Vapaa Sana, July 15, 1944

              LVf
k
i
s
-- 5 I!
4
i
}
rilli
'I"IIi f 111 jllM
ff - ff CI --w
lti' 1 'H ft —j —T y 77TT77 ' ' I W#iyi 7 1 ':)"'"
iv % E
: l 1 - ~u-- JldiyUlticU'--
ulan
harpoonilla
' V- - ' ' JLV - ~'t%rt
--- -
'-"- 31- Jälsm f" t- - V'-- ä f--
-- '- S7 flBVhl Lii m 1
££2IfcjaBpejMrt
37 jalkaa pitkän valatkalan tai saaliikseen Cecil Coolen St Margaret Bayisa N S Hän ampui sitä useamman kerran ennen! in te kuoli Uutisasukkaan
Muistelma
Kirjoittanut EBBA
Oli juhannus aamu Martha oli
noussut varhain vuoteestaan Viime-aikoina
hänen leponsa oli ollut hie-man
hankalaa mutta kun se Johtui
aivan luonnollisista syistä el hän
siitä suuresti kärsinyt Muutenkin
hän nykyisin eli jonkunlaisen oudon
mutta heMtalsen odotuksen tunteen
ympäröimänä
Aamu hämärä vielä verhosi kalkki
Ja kun Martha vilkaisi ulos Ikkunas-ta
niin siellä alhaalla missä joki piti
olla olikin vain laaja usva-me- rl Poh-jois
On tallon yot ovat usein juhan-nuksenkin
aikaan vielä hyvin viilei-tä
Siellä täältä tuuhevlen puiden
oksilta kuului lyhkäislä teräviä tirs-kahduksia
kun pikkulinnut herätteli-vä- t
toisiansa Pian idästä kallioisen
kukkulan takaa aurinko pujahtaisi
Iin Ja linnut remahtaisivat täyteen
lauluun ja päivän touhuun Kaiken
kaikkiaan ilmassa oli kirkkaan läm-pöisen
päivän enne
Martha liikuskeli varovaisesti aa-muaskareissaan
ettei hälrltselsl ta-lon
muuta väkeä Kohta kahvin val-mistuttua
hän herättäisi Jussinsa
sillä tämä tahtoi päästä matkalle Ja
työtänsä alottamaan niin aikaiseen
kuin suinkin mahdollista
Juho Suvela oli lähtenyt Suomesta
Amerlkaaa onneansa etsimään sa-moinkuin
tuhannet muutkin Suomen
miehet kukin aikanaan Hänen mat-kansa
osui Canadan kalvosseudullle
ehkä vain siltä syystä että ne olivat
huomatuimpana päämääränä Suomes-ta
siirtyjille Juuri siihen aikaan kun
hänkin sai amerlkatikuumeensa Sin-ne
Jäi Martha Suomeen varttomaan
matkapllettlä Ja kutsua kunhan Jus-si
ensin thtlsl asettua Johonkin Ja
ansalta pllettlrahat
Jussin onnistui heti päästä työhön
erääseen monista kalv annoista Sii-hen
aikaan olivat suomalaiset työ-miehet
erikoisen suosittuja He oli-vat
terveitä vankkoja huolellisia
työmiehiä Ja halukkaita näyttämään
maailmalle että suomalainen pystyy
kovimpaankln tyohon Heissä oli
Ikäänkuin Jonkinlainen uhmaava kan-Sallis-ylpe- ys
ruumillisten voimiensa
ja taitonsa näyttämisessä
Jussi säästi lsustl rahansa Dolla-rit
tuntuivat niin Jumalallisilta Las-kettuna
Suomen rahassa tuntui kuin
olisi rikastunut aivan silmissä Ja ri-kastumisen
tunnulla on sellainen eri-nomainen
vaikutus että mitä enem-män
on ja mitä enemmän saa ko-koon
sitä haluttomammin lltä luo-puu
Niinpä Jusstkln piteli kiinni
rahoistansa "Kolratorppla" Ja multa
rahanvlettelylaltoksta stthen aikaan
oli vähemmän Ja kun Jussi laski ra-hameno- nsa
samoinkuin rahatulonsa-kl- n
vielä Suomen rahoiksi niin tur-hat
lystit tuntuivat aitan Illan kal-liilta
El vuottakaan ollut kulunut kun Jo
Marthakin oli matkautunut Canadaan
Jnssl oli kirjoittanut kaipaavia klr-Je- lt
Ja niissä kertoillut Canadan o--
Haulikolla kiväärillä ja saatu saalis "f
lotsta ja kansalaistensa elämästä sii-nä
ympäristössä missä hän asui Krl- -
!
