Vapaa Sana, March 26, 1938

              S '
p&&£
i35yi
k$WTO
raÄirr'
-- t£!
$'rl'ai'en puhdistaminen
Uja asu
I
J' £ St
_v ? - I_i
i 4
c- - v ä: € £""_'
'm S-T-
:-"
y u-- i et
-- M samentuvat eli
t iki: taitella Tl- -
olstaa jos sil- -
- aaoksessa Jossa
vu! csa glrse'i!nia sekoitettuna
g esiin rretyylialkonooiia
:ykaa laJa liuoksessa Ja
ii rt hetkeksi seisomaan eka
ikaa itten sekot- -
tatiistl korkitetussa pullossa
irisafcia pulloa enren
IjsI kajttö nulsslsdraplU
Mjssa että ravaa pudinkikul- -
Itvta noyryyu""' i"iuiw
:e maJsslslirapilJa Se antaa
tpje kauriln Ja miellyttävän
Myöskin voitte olla varma
eti pudirgin toi poistaa hei- -
I kudosta
Jauliotalppuaa
Lntuinalla salppuahlutalelta
L:okisa seuraavalla tavalla
todella hyvää Jauhosaip--
loittakaa pesuvadissa sekalain
salppuatargosta lei
li hiutaleita ja yksi kupillinen
Mia Hierokaa niitä sor--
Bpt (Tämä on parasta tehdä
i lujun ja alvatukeen väittä- -
l) Muutamien minuuttien ku- -
kaikki saippuahlutaleet Jau- -
hvit jauhoiksi Tästä tulee
Is enemmän kuin paintl jauho- -
ui
norppua el ole erinomaista
ktain istiain pesemisessä mut
ia voi puhdistaa sinkin nyvin
km se on hytää puhdistusalnet- -
s on polttanut maitoa kastike- - pi Siroittakaa hieman Jauho- -
Laa kistikepannun polijalle Ii
noin tuuman paksuudelta
tettä ja antakaa seisoa
akaa Kaatakaa saippua Jo-muttu- nut
hyytelbmälscksl
sl-- l ja jo
saa
h'?osU
tietävät
Pitäkää
iiplllista
Pdlipurkklen UjtW
Mt leiDomaoulTriDiirklt
frkit Joissa terävät
i Unita säännöllisiä
purkkia
sopeammin
rnaiUjfn puhdistaminen
[Joka Jo niin
osu„kseen ki: ailljansa
rea antaisi
saisi
" Jollakin
huudahtaa Oskari
mflijfi
kertoo
meille
Taloushuomioifa
kulunut että sitä el voi enää helpos-ti
klilloittaa niin pellataslemeröljy
ja tlipätti antavat sille uudo virin
Käytä sekoituksessa kolme osaa pci
lat-mlcmen-öljyä
Ja yksi osta tärpH
tlä Sivele tätä sekoitusta pehmeäl-lä
vaatepalasella anna seisoa muu-tamia
minuutteja Ja pyyhi e sitten
pois toisella taatepalasella puui
pinta senjälkeen paljon helpompi
klilloittaa
Porsllinlastlaln peseminen
Alä käytä soodaa pesuvedessä älä-k- l
käytä voiinakcata saippuaa kur
peset astioita Edellämainitut hävit-tävät
helposti koristukset halvem-mista
porslilnlastioista
Maitoa lattioihin
Kaakelilattiain puhdistamiseen
olisi käytettävä maitoa Sitä tar-vits- e
vain sen verran että vaate
kostuu ja voi sillä cuhdistaa koko
lattian Maito antaa lattialle hyviin
kiillon eikä lattia senjälkeen
liian liukas
Rautaruosteen poistaminen
Aseta ruostunut osa vlösalaUln
käännetyn silitysraudan päälle joka
