Vapaa Sana, August 19, 1941

              LM 111 TTISTAIWA ELOKUUN lt P — TUESDAY AUGUST lt JKSJ i l ===
OM
i' Joo
!
Senaattori kerran naimisiin mm!mmmf!ST!T!r—mr?72!'
LLLHtPLH-- --__sfaLaLaH Vi J' gBBBBBBBVBKvpaBaBT HMjP saasaT ' asasBsasasaaar' Laasaafei EKSrfsTm
BBsV BaBsaBBBjT i äBjaBB aW -- 'FBaSB äkalBIBIBIBIBIBIkaaV
saasaHavk tJifeLjjPjjjjjLjjjBBaHBBBrBKBBvsa7k ~ H1vnaBTMvJfiJHVlBiTw4iaiBSkw 'si"aaaaaaaaaasaaaaHsBssKa? sYVLHBHMr 1 t Uh 7 7y '1' LLB
IBT ¥rC--L flaäm
V Mu_ LA HF
RV h A villfc- - tVH ssjssbLbjW:l bLLH
i?i li vlraNSSNMUBf Lrw kH Svx lfyaOka JÖsmB Jsi?aamj BiH
jr-vuet- ia ™mseneanatt"ori e"Robert Reynolds North Carolinatta aikoo mennä naimisiin vldennen kerran 20-vuot- la Evelyn W Meean Hänen äitinsä omistaa kuuluisan n0BBimn'
i"n 'Hilinnnenovlastnkauoljloeekta Aolvi iosearnoomlOaOiCethtitiktOuistetannt'alajakolKmuionlin vjm"u"ak"Hu"ui"M"a S"aecnnasaitotoarinaiKeonosimmmenäninäenIslJaantnieiln- -
ukiudekil ja mennä naimisiin sieltä palattuaan ihin pyrkii
S
Kirj Eversti W
(Finnish Information Centerin tiedonantoja)
cjji on aivan samantapainen
ilbekln: toinen aiheuttaa toi- -
lYeiiijäa ulkopolitiikan Johtajat
t minnattoman tyhmyyden ali--
i puolitoista vuotta siten hyök- -
lt Suomen kimppuun Täten tie
BTit turratun rajan uhkaavaksi
litll
I raivoaa myrsky pitkin koko ra- -
ämerestä aina Suomenlahdelle
kirjoittaessa (kesak 2 pnä) en- -
rit ensimmäiset tuulenpuuskat
H Joka on ollut tiavaittaYlssa
plutolmlnnan muodossa pitkin
I rintamaa Mutta enteitä el voi
viirin — Myrsky on val
in — pian säkenöi tuli
Neuvos to-Venä-jä
ei menettäi- -
D koillista aluettaan muuta- -
viikossa täytyy venäläisten
iii vahvoja osastoja puolusta--
i pitkiä Suomeen liittyvä rajaan- -
rahin he tarvitsevat vähintäin
tymmentä Joukko-osasto- a Mull--
f toimialueilta varsinkin haltian neista tledoltukslsta päätellen
"m siltä kuin naita sotavoimia
N Urvlttalslln muualla
to tämä juttu on melkein kasit--
toa Selitkten voimme löytaa
utua hämmästyttävässä punai-Mtalaitoks- en
iskuvoiman yllar- -
niMt Kremlin herrat ovat to--
iköisesU verrattavissa Uuvren N hallitsijoihin: he eivät ole
oppineet eivätkä mitään u- -
Beet Muuten luulisi heidän or-- n koko joukon ajalta 30 marras- - lI" IS p maaliskuuta 1940
holmatolsta vuodessa näitä op--
l olil itänyt unohtaa Miten- -
A1 Uxenstlerna sanoikaan: et
pkaan kuinka vähällä vilsaudel--
pllmaa hallitaan Pln politiikan joustavuuden
Ihmblng St HMattmg
n"iiuiyokeuakratuxlotmturalm lav
ealrtnnl-tyBtJ- L
1 Cl M__ 'H 8-87-
12 _ 40 Betch Street
rDBTJRT OMT
DUCHARME
"rtauki ja AalralMiM
lietctihttlksat Puahik~m mM
seuraa mukana $
3ITE '
5:nen T~3"
'A
uomi
Kleen
5:00 6 2:50
mainitseminen on tullut puheenpar-reksi
Vaietkaamme tällaisesta pu-heesta
Venäläinen politiikka on suun-tautunut
sellaiseen uomaan josta se
el ole voinut vapautua vaikka perus-edellytykset
ovatkin muuttuneet
On ilmeistä että bolshevikit halusi-vat
nujertaa Suomen Tama käy sel-ville
Neuvostohallituksen omasta toi-menpiteistä
— Niitä el tarvitse tässä
toistaa — sellaista ruotsalaista tai