koista mielenkiintoa hänen kirjeis-sään
oli ilmennyt siihen että Cana-dass- a
oli niin helppo saada Itselleen
maata Hän oli tleralllut uutls-asuk-kaide- n
luona Ja nähnyt kuinka suuri
' ala maata 160 eekkerin "homesteetr
j(homestead) oikeastaan oli Ja että
(sen kaiken sai ostaa hallitukselta
yhdellä dollarilla Ja vielä sellainen
metsä aivan koskemattomana! Jussi
'cli Suomessa oppinut antamaan suu-- 1
ren arvon metsälle ja hyvälle maalle
' Oli rikkautta omistaa sellaista Tosin
ehtona oli asua maan päällä vähin-täin
kolme vuotta ja raivata mää-rätty
ala mutta kukapa nyt maata
tahtoisi eikä sitten asuisi sitä
Talven vielä Jussi työskenteli kai-annos- sa
ja Martha oli "ttskartna"
siinä "boordltalossa" missä he asui-a- t
Näin he säästivät melkein kalk-ki
Jussin palkan Ketaällä he päätti-vät
lähte homsteetllleen jonka nyt
Jussi oli hallitukselta "tallannut" yh-den
dollarin hinnalla He sopivat
ei ään jo aikaisemmin maalle aset-tuneen
tuttavan kanssa saada asua
heidän luonaan kunnes saisivat katon
päänsä päälle omalla maallaan osti-a- t
sitten lehmän ja muutamia talous-tarpeit- a
Ja nyt olivat olleet muuta-mia
likkoja täällä Isonjoen varrella
Martha Ihmetteli Canadan juhan-nusta
Päivästä oli kyllä tullut kir-kas
ja lämmin niinkuin aamu oli en-nustanut
mutta yö oli ollut kolkko
ja pimeä Kaihoten hän muiste-li
Suomen juhannus-alka- a Niin valoi-sat
yot! Min raikas kevyt Ilma!
Kaikkialla juhlatunnelmaa Sitä uh-kui
luonto Se loisti Ihmisten silmis-tä!
Täällä tuskin kukaan muistaa
on juhannus Kaunista täällä
luonnon helmassa kyllä on Martha
mlelesään myöntell Paljon kauniim-paa
kun siellä kolkossa kalvoskyläs-s-ä
missä viime kesä ja talvi oli vie-tetty
Metsä kukoistaa niin monen-värisen- ä
vihreänä Tuolta kuuset
Jäkklnä tummanvlhreässä tuossa
koivut valkolslne vartaloineen niin
raikkaan vihreässä siroina kuin nuo-ret
tytöt Ja siellä täällä pehmeäluon-toinen
haapa sen harmahtavan vihe-riät
lehdet väristen kuin alituisesta
pelosta laiskana ja syvänä isojoki
matkaa päämääräänsä kohti ien
pinta kimallellen auringon valossa
Ja vlkkyen ranta-pultte- n välitse Mut
ta sittenkään el Marthan mielestä
tuntunut Juhannukselta Kalkki oli-vat
töissä alvankuln mlnihyvinsä
päivänä Jussikin!