on kuumennettu Purista altttn sit-ruunamehua
ruosteen päälle joka
senjälkeen voidaan poistaa helposti
höyryssä
Klvilattlaln peseminen
Kuuma soodavesl on yksi parhaita
keinoja klvilattlaln pesemiseksi Sil
loin tällöin sitä voidaan harjata
käyttämällä puhdistussekoltusta
Naisten asema
Intiassa
Lseln sattuu Intiassa että tyttu
naitetaan seitsenvuotiaana tai tlelä
n ptsutatlin ja käyttäkää nuorempana on leski ennenkuin
tiun pesemisessä Talanut on saatuttaiut 15 Ikävuotensa Tä- -
irtuetuu pannusta pois san-jtnä- n jälkeen hän ei enää nunna
ia
on reu-- i
paloittelu
uudestaan naimisiin
Tämä tosiseikka äskettäin to-dettu
kansainliiton kansliassa Gene-veen
saapuneessa raportissa
lesket sitten lapsia tai täysi-ikäis- li
ivrituvat hytin käytettäväksi 1 1"u uutta avioliittoa ei heidän sovi
'a kuten punajuurien pork-- l ajatella Mutta el siinä kyliin Hei-J- a
perunaln paloittelemlses- - dät P1"18" kaikesta karkeirapaan
JcVapäiäiessä kävtännö! ' työlÄin kuolleen puolison kodissa
niin Da
kay avulla
huonekaluista on
-
H e el hiilelle
i e muikuin kll- -
uujerre-tu- a ta vai- -
on
ole
on
Olkoot
itaskalmmat työt Jouturat leskien
osalle eikä heillä ole koskaan lepo-päivää
eivätkä saa nauttia mistään
niukat uu Iestä He saatat ainoastaan
)lik'ti }kslnkertalsen ateilun 'a hiis-sä
Jm heidät pakotetaan usein pitkä-aikaiseen
paastoon Heidän täytyy
antaa ajaa paäusii liiopja kalkista
huvituksista eivätkä lie koskaan saa
ottaa osaa häihin tai mulliin Juhlal-lisuuksiin
Itäportissa puhutaan mjuskfn Ban-doengkonfeiens-sln
tjostä nuorien
1 M f — - I v v - — l Ij
l
i
- — — v w — - - — —
I „_
- - -
i -- i I I j _
k
w -- IH1II -
vksee kuitenkin testaamatta
ai °ktl todistuksensa Jcka
-- u"a matkalla varhain
1"""'' tue Uf"ta lyndyn 'jivsa Huoma
ktMyy tunne tuntee
MAAL1SK - SATL liAmgM
ten Ja laaten kaupan lopcttamt- -
IdästO tytöt niin selite
tään orat Jo syntymistään cilkra-ty- t
Joutumaan parpdUy töiksi temjv
pelitanisljattariksl Heidit tunnetaan
bajadeerien nimellä eikä hei:ii
oikeutta mennä avloIMtoon ryh-tyä
harjoittamaan Jotakin ammattia
FagoJltytön tehtätät otat siinä
mää-l- n kietoutuneet uskonnollisiin
menoisia la tacoihin ettl häntä rt
detaän tem pelin palvelijattarena
ovat sliotuja yksinomaan tl-t- n
emppelipaltelukseen Ja teidän syn-nyttämän- sä
lapset eität kuulu mi-hinkään
kastiin Jos lapset oat tyt-töjä
niin heistä tulee U'aiesrcjl
kuten äldeistäänkla
Lop:ksl todetaan raportissa
Idässä edelleenkin Ja varsin Intiassa
on kokonaisia ryhmiä nuoria naisia
Jotka alusta pitäen ovat määrätyt
viettämään elämänsä huonomainei-sissa
