Vapaa Sana, June 22, 1946

              ' : it'
1
'
M
:
is f i
i - n - " ' itdwv fp i U ip A" pB— A ui iiMi" i ' I l'jl Mfiljii i fMn VnWT v- -
SIVU 2 LAUANTAINA KESÄKUUN 22 f — SATURDAY JUNC 22 NO 72
I E Schneider
Pistäydyimme tassa eraana päi-vänä
haastettelemassa erästä So
Porcuplnen alueen suomalaista "ai
kuasukasta" Jaakko Schnelderla
Tyypillisten tapaansa han siveli
partaansa Ja lattialla edestakaisin
astellen kertoili laajasti ja mielen-kiintoisesti
tuloaan Uhan maahan
sekä Porcuplnen alkuajoitta Niin
mieltakiinnostava kuin tuo kerto-mus
olikin taytvy meidän lehden
tilan saastmistki poimu sula
vain kohtia sieltä ja taalta
' Miehiseltä mlehelu ka' uskal-taa
kvsya ikää ja 3yntymatJ ikkai
noin vain ilman muuta" na ie i
sestl kysyisimme "Totta kai O'' i
syntvnyt Kot Kassa 68 vuotta m
ten Astuin maihin Cana
— - "V-vuotissyntyma-palvar
u reipas vastaus "Milla lii i
matkustitte Ja mikä paikkak
oli matkan paamaarana" oli -- iun kysymyksemme 'Matkii
Canadaan tuolla kuuluisalla Ah ui
Hajalla Virginia-nimisel- lä laivalla
15 pnä heinäk v 1908 Matkan
määränä oli oikeastaan Copper
Cllff mutta en ole vieläkään siellä
käynyt Noustessani maihin Que-becissa
minua neuvottiin matkus-tamaan
Cobaltlin koska siellä oli
hyvät työmahdollisuudet Sinne-hän
sitä sitten tuli mentyäkin
Siellä ollessani työskentelin kah-dessakin
eri kaivannossa "
"Minä vuonna tulitte Porcupi-nee- n
Ja minkälaiselta tämä kylä
silloin näytti" kysyimme "Tulin
So Porcuplncen v 1910 Tämä oli
silloin melkein erämaata M m
oli olemassa ainoastaan yksi n s
druestore Joka harjoitti liikettään
teltassa Kullanetsijöillä olikin u-se- ln asiaa tahan 'apteekkiin ' "—
Huomasimme pienen vilkkeen
haastateltavamme silmäkulmassa
Ja teimme omat Johtopaatoksemme
tämän "apteekin" toiminnan suh-teen
— "Olin sitten 4 kk alan
kullanetlntaJoukkueessa Ja takai-sin
tultuani huomasin Ilokseni ky-län
kasvaneen huomattavasti Uu-sia
suomalaisia asukkaita oli tullut
paikkakunnalle Ja taloja rakennet-tiin
kiireellä Taman Jälkeen siir-ryin
Joksikin ajaksi rautatletolhln
Palattuani Jälleen Porcuplnen a-luc- elle huomatsln kauhukseni et-tä
uusi lupaava kalvoskylä oli
Joutunut tulen uhriksi Koko Por-cupl- nc tuhoutui v 1911 Porcu-plnen
Janeen pistävällä niemek-keellä
on vieläkin olemassa muis-tomerkki
Jonka alla lepaa yli 300
tulipalossa urmansa saanutta
Na m a ihmiset salat surmansa ol-lessaan
veneillä Järvellä kun arc-mal- la
'oleva dynamllttlvaunu rä-jähti
Ja kaatoi useita veneitä
Kalkkien ruumilta cl koskaan löy-detty
joten varmuudella el tledct i
uhrien lopullista lukumäärää Ih-miset
Jotka metsäisiltä seuduilta
pakenivat Järvelle pain tulen edel-lä
tanalvat poluilla kaikenlaisia
metsän elalmla Jotka kauhuissaan
pakenivat ihmisten kanssa yhteis-tä
vaaraa Tulen nopeus oli hir-itt- aa
