesti ollut käsitys (ttä jutut natsien julmuuksista ovat olleet suuresti liioiteltuja Ja propa-canda- a mutta kun nämä ihmiset seuraavat nyt natsien vallanpälvlen viimeisiä hetkiä niin tuskinpa he muuhun käsitykseen pääsevät kuin siihen että he ovat lhmlstuntelta puuttuvia robotteja Jolta el sääilta tulitikun vertaa vaikka koko heidän oma maansa murskattaisiin raunioik-si Ja kansa Joutuisi äärimmäisen kur-juuden valtaan erämaaksi muodostu-neessa maassa Semmoiseen säälittävään henkiseen tilaan dlktatuurloplt saattavat Ihmi-set Noiden dlktatuurloprlen ansioista on suuret alueet Europaa tänä päivä-nä raunioina ja jälclläolevat Ihmiset kurjuuden Ja tautien runtelemina Eikä siinä ole vielä kalkki Sitten kun viimeiset laukaukset Europassa on ammuttu virallisessa sodassa al-kaa siellä niittämään unsla uhreja kansalliset sisäiset eripuraisuudet Useimmat europalalset maat ovat nyt Jo ladattu täyteen vallankumousten vallankaappausten Ja terrorin ruu-tia eikä sen sytyttämiseen tuhoavak-s- t räjähdykseksi tarvita paljon Siinä meillä on tulos siltä että dlktatuurloprlen saarnaajien annet-tiin valaa myrkkynsä vapaasti euro-palalst- en kansojen sydämiin Ja noita samoja myrkkyjä yritetään meilläkin täätlä suuren valtameren takana päivästä toiseen levittä kan-san keskuudessa lähiatbllä — NY VVorld-Telegra- m Suomalaisten keskuudessa Canadas-sa tuskin niillä sentään on menesty-misen mahdollisuuksia Nyt jo saa-vat täällä olevat suomalaiset omai-siltaan kirjeitä kotimaastaan jotka eivät vannaankaan käännä heidän sydämtään alttiiksi minkäänlaisille diktatuurlopeille sillä useimmissa noissa kirjeissä huokuu sydäntäsär-kev- ä henki siltä minkälaisen hedel-män natsismit fasclsmlt ja kommu-nismit ovat luoneet entisen koti-maammek- ln kansalle nautittavaksi Kiviperän Pekka Ennustaa liberaaleille menestystä Hensalllsta Ont Ilmoitetaan että entinen liberaalinen edustaja Farqu-ha- r Oliver lausui siellä että Mitchell Hepburnin palaaminen liberaalien johtajaksi tulee aiheuttamaan sen että liberaalit tulevat menestymään tulevissa maakuntavaaleissa erikoi-sesti Etelä-Ontarioss- a Hän selitti että liberaalien menestyminen tulee tapahtumaan pääasiassa vanhoillis-ten kustannuksella mutta sanoi hän että "tulee olemaan myöskin yllätyk-siä muutamille CCF:n ehdokkaille" Japanilaisista paikkannimistä Useimmat Japanilais tlstakln pai-kannimistä ovat luonnonominai-suuksien mukaan tehtyjä mutta on Joltakin nimiö joiden merki-tystä japanilaiset eivät tiedä lie-kään Sellainen on esim Ryukyu JRyukyu-saare- t) Joka nimi lienee vanhaa kiinalaisia perintöä mut-ta jolla el ole tiettävästi mitään merkitystä Saari öA iäfiärUnklelellä jlmo mutta monissa tapauksissa he klr-lotttä- vat sen shlma Seuraavassa on muutamia Japanilaisia paikan nimiä suomennettuina: Okinavra Shlma — Köysi ulap-pasaare- lle Nana — Johtaja Yonabaru — Palanquln-neeke- ri Shurl — Pääkylä Nakafcusuku Wan — Keskinen linnalahtl Kawata — Joklkentto Nago Wan — Nimitä suojelus-lah- U Blse Sakl — Valmistettujen ku-rien niemi Hedo Slki — Oviniemen sivulla Zanpa Misaki — Lalnenlemen Jättämä Kerama Retto — Onnen Ja hy-vän saariketjun välillä Maye Shlma — Rlntamasaarl Topashlkl Shlma — Onnellisen lauttasaaren alla Aka Shlma — Onnellinen kul-masa- art Kelse Shlma — Iloiten karisaa-rest- a Zamaml Shlma — Istuu saar-ten "Välissä Hokaji Shlma — Vieraan maa-perän saari Agunl Shlma — Hlrssimaasaarl Ie Shlma — Luolasaari l2en Shlma — Oikean nimen saari Rosvo lyötyään