taloissa
Juomalakosta
40 vuotta
Vaaliskaun 6 päivänä tuli kiila-- 1
neeksl 40 tuotta silti kun "5uomsa
päätettiin ryhtyä- - Juomalakkoon To-sin
kertovat aikakirjat että Jo niin
varhain kuin 1S73 olivat eräiden teh-dasseutuj- en
työläiset nousseet taiste-luun
tllnakurjjutta tastaan Juomala-ko- n avulla Samoin kerrotaan Turun
tjötäenyhdistyksen historiassa kJin-k- a
siellä suurin osa työtäkeä ryhtyi
r 1S07 Jiomalaakkoon siksi että por-varit
suuttuneina yhdistyk-sen
sosialistisista harrastuksista ja
tohtori af Ursinin kirjoituksista oli--
tat lopettaneet lastentarhan avustik-se- n
Xälden alkutapausten Jälkeen sai
juomalakkoajatus )hä yleisempää
kannatusta Niinpä työväenyhdistyk-sen
edustajakokoJksessa v
Matti Heleniuksen pohjalla juo- -
malakkoasla teilnpohjalsen käsitte-lyn
alaisena Ajatus täkijuomallik-kee- n
ku' Istamiseksi ja ehdottoman
raittiuden edistämiseksi saikin ai
kaan oikean kansanliikkeen Kaik-kialla
työtäen Järjestöt asettuivat si-tä
kannattamaan
Voimakkaasti vedottiin työläisiin
Alkoholin käytön aiheuttamat taliin-pollls- et
seura Jkset juuri t} olaisiin
esitettiin niin ymmärrettävästi että
jokainen tunsi Ja tiesi Seurauk-sena
että vähäisessä ajassa ke-rääntyi
jnnmalakkolistolhin 70000
nimeä Yleisessä Jiomalakkolalsten
kokouksessa Tcmrereella 1S9S mar-raskuulla
e perustetuinkin Juomalak- -
ohalllruB Jonka kotipaikaksi tuli
Tampere Ja oli luonnollista että Jnn-i- l
siellä suiressa tehdaskaupungissa
rjhiyttlln hallituksen toimesta mää-lätletorne- stl
talmlstatnaan kieltolaki- -
anomusta säätyvaltlopälvllle Vedo-taan
kansaan nimienkeruilla Ja ly-hyessä
a'assn saadaan kokoon 1C0-- 0
kansalaisen nimet Ja renlls&ksl
oli 305 kunnasta saatu kuntakokouk-sien
pöytäklr'at Jotka kaikki vaativat
kieltolain Juomalakkolll-k- e
oli siis lyhyessä a'assa ja silloiset
olot kiouniloonottaen saanut hart (nai-sen
suuren kantatuudtn
Neljäkymmentä titkää Ja merkl-ttkseTIist- ä
tuotta on kilunnt tästä
ulin paljon merkltsetästä ajasta
Tyoiaki on talsteluluan saavJtta-nu- t
paljon mutta Ikää on et-tä
tyvväkl edelleen nn väkljiomaln
orjuudessa ToUoa täytyy että vas-tuu
tulevaisuudesta sekä ne kalliit
pertnf-e- t jotka yhteisin Tuimin on
saatu että ne auttavat työvuekä Ja
ennenkaikkea nuorisoa vapauti-maa- n
sitä u'i aavasta tJhosia
KUOLLUT LUKI ITSE
TAMENTTINSA
Mr
Mr
p
arm scu
kaksi
Jotka
Ja
saarnan
hänen
nn op-pia
toinen on
lappo
kantoi
naytta tynyt
Jj
Hänen
— la k-ia-tul
K Ja t
UemT 3 silloin 1a saada teidän tenkin Ja nainen
j1 aivan Ja sitten sa tuntee
varattuun Vata "Alli ettekö turne T"