Ja sitten äkkiä Marthalle selveni
että "Jussinpälvähän" se olikin Al-van
hänen hydämensä hätkähti siltä
ajatuksesta Vai oliko se siltä? Sulot-ne- n
hymy Ilmestyi hänen huulUlen
Ja kaunisti hänen kahvojaan kun hän
tunsi tutun voimakkaan liikahduksen
sydämensä alla
Samalla kuitenkin Jokin lennätti
uuden ja hullun ajatuksen hänen
-- 't„vv —in -
m'
-
niin
että
' päähänsä Mitä jos menisi juomaan
j nlmlpälvä-kahvl- t Jussin kanssa! Ket-- I
terämmln kuin olisi pitänyt liikkua-- '
kaan Martha meni sisälle etsi esille
vanhastamaasta tuomansa pienen
kannellisen korin avasi matka-arkkuns- a
Ja otti sieltä pari ltsekuto-maans- a
pellavaista pyhelilnaa epäi-li
vähän nostaessaan kaunista pella-vaista
pöytäliinaa mutta otti sen-kin
Sitten hän kääri näihin hiljan
leipomansa kahvipullan pari kahvi-kuppia
ja multa kahvltarpeita ja lähti
kävelemään rantapolkua myöten tu-levaa
kotiansa kohden
Kun Juho Suvela aamupuhteen vii-leydessä
saapui maallensa Ja ryhtyi
kaatelemaan Ja veistelemään rakennus--
hirsiä tunsi hän itsensä ntln toi-vorikkaaksi
ja onnelliseksi että hän
olisi voinut vaikka tarttua maailmaa
käsipuolesta ja pakolttaa sen tanssi-simaa- n
kanssaan Aamu oli kaunis
paikka oli kaunis ja' koko tuo maa
oli kaunis vain siksi että se oli hä-nen
omainsu! Isojoki tässä kohdas-sa
laajeni kauniiksi järveksi Havu-puita
kasvava rantapenger nousi no-peasti
tasangoksi missä seka havu-ett- ä
lehtipuut kilpailivat isännyy-destä
Sinne Jussi alkoi rakentaa a-sunto- nsa
mutta nyt ensin hän ra-kenta- tst
pienen rakennuksen tähän
rantaan Siinä he voisivat aluksi a-s- ua
ja sitten tehdä siltä Itselleen
saunan -- Ktiää puuttuikin vain vii-meistä
hirsikertaa Lattia oli veis-tettävä
hirsistä sillä lautatavaran
saaminen kesällä oli melkein mah-dotonta
kun vielä el ollut minkään-laista
tietä ja kalkki tavara oli se-lässä
kannettava
Hän veisteli ahkerasti aamupäivän
ja vielä sivu puolenpäivänkin sitten
hän soi eväs-voileipäns- ä Joi pullos-taan
maitoa päälle ja jäi hetkeksi
Istumaan ja tupakoimaan
Martha oli kävellyt metsäpolkua
Jo pltkäalkaa Matka alkoi tuntua pi-temmältä
kuin hän oli aavistanut
Tämäntästä hän pysähtyi levähtä-mään
Ja kuuntelemaan metsän monia
ääniä Tuuli suhisi puitten latvoissa
Monelalset linnut lentelivät oksalta
toiselle pyristellvät tirskuivat ja lau-loivat
Oravat sälkähdellen ja toruen
Juosta viilettivät pensaikossa piiloon
Nyrkinkokoinen harmaa jäniksen-poikane- n
hypähti polulle Ja sälkihtyl
niin että tuskin paeta osasi Sitten
erilisä kohden polulla seisoi erinomai-sen
kaunis pieni mustan ja valkoisen
kirjava kissa Se el näyttänyt olevan
lainkaan arka mutta Martha oli
kuullut mainittavan sellaisesta "kis-sasta"
etkä tullut petetyksi lähentele-mäi-n
sitä Hän et oikein tiennyt mi-ten
päättä ohi ellei tuo epämiellyt-tävä
kaunotar ottanut poistuakseen
Hän käveli vähän matkaa takaisin-päin
ja Istahti lepäämään Kun hän
taas lähti jatkamaan matkaansa hä-nen
"kissansa" oli hävinnyt
Marthaa Jo kovasti väsytti 8elkä
alkoi tuntua kuin el se olisi ollut
enää hänen omansa Hän alkoi epäil-lä
jos oli ollut viisasta ollenkaan läh-teä
tälle matkalle Parisen mailla el
F_afcUmm- - ax v A s S kvvwl www uaiy Ky& VW a Äsr t n
5" t M ——— MuJzemlUai -
