Vapaa Sana, November 06, 1943

              H
Aaidmjffmi Murhenäytelmä jtekifi
(SUOMENNOS)
Se tapahtui vuosisatamme alussa
ttä Klmer Meltoon kävi ensimmäisen
ja viimeisen kertansa povaajan tuona
Ja tällä ainoalla käynnillä huolimatta
vaikka se olikin lyhyt oli ratkaiseva
vaikutus miehen elämässä
Oletettu povaaja antoikin kuten
hänen alaansa kuului hyviä viittauk-sia
Klmeillle Hänestä oli jonain aa-vistamattomana
päivänä tulevaisuu-dessa
tuleva rikas mies Häntä Kl-mer- iä
vastassa oli tummatukkainen
nainen jonka suhteen hänen tuli olla
varuillaan Kun hän sen tekee niin
kalkki muu seuraa kuin Itsestään
KItncr kuitenkaan ei vielä ollut tä-hän
tyytyväinen Kun hän kerran oli
maksanut 50 senttiä niin halusi hän
raada saman tien enempi yksityiskoh-tia
tietoonsa Hän el ollut niitä mie-hiä
joka olisi ollut tyytyväinen vä-hään
Illoin kun paljonkin oli saata-vissa
Siispä hän tekikin povaajalle
kysymyksen toisensa perään
"Kuinka" härr kysyi "minusta tulee
rikas? Kuinka minä tulen sen saa-vuttamaan
voitteko sanoa sen?"
"Te tulette keksimään Joskus jota-kin"
sanot povarlakka "En tiedä
mitä se on mutta voin sanoa niin
paljon että kooltaan se on vain hyvin
pieni Se on varmaankin jokin talous-kapine- "
"Jokin" hän jatkoi edelleen kun oli
kerran päässyt alkuun "Jokin sellai-nen
joka tulee tekemään hänen ni-mensä
kuuluisaksi jokaisessa kodissa
He tulee olemaan jokin työtä säästävä
esine sellainen jonka johdosta per-ticenemän- nät
tulevat häntä Ikuisesti
siunaamaan 'Niin Mr Meltoon te
tulette keksimään Jotain sellaista Jo-ka
tulee ottamaan tyonklrouksen
pois perheenemäntlen harteilta Tei-dän
keksintönne tulee olemaan suu-resta
merkityksestä koko nais-sukupuolel- le
kalkkina aikoina"
"Siinä kalkki Mr Meltoon"
Siinä ei vielä ollut kuitenkaan
kalkki niin pilkalle kuin Klmer oli
kysymyksessä Sillä todellisuudessa
oli se vasta alkua miehen tulevissa
kohtaloissa Siltä hetkestä alkaen oli
lian Klmer kaikkea muuta kuin hyö-dk- si
mihinkään 1'altsl ainaista työ-kalujen
kanssa sorkkimista ja jonkun
koneen suunnittelemista
Klmer el ollut poikkeus tuhansista
muista miehistä Hänellä oli pieni-palkkainen
työ vaimo Ja kuten asi
aan aikanaan kuuluukin neljä lasta
Olisi ollut aivan turhaa yrlttäkään
saada miestä vakuutetuksi siltä että
hänen menettelynsä oli hyvin lähellä
Jo saattaa hänet turmioon Sillä omis-sa
unelmissaan hän oli näkevinään
Itsensä suurena keksijänä Hän oli
juuri se mies jota povaaja oli kuvail-lut
suurena naissukupuolen pelastaja-na
ja ystävänä
Tolsinaan hän oli erittäin kauno-ruhella- s
päähänpistostaan
"Katsohan Myrtle" hän tapasi
ruurelelsestl sanoa vaimolleen 'kal-killa
aloilla ja liikkeissä on ihmisen
Oon tehnyt tiede ja koneet helpom-maksi
Tiede el kuitenkaan ole tehnyt
paljoakaan keittiönsä olevan naisen
hyäkst Hänen täytyy edelleenkin
tehdä tjötä kuin orjan Ja se el ole
oikein"
"MIU minä tulen tekemään on se
tttä minä tulen laittamaan asiat set-laMk- st
että naisten el tulevaisuudes-sa
tarvitse tehdä tjötä niin kovasti
Miltä se tuntuukaan sinusta Myrtle
kuin Jokainen tulee puhumaan mte-hestäs-l?