herraa: "Tuossa on siitä hyvästi että tuhlaatte kai-ket rahanne ryypiskelyyn P Montreal Qne Hyvin onnistunut kevätjuhla vietet-tiin Suomi-seurall- a tämän kuun 7 päi-vä Alkusoiton esitti Mrs Kottila jonka Jälkeen laulettiin yhteisesti Tervehdyspuheen piti Mr O Parkkali suomen- - Ja englanninkielellä Lausun-toa esitti Mrs Koljonen hyvän ker-tomuksen luki Mrs V Vuorimies Va-kavahenkisen Juhlapuheen piti Mr E Lindblad Vielä lausui runon "Tou-kokuu" Mrs Lily Suomela Tämän Ihanan runon hän esitti suurella an-tautumuks- ella Haluaisimme häntä useammin kuulla Kaksi kuplettia e-sl- ttl Mr K Hakkola Vielä oli ro-manssi Jonka esittivät Mrs Elsle Merikallio ja Mr V Vuorimies Kau-nis nähtävyys Mr I Niittylä esitti ti-laisuutta varten kirjoittamansa lei-killisen runomuotoisen kronikan Sen Jälkeen pastori J Yrttimaa muutamin valituin sanoin piti lopettajalspuheen Lopuksi laulettiin Karjalaisten laulu Vappukarnevaallt on Suomi-seurall- a lauantaina tk 2S päivä Sinnehän jo-kainen Jo Ilosta rientää kun on taas päästy kevääseen kylmän talven Jäl-keen Pieni hilpeä Ilo nuorentaa Hauskat yllättäjälset oli Järjestetty tk 2 päivä Suomi-seurall- e sen Joh-dosta kun nuori laululintusemme Mrs Helien Walsh sai "Jimlnsä" kotia terveenä Ja reippaana Europan sota-näyttämöltä millä matkalla hän oli yli vllsl vuotta Niin yllätetyt sekä yllättäjät olivat Iloisia Heille annet-tiin pieniä hyviä lahjoja laulettiin Ja pidettiin puheita Ja nautittiin kauniin kahvipöydän runsaista antimista — Piste Hirveitä juttuja Limburg Saksa — Amerikalalset joukot ovat löytäneet erään mie-lenvikaisten sairaalan jossa nat-sien sanotaan murhanneen ar-violta noin 20000 ihmistä "halua -- mattomlna " Murhattuihin oli kuulunut sekä sairaita että tervei-tä Virallisesti murhat oli tehty vuonna 1939 annetun lain mukai-sesti joka oikeuttaa "armeliaisuus-tappamis- et " Kerrotaan että kun natsit oli-vat surmanneet 10000: n Ihmisen niin olivat he järjestäneet juo-make- mut sen kunniaksi Heidän sanotaan puhdistaneen muuta-mien uhriensa pääkallot Ja käyt-täneen sitten noita pääkalloja Juoma-astioi- na Tuberkuloosi niittää uhreja Vinnipegistä ilmoitetaan että Ca-nadan tuberkuloosiyhdlstysten sihtee-ri GJ Vherrett Ottamasta lausui siellä että viiden sotavuoden aikana tuberkuloosi Canadassa on niittänyt enemmän uhreja kuin sota Mainit-tuun tautiin kuolleiden lukumäärä Canadassa viiden sotavuoden aikana nimittäin nousi noin 30000:teen "Tuo mies tuolla on puijannut mi-nulta miljoonan" "Millä tavalla" "Hän el antanut tytärtään minun vaimokseni" aaaaaaaaaar x"" f aaaaaaaaa! mk r aV ff I SAI TILAISUUDEN Laulajatar Winl Shaw näkyy tyk kiivin Mkl mlkrofoonlataan irti ti-la ristaa n hintn antatataan ohjtlmaa sotapalveluksetta oltvlil Miami tcachilla Lukijan Viikkopalsta NIMIPÄIVIÄ 14 p lauantaina Vorna Taima 15 p sunnuntaina Tuomi Tuom kl Linda 16 p maanantaina Jalo Hmf 17 -- p tiistaina Otto Elias lpe 18 p kesklvllk Valto Waldemar 19 p torstaina Solmu Bernharj 20 p perjantaina Lauha Amala 21 p lauantaina Anaal Anselmi Valo Palanian Da _„ f _ 1 historiaa Kun luomme katseen ajassa piri-kymmen-tä vuotta taaksepäin sIUib aikaan kun Beaver Lakelle asettui enemmän maanviljelijöitä maata vt 'elemään niin kohtasi heitä suuret valkeudet Maata oli raivattava pel-lok- sl teitä oli tehtävä Ja los tu™ ! rissa oli käytävä niin oli kallion Va- - pelta kllvettävä Teitä ei sanottavasti ollut Mutta miehet alkoivat paätelli että yhteinen kyläntle on tehtävä