noin 60 mailla tumilla
Palon lev e} s Porcuplnen alueella
oli noin 5—6 malliin Tuli tuhol
kaikkiaan noin 20000 neliomailia
Coohrane paloi nlm noin 20 ml-nutt- ta
aikaisemmin ah an maan
tasalle Janet eivät paljon ehkäis-seet
tulen raivoisaa kulkua "
"Onko tiedossanne kuka suoma-laisista
on näiltä palkoin ensim-mäisena
muuttanut manan majoil-le"
tiedustelimme "Eräs Llntunle-ml-nlmlne- n
mies Joka hukkui
Silloin el vlcla ollut olemassa var-sinaista
hautausmaata Joten hä-net
haudattiin Porcuplnen Joen
rantamalle "
"Oliko Porcuplnen alueella niihin
Alkoihin minkäänlaista Järjestötoi-mintaa
olemassa" oli seuraava ky-selymme
"Weil v 1913 alkoi Por-cuplnen
omalla taallaan kuuluisa
kaivoslakko Joka ei Mela tahan
päivään mennessä ole virallisesti
päättynet lakon Järjestäjänä oli
Lännen Kaivosmiesten Unio Tä-hän
aikaan työskentelin seppänä
Dome Lakella n} kyinen Paymas-tcr- )
Fraana aamuna tuli Unton
lähetti pajan ovelle ja ilmoitti la-kon
alkaneen Lopetimme työt hy-vässä
Jarjestjksessa Lähetti moni
senjalkeen kaivokseen Ja miehet
tulivat ylös Kaivos} htton taholta
meille sepille luvattiin 6 doll päi-vässä
Ja 6 kk kuluttua matkalippu
Suomeen Hyvästä tarjouksesta
huolimatta Jyrkästi kleltayd}lmme
rikkureiksi rupeamasta rt Taiä
haastateltavamme aänl hiukan
värähti Ja me tunsimme suurta
kunnioitusta
"Tapahtuiko paikkakunnalla mi-tään
muuta mainittavaa niihin ai-koihin-
kysyimme lopuksi En-- 1
slmmälsen maailmansodan Jälkeeni
raivonnut Influensa teki surullista
Jälkeä myöskin suomalaisten kes-kuudessa
Suuren sadon kansa- -
~ a
T———— (
feT-- S- sbsbsHSSJIbH
Ku kf knude Ti korja i Tujiki uktnnies seka tulipalon
(tii influcnha-epidemia- n kautta"
j Mielemme teki vielä tiedustella
'niistä ajoista Jollon suomalainen
siirtokansa talla paikkakunnalla
lryht}i varsinaiseen jarjestotoimln-- I
taan mutta huomasimme Ulan lii- -'
an m}ohäIseksl Ja sitäpaitsi on se
asla aivan erikseen
Syvästi kiitollisena haastattelus-ta
me Jätimme hyvästit Jaakko
Schnelderllle plrtealle tietopuo-liselle
Ja vaatimattomalle suoma
laiselle miehelle MK
Matti Mäntylahti
treenaa
Vapaa Sanan haastattelija on
käynyt Mant} lahden Matin Ja hä-nen
treenaajansa puheilla Ja oli
tilaisuudessa saada omin silmin
nähdä Matin perinpohjaisen Ja
sisukkaan valmlsteluharjolttelun
Tlmmlnsln Juhlissa pidettävissä
kilpailuissa Vaino Ahon kanssa
Treenauksesta Ilmoittaa haastat-telijamme
seuraavaa
Oli varhainen aamu Saavuimme
Mattia varten tehdylle salaiselle
harjoituskentälle Saaskla Ja mus-tia
karpasla oli ilmassa ja niin
tn}oskln oli Matti silla eroituksel-l- a
että Matti tulla motkahtl paa
edellä tantereelle Kysymyksessa oli
korkcushyppyharjoitukset Otimme
1 lähellä olevat tikapuut Ja katse-emme
riukua joka oli viritetty
kahden koivun latvaan Numerolta