suomalaista Joka nlltä ei tuntisi el
ole olemasa Täällä Ruotsissa meidän
el pidä unohtaa että ruotsalals-suo-malalse- n
puolustusliiton aikaan saa-minen
raukesi venäläisten ansiosta
Niin kummalliselta kuin se vaikut-taneeki- n
niin on ilmeistä että Neu-vostohallituksen
sotapaamaarä Suo-meen
nähden on aivan viimeiseen
saakka ollut maan valloittaminen
Lupaslvathan venäläiset muutama
pälvi sitten tuhota "valkokaartilai-set"
ja heidän maansa Tätä päämää-rää
he eivät tule saavuttamaan Mi-ten
sota yleensä päättyneekään — tä-hän
kysymykseen emme tasä yhtey-dessä
tule kajoamaan — niin tulee
Suomi selvltymään voittajana Jos
Neuvosto-Venäj- ä tai sen seuraaja
maailmansodan loputtua selviytyisi
voittajana yhdessä anglosaksisten
maailman valtojen kanssa niin tulee
Suomi saamaan takaisin Moskovan
rauhassa ryöstetyt alueensa Tämä et
ole strateginen eikä edes poliittinen
kaan kysymys Se on vain oikeus Ja
kohtuus
Mutta mitkä ovat sitten Suomen
sotapäämäärät?
Sotapäämäärää Suomella el ollut
sillä se halusi Jäädä puolueettomaksi
Suomen kansan on ollut pakko aset-taa
Itselleen sotapaamaarä Manner-heim
on esittänyt sen sotavoimille an
tamassaan päiväkäskyssä: se lähtee
ristiretkelle vihollistaan vastaan luo-dakseen
Suomelle turvatun tulevai-suuden
Ja sotamarsalkka liaä että
Karjalan kansa Jälleen nousee ja Suo-men
uudea päivän aamunkoitto tulee
kansaa vastaan
Sisältöä el voi käsittää vaarin
Mutta mitä merkitsee Suomen tur-vattu
tulevaisuus jos käsite muute-taan
to-dellisuudeksi
Vuoden 1939—1910 sodan kokemuk-set
antavat siihen vastauksen Vas-tauksen
ovat siis antaneet venälälet
itse Tämä vastaus voidaan yhdistää
muutamiin paikannimiin: Petsamo
Salla Suomussalmi Haate Kuhmo
MAA SANAN TILAUSKAAVAKE
lpu Sana Prcs Ltd 260 Spadlna Ave Toronto Wa 7721
kirjoittanut Ulaa Vapaa Sanaa lv 6 kk 3 kk
uahinta: lv 3:75 — 6 kk 2:00 — 3 kk 1:00
l(aaUle:lv — kk
maantleteelllsstrateegisesti
Lieska Ilomantsi Tolvajaru Keite-le
Salmi ja Karjalan kannas Joukko-osastoje-a
Jaotteluun nähden merkitse-vä- t
nämä nimet sitä että noin kolm-isenkymmentä
Joukko-osasto- a oli käy-tettäpä
hyökkä)kseen Ja puolet näistä
oli käytettävä Laatokan pohjoispuo-lella
olevalla rUtamalla Tulevaisuu-dessa
vaatii Suonien turvallisuus et-tä
tällaisten maantieteellisten nimien
lukumäärää on vähennettävä s o
mahdollisia h)okkäyssuuntia on vä-hennettävä
Täten tulee myös piene-nemään
sen sotavoiman suuruus Jon-ka
vihollinen voi käyttää rajaa vas-taan
Karjalan kannaksella olevaa ra- jaa ei voida eikä tarvitsekaan lyhen-tää
Mutta strategiselta kannalta kat-sottuna
voidaan Suomen itärajaa ly-hentää
ja parantaa
Haja joka vedettäisiin Laatokasta
Äänlsjärvelle Ja sieltä Vienanmeren
luoteeseen kärkeen lyhentäisi aikai-semman
Suomen ja Venäjän välisen
rajan yhteen kolmannekseen Täten
Venäjä voisi käyttää ainoastaan ko-lmanneksen
Suomeen kohdistetuista
hyökkäys-joukoistaa- n Ruotsalaiselta
tat paremminkin pohjoismaiselta kan-nalta
merkltselsl tämä myös sitä että
Sallan rata — Josta Suomi oli pakoi-tett- u
rakentamaan osan — tosiaan-kin