j miehiä alkoi kirveet ja lapiot olalla astella tien tekoon Ja niin valmistui yhteinen kyläntle Suurta ovat Beaver Iken farm-arit saaneet aikaan sillä joka aamu mm lähtee Beaver Lakelta Vaksi kuorma-auto- a maitokannuilla täyte-ttynä Sudburyn kaupunkia kohdea maitoa tuota terveellistä ravinto Sudburyn asukkaille viemään Menet Beaver Iaken farmareista ovat rakea-tanee- t suuria navetolta Joissa karja kalistelee kytkylmiään Paljon OTit myöskin farmarit raivanneet metsU pelloiksi Joissa ennen kasvoi kuusia ja nyt kasvaa apilaa ja timoteitä Onpa postlhallttuskin muistanut Beaver Laken ahkeria farmareita sillä posti tuodaan joka arkipäivä Beaver Lakelle Kun nyt katselee ti-t- ä paikkakuntamme farmlasutusta m-itä se on esimerkiksi kahdenkymme-nen vuoden aikaan saanut jolloin seutu oli erämaata Jossa sudet u-lvoivat ja karhut talveiksl pestään te-kivät niin huomaa että muutot on melkoinen sillä maailman hienoin teollisuustuote auto huristelee tjl tämän tuosta Beaver Laken teillä Kaksikymmentäviisi vuotta on k-ulunut siitä kun Beaver Lakelle r-akennettiin koulu jossa farmarlei lapset ovat koulunsa käyneet Ja e-nsimmäisistä oppilaista on Jo kasvanut miehiä ja naisia ja näiden Joukosta orat Aatos Honka Kaarlo Kalenim Ja Unto Penttinen meren takana v-ihollista vastaan taistelemassa Ja To-ivo Tamminen on Jo sieltä kotiin ha-avoittuneena palannut Haaleja ca Beaver Lakella kaksi nimittäin Far-mer- s-haali Ja suomalaisen Järjestöä haali Ensimainitulla naalilla et ole ollut toimintaa pitkään aikaan Jonka on vaikuttanut Johtohenkilöiden er-imielisyys Ja toimihenkilöiden väbyj-Toisell- a naalilla on vilkas toimin: stn Jälkeen kun se oli vuolla suljetta-t-a hallituksen määräyksestä Urheil-useura Jehu on ollut pitemmän aia toiminnassa ja ovat sen jäsenet hr-vl- ä talviurheilijoita hyviä hllhtäJJ sekä miehissä että naisissa ja kcs t ovat ulkopuolelle kuten Sudburyn J Copper Cliffln hllhtokllpallulhin laa-tene- et ovat heistä monel nimmli-sen- ä maaliin hllhlänci-- t Vielä nialiitUakoon että rcaanrO-JelykitSs- ä meillä ollaan jo niin jr-kall- a että traktori vetelee auroja F rässäänn pelloillamme Ixp(an -- Junl Annilla Farmari kasvafaa kir Jan Ja viljan Jota Ihmiskunta ravia- - tonsa saa -- Kä KIRJE Sen kirjoitin tuskaisin tuntttla Sen hellien kiinni suljin Sen mukana kauas meren taa Minä aatokslssani kuljin Sain rantahan rakkahan kotia1 Vaan siihenpä päättyi tieni Kun puolelle "suuren raabtaras-Jä- i minunkin kotini plecl Ja kulkurin kurjan kohtalo Sai omaiset osaksensa Kaikkea vailla Ja onnet m On kolto Karjalan kansa Minä mistäpä hakisin v ji Ja rakasta sisartani Mistäpä armasta äitiä Ja isä-vanhusta- ni Vaan viestiä vieläkin ootel Mun rakkaasta kotlm"-Näi- n unta vapaasta Suonet Ja kansasta onnekkaasta Tilatkaa VAPAA SANA
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, April 14, 1945 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1945-04-14 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001427 |
Description
Title | 0106a |