Miltä tuleekaan tuntumaan
kun tiedät että minä olen tunnettu
yli koko maailman miehenä joka teki
niin paljon naisten hyväksi?"
Myrtle tapasi vastata tuollaisiin
vetoomuksiin hyvin hajamielisesti et-tä
mahdollisesti se silloin tuntuu Jo-ltakin
mutta sen sijaan olisi hän suo-nut
Klmertn oleTan ennemmin sellai
sen miehen Joka maksaa ruokatavara-laskuns- a
Sillä asiat eivät todellakaan
menneet aivan hyvin Elmerille Ja hä-nen
vaimolleen Elmer oli muuttunut
sellaiseksi että hän el enää pysynyt
kuin muutaman kuukauden työssä
kerrallaan
Elmer el siitä välittänyt kuiten-kaan
paljoakaan Antoihan työttömät
ajat hänelle enemmän tilaisuutta lor-vailla
työkalujen kanssa Enempi al-kaa
unelmoida kunnianhimostaan Ja
vielä parempi: hänellä oli sitten
enempi alkaa ainakin puhua siltä
Milloin hän el ollut suorastaan työ-kalujensa
kanssa tapasi hän oleskel-la
keittiössä ja katsoa kuinka Myrtle
siellä teki taloustyötään Hän sanot
seuraavansa Myrtlen töitä siksi että
saisi niistä alkua keksinnölleen Aina
hän oli silloin tällöin hoksaavlnaan
Jotakin Mutta aina ne päättyivät kui-tenkin
täydelliseen epäonnistumiseen
Vuosia kului täten Kauppoihin Il
mestyi työtä säästäviä esineitä enem-män
kuin Klmer ehti uneksimaan-kaan
Hänen Juhlalliset puheet nais-ten
taloustöistä ja raatamisesta jou-tui
kokonaan pois päiväjärjestyksestä
Mutta Elmer el koskaan sentään
tullut epätoivoiseksi Hänelle tulevai-suus
näytti vieläkin yhtä ruusuiselta
kuin koskaan ennen Kuva jonka hän
oli luonut Itsestään oli hänen mieles-tään
elämänsä draamassa aivan elävä
todellisuus
Onnettomuudeksi olivat maksamat-tomat
ruokalaskut jotta oli paljon
yhtä todellisia Sellaisten aikojen lu-ku
jolloin Elmer el ollut työssä kas-vot
yhä lukuisammaksi Elättää neljää
lasta vielä et ollut niinkään helppo
asla saada tuloja menojen kanssa lyö--
leikata
Elolsea
kylmä
aikaa"
hänelle
Oltuaan kuole
mantapauksen saattamassa Järkytyk-sessä
palasi aivojensa
normaaliin Menneitten vuo-sien
tottumus edelleen voimak-kaana
alkoi uudelleen
ajattelemaan keksintöään
oli
"Myrtle parka" surulll-sest- l
elää
kyllin kauan nähdäkseen
keksintöni
Jo kertonut teille
ole
on kuiten-kin
tuleva suurenmoinen esine Suu-renmoinen
naisille Se
naisten elämässä"
rae r"-J{- tr
Alituiseen kuuli Pl- - a sulkeutui tt Ja peittivät 'Olette riidelleet?"
non- - huilun ja vluunailtioa kirvcltävat vetetävät sihrinsi 'Davidinko kanssa riidellyt? El
hasta rappetuneesta Haiiyn he- - väsynyt häneen 01c emme ole koskaan riidelleet Slltsipä
niskartarosU oli vjsr-M- - hän tavannut Jonkun t-is- en? Olivat- - se onkin niin kauheata niin valkea
musikkikouulle ko perhehuolet tcdellls~ia syyn: ta käsittää Olimme niin sanvmhen- -
se oli vain harjolturti J In olisi jo kiset näytimme ajattelevan samilla
sai kuulomatkan päässä olevat naa- - min mennä naimisiin SyV-a- n ka :- - tavalla meidJn oli määrä mennä
rypistelemään kulmiaan Ji jos hän todella oli rakastanut hinta naimisiin musllKXicpfsostc
huokaamaan tuskallisesti syvästi? Yhtä syvästikö kuin Syl- - pääsyni jälkeen hänen oli au- -
Myöhään iltapäiväLä Sylvia Kuinka eri lailla han o:
son Istui pianotuolilla hyvin nuoren [käyttäytynyt viime aikoina heidän ta
oppilaan vierellä kaksi kol-me
— yksi k:lme Hiukan
nopeammin Rosemary Perhostei
on soitettava näin" Sylvia
soitti kevyesti muutaman
Rosemary Sellers vääntcll
pikku ruumistaan empi Ja katsahti
sitten pyörein kysyvin silmin opet-tajaansa
'Missä teidän timanttisor-muksenne
on Lawson?"