jotka esittäisivät Matin tulosta cl
meillä ole oikeutta etukäteen il-moittaa
I silla Mio tiedon saatuansa
peruuttaisi haasteensa Kuulan
I asemasta oli Matilla 150 paunaa
painava kivi Jota han heitteli
I niinkuin pikkupojat palloa Hir-muisessa
urhellukunnossa on Mat-ti
Silrr}lmme Juoksuradalle Aluk-si
luulimme että siellä harjoitte-lee
suuri joukko juoksijoita silla
laskimme kahdeksan Juoksijaa
nelistävän ohitsemme mutta
meille ilmoitettiin että Matti on
ksln vain radalla mutta että ha-- i
nclla on noin kahdeksan miehen
vauhti Ja kulkee ohitsemme Joka
toinen minuutti Ja niin nopeani
ctta el pariloinkaan siima erolta
onko se Mant} lahti vain Matti
Kolmen tunnin Juoksuharjoituksen
Jälkeen Joutui Matti hierojan k} li-siin
Matilla on sellainen hierota
Joka voi hieroa vaikka vanhoista
kenkarajolsta hyviä lyps}lehmu
Jotta Matti pltaa Useaan eittä-mättömänä
Harjoituksissa on h
neliä oma systeeminsä Juoses i
on hänellä iso herätyskello kan
lassa Joten han pystyy nuirl'
lemaan vauhtinsa sekuntticn tark-kuudella
Hyppj harjoituksissa kv
taa han painoja jaloissaan ioe
kilpailuissa han saavuttaa par 'm
pla tuloksia tiksl on hmela
santasakkl selässä juostessa u e-llm- me'
Santasakkl ihmetteli hä-nen
varatreenaajansa eihän Ma
Ulla santasakkla sehän on hänen
luonnonkyt tyränsä — Vahinko ar-veli
Matti että vastustajani el ole
enemmän kuuluisa kuten Koleh
mainen Ritola tai Klvlperän Pek-ka
sillä varmaan tulisivat laudal-ta
lyotya ellei tuo kihti hengen-ahdistus
Ja reumatismi sattuisi
Juuri silloin vaivaamaan Jokata-pauksessa
tulee tästä kilpailuista
Jännittävin Canadan suomalaisten
historiassa — Haastattelija
SilllajärrelU uomesa todettiin
vk pulirälin paikkeilla myöhään il-lalla
voimakista maantärähtelvi Jo-'- a
kesti 5 ekuntU Rakennukset ko-ko
klrkonkyläs3 samoin kula huone-kalut
ja muuta irtonaiset elneet hei-luivat
huoauttavatlmutta vauriolta
ei Urähtelystä koitunut
Pohjolaan juhlimaan
KIRJ LSWus
Tervetuloa suurin ja sankoin joukoin
juhlimaan kanssamme lauluin ja soitoin
Asia on ystävät yhteinen sinun ja minun
— siis luotamme juhlille tuloosi sinun
Mielessä jokaisella meill' on murheen häivä
kansaamme kärsivää muistamme jok'ikinen päivä
Parhainta toivoen heille mutt' onko se suotta?
Oikeutta saavatko jota he hartaasti vuottaa
Siell' on orpojen ja leskien valtava joukko
siirtokansaa täynnä aivan jokainen loukko
Auttaa tahdomme kukin vointimme mukaan
siis ystävä tulethan sinäkin juhlille mukaan
Pitkä on matka ja tiekin mutkainen lienee
vaan autohan toki aivatta perille vienee
Teitä ystävät oottavat ja tavata halaa
yhdessä 'juhlille mennä mielemme palaa
Perillä on kenttä kuin parhain juhlapöytä
tuskinpa vertaa sen kenkään muualta löytää
Raivausta tehneet en yhdessä miehet ja naiset
ja tulokset on työstä vallan erinomaiset!