kuulostanut pitkältä mutta kylläpä
se kävellessä pitkältä tuntui
Viimein uppo tävyneenä hän pääsi
perille Jussi näki hänet jo etäältä
ju juosten häntä vastaanottamaan
huudahti: "Martha! Mitä ihmettä
miksi lähdit tänne asti?" "Jussinpa!-v- ä
kahvit omassa kodissa" melkein
läähätti Martha "Vaikka Ilman kat-toa"
jatkoi hän katsellen ympäril-leen
"Laita nyt vettä tulelle niin
keitän kahvia" Jussilla oli pieni tu-lisija
rantuklvien välissä missä hän
oli ennenkin kahvia keittänyt ja pian
oli kahvi tulella
Suuren tuuhean männyn juurelle
minkä pitkät oksat tarjosivat mielui-san
ja varjoisan suojan ja minkä juu-relle
vuosi vuodelta pudonneista ha-vuneulasl-sta
oli muodostunut muka-va
pehmeä matto — siihen Jussi lait-teli
veistetyistä hirsistä istuimet ja
löydän Silmiä Ilahduttava näkö-al- a
ulottui kauas leveän Joen toisella
puolella oleville kallioille asti Hert-tainen
tuulahdus lennähti vähän vä-liä
sieltä Pihkan ja tuoreen veistetyn
puun tuoksu täytti Ilman
Jussi Ja Martha nauttivat suuresti
tästä pienestä perhejuhlasta Kahvi-kin
Kahvikin maistui paremmalta
kuin milloinkaan ennen "Ktkd asetu
lepäämään hetkeksi tähän männyn
juurelle käyn hakemassa sadetakki-n- i
pääsi alle" puheli Jussi sillä hän
oli huomannut kuinka väsyneeltä
Martha nlyttt "Minä vielä Jonkun ai-kaa
veiselen noita hirsiä ja sitten
lähdemme alkaisin paluumatkalle"
lisäsi hln "Niin teenkin poju' el tai-tanut
oikein pitää kahvinjuonnistani
koska on niin rauhaton lepäilen vä-hän
selkäni tuntuu kovin vaivautu-neelta"
vastasi Martha
Martha todella nukahti ntln väsy-nyt
hän oli Hän heräsi kummalliseen
kivun vihlaukseen selässään ja lan-teissaan
Säikähdyksestä kalveten
hän kutsui Jussia: "Lähdetään heti
en voi hyvin Pian pian! Jussi! Mut-ta
taaskin hän sai kivun kohtauksen
niin ankaran että hänen täytyi tart-tua
männyn runkoon kaikin voimin-s- a
"Kn voikaan lähteä 01 mitä mi-nä
teen? Juokse niin nopeaa kuin
pääset juokse hakemaan meidän e-tnä- ntää!
Sano hänelle! Mene mene"!
hätäili hän kun Jussi epäröi Jussi
meni
Ennenkuin tuo Juhannuspäivä oli
atvan päättynyt oli Canadaan tullut
yksi uusi kansa' Inen Juho Henrikki
Suvela Ja kalkki oli hyvin
El SIKSI
Nuorukainen pyysi valittunsa kät-tä
ja sydäntä Tyttö alkoi yhtäkkiä
katkerasti itkeä Potka kysyi peläs-tyneenä:
"Herran tähden olenko mi-nä
sinulle niin vastenmielinen!"
"Et rakkaani minähän Itken Ilos-ta"
sanoi tyttö "vielä ellen ältt sa-noi
ettei minua kotkaan kukaan
huolisi ettei sellaista pölkkypäitä y-lee- nsä
olisi olemassakaan — ja nyt
stnä kultinkin tulit rakkaani"!
TvvvaV V y_ VI mV
TESTAMENTTI
Kirjoittanut URHO KARHUMÄKI
— Voitko fola hänet maille!
Lauri esitti pyynnön äskeisellä vas- -
tutamatt maila äänellänsä Yrjö
nyökkäsi nousi ja lähti Kun hän het-ken
kuluttua palasi lepäsi Silkka-Ul?- a
hänen sylissään kalpeat kasvot
valkoisella tyyny-vaatteell- a Yrjö näyt-ti
häntä Isä tervehti lastansa hellästi
hyväilevin silmin
Veikko alkoi jälleen hourailla Elsa
otti hänet syliinsä Ja Yrjö riensi
kantamuksineen vuoteen ääreen Hou-lallev- a
lapsi katseli leikkitoverlansa
kumastellen Näytti kuin hänen tajun-tansa
välähtymän ajaksi olisi palan-iU- t
Hän henkäisi Ja puhalsi vapaut-tavan
sanansa
— Sirkka-IIisa- !