Sylvia kaksikymmentänellävuo- -
tias nuori nainen jolla on avara
hiukset ja kauniit ilmehikkä&t
tummansiniset silmät Hän
kosketti tyhjää kohtaa vasemmassa
kädessään käytä sitä päi-vä"
hän hätäisesti h näytti
äkkiä kalpealta ja väsyneeltä
kädellään "perho-sia
— perhosia" hän toisteli Rose-mary- n
askarrellessa kokc-timlll- a
Ja Sylvian aja
tukset toistelivat: "Jonkin alk-- a olen
jo selvillä siltä et se ote
oikein kaunista sinua koh-taan
Parempi nyt"
ääni lumoava äänensä oli sa-nonut
nuo sanat edellisenä iltana
He olivat olleet kihloissa" vitsi
vuotta ja olisivat menneet nMmlalin
neljä vuotta sitten Davidin
mää n yhteen Nämä seikat kulten-joli- si tarvinnut he
kaan eivät häirinneet Elmeriä kos- - olisivat menneet naimisiin jo viime
kaan suuremmassa määrin I vuonna ellei Davidin veli olls:
Elmer lähestyi jo kuuttakymmentä kuollut Ja Jättänyt Ja lasta
mutta aina vain hän lörpöttell kek-- 1 'Nyt— se on selvä" Rosemary huu-slnnöstä- än
Kunnes erään kerran dahtl keventyneenä "Onko minun
raaka todellisuus särki koko-- oltettava 'Haaveilua? Juurlhin soi-naa- n
hänen unelmansa Myrtle kuoli tln sen kerran Ja nyt on vain
Järkytys oli niin kova että se viisi minuuttia
saattoi jälkeen Jääneen mle- - i "Kyllä Meidän on parasta aloittaa
hensä joksikin alkaa aivan sanatto- - e" Sylvia sanoi tunnontarkkaans
muisti nyt että Myrtle Selkä suorana hän Istut lapsen vu-oli
Joskus kertonut että hän ressä kädet yhteenpurlstettuini hei- -
et voi oikein hyvin hän oli massaan Mutta kun epäsolntulsia
ollut Illaksi kiintyneenä unelmiinsa säveleltä purkautui Ilmoille Rose-ett- ä
hän el Joutanut kuuntele-- maryn kömpelöitten sormien koske
maan Myrtlen valitusta pidemmälle Itukslsta hän el lausunut moitteen
muutaman päivän
hänen toimin-ta
taas
oli
hänessä Hän
taas Ja
tästä keksinnöstään se kun hän
nyt kertoi perhelääkärilleenkö
sanoi hän
"Jospa hän olisi voinut
vain minun
tulevan ulos Olenkos mi-nä
stltä tohtori?
Minulla el siltä vielä kalkkia
suunnitelmia mutta siltä
esine tulee
työtä
laulua sekä hänen
v---
Oliko David
Joka
Verdin
Mutta Eikö hän voinut aikaiseni
purit vuosi
Sitten
Law-ivä- ?
"Yksi
kaksi
tanssi
tihdir
tukevaa
MJss
hätkähti
'Tn jr-k- a
ano!