tulisi täyttämään venäläisten se-littämän
tarkoituksen tavaroiden kul-jetuksessa
Kuolan niemimaalta
1'arln vuosikymmenen aikana ovat
venäläiset siirtäneet pois rajakarja-la- n
suomalaisasutusta ja korvanneet
tämän asutuksen venäläisillä Mikään
el aseta esteitä sille että entinen et-nografinen
olotila palautetaan Täten
tulisi Suomi todellisuudessa saamaan
turvatun tulevaisuuden — strateegi-seit- a
kannalta katsottuna
Mutta ehkä uuden sodan alussa el
ainoastaan pidä ajatella strateeglses-t- l
Pitäisi ehkä muistaa että Juuri
strateeglslsta syistä venäläiset ottivat
palan Suomea ja että "strateexlsef
rauhansopimukset ovat aiheuttaneet
useimmat uuslntasodat
Olisi kuitenkin ymmärrettävää jos
suomalaiset n)t ajattelisivat stratee-rises- ti
Miksi eivät suomalaiset nyt
käyttäisi annettua tlalalsuutta Jos
he eivät Itse hakeneet hyväkseen
maantleteellls-strateestse- n asemansa
parantamiseksi? Heikko el voi Jatku-vasti
kun häntä vastaan alituisesti
hjökätään tyytyä vain puolustautu-maan
Hänen täytyy myös antaa
Yli 50 vuotta miehenä
esiintynyt nainen
Erääseen Sidneyn silraalaan tuo-tiin
65-vuot- ias mies Joka oli louk-kaantunut
autojjnnettomuuessa
Tällöin paljastuikin mies naiseksi
Papintodistuksessa oli nimi Edward
Bams mutta siinä olisi pitänyt el-ia
Klsle Beamt tunnusti potilas toi
vuttuaan Elsle Bearns kertoi tul-leensa
Austraaliaan tivan nuorana
mutta hän oli Ikäisekseen suuri Jj
voimakas Hän oli pitkä hänellä oli
miesmäinen ääni ja hänen lihaksen-sa
olivat kuin miehen Hän oli hui-mannut
että miehen oli paljon hel-pompi
saada työtä kuin naisen Sil-tä
syystä hän tekeytyi mieheksi
Hän oli sitten elänyt koko ikänsfc
miehenä Hän oli työskennellyt ka
vosmiehenä kauppaedusta Jana rai-tiovaunun
kuljettajana Ja viimeksi
kaupunginnotaarin kirjanpftoapti-laisen- a
Vlimeksimiinitusta palk?-t- a
hän oli saanut parhaan todistuk-sen
taitavuudestaan ja hyvästä käy-töksestään
Elsie Beama kertoi edel
leen että oli ollut kovin mielenkiin-toista
nähdä miten miehet oikein
e!ivlt Hän oli tullut huomaamaan
että he olivat paljon parempia kuin
heidän maineensa
pr-- -
iLKMEILU
l 400 m n parhaat
Searaavasta nähdään miten maali-mantnnäty- s
400 metrin juoksussa on
saavutettu- -
460 llarbl- - Saksa l!3!
Klemmer l'SA 1941
461 Williams USA 1936
462 Carr USA 1931
463 Luvalle USA 1936
464 Kastman USA 1932
Kane USA 1911
465 Kerns USA 1941
466 'Malott USA 193!
467 I!ron Englanti 1936
SmalUood USA 193b
Lanzl Italia 19VJ
Uelher USA 191
Ilogrove USA 1911
46S Ilardin USA 1931
VYoodrctf USA 1931
Orr Canada 1940
469 Benke USA 1937
Diebolt USA 191
470 Long USA 19ii
Srencer USA 192C
Jcnes USA 1931
Fitch USA 1935
Miller USA 193S
Shore Kt Afrlca 193'
Herbert USA 193
Hautajaiset
Liikkeenjohtaja oli mjontanyt e-tää- lle
ktrjanpltäjälleen lomaa jonkun
läheisen sukulaisen hautajaisiin osal-listumista
varten Kuitenkin hän nä-ki
asianomaisen jalkapalloktlpalluja
seuraamassa juuri silloin kun hänen
olisi pitänyt olla niissä hautajaisissa
jonka vuoksi oli lomaakin saanut
Seuraavana päivänä johtaja kysyi:
"No mitenkä hautajaiset sujui-vat?"