--sUU O i]tii(iii Jvaiiuiau H} luutmiriuiiai ui r1i fimr oIIa nun uJU fn j1a a1 hitn maa invvrl i1flv&il --- — r- -- ---- — "' tättl tiifln Uannnn nn luokvee
Ja Ruben
fl t'l „u m „!_ iiinnnivti h- - nthalle f tl Hr n
-- 1 UUkaisiila mnlatniiioon -- „„ „!„ i-r- oii aVHUMII AJlilLl?tl I14U Ullldl kV- -' on tullut! Oskari n V- -
UJesa niinkuin Oskarikin
kulkenut nuhutUvaa
Simaasa poydäsä Oskaria
Oskarin
Ihmetteli syynä vastannut askelelU
virallisesti
kalkkia aamuvlraiään virltelljx puutteeseen"
kartanolle
tulijoita Oskari
Monet
säätämistä
9tycr icartss er&rr& £rGr& fieerj zr~arv sr-arr-is xoc-ko- m Parhaimmat Onnittelut
fdVTi
Hilma ja Matti Kautolle
20-- V HÄÄPÄIVÄN JOHDOSTA
Allcma'n:tut sukulaiset ystävät toivottavat jatkuvaa onnea ja
menestystä:
Vieno Eino Kautto
Pekka Kinnunen
Viesti Aili Ilmari Schroeder
Vieno Matti Ranta
Raakel Helmi Perttu Pietilä
Olga Toini Gernecki
Franklyn Vilho Jenny Frank Mäki
Martha Antti Siipola
Maija Nestor Riihinen
Amanda Nestor Klinga
Raymond Alma Onni Savijärvi
Anna Matti Kinnunen
Martha Simo Lahti
K Kanerva
Mrs Eddie Heino
Aatos Hilja August Koski
Lillian A Merikallio
Hulda August Leino
Aileen Charlie Laamanen
Linnea Helin Kauno Korri
Toini Nick Ihander
Heepakka
Hilma Väinö Janakka
Doris Taimi N Salminen
Tenhunen
Pcrcupine Maaliskuun 1938
rtqj zcrc&uss cjacn ecrs
Jörbertrin prheet äskettäin kokoon-tuivat
kuulemaan kalvostenomistaja
Johannes Lundson-valnaja- n testa-menttia
aikamoisen yl-lätyksen
Testamentin toimeenpaul-j- a
saapui oikeuden-palvelijaa
kantoivat ramofoo-nl- a
jrramofoonllevyjä Täydelli-sen
hiljaisuuden vallitessa Ilmoitti
testamentin toimeenpanija:
Johannes Lindbergin testa-mentin
luovutan puheenvuoron
talnajalle" Gramofoonl pantiin pyö-rimään
"onnelliset perilliset' kuu-livat
puhuvan
sukulaisille pitkän
ilmoittamana hän lahjoittaa
omaisuutensa Göteborgin sairaalalle
tarvitsee paummin
rikkaat sukulaisensa lVtty-ne-- t kottatat nyt
testameutln Julistetuksi
PUHUMINEN HOPEAA
MUTTA VAITIOLO
LEIPXX
Valkenemisen
Varsonrn
kerjäläisten joukossa
Jonka kaalajiu riippui
"Kuaromykkä"
maitukka!nn pitkää
kahdentoista vuoden
tunnetuksi Ikäänkuin
TES' kaupungin katuVutaan liittyvinä
äskettäin matkal- -
synacofcaan kadulla
ruotsalaiset Ijindiotiln Toisten mennessä aittamaan
haluaisimme todutuk-enn- e äitinsä hämmästyksestä huuilaittaa pudottaen lyhtynsP
tarmasti" vastasi han potstuakun olevanko tulokkaan syleilynsä Ktuhtoen pyrkii tapautumaan
PsUn2a hänelle huoneeseen Oskari kysyy: Oskarianne selviää H£- -t
kaH Khu l#ilra tnltlj
kim&lnSkil biui-!ri- n hunrlahrlus kuulunut huoneest-enki- n