Hän löi tahtia
sormien
koko ajan
ollut että
ollut
erota Davidin
hänen
ellet iskä
Sitten
Jack
enää
äkkiä
hänen
maksi Elmer
Mutta
ollut
Hän
ajatuksensa kääntyi taas Myrtleen
"En tiedä vieläkään mitä
tapahtui" myönsi Elmer "Hän näyt-ti
aina voivan hyvin paitsi vii-me
aikoina jolloin hänen men-nä
tekemään muiden taloustöitä sen
kun minä menetin työmaani
että voitiin jotenkin tulla toimeen
Voitteko te tohtori sanoa mitä se
mahtoi olla?"
voin antaa pitkän
lääketieteellisen selityksen sanot
tohtori töykeästi "ja se voi saattaa
ehkä sinut voimaan paremmin Mut
kerrankin elämässäsi sinun mies
kuoli Illan paljosta työnteosta"
vatesslan KuinKa vierauii euen
lalla!
Sylvi koetti nähdä hänet pu'lu-eettomass- a
valoisa Puoleensavetä-vä
ritarillinen naisille hyvissä kir
I
ta
joissa siinä liikkeessä Jonka mat-kustajana
han oli ehkä lilaksi vel
vollisuudentuntoinen perhettään koh
taan mutta hellä Ja hyväntsthtonen
Sylvialle
Viisi minuuttia en kulunut" Ro
semary ilmoitti voitonriemuisena o-soitta- en
keltoi Sylvia el kehoittanut
häntä soittamaan kappaletta loppuun
niinkuin hän tavallisesti teki vian
auttoi päällystakin hänen ylleen si-toi
liinan kaulaansa ja katseli
hänen poistumistaan
Anton Rappaport soitti viulua vie-reisessä
oppisallsaa Huoneessa hä-märsi
Viulunsoitto katkesi Pkkiä
Sylvian huoneen Ja vierteen huo-neen
väliseltä kaksipuolisella ovel-ta
kuului kevyt naputus Sylvii el
vastannut naputukseen Muutaman
sekunnin kuluttua ovi varovaisesti
ja Antcnln klh&rainen tumma
pää kurkisti ovesta Hän tähystell
ovelta kunns näki Sylvian Sitten
hän astui huoneeseen Et ote
siis vielä lähtenyt Saanko tulia si-sälle?"
"Hei Anton" Sylvia sanoi rau-keasti
Anton tarkasteli häntä pää kal-lellaan
Hänen tummat silmänsä vä
lähtivät ovelasti "Istumassa täällä
pimeässä? Jokin vinossa? Hammas-särkyä
vai?" Hän ojensi kätensä
mutta antoi niiden sitten valahtaa
alas "Lapsi raukka"
Sylvia juoksi hänen luokseen ja
laski otsansa hänen olkapäälleen
"Voi Anton hautaa minut syvälle
maahan ja pystytä kivi pääni päälle"
hän mutisi
'Joku oppilaiden äideistä en käy- -
tivt moittima a sinun vii? Vfnn h ""rf -- ™ -- —w _ — v
sanaa Hänen valkeat silmäluomen- - tulevat minun luokseni puhun heille
mahtlpontlsestl Ja he lähte- -
oli hetken vaiti Sitten hänen [ ajatellen miten suuri etu nellle
hänelle
aivan
täytyi
tähden
"Minä siihen
täytyy
hänen
akenl
"Het!
hyvin
on että heidän lapsensa Toivat oi
taa viulutunteja sellaisen taiteilijan
opastuksella" Hän taputti Sylviaa
hartioille Ja vilhdytteli häntä "Kas
niin pieni Unnunpoika"
'Ei ei mitään sellaista ole tapah-tunut"
Sylvia anoi kääntyen Hän
tarttui tuoliin ja Istuutui niin-kuin
hän äkkiä olisi tuntenut pyöj-tymy- stä
'El mitään sellaista Vaan
vallan toista"
"Vallan toista?" Antonin kulma
karvat kohosivat Sitten hän nyö
kytti päätään "Tiedän — Joku
I Kuinka arvasltkin?"
"V- - i (8li
tettava omaisiaan J si'ä on jat
kunut Viime vuonna hänen veljenrä
kuoli Ja meidän oli Jälleen lykättävä
naimisiinmenoa Eilen" Hän vai
keni
Jatka Mitä tapahtui ellen?"
Hän sanoi tulleensa siihen tulok
seen ettei hyödyttänyt olla e-- afi "Ai-hioissa
Hän el nähnyt edesrämme
olevan mitään muuta kuin odotusta"
'Pyhä Maria mies on merettäiyt
rohkeutensa!"