Täällä on ihana olla vierellä virran juoksun
nauttia lämmöstä luonnon sulosta vilpoisan ve'en
Kuulla lauluja kouroin ja tuntea kukkien tuoksun
kuunnella sointuja Suomen sulo-sävele- en —
Kokoontuneena juhlille tänne polohon pohjolaamme
vierelle ihanan Mattagami-virra- n rannan
Siellä kaikuja Kalevan kantelon kuulla saamme
—joille aina ma itseni alttiiksi annan
Menneiden juhlien herttaiset hetket
am tuomirannalta mielissä meillä sauyy
Ja sinne tehdyt antoisat toivioretket
muistojen kätköissä kauniina päilyy
I
ssssMfi l Mb! 1IB(r4äMP Krrmk-mkjm- - An£
PJJJJJJJJJJJJJJJJJJjrJjrE Mfafi£HsisPKJJJJBK9BPJjs-sPH'jLx- sPJJJJJPJJJJPJJJJJJJJJJJJ"jSrPjrfl I '
Jota
raivattiin Wickin kone tybn
juhlavalmlstuktlir
Timmins South
Porcupine Ont
Oli sunnuntaina ollut
#uurl tlkoojoulko Jilleen Matasa-ml-joe- n lrtnaan Joen varrella
Jouto ajan puistossa lop-ual!nUtplu- sa
Ja laajennustjcxsj
nyyiln mainittua kuului-o- a
OiTiadan uimalalstne laulu- - ur-ldl- ti
ja (tuutolnilntajuh1aa arttni
TluuväUet eslatet tjotl
Jonkun verran alkeuttaneet mutta
litä huolimatta kanaa on saapunut
ilahduttavat laajoilta Porcu-plnen
kulta-alueilt- a
KdnMen kuorma-autoje- n Ja mies-ten
seka tjovolmalla on puis
slssa Tlmmlntin
ko uihellukenttlneen lavastuksineen
kilkVIne tarpeellisine laltokslneen
tullut valolsnn ja tunnetta heratta-via- n
kuntoon
Kentän tasoituksessa on suurinta
voimaa Pohjol Ontariossa
lijvln tunnetun suomalaisen metsin
liakkuujhtlon onu'a iu
12 tonnia painava bulldozer Jonka
ilesM hieno santapohjalnen metsä
helposti kaatui Ja tasoittui
fonsumers Co Op kuor-ru-aut- ot
olleet toiminnassa
on tuntunut olevan Innostavaa
koska tunnussana sai usein kuulla
kuten muuallakin että "anna
t}ol olla Ja uhraa runsastl
Ja mlkapi on ollut tjotä tehdessä- -
Tässä on kuva "Buldozerista" E Hakcla ohjaa kun Jouto-aja- n puit- -
toa Juhlakuntoon A E jonka kaksipäiväisen '
han lahjoitti
ja
taas % ilme
!
ialtealla
-- ita upn
oat
määrät
naisten
4
navtclljt
uMll n r ?
men Avun
w
"
South Suo
Joka Suomen talvisodan aikana esitti arvokasta otaa
oikealle: Anni Ollila Taini Salminen kuoron johtaja
Toinen rivi: Tyyne Ktlsklren Helmi Haapala Martha K
Uinen Takarivi: Sanfrld Bergman Toivo Ihander Olavi
nen Etevin johtajansa pait rva Pikkusaaren siirtyen!
ele toiminut Ou
esiintyy kueron
AK Vlcksln
Mok!n
aina
Tvö
lella
kuoron jitenttU
lautujuhlis
"Pappa Schroderia"
haastattelemassa
Pisatydyln craanä iltana katso-massa
Schroderilla "Pappa Schro
deria" Han on kaupunglmme suo-malaisista
vanhimpia Jotka o'at
muuttaneet tänne Timmlnssiin
Tiedustelin Josko saisin tehdä ky
symyksiä jotka haluaisin julkais-ta
Vaatimattomaan tapaan han
sanoi kertoneensa Jo sanomalehti- -
mlehllle mitä han tietaa Oivallsln
että ovat käyneet täydentämässä
tietovarastoansa neekerit
Peräänantamattomana tiedus
telin edelleen milloin han on tul
lut Canadaan" Tiesin jo ennestään
että hän on Etelä-pohjalais- ia j3
Ilmajoelta kotoisin
ms no un BtreeutuBfuod tai-- a
tolalskuume niin minäkin lahdn
nsikerran v 19% Canadaan Cjd- -
per Cllffi oli kaivos kaupunki jon-ne
asetuin asumaan ja sain t}on
kaivantoon Kotl-lkav- a vissiin se
alkoi vaivata Ja niin tama Cana- -
laan ilolla kun on ollut vleU vapaa