OCR text | J : V! i- - i i f k [ 'V i I : sh4 ri i l i i m MVU2 VAPAA SANA (FREE PRESS) Indcpcndtnt Flnnlth-Canadla- n Nwtpaper Published vtry Tueaday Thura-da-y and Saturday by Tht Vapaa Sana Preat Llmtcd Toronto Ont EINO UNHOLA Pretldtnt VXINtt MALMIVUORI Manager REYNOLO PEHKONEN Edltor Private Addrett of Prcaident: 4 Soho 8t Toronto Ont Bualneaa and Editorlal Oepartmenta: 19 Huron St„ Toronto 2 B Phone WA 7721 Regiatercd aa tecond-clat- t matter January 19thn 1932 at tha Poat Office Department Ottawa Ont Subacriptlon ritee In Canada and United Statea: Per Year $375 SU Montha $200 Three Montha 1 In other Countrlea: Per Year $500 Slx Montha $250 liberaalisen halli-tuksen politiikka Näin vaalien edellä näkee Ja kuulee kansalainen hyvin paljon arvostelua hallituksen politiikan suhteen Ja monissa tapauksissa nuo arvostelut ovat ainakin osit-tain perusteltuja Mutta tosiasia on että silloin kun vaalit lähesty-vät kuullaan hyvin paljon sellalj ta arvostelua esimerkiksi hallituk-sen toimintaan nähden oppositio-puolueiden taholta Joissa tuskin siteeksikään on perusteita Noita arvosteluja tehdään vain äänien kalastamls tarkoituksessa Näin ol-len tavallisen kansalaisen on mo-nasti valkea erolttaa tuossa sano-jen mylläkässä mikä on oikeaa Ja mikä väärää ja moni Joutuu toi-sinaan vastoin omaa hyvää tahto-aan tuomitsemaan väärinkin Meillä on Canadassa koko tä-män sodan ajan hoitanut hallitus-tehtäv- iä liberaalinen puolue pää-ministerinään Mackenzle King Sen toiminnassa on luonnollisesti ollut runsaasti heikkoja kohtia Ja sehän pääasiassa Johtuu siitä että maailmassa rl sellaista hallitusta löydykään joka olisi ehdottoman täydellinen — paitsi Venäjällä Jossa meidän suulaat propagan-distimme sanovat olevan hallituk-sen mikä el koskaan mitään vää-rin tee Ja minkä arvostelut suo-rasukaisesti aina leimataan aiheet-tomaksi Ilkeydeksi Kun katselemme liberaalisen hallituksen toimintaa tämän so-dan ala"' "Un monen päämlnls- - "terl Kingin poliittisen VaslusU-Janki- n on ltscmlelessMl myön-nettävä että hallituksen politiikka pääpiirteissään on ollut varsin kaukonäköistä Ja pltkallctähtää-va- ä Ja niin ollen suurta väestön enemmistöä tyydyttävää Me Jokainen omassa elämässäm-me tiedämme miten hyvin cana dalalnen väestö on nämä kuudet-ta sotavuotta tolmcentullut Suo-raan sanoen canadalalnen väestö on elänyt runsauden keskellä Ja mitä sota-aja- n rajoituksia on Jou-duttu toimeenpanemaan niin o-v- at ne tosiasiassa olleet suorastaan mitättömiä sikäli kuin väestön elintaso on kysymyksessa- - Kovin säännöstely on ollut autojen käyttämisessä Ja siihen liittyvässä polttoaineen käytössä kun sens-ijaan elintarpeiden alalla me tus-kin huomaamme että mitään ra-joituksia on olemassakaan Työmarkkinat sodan vuoksi o-v- at olleet vuosia sangen vilkkaat ja räikkäpä palkkojen suhteen monissa tapauksissa on toivomisen varaa niin hintojen kohoaminen on kyetty pitämään kurissa hy-Yä- lla menestyksella Ja mitään Inf- - latiota el ole syntynyt eikä näytä syntyvänkään Jos tähänastista po-litiikkaa Jatkamme Näiden vuo-sien varrella Ihmisten säästöt Ja ansiot ovat kohonneet monikertai-siksi mutta hallituksen politiikan ansiosta ylijäämiä ei ole heitetty markkinoille lnflatlota synnyttä mään ja hintoja kohottamaan mutta hallituksen lainoihin sääs-töiksi vastaisen varalle turvaksi huonompia aikoja vastaan Hallituksen miesvolmapolitilk-ka- a on arvosteltu varsin ankaras-tikin mutta kun katsotaan asiaa ilman kiihkoa menneiden vuosien valossa niin tuskinpa toinenkaan hallitus olisi sen paremmin kyen-nyt tilannetta kontrolloimaan Mikäli on kysymyksessä se ai-kakausi joka seuraa hyvin lähel-lä olevaa Saksan kukistumista Ja sodan loppumista Europassa niin siihen nähden pääministeri on an-tanut varsin lupaavat suuntavii-vat Canadan osanoton sotaan Japanin kukistamiseksi hän äs-kettäin luonnehti parlamentissa Ja selitti että Canadan osaltistu-- i lnen mainittuun