loaietrlsen maikan ruukille suuremmankin olevan
eltitilään tliinnmtiiiiiiTi iklfrnaHn Drailito
hnnfan "Oskari tullut'"
että [" E''Ii oli tervehdvsta tniDfieu myöhempään aamiaisensa? Malttcikos tuliaisriemusta -- "n toma käsi
u„ n iHhic vQn mi lähestyä titii tvnti Sanna vapautti Walllta Idmlilj päivälle Sai Sf-ui-uitol- l1
Tuttupa kauvan poikansa
Sanutia
rerämlehenä näkemistään
nuai
ewa UUVU Uiai njtiu FMmj t„„
puhuteltu vtlroa
Aamulta
—
tn
U k ' olleen
o:t Uin onkin nh ontatt xenaa yo Alkoi Jo iuxt -
Wi
ohi
mikä oli että
tis ho
_
-
-
oli
hiUIll
ur Kuuenxin
H P M
eksl
ole
tai
He
Jo
HS6
sen
yli
sanoa
sen
mies
Sanna tatl
rllan vaivema Kun wnri
rekeä
sanotun
ja
ja
ja
ja
ja
ja
ja
ja
ja
ja
ja
ja ja
ja
K
ja
ja
ja
ja M
ja Tyyne
20
he
Ja
täten
ja
v tina Jan Hän piti
ja
että
rahat kuin
taito aik-- a
mitta yksi Ja
eräs
missä
luki lian dl har--
ja juu- -
al-- 1
kana
ollessaan
hän
[' siellä
'u!en
kun
naiic killnin irit
Vin ii„ib käveli
ulos häda
Dli_ niui tlil'-p- k
ikmi1 irsnirtrl
kuin ! caa
r k ylin
— J"1 '' talle
k ero-s- a
's°a" kusta
-- t
vln
l e a
ja
yo "Miia
voin
en
n
!_ tklln Sen vnan l lUtaJL ttä Oli nuiji iiiui tM illnlaSMI tlt( Llfie Mihm rei illti n vu uu mv j r '"'jtu luii
olemme olomme on" j
3 u vanhimpia säätyhenktlbnimiä
taa% "kestlkievarikyydin kuletetuvana ! "Vai on puosmanrlkln "En Me
YTip
--- — iir #im nttm warainBai mjm -- rii vii-- i
oltu naal U
ettl
kukko tlelä ole
i _ -- "— at ltt IIKL( i tl ! '" Ii ' Ei kui-v- e
oli
oli
sievoisen laion am ia jaieiiavi
ja
Bill
ja
Mrs
ja
ja
Elli
ja
ja
Teuvo
kokliat
"Avaan
toiet-t- i
joka
entään
senkin mo-nl-- ii
tH
i
I
i
oltiin
Oskari
iumuiui t
Hieltä
Sanna luullen
Kanna
rtkutu taloia sIJiä
ollakin
pri'iuii
voineet
rahaa'
Utlcsä
nainen
r-n- s
II
if1
pöydälle
Aino Valve
ja Laitinen
Allan Heleena ja D Laine
Mr ja Mrs ja Martta Luhta
Fiina ja Jack Nelson
Edvin Laila Saima ja M Kaitola
Matti Sirola
Donald Aili ja John Kivistö
Helmi ja Matti Haapala
Emma ja John Mäki
ja Kusti
Leo Laitinen
Vilma Kassu ja Kenneth Haapanen
Sandra ja Vili Ruuster
Leo Alli Lempi ja F Huhta
Lempi ja Ihander
Hilma Korpi
Kerttu Kauko Hanna ja K Nikkanen
Lili ja Eino Palo
Jorma Hilja ja John Jarvis
Norma Alli ja Väinö Neva
Oliver Aina Hilja ja John Heikkilä
Eino Ida ja Onni Rautio
Reino Lyydia ja Matti Rauhala
Margit ja Sulo Kallio
South Onl
tc-Rrc- tf c-cs-m
perilliset saada
ON
saavuttanut
tullut
nntlfnns
Hilda Lenni
v' ' aw m±mm tm sbij wavi : mz WtM miMVMlMMtt KIITOS
A
Tahdomme lausua kiitokset kalkille niille ystäville
Ja totereille Jotka osaa otitte Ja suutllukulm-n- a Joukkona