ravintola kentnllä kalkille tyohon o-saaotta- jllle
Lisäksi hyvä puoli on se että ais-tikkaasti
valmistettu kenttä mänty
lehti metsä pensaineen jaa vielä
"imän suurjuhlan jälkeenkin useita
Suomenapu tilaisuuksia odottamaan
kalkissa mahdollisissa hteislssä
kulttuurityön hteksssa
t'nsl sunnuntaina on vielä entistä
suuremmat talkoot jossa tarvitaan
tai haastetaan kalkki ympäristön suo-malainen
tvötatekevä kansa Jouto-aja- n
puistoon lopputvohon Allemer-llnnvtki- n
lupaa mennä kentälle Ja
Jättää Comppanlan sunnuntaltjon si-vuun
Tässä yhtejdesä "tulkoon vleld
kenan mainittua se että ne Juhlavie-raat
Jotka eivät ole vielä Ilmoitta-neet
tai tilanneet majapaikkaansa
olisi hyvä ja tekisi sen njt että kal-kille
olisi jjfja saatavana Mainit-kaa
samalla Jos Timminslln vai So
1'oicupineen haluatte että osaamme
tthda loppukirin majapaikkojen hank-klmiess- a
Suurempia Joukkomajol-tukI- a
el voi Järjestää yhteen kotiin
Vain yksi Kaksi perhettä aina
P Ikka3nsa Ilmoitukset fsalsl tehdä
nuva laina Mak)nen 103 Charles
St Timmins Ont Ja alleklrjolttaneel-- V South Poicnplneen
Tienutkasta vähän Timminslln
ichtava ainoa autotie johtaa South
rortuplnen kautta ja South 1'orcupl-it- n
kohdalla orslmmälsella pasolllnl-'isemall- a
oikealla puolen tietä on I-lmoitustaulu
joa on sanat: Huomio
South Poi rupinen majoltuskeskus on
II llruce Avc siis vasempaan tästä
tse:iiata Tlmmlnsln majoltuskeskus
on kuten aikaisemmin on Jo Ilmoitet-tu
Ilarmony-laal- l 177 Alsonuuln rid P (ent 4th Ave Näissä mo-'fiimh- sa kesuksi otetaan Ju'ih-}K- i
itä vastaat lauantaina kesak :♦
p klo S Iltapäivällä kello 10 sunniin
ialaamuun Siis läpi )on Sitten klo
H jälkeen sunnuntaiaamuna sllne-tää- n
nänia niajoltuskeskukset juhla-kenta- ll Joa myöhempää majoitus-ta
huolehditaan Juhla tunnuksin:
Kduard --Meriläinen
llox 91 South 1'oreuplne Ont
Laulukuoro
jijijijijijijijijijH ijijijijijijijijijH jjjjjjp v3B
l)ai)ai)ai)ai)ai)ai)ai)ai)aiJJJJJJ)am pl M-- HBi liH B kkkkmkkkkmkkkkik_kfVt iakkkäVkHIth ÄW SSm:IB??'?"'
Mph— jSph— jSph— jSph— jSph— jSph— jSph— jS ltfjph— M % Pä kkkrBkkB kkkkkkkkkkkkkkkkkkkBhk TakkkkkkV HtofQklkflHHHklkra ijllllllllllBkkErlllllBklBfl
Porcupinen
pa
kokonaisuudessaan
osa mukan
Ja
fa
usStrukoirmlvaeahntlOalvHguaeslmtPuiisktykKöuosspsaäaarrei KLTuveoaminspsiai IhIehatnaudnredirveirssJjaäa HAvaiannsoneamKmaualrtaa Meri-Kaur- a Jussi P-ihlajam-iki
Nick Ihander ja VIInö Salo-toisell- e paikkakunnalle et kuore johtajaa vailla ollen
en kuitenkin jatkuvasti esiintynyt Suomiavun tilalsuuk-- m js ou on liittynyt vasta perustettuun kirkkokuoroon
tdeaenn mkuatukkaaustuepeinstuMi avtukouteen h sln Suomeen 1903 -- m aV i Kuten t-t-a
ei hjva siellä el h £ Ei hänenkään aikanssa
Suomessa oli lahdetU bl
i Canadaan ia niin h- - toisen kerran 1900 t ensin han tvoskentpr ? er_
keila mineraalin et im
[tyi sieltä Porquis ji
Iminssiin rakenteilla f
I tielle töihin Töiden
radan valni-tuttu- a 1
1911 jai han tamu
kuakaina aina vmt
työskentelin kaivoks
Joilla kaivosaukkoja
Oliko naina aikoun
kisia pyrinnöltä suom
kuudessa? ""
Oli meillä oli suomaL aL 11 missä pidettiin kok( uksia
"
tanssia Vuonna 1912 marras lt"
alkoi lakko Hollngerin kalvobe'
Joka kesti 8 kuukautta Talloin ?