sotaan tulee o lemaan paljon pienempää kuin Europan sotaan Tämän kannan ymmärtää kun ottaa lukuun että Canada on hyvin pienlväestöinen maa jolla on kuitenkin käsissään Jättllälssuurulnen teolllsuuskonei3-t- o ja se on yksi suurimpia elintar-peiden tuottamalta maailmassa Näiden kahden seikan perusteel-la on jo selvää että Canada tekee kalkkein suurimman palveluksen liittoutuneille kansoille Japanin kukistamisessa pitämällä teolli-suutensa ja maantaloutensa tuo-tannon mahdollisimman korkealla Jo yksistään se seikka että Euro-pa sodan jälkeen tulee tarvitse-maan suunnattomia määriä elin-tarpeita ja teollisuustuotteita o-soi- ttaa että Canadan on ennen Japanin kukistamista käännettävä katseensa puolittain rauhanalkal-sll- n toimiin yllämainitussa suh-teessa Ja siten on katsottava että maan teollisuus tuottaa sotatarpel-t- a mahdollisimman suuressa mää-ti- n Japanin kuklstairaiseksi käytä vää sotaa varten ja maataloustuot-teita liittolaisten ruokkimiseksi ja Europan avustamiseksi Ne suuntaviivat jotka pääminis-teri puheessaan lausui lähimpään tulevaisuuteen nähden ovat siis varsin kaukonäköisesti harkittuja Ja niiden toimeenpaneminen cana-rfalalse- lle kansalle merktsco p{tpj loima-aik- a vlela ainakaan pääse keskuuteemme Iskemään Näiden sotavuosien aikana kan-salaiset ovat tehneet mainion työn siinä cttd ovat panneet säästö-jään hallituksen lainoihin siten ajaen oviltaan inflatlon kummi-tuksen Ja tätä samaa Järkevää suuntaa olisi Jokaisen kansalaisen seurattava nyt kun Jälleen t k 23 päivänä alkaa uuden lainan mer-kintä Tappoi karhun urhoollisesti !ault Ste Marlesta OnU ilmoite-taan että nyt vasta on tullut päivän-valoon Juttu kun 15-vuod- en Ikäinen Jimmy Conway lähellä olevalla far-milla tappoi viime elokuussa 600 pau-naa painavan karhun Karhu oli tul-lut farmin lammaslaumaan ja ehti-nj- t tappaa kolme lammasta kun Jlra-mj- - sen huomasi Ja hän Juoksi koti-aan otti pyssyn Ja ampui karhua Haavoittunut karhu ryntäsi hänen päälleen mutta poika sai onneksi väistettyä Ja ampui kalkki seitsemän pyssyssä ollutta kuulaa karhuun ja lähetti yhdeksänvuotiaan veljensä hakemaan lisää panoksia Karhu kui-tenkin heitti henkensä ennenkuin li-sää ammuksia saapui Siltä lähtien salvat lampaat olla rauhassa eikä tuosta urotyöstä puhuttu kenellekään mitään LAUANT HUHTIKUUN 14 P - SATUROAY APRIL 14 NO 39 — im - - f WW li l ja Ww äW vi H 0 y - crit"'4' I avXr&aiBVv' v -- aB Kevätailmuja puissa Hitlerin linnan lHsRSl r GhK tOJakaW ?f uflLreaVat rl i?4aTaTaTaT&aaTtTaTaTaTaMal — 1 m --Svsssjsissssb pakinajuttuja Jostakin syystä näyttää Europan sotarintamilla vallitsevan merkillinen tilanne Lännestä liittolaiset etenevät nope-alla vauhdilla kohden Itää ja kirjeen-vaihtajat kertovat että mistään todel-lisesti järjestetystä vastarinnasta el ole puhettakaan monilla alueilla Saksan armeija lännessä näyttää siis jo luhistuneen elellä täällä esiin-tyviä muutamia poikkeuksia lukuun-ottamatta mutta idässä sensijaan ilntama on vielä rintamana eivätkä venäläiset ole esimerkiksi pohjoisella osalla rintamaa päässeet paljonkaan etenemään viime viikkojen aikana Mutta el kulune kauankaan kun Idässäkin natsien rtntamat murtuvat kokonaan ja se on sitten sen lorun loppu Panee oikeastaan Ihmettelemään että mitä varten saksalaiset enää ol-lenkaan taistelevat? Heillähän el ole olemassa minkään-laista mahdollisuutta enempää voit-toon kuin neuvoteltuun rauhaankaan edessä on vain yksi ratkaisu: ehdo-ton antautuminen