saavuitte luoksemme yllättäen meidät VNvuotlliääpälväiiimnie
Kiitos kukista niistä artokkaista lahjoista Jotka Jätitte muis-toksi
meille Kiitos herkukkaasta kahvipöydästä — parhain
kiitos kolkille toterellle Jotka aikaanne valvojanne sääs-tämättä
tämän liajskan tilaisuuden meille Jarjrstltip
vilpitön ystävyys Ja tot erillis ms kalkkein meidän
välillämme Urpuun asti
HILMA MATTI KAUTTO
routii roucuiiNi: ont
i-mmmmm-mmmm-mm-m-mmmmmmmml
valu todeta että henki oli hänestä
paennut suoritti tutkimuksia
hänen asunrossaan ja tällöin
Ilmi että hän Itse asiassa oli kreivi
Timotei Ttturatov Iältään CS vuotta
aikoinaan tsaarin kenraali joka
oli tmnettn Innokkaaksi juutalaisten
ahdistajaVsA Hänen salalsu itensa
tuusl eräs toinen kerjäläinen Tämä
kertoi poTnsllle että Muratotv
pääxsvt jakoon VnSJältä vuoina
1919 ollen llloli puolikuolleena nä-lästä
Tolftien saavansa apia juuta-laisilta
hini esiintyi yhtenä näistä
'Hänen jjutalalsvihansj
oli kuitenkin ainaisena vaarana hä-nen
t irvjIUsuudellfi-- n 1'elaten ehkä
paljastavansa salaisuutensa Jos hau
pihulsU län teeskenteli olevansa
kuuromykkä
UiUl
VU7
Hilda
Toivo
ETEENPÄIN PYRKIVÄ MIES
i
tnpali-tu- l
eräällä Toronton kadulla tässä
muuan päitä sitten:
I llnj: — Missähän Timo oli kun
en tinannut konttoristaan?
II — Sehän Moakotassa
koulussa
I llnj: — Koulussa! Tietysti rys-siä
u-ttain- asa
II llnj: Noss'l! Itse hän on
oppimassa kuinka Uullä Canadolssa-kir- i
on lialoslalsia llkf lieerattava
I I J No minä olen sitä
suiiouutkiii että se el täiy
p iklrnään elämässl eteenpäin mak
soi mitä maksoi
kuinka paljon siinä on rahaa mutia hänen laskutaitonsa rl riittänyt
niin pitkälle piti pyytää apuun uitat uuln salvatkin selville
että rahaa oli kuutisen tuhatta Tcddlakln selvolsc-- n talon hinta'
Oskari kielsi kenellekään i1iulMin&stu sitä rahan Jonka nan
äitinsä jättää Salata piti e tuii mitään turmiota
"Mutta hW sinä sitten aljokkaan Jäädä kotona okinaan?" kysyi
"En supikaan vielä" vastasi Oskari "Kolme palvkä voin vaan olla koto
na sitten lähteä takaisin vielä muutamaksi vuolksi meriä kyntft- -
tuttenut Ion pajan lao taiara JyhmI niin tutusti Ja kniipinj Kenenkähän yy mahtoi olla lehmät tänä aamuna sanat tavallista mäin" Kotiutumisen Iloon ekaantuj heti taas eron katkeruus
kukaan Oskari kertoi seikkailustaan syntymäseudullaan a mainitsi tuomarin
'n-pä- rl ennen tuttuja paikkoja huma että aika Jolloin sl Jäädä Ja Jokapäiväisiin akareintna ennenkuin t!o oli nimen Hanna Olisi lattialle vaipunut mutta Oskarin vahva
Olttra rarfnln luona -- ni Konuislj kulkusia lamaantunut I ai hne illä cutetvkll ~- -