Siihen hän hervahti Elämä pakeni
onnellisen hymyn Jäädessä hänen
kasvoilleen
Iaurl ei huomannut tätä Hänen
Lenkensi oli jo irti Vain yksi kiinto-piste
vaimon katse pidätteli enää si-tä
Hän irtautui siltä hetkeksi kat-soi
Sirkka-Liisaa- n heihin kalkkiin ja
ikäänkuin tempautui näkymättömän
vetäjänsä käsistä Se oli pieni hen-pästystau- ko
vain Lähdön hetki lähes-tyi
nopeasti kirkkautta Ja voimaa
antavana
— Hyvästi rakas vaimoni! Hyvästi
ystäväni! Olen paljon teiltä saanut
enemmän on riistänyt Minä hoi-dan
heidät rakkaat lapsemme
Hyvästi!
Hänen katseensa kiersi pysähtyi ja
sammui Viejän oli Jo valta Henki
irtautui Ja lensi '
Hiljentynyt sairashuone tulvahti
taivaan kirkkautta täyteen Aamuau
rinko läikytteli sädevirtojansa valais-ten
pitkän matkan kulkijoiden tietä
syyskeltalsten metsien yli
XII
Järvisen Kallen velka siirrettiin
Yrjö Niemelän toimesta pitäjäläisten
yhteiseen lahalaltokseen Aluksi Kal-le
oli tästä esityksestä hieman nyr-pelssää- n
el montakaan sanaa sano-nut
katsoi vain Ja kummastella Kuin-ka
Niemelän uusi Isäntä nyt tuolla
tavalla velkaansa Irti sanomaan Ja
siirtelemään? El vanha milloinkaan
vaikka olikin niin rahan tunteva mies
Pian Kallen sentään täytyi itselleen
myöntää ettei ainakaan rahanhimo
eikä oman edun tavoittelu ollut ny-kyistä
velkakirjan omistajaa näihin
uusiin toimenpiteisiin työntämässä
Mies oli avulias ja ystävällinen niin-kuin
ei velanantaja olisi ollutkaan
Salaiset hyvitykset olivat heti enslm-mä!ess- ä
koronmaksussa jääneet ko-konaan
pois ja entä tämä että itse
tarjoutuu takuumieheksi Jos rahalai-tos
sitä vaatii Vaikka ei kai velasta
hänelle milloinkaan 1 iskiä koidu kyl-lä
Järvisen Kallen tölli aina tällaiset
kilnnikkeensä vastaa mutta sitten-kin
Herastuomari ei vain milloinkaan
olisi ruvennut tuollaisia ehdottele-maan
ei kukaan muukaan joka kor-koa
vastaan toiselle rahaa lainaa
Tällainen vathtoehdotus nyt kuiten-kin
oli Järvisen Kallelle tehty eikä
hänellä ollut siinä kieltäytymisen va-raa
eihän köyhän parane Yhdessä
Niemelän Isännän hevosella ajeltiin
kirkonkylään Matkaan lähdettäessä
Haliessa tuntui kuin koko pitäjä olisi
sen jo tietänyt Ja siitä huutanut
Kukaan et huutanut Ykslnpä vanha
hölö varis lensi äänettömänä ylitse
metsätiellä el ketään tullut vastaan
ja kirkonkylässä el heidän tuloansa
edes huomattu Niin he pääsivät pe-rille
asti sitoivat hevosen renkaa-seen
ja pujahtivat rahalaitoksen ovet-ta
kuin kaksi hiljaista kutukalaa rau-talankaan
katiskan nielusta No
kutukaloja he tavallaan olivatkin
saattoi asian niinkin selittää
Rahalaitoksen johtaja näkyi olevan
Niemelän isännin vanhoja tuttavia
vaikka kyllä Järvisen Kallekln hänet
ulkonäöltä tunsi: Viitalan talon nuo-rempi
poika joka oli käynyt Joltakin
ammattikouluja ja valittu sitten tä-män
rahalaitoksen tirehtööriksi tai
miksi heitä tillalsen Ulon Isäntiä
mahdettiin nimittää Laatuisa nuori
mies hänkin Kädettä ottaen tulee
tervehtimään ja kyselemään miten
työt Ja toimet tiellä etliaemmlUS ky-lillä
luontuvat miten suuri perhe mi-ten
monta lehmiä sikaa tuodaanko
malto meit
}
kaan kysel'
ten luku'nä1]
ne Ilmankin
Sitten kat- -
konstikkaita li
betonista mun
Hahoja velkk
sen tärkeimpiä
V
'1:4:4!