Niin järjettömiä kuin natsit ovat olleetkin niin odottaisi heiltä aina-kin sen verran Järkeä etteivät tuho-aisi ja antaisi liittolaisten tuhota kau-punkeja Ja kyllä taan lopettaisivat toivottoman taistelun Nykyisellä me-nettelyllään he tekevät ainoastaan omalle kansalleen olosuhteet joka päivä yhä kurjemmaksi ja mustem-maksi ja heittävät oman kansansa Jenka puolesta he ovat välttäneet 84'aa ktrjänsä mitä synkempään tu-levaisuuteen Multa niin ka ae Juttu sittenkin on että natsi un sellainen elävä mii la el n! 0"c ihmigtunnetta edes omia kansalaisiakaan kohtaan puhumatta-kaan vieraista kamoilta Monilla ih misillä on mahdollisesti ollut käsitys (ttä jutut natsien julmuuksista ovat olleet suuresti liioiteltuja Ja propa-canda- a mutta kun nämä ihmiset seuraavat nyt natsien vallanpälvlen viimeisiä hetkiä niin tuskinpa he muuhun käsitykseen pääsevät kuin siihen että he ovat lhmlstuntelta puuttuvia robotteja Jolta el sääilta tulitikun vertaa vaikka koko heidän oma maansa murskattaisiin raunioik-si Ja kansa Joutuisi äärimmäisen kur-juuden valtaan erämaaksi muodostu-neessa maassa Semmoiseen säälittävään henkiseen tilaan dlktatuurloplt saattavat Ihmi-set Noiden dlktatuurloprlen ansioista on suuret alueet Europaa tänä päivä-nä raunioina ja jälclläolevat Ihmiset kurjuuden Ja tautien runtelemina Eikä siinä ole vielä kalkki Sitten kun viimeiset laukaukset Europassa on ammuttu virallisessa sodassa al-kaa siellä niittämään unsla uhreja kansalliset sisäiset eripuraisuudet Useimmat europalalset maat ovat nyt Jo ladattu täyteen vallankumousten vallankaappausten Ja terrorin ruu-tia eikä sen sytyttämiseen tuhoavak-s- t räjähdykseksi tarvita paljon Siinä meillä on tulos siltä että dlktatuurloprlen saarnaajien annet-tiin valaa myrkkynsä vapaasti euro-palalst- en kansojen sydämiin Ja noita samoja myrkkyjä yritetään meilläkin täätlä suuren valtameren takana päivästä toiseen levittä kan-san keskuudessa lähiatbllä — NY VVorld-Telegra- m Suomalaisten keskuudessa Canadas-sa tuskin niillä sentään on menesty-misen mahdollisuuksia Nyt jo saa-vat täällä olevat suomalaiset omai-siltaan kirjeitä kotimaastaan jotka eivät vannaankaan käännä heidän sydämtään alttiiksi minkäänlaisille diktatuurlopeille sillä useimmissa noissa kirjeissä huokuu sydäntäsär-kev- ä henki siltä minkälaisen hedel-män natsismit fasclsmlt ja kommu-nismit ovat luoneet entisen koti-maammek- ln kansalle nautittavaksi Kiviperän Pekka Ennustaa liberaaleille menestystä Hensalllsta Ont Ilmoitetaan että entinen liberaalinen edustaja Farqu-ha- r Oliver lausui siellä että Mitchell Hepburnin palaaminen liberaalien johtajaksi tulee aiheuttamaan sen että liberaalit tulevat menestymään tulevissa maakuntavaaleissa erikoi-sesti Etelä-Ontarioss- a Hän selitti että liberaalien menestyminen tulee tapahtumaan pääasiassa vanhoillis-ten kustannuksella mutta sanoi hän että "tulee olemaan myöskin yllätyk-siä muutamille CCF:n ehdokkaille" Japanilaisista paikkannimistä Useimmat Japanilais tlstakln pai-kannimistä ovat luonnonominai-suuksien mukaan tehtyjä mutta on Joltakin nimiö joiden merki-tystä japanilaiset eivät tiedä lie-kään Sellainen on esim Ryukyu JRyukyu-saare- t) Joka nimi lienee vanhaa kiinalaisia perintöä mut-ta jolla el ole tiettävästi mitään merkitystä Saari öA iäfiärUnklelellä jlmo mutta monissa tapauksissa he klr-lotttä- vat sen shlma Seuraavassa on muutamia Japanilaisia paikan nimiä suomennettuina: Okinavra Shlma — Köysi ulap-pasaare- lle