Sylvia oli vaiti Sitten hän kysyi
epäröiden: "Luuletko niin?"
"Tietysti Hän ajattelee sinua pik-ku
kyyhkynen Hän ei halua antaa
sinun odottaa niin kauan kunnes olet
vanha ja ajattelet hautausrrsata
Hän halua sinun nauttivan elämästä
niin kauan kuin olet nuori"
Sylvia Puisti päätään "Kurpa voi-sin
sellaista uskoa! Mutta ilmaisee-han
käytös senkin mitä ihminen et
halua paljastaa Sanat eivät sitä Il-maise
vaan ääni"
"Hän voisi kyllä olla selhlnen"
Anton sanoi nyökäyttäen pontevasti
päätään "Niin hän kai varmasti te-kisi
siten"
"Mutta ifin näytti salaavan jota-kin
jotakin mitä hän ci halunnut
sanoa Etkö käsitä Anton t"
"En käsitä mitään muuti kuin
etU David on o'lut hölmö" Anton
vastasi "Mutta tänä iltana aion jol-lakin
tavalla piristää sinua Menem-me
syömään hyvän päivällisen De-Palmaal- in
Siellä saa hyvä ruoKaa
Huomenna asla kenties el enää näy-täkään
niin synkältä"
"DePalmsiln? Mutta DaTld käy
siellä Joskus" Sylvia vastusteli
"Olen kuullut hänen puhuvan siltä"
"Mitä siltä? Miksi et lähtisi sin-ne?
Hän el de siellä tänä iltana"
Anton kiiruhti vaatenaulakolle otti
Sylvian päädystäkin ja oli valmis
auttamaan sitä Sylvian ylle 'Pas-teijoita
makaroonla häränlihin ke-ra
— työnnä kätesi hihoihin — her-kullista
salaattia"
"Enhän minä voi" Sylvia vastus-teli
Mutta totteli kuitenkin
"Kiiruhda! Voimme Jutella Ja
saamme kyllä selville onko tämä
murhenäytelmä valko ihana ihme"
"Ihme?"
"Varmasti Joskus ihme fäästaä
meidät enemmiltä toimenpiteiltä"
Anton raahasi vastustelevan Ja
haluttoman Sylvian musiikkisalista
Ja pysäytti ohiajavan auton Koko
matkan hän jutteli vilkkaasti ja ko-valla
äänellä purskahtaen vähänvä-liä
nauruun puheensa lomassa
Italialainen ravintola Joka oli
erään virastorakennuksen rohlaker
roksessa olt Jaettu osiin valkeilla
poistamaan suuren osan raskasta ottaa vastaan totuus Sinun vaimosi "Oikein arvattu heti ensi kerralla ristikkoa! tauksilla Jota vllniköyn
nökset Ja taidokkaat rrpäletertut
OTTAWA MÄÄRÄSI HINNAT APPELSIINEILLE KOON MUKAAN
Ottavrasta annettiin määräys tttl appelsiinien hinnat ovat keon mukaan ja vasemmalla nlhdlln myyjä pitämästä kadettiin "orens- -
ala" jonka keko on 100 Vasemmalla nihdiin mittatikku Ja koimo appelsiinia Oikeanpuolinen appeisiin! on kooltaan 100 ja rajahinta
niille on dollari tutinalta Ketklmmilnen en koottaan 17 Ja rajaninta 87 tenttii tutina Vasemmanpuolinen on kooltaan 2tt ja rajahinta
34 tenttiä tutina Verratkaa tuumamittaa appettllnelhln Suurin en noin V2 tuuman korkuinen ktskimmllntn 2?4 korkea Ja vat 2U- -
kiertelivät Pieniin P- - in au kiinnitetty sitruunanmuotcsa h--j-p- uja Kolme soittajaa soitti "pjj
kauden yötä" ja Italialaiset tarjoj lifit mustissa kamellrlun-itak- j
saan hyörivät edestakaisin tarjaj
mlneen Ja muistivlhkoineen Vij
vähän asiakkaita oli saapunut sj
oli aikaista
Ravintola alkoi täyttyä Muna
tyttö Jolla oli ruosteen värinen U-ret-tl
päässään asttell yksmään sis
le vilkaisi arvostelevaan pöytta s
istuutui sitten ravintolan nurkka
mistä hän saattoi nähdä käjtävu
Joutilaana ollen Sylvia Urkajtt
tyttöä Tyttö vaikutu Jollakin t-avalla
tutulta Punaiset hiukset hk„
vahkot voimakaspilrteLset kasvot
lerpallaan olevat huulet a yhteni
hienona Juovana kulkevat kuttri
karvat pitkulaisten vihertävien sa-mien
yläpuolella Tarjoilija ojer
tytölle ruokaMstan mutta tyttö pu- - distl päätään Hän huomasi syivuj
kiinnostuneen katseen HLnea
silmänsä laajenivat tuijotukseksi ji
yhtäkkiä hänen katseessaan oli ky- -
myyttä ja vastustushalua
Anton kohotti lasinsa "Terveydek
si Sylvia"
"Onneksesi Anton"
Sylvia kumartui eteenpäin 'AU-hä- n
nyt hätäile Anton Olen utelu
Ja tahtoisin tietää kuka tuo pun-atukkainen
tyttö tuolla nurkassa on
Onko hän sinun tuttaviasi?"