tK4 11
'£ s
ri
- atu
'
-- koneita u nJ
-- a Plmeiti 1
a Ja Buiu arJ
asiatanit - -- ri kuuluttiin säily t aran Sailyh1it1!
muru a:moi E- - j Heti ensi tikjiiJ
uskoa Tuol lynärin viiTJ
lamani on varustettu tivi= sisään jutkahtv :a miehen nyi
VakMttin — u-- ua iei-r_ne- iua Sr4jtrl
oveMa el luva"a käynyt ilsih
vanha piru - h kay liman irus]
" ani asetyninlporaa! nannisi
rehtoorl
Asalan siirryttiin turhia rytii-- j
lkuaoannteveraisntoi maniniiennk cIMn a ollu"tkxii"n ycji
mineiiinaAn isanta oli varmaan tii _- -
I
"I""l eiuivaieen KakjUymya tuhatta uudistilan kauppanimi
maksamiseen' K"nnitrkset
olevan kunnossa Selvit m- -
Kuinka pitkän Jan te hato
tarvitsevanne tämän lainan välin
maksamiseen Vanhat asiat oli u tava vähitellen umpeen etti inim
keinoja uusiin yrityksiin rk
ten kohentamiseen viljelysmaan :
vaukslin ja sen semmoisiin
Uusiin yrityksiin Tämi tois
oli uusi yritys Järvisen Kallen y
naisyyaen Konentamueksi Kai era
kukaan edes vahingossa täti eun
ollut sitä yrittänyt el entinen Isin
el lainanantaja el maanjakoinsinöoo
kään kalkki vain Täsä on teepeta
maksa pois!
1 Järvisen Kalle mietiskeli tältä
tel huomannut edes vastata tiul
tehtyyn kysymykseen Niemelä fC
hänen puolestaan että krmatss
vuotta riittänee pari tuhatta raois-sa
el tämä Järvisen hartioilla llifc
painalsi ottaen huomioon vielä kr
komaksut jotka vähentyisivät n
vuodelta Arvelunsa lausuttaaan T?
Itsekin horjahti sivupoluille Hei
huvitti tuo Järvisen Kalle Ja u
hartiansa Nämä nimet olivat enU
kesänä olleet hyvin tunnetut tn-- a
työntöympyrölsa Ja hartioita IM"
nllut mf) Uä Järvisen isolla Ka"e!a
Mutta syrjäkylän pienviljelyä K!
Järvinen oli kohentunut Jo itse o:ta
harHnlttna voimusta Ja etti k- -
rltuhattako vuodessa El ki tM
ihmetPknU tarvita Jos asian "
un tii VTnnralsee omassa P-- 'a
paperipuuta' Myyda hivauttaa ta5
taessa slanporsasta Ja nnexj
l„t„8S ta a kai tiiltä V&
päivän sattuessa uutta rata =
kllnneklrjat ovat sisässä J "—
veixaa pois !
Puhemies palan liukkaasti F?
poluiltaan Noin monta an " tSi_ L-it-iii nilnt kuullut rw
mittaan tätä ennen taisipa b
nostua rahakellarlssa W
Viitala selitti Ja Yrjö il £
seurata asian kehitystä sit"- - -
selljana %i _t _ ntiin tissi'
toksessa Raha ou '"B°" rf
s rtil Ml""--
ieiiu pii iii - —
aina u kkJi
Ja eteenpäin mene ä
kiertää Niin tekc anna --
1 Jopa veri elävn Ihmis -
"l Min aina As s o -- jj
rä Kuka liikkumasta lakkaa
tul-ee Vkayrlmmaästti ol'ttatlveaetkto' " p _„ umnirini rrr- -
mies miein "- - i&--1
nen pantava niveet o"83
samalla kohentava twn tv
kaupantekijäisiksi
# ntJs
Hän puhelee ja k- -
taa kyni rarlsee "'" OS
matta huulilla fc'jX?frt0at
te merkillinen pinM J
on tuo mies kumPn
lo ja talon tar ' & oUH n mies tuolla tavaha
tietoja 11 sen talosta
— ~m Ia dTfIJ" -- s
maan niin dll ?£ kalstukti: Mitä "f
on minun haaskol
Vie nuuskiva nokka