"Kiitos kysymästä hyvinhän ne
vastasi kirjanpitäjä hiukan hermostu-neesti
"Vahinko vain että ne hautajaiset
on toimitettava toiseen kertaan" tuu-mi
johtaja kujeellisesti
"A-anteek- sl e-e- n ymmärrä" soper-si
kirjanpitäjä
"Katsokaapas Sehän oli tasapeli Ja
ensi viikolla on uusintaottelu" sanoi
johtaja ja kääntyi lähteäkseen omaan
buoneeseeusa
236 mailia pitkä 'öljyputki
lasketaan
Portlandista Mainosta Monttca-l- i
in Canadian on parhaillaan te-kei- l'ä
öljyputki johon käytetään
32700 tonnia kahdentoista tuuman
läpimittaista putkea jota pitkin
Öljy pääsee kulkemaan tUon 236
mailia pitkän matkan Suuret "ojan-kaivukonee- t"
työntävät pitkää ojaa
yötä Ja päivää Oja Johon öljyp-itk- l
lasketaan tulee 35 Jalkaa leveä ja
kun putki lasketaan niin oja luodaan
umpeen Viisikymmentä mallia pit-kä
oja on Jo valmiina ja putki lie-ket- tu
ja lisää lasketaan Joka pähä
Tämä öljyputki tulee olemaan Frso
PIpe Line a sen rakentaa Standard
'öljy-yhtiö-n
alainen yhtiö Tämä "Ks-js- o
Pipe Line" tulee maksarmMi
$8500000 Ja sen uskotaan valmistu-van
tänä syksynä
7 jalan käärme nukkui
hellan päällä!
Siltä että seitsemin jalan mittai-sia
käärmeitä matelee llrooklynlssa
NY on näytteenä seuraava:
Mrs Ida Hlrnbaum ) vuoden Ikäi-nen
talosta 4410— IGtti ave iirooklyn
tuli ostoksilta kotiaan Ja meni keitti-öön
Keittiön hellan paalia makaili
seitsemän jalkaa pitkä kaarm" lian
hätääntyi mutta käärme nukkui kai-kessa
rauhassa Hän kutsui eläinten
suolelusyhdlstyksen edustajat jotka
pitemmän neuvottelun jälkeen salvat
] käärmeen kiinni — heittämällä nuo
raa käärmeen kaulaan Kaarme oli
harmaan vihertävä eikä käärmeen
kaappaajat vielä saaneet selville mi-hin
klärmelajlln se kuuluu eikä sil-tikään
mistä sellainen matelija oli
keittiöön päässyt
- Kylläpä rouva Saari on nuorek-kaan
näköinen
- Niin mutta olisit nähnyt hänet
IS vuotta sitten silloin hän näytti
kymmentä vuotta nuoremmalta
Viimeisen vuosikymmenen tikari
on hevosten lukumäärä Amerikan
maataloudssa vähentynyt onnella
miljoonalla mikä on ollut eurauk- -
sen traktorien Ja autojen lukumää-rän
tavattomasta lisääntymisestä
—Kestääkö tämä turalsvmta sa-detut
—Varmasti tai onko rouva koskaan
täbnyt kanllsllla sateenvarjoa
Parhainta Onnea
Nuorelle Parille
Miss Lillian Knuuttila
SEARCMMONTISTA ONTARIO
ja
Mr Aulis Lehtinen
SEARCHMONTISTA ONTARIO
Yhteiselämän alkamisen johdosta
toivottaa allamainitut
Mrs Ja Mr Kalle Lehtinen
Mrs ja Mr V Lindroos
Vivlan VVilfred Mary ja Keino
Knuuttila
Shelby Annie ja VVm Knuuttila
Mr Arne Lehtinen
Lillian Linnea Lauri Niemi
Nestor Viita
Väinö Llndqulst
Walter Aino Ja Victor Kallio
Emma' Ja Richard Mattila Mr Mrs
Mr Niilo Mr Antti
Mr Siltanen Mrs Pelto Ja
Mr George Groondahl Mrs Pellinen
Mr Ja Mrs Matt Nikkinen perhe Matt Syrjälä
Mr M VValkonen
Mrs ja Mr VVm Savela
Mr ja Mrs Panttila
Mr P-slt-o
Mr Alex Jokinen
Mr A Nenonen
Mrs A Berry
Misa Bea Zettter
Miss Mary Costella
Mr ja Mrs I ja perne'
Mr Willie Ahlgren
Mr Isac
Mr ja Mrs Sell ja
Mr ja Mrs Joni Ja
ja
Ronnie Lahti
Elok 1941 Searchmont ACR Ont
Kiitos!