'Hän on Corlnne Benson 'H?raM'-lehde- n
tunnepalojen ktroittsja"
"Corlnne Benson" Sylvia mielii-kel- i
"Siksipä hän näyttikin niin
tutulta Hänen kuvansahan on aiu
hänen pakinansa otsikossa" Hl
katsahti ktusottelevastl ntonUi
"Ja mtU teidän kahden välillä o- -'
Alä peittele mitään Tyttö on ilme-isesti
rakastunut sinuun"
Anton puisti päätään "Vain sinun
mielikuvituksellesi tuollaiset olett-amukset
ovat mahdollisia Hyv1 Lu
ja enhän edes tunne häntä"
Onko tuo olevinaan totU"
"Vannon sen Miksi tuoliaan k-uvittelet?"
'Ajattelin — niin hän loi minuun
juuri laken pahansuovan katseen jt
ajattelin että sinä olit varmm si-ihen
syynä"
"Pyh siihen on helppo löyt?! se
lltys Miksi ruma tyttö et lo(: I-lkeätä
silmäystä sievään tyttttn?"
"ImartellJa! Vllnl on hyvää rl --
el enempää minun on mentävä soi-ttamaan
Olin sen vallan uimtu
Hoputit minua niin etten muisianrt
soittaa kotiin Kotona minua od
tetaan päivälliselle"
"Mikä on puhelinnumerosi ?"
"Chester 3317"
Anton nousi heti Soitan puolesta-si
Hallissa on puhelinkoppi"
Oletpa kiltti Sano vain että vi-ivyn
tunnin tai pari"
Nurkassa Istuvan tytön vihamiel-isen
katseen vaikutuksesta Sylvin
katse harhiili sinne tänne Ccrxse
laaki lasi nja pöydälle Ja suuntii:
askeleensa Sylviaa kohden Hin a-steli
hitaasti pöytien lomitse Ja pr
sähtyi Sylvian eteen
"Olen Ihmetellyt misl te olette
täällä" hän sanoi pehmv-äl- ' U
kuäänellä mutta hänen s:rssiai
oli kova kiilto
"Miksikö minä olrn täslä SJ--v- ia
vastasi hämmästyneenä u
lavasti sentähden että minut n kt-sutt- u
tänne Miksi en siisi -- i U&
lä? En ymmärrä"
Oh arvaan teidän aikc nne Aja-ttelitte
tii-liä"
että me voisimme o
"Me?"
"Haluan vain varoittaa teitä tr-meenpane-maata
minkäänU-t- a
kot-taus- ta
sUlä teldin s:irJ sucnu
kävisi Voin kirjoittaa siltä leb
mtkä masentaa teidät maan tu3
Olen tehn-- t ritn ennenkin"
Sylvia istut selkä suorani J '
nen herkkä nenänsä virisi nslye-vasr-tl
Mitä tyttö tarkoitti' W™
Htte että — me — wucne w-tälli- ä?"
Ensi himmlnRtn nJ
asla äkkli valkeni hänelle
sanot hiljaa