: n ttiitat1 Haanan
-- yJ"
Itti
i
Kun
Kaikki kummastuivat tapausta mutta kukaan el kysynyt mitaan Vasta
taitaa kanssa
loivaiio 4ara Ja kerrottavaa
monta
"'
Ja
Ja
tri
zcrGm:
mukanaan
llnj:
Jo
Ja
hanna
oli paljon kun olivat jaäniet kahden äitinsä kanssa kysyi Oskari miksi tucmariti
Oskarilla erittäin kaikista kokemistaan nimi oli niin vaikuttanut äitiin Uhtunut Hanna voida vastata ta- -
kumxnoaluttsa kun niin tarkoin kyselivät hau Viimein sai hän sanoneeksi: "Tuo tuomari en sinun isäal"
™
puosma&rusta elia maniaa neican mieiejLiiia puosmarni our mma Kuuien? anoi uKri -- uiet minuiie sanonut että iani on
joku mahtava miea UI taitaa ollakin vanha tutuva kuollut ja nyt te ilmestyy Ihan elävänä tuomarina Miten sen
Puosmannl oli kirjeessä klelttanyt Oskarille Ilmaisemasta kuita nan ymmärtää?"
Tahtoi olla edelleen Oskarille vira sitä partionln O-kart- n1 Nyt sai Oskari kuulla kertomuksen I en oan kertomuksesta miu
tiesi Sai että oli niin että
Sen vuoksi vaan kysymme hänestä ken tiedämme hsren 'e kuollut Juuri yon edellisenä Iltana oli Hanna pääxsvt tietoiseksi ette
inles Joka s:nutt on tehnyt sen mitä olet kun M on aina meille lanet-- 1 Oskarin !ä elää kun he väkivaltaisesti muutettiin kaui pois omalta syn
lllM knli "-'iiav- aKl tuomari rreoriK
Ir'n'1 maan niin hyväksi kun selitti anra
jiA ukemUia oli Oskari lihettäut Ihmetteli Oskari ilta
iPimaartk auik vii-- i (aitTruai! iriniiii
--aa silta " yo leikrmF fymU
Dl aiuiiic
Ilola
sydämelliset
ulin
Ja
Ja
Ja
Säilyköön
elämämme
JA
Toliisi
kätl
Ja
oli
alkalsemri
keskustelu
on
In al-un
tules
Huhen
runsautta
että
pitää
Kajota vaaleni
mm
El
sanoitan
voidakseen
' Hanna kuulla Hannalle saneltu Krednck oli
olevan ten
laittaa
nyinseudultaan Hanna haki arkustaan kimpun vannoja kirjeitä joista
Oskari ai nähdä kappaleen U historiaa
Kauan mietti Oskari Viimein teki paatoksensa Isiänsä tapaamaan saa-puu
kun hänellä on kaptelnin arvo Milloin tuo rxtolltnen UI saa vastata
Olet tainnut lähettää kaikki ää-tcs-i niin että itse olet taitanut jaaj- - pojalleen petoksentaan Ja äitinsä kärsimykllä Äidilleen el hän paato- -
ei
tUliiai '""I
niille
-- letty
tään ilmalsiiut Saapa hän siitä aVanaan tietää
On nutulta sentään mukana ' Lyhyt loma aika en plar loppuunkulunut ja eron aika on taas käsillä
Oskari kaivoi po-'£e- n katkeruutta el voi anoin uhitella Kauan kadoksissa ollut poika taa
jtsan lompakot lateli sen sisällyn Hanca koetti laikeb icere tuntemattomille teille
i
I
ii1
iiiii
li
ä
Seuraavanlainen
käytettäväksi
ja
imw
Kumpaisellakin
Ja
Ja
Ja
m