Sydämelliset kiitokset haluan täten
niille ystäville syntymäpäivä-ni
johdosta jarje-Ktetyst- a muistotilai-suudesta
Kiitokset kukista ja lah-joista
Kiitos soittajille
Ystävyydellä muistan teitä
Sanna Toivonen
Kiitos!
sydämelliset kiitok-set
kalkille jotka auttaneet mi-nua
rahallisesti saituuteni aikana
Krikolsestl kerääjiä Mr
la ja Kuljua
Kiitollisuudella:
EINO KANtKVA
Copper Clift Ontario
Henry näytteli pumpuli ja
'pinssi) autoa
Henry on asettanut näytteil-le
iHarbortilssa Mlch auton Jonka
muut taite! runko ja
pumpulista vehnästä soijapa-vuista
ja maissista siis aineista joi-ta
kasvatetaan farmeilla ja ol-len
Henryllä on "pumpuli ja
plnsslkaara" Henryn
on 1000 paunaa keveämpi kuin
tähän raudasta rakennetut
Henry tuumi Jo pitemmän
Insinöörit toimessa
saadakseen aikaan teräksen Ja
sljaisalneen Jota voitaisiin edul-lisesti
käyttää autojen valmistukses-sa
ja sellainen on ja ke-hitetty
aikain
torölla "plnsalkaaralla"
SUURI ERO
Pikku Harry on
kiväärin Ja konekiväärin välillä?
on suuri ero Se on
kuin puhun ja äitisi puhuu
Mr ja A Tuumanen Ja
Mildred
Mr Tauno Koski
Mr Teutor Koski
Mr ja T Koski
Mr George VViita Ja peme
Mrs A VVallenlus
Mr Frank
Mr Ja M Mäki
Mr Antton
Tarmo Ja E Sirviö Ja perne
Viita Pätärl
Antti Mr ja Anton perne
Mr ja C
ja Mr
John
Antti
Niemi
W!ita
Niemi perne
Bruno perhe
Emil Bärl
Ja Mrs Eino Alvin
ja H
Miss Wlrtanen
Eino Jokinen
Ja Mrs Thorp
Thorp 4 bundstrom
Eino Luoma
ja Alex Harju
Terry
Certrude Ja Edwin
Lillian Ja Maynard
A rt Toivonen
ja V Janakka
Irma Eino Ja John Joki
Shirley Marilyn S Aho Ja Mrs A Rissanen
Toivo ja N Talvitie Shirley Lempi Ja Arvi
2 p
lausua
Nairn Centre Ont
Haluan lausua
otat
kiitän J Wil-son
Mrs
!
Ford
osat kone ovat
tehdyt
nain
todella
Tämä uusi au-to
asti
että al-kaa
ovat olleet
rau-dan
nyt keksitty
Tästä sitä voidaan
tlls ajaa
— Isä mikä ero
Isä — Siinä
mini
Mrs
Mrs
Kallio
Mrs
Niemi
Mr
Mr Mk ja
Mr Mrs Huuk
Ellen
Mr
Mr C
David Mabel
Mr
Mr Mrs
Edna Ja
Mr
Mr Mrs
Salmi
Annie Mr
A
Surulla Ilmoltamme että mieheni
ja laimme
Konstu Ristimäki
Kuoli sydänhalvaukseen lieaver la-kella
elok 3 p:nä Hyntynyt Suo-messa
Isojoen pitäjässä marrask
30 p:nä Ife&O Tullut Canadaan noin
40 vuotta sitten Kaivaten muista-maan
Jäivät vaimo pojat 'laito ja
Väinö miniä Ja pojanpoika täällä
Tyttäiet Tilda ja Saima ja tyttä-ren
poika Nw Yorkissa Seka laa-ja
sukulais- - ja tuttavapiiri
Anna Ristimäki ja Lapset
On kohtalon kulku niin kumina
IJipI tuskien käy elon tie
Oi missä on surujen summa
Missä murheiden maa ra Ile
Pyydämme lausua kiitokset Kal-kille
jotka osaa ottivat suruumme
Ja saattoivat vainajan viimeiseen
lepoon Kiitos kantajille jotka vii-me
palveluksen vainajalle tekivät
Anna Ristimäki Ja Lapset
Lehmä surmasi pojan
Dill tovvnshipissa
Viime torstaina surmasi lehmä G-vuo-tiaan
Alex Demuynckin Dill
tcwnshrpissä Poiki oli sivuuttanut
lehmän Joka oli laitumella vasik-kansa
kanssa ja lehmä todennäköi-sesti
ensiksi raivostui pojan mukana
olevaa koiraa kohtaan ja senjälkeen
puski pojan maahan lävitsi vaatteet
sekä vaurioitu vakavasti sisäelmlä
Poika kuoli matkalla Sudburyjrn
lääkärin apua Manuun