Nana — Johtaja Yonabaru — Palanquln-neeke- ri Shurl — Pääkylä Nakafcusuku Wan — Keskinen linnalahtl Kawata — Joklkentto Nago Wan — Nimitä suojelus-lah- U Blse Sakl — Valmistettujen ku-rien niemi Hedo Slki — Oviniemen sivulla Zanpa Misaki — Lalnenlemen Jättämä Kerama Retto — Onnen Ja hy-vän saariketjun välillä Maye Shlma — Rlntamasaarl Topashlkl Shlma — Onnellisen lauttasaaren alla Aka Shlma — Onnellinen kul-masa- art Kelse Shlma — Iloiten karisaa-rest- a Zamaml Shlma — Istuu saar-ten "Välissä Hokaji Shlma — Vieraan maa-perän saari Agunl Shlma — Hlrssimaasaarl Ie Shlma — Luolasaari l2en Shlma — Oikean nimen saari Rosvo lyötyään herraa: "Tuossa on siitä hyvästi että tuhlaatte kai-ket rahanne ryypiskelyyn P Montreal Qne Hyvin onnistunut kevätjuhla vietet-tiin Suomi-seurall- a tämän kuun 7 päi-vä Alkusoiton esitti Mrs Kottila jonka Jälkeen laulettiin yhteisesti Tervehdyspuheen piti Mr O Parkkali suomen- - Ja englanninkielellä Lausun-toa esitti Mrs Koljonen hyvän ker-tomuksen luki Mrs V Vuorimies Va-kavahenkisen Juhlapuheen piti Mr E Lindblad Vielä lausui runon "Tou-kokuu" Mrs Lily Suomela Tämän Ihanan runon hän esitti suurella an-tautumuks- ella Haluaisimme häntä useammin kuulla Kaksi kuplettia e-sl- ttl Mr K Hakkola Vielä oli ro-manssi Jonka esittivät Mrs Elsle Merikallio ja Mr V Vuorimies Kau-nis nähtävyys Mr I Niittylä esitti ti-laisuutta varten kirjoittamansa lei-killisen runomuotoisen kronikan Sen Jälkeen pastori J Yrttimaa muutamin valituin sanoin piti lopettajalspuheen Lopuksi laulettiin Karjalaisten laulu Vappukarnevaallt on Suomi-seurall- a lauantaina tk 2S päivä Sinnehän jo-kainen Jo Ilosta rientää kun on taas päästy kevääseen kylmän talven Jäl-keen Pieni hilpeä Ilo nuorentaa Hauskat yllättäjälset oli Järjestetty tk 2 päivä Suomi-seurall- e sen Joh-dosta kun nuori laululintusemme Mrs Helien Walsh sai "Jimlnsä" kotia terveenä Ja reippaana Europan sota-näyttämöltä millä matkalla hän oli yli vllsl vuotta Niin yllätetyt sekä yllättäjät olivat Iloisia Heille annet-tiin pieniä hyviä lahjoja laulettiin Ja pidettiin puheita Ja nautittiin kauniin kahvipöydän runsaista antimista — Piste Hirveitä juttuja Limburg Saksa — Amerikalalset joukot ovat löytäneet erään mie-lenvikaisten sairaalan jossa nat-sien sanotaan murhanneen ar-violta noin 20000 ihmistä "halua -- mattomlna " Murhattuihin oli kuulunut sekä sairaita että tervei-tä Virallisesti murhat oli tehty vuonna 1939 annetun lain mukai-sesti joka oikeuttaa "armeliaisuus-tappamis- et " Kerrotaan että kun natsit oli-vat surmanneet 10000: n Ihmisen niin olivat he järjestäneet juo-make- mut sen kunniaksi Heidän sanotaan puhdistaneen muuta-mien uhriensa pääkallot Ja käyt-täneen sitten noita pääkalloja Juoma-astioi- na Tuberkuloosi niittää uhreja Vinnipegistä ilmoitetaan että Ca-nadan tuberkuloosiyhdlstysten sihtee-ri GJ Vherrett Ottamasta lausui siellä että viiden sotavuoden aikana tuberkuloosi Canadassa on niittänyt enemmän uhreja kuin sota Mainit-tuun tautiin kuolleiden lukumäärä Canadassa viiden sotavuoden aikana nimittäin nousi noin 30000:teen "Tuo mies tuolla on puijannut mi-nulta miljoonan" "Millä tavalla" "Hän el antanut tytärtään minun vaimokseni" aaaaaaaaaar x"" f aaaaaaaaa! mk r aV ff I SAI TILAISUUDEN Laulajatar Winl Shaw näkyy tyk kiivin Mkl mlkrofoonlataan irti ti-la ristaa n hintn antatataan ohjtlmaa sotapalveluksetta oltvlil Miami tcachilla Lukijan Viikkopalsta NIMIPÄIVIÄ 14 p lauantaina Vorna Taima 15 p