shuyovmääalaaislkeata rumpeesiilmlämeJa rnakiien-- u maan näyttämöä haaliimme V-esa
oli lähellä mistä sai rakYnr'
aineita Klnnarln Matilla oli he!
vonen se kitasi mmt i
veistimme Ja rakensimme pystrr- -
™
'tnm"auin"sts"äv"Nu'ioirnsyuihoodvjnyuutoatsdmieieunnarantonJaiätmylökteiteanuemtrnaaonoiiajnatfaaoct"bKs Mtusotnaet oolivastilloniinisktiän JJoos moununttyatrtsi toiseen elämään Ja kuka palann? kotimaahan niistäkin Jotka oUvat mukana toiminnassa silloin ratis-te- li Schröder
Onko ollut ajatusta palata ko:' maahan koskaan'
Oli ajatus palata Suomeen 19H mutta sytt}i maaliman sota Ja nlir
ei ollut mahdollisuutta matkustaa Sitten se on Jaanyt Ja nyt sen voi sanoa mitään siitä talhkertaa s!L
Europan tilanne on sekava Tiens-t- l
on täällä parempi tallakertaa
Katsoin sllnd roydalla olevaar
kultakelloon Ja huomasin sen ta- kana kalveiruksen ''S Sehroda
Town of Timmins 1919-191- 5 fr
mä on se kello Jonka kaupunki lah-- Jolttl papalle Nuo vuosiluvut l
imaisevat ajan milloin olette ollee
i kaupungin palveluksessa
I Joo se oli Juhannus palva 1914
kun aloin työhön ensikerran bu
pungilla Ja siinä slta on riitUnr
aina vuoteen 1945 26 vuotta Mak
savat eläkkeen nyt
Mr Saloman Schröder n paik
kakunnalla vanhempana siirtola-isena
tunntttu toiskielisen vtestön
mutta erikoisesti suomalaisten kes
kuudessa on han tullut tumnetuks
rauhallisena persoonana ottaen
i saa eri edistvs pyrintöihin paikk-akunnalla
kuuluen Johtokuntia
Seltsemästakymmenestä ikävu-odesta
huolimatta hän on ela m-ukana
eturivissä Ja auliisti ojen- -
i taa auttavan kätensä yhteisytos
Ja edistyksen auttamiseksi Ja
teenpaln viemiseksi HerttaLm
vanhuksena hänen vmparillaan
viihtyvät hänen lapsensa 1a lasten g
lapset anen ejaman tyonsa sii-rtolaisena
taalla Jättää kuvannal
Ilsen esimerkin nuoremmille suk-upolvillekin
henkisen- - kuten a-ineellisenkin
työn alalla JET
Naiset saivat sukkia
kaupungin Majurin a-vu- lla
Sukkajono ulottui 18 katune -- n f
kan ja nousi jonottajien lukumi'
50 000 rouvaan ja neitoseen
Plttslur2h - Noin 400 'n-ls- ]l
toimivaa naista kirjoitti h i ipuupi
majurille Divlrt L Imm - 'fl
heillä ole tllshuutta paäta imssa
'tsell n sukkia Majuri ji -- tl R-t- en
palkallisen osastokaupai M
asiat siten ?tt3 liike jan-- - i l'
nylon sukkaparin mynnln i !
Mvyntl päättyi puollion auna 1
kesti sitä 10 tuntia Suklu m--
tul Is katunellun matkan ja n i'tJls
arvelivat poliisit olletn "
va Joukko Ainoastaan 12 n pvor- -
tyl Jonotuksessa
Jokaisella sukkametsash Wa o-kallistu-valla
tytöllä täytyi &
Isännältään Jossa kirjeessä asua
maisen naisen työtunnit eli-"8-- ""
Mutta kalkki halukkaat eitä- - slK'1-kää- n
saaneet sukkia
Ulatkaa
VAPAA SANA