sunnuntaina Tuomi Tuom kl Linda 16 p maanantaina Jalo Hmf 17 -- p tiistaina Otto Elias lpe 18 p kesklvllk Valto Waldemar 19 p torstaina Solmu Bernharj 20 p perjantaina Lauha Amala 21 p lauantaina Anaal Anselmi Valo Palanian Da _„ f _ 1 historiaa Kun luomme katseen ajassa piri-kymmen-tä vuotta taaksepäin sIUib aikaan kun Beaver Lakelle asettui enemmän maanviljelijöitä maata vt 'elemään niin kohtasi heitä suuret valkeudet Maata oli raivattava pel-lok- sl teitä oli tehtävä Ja los tu™ ! rissa oli käytävä niin oli kallion Va- - pelta kllvettävä Teitä ei sanottavasti ollut Mutta miehet alkoivat paätelli että yhteinen kyläntle on tehtävä j miehiä alkoi kirveet ja lapiot olalla astella tien tekoon Ja niin valmistui yhteinen kyläntle Suurta ovat Beaver Iken farm-arit saaneet aikaan sillä joka aamu mm lähtee Beaver Lakelta Vaksi kuorma-auto- a maitokannuilla täyte-ttynä Sudburyn kaupunkia kohdea maitoa tuota terveellistä ravinto Sudburyn asukkaille viemään Menet Beaver Iaken farmareista ovat rakea-tanee- t suuria navetolta Joissa karja kalistelee kytkylmiään Paljon OTit myöskin farmarit raivanneet metsU pelloiksi Joissa ennen kasvoi kuusia ja nyt kasvaa apilaa ja timoteitä Onpa postlhallttuskin muistanut Beaver Laken ahkeria farmareita sillä posti tuodaan joka arkipäivä Beaver Lakelle Kun nyt katselee ti-t- ä paikkakuntamme farmlasutusta m-itä se on esimerkiksi kahdenkymme-nen vuoden aikaan saanut jolloin seutu oli erämaata Jossa sudet u-lvoivat ja karhut talveiksl pestään te-kivät niin huomaa että muutot on melkoinen sillä maailman hienoin teollisuustuote auto huristelee tjl tämän tuosta Beaver Laken teillä Kaksikymmentäviisi vuotta on k-ulunut siitä kun Beaver Lakelle r-akennettiin koulu jossa farmarlei lapset ovat koulunsa käyneet Ja e-nsimmäisistä oppilaista on Jo kasvanut miehiä ja naisia ja näiden Joukosta orat Aatos Honka Kaarlo Kalenim Ja Unto Penttinen meren takana v-ihollista vastaan taistelemassa Ja To-ivo Tamminen on Jo sieltä kotiin ha-avoittuneena palannut Haaleja ca Beaver Lakella kaksi nimittäin Far-mer- s-haali Ja suomalaisen Järjestöä haali Ensimainitulla naalilla et ole ollut toimintaa pitkään aikaan Jonka on vaikuttanut Johtohenkilöiden er-imielisyys Ja toimihenkilöiden väbyj-Toisell- a naalilla on vilkas toimin: stn Jälkeen kun se oli vuolla suljetta-t-a hallituksen määräyksestä Urheil-useura Jehu on ollut pitemmän aia toiminnassa ja ovat sen jäsenet hr-vl- ä talviurheilijoita hyviä hllhtäJJ sekä miehissä että naisissa ja kcs t ovat ulkopuolelle kuten Sudburyn J Copper Cliffln hllhtokllpallulhin laa-tene- et ovat heistä monel nimmli-sen- ä maaliin hllhlänci-- t Vielä nialiitUakoon että rcaanrO-JelykitSs- ä meillä ollaan jo niin jr-kall- a että traktori vetelee auroja F rässäänn pelloillamme Ixp(an -- Junl Annilla Farmari kasvafaa kir Jan Ja viljan Jota Ihmiskunta ravia- - tonsa saa -- Kä KIRJE Sen kirjoitin tuskaisin tuntttla Sen hellien kiinni suljin Sen mukana kauas meren taa Minä aatokslssani kuljin Sain rantahan rakkahan kotia1 Vaan siihenpä päättyi tieni Kun puolelle "suuren raabtaras-Jä- i minunkin kotini plecl Ja kulkurin kurjan kohtalo Sai omaiset osaksensa Kaikkea vailla Ja onnet m On kolto Karjalan kansa Minä mistäpä hakisin v ji Ja rakasta sisartani Mistäpä armasta äitiä Ja isä-vanhusta- ni Vaan viestiä vieläkin ootel Mun rakkaasta kotlm"-Näi- n unta vapaasta Suonet Ja kansasta onnekkaasta Tilatkaa VAPAA SANA |
Tags
Comments
Post a Comment for 0106a