0195 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ONKO PÄÄSIÄINEN OIKEALLA PAIKALLAAN! Isalle lukijoille lienee seu-raava pääsiäisen ajankohtaa koskeva saanto tuttu: Pääsiäi-nen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai raasiainen on vannin kristilli-ne- n juhla ja sitä on vietetty jo alkuseurakunnissa Esimerkiksi joulu on syntynyt vuosisatoja myöhemmin Jo alunperin pyrittiin pääsiäi-nen pitämään evankeliumien il-moittamaan aikaan joka oli juutalaisten passah-juhla- n jäl-keinen päivä Nyt kuitenkin juu-talainen kalenteri ja Rooman valtakunnassa käytetty juliaani-nen ajanlasku poikkesivat jo ra kentccltaankin toisistaan Ja kun kristinusko levisi pian mai-hin joissa juutalainen traditio oli jokseenkin vieras pääsiäis-tä vietettiin eri paikoissa hyvin-kin eri aikoina Julius Caesar totesi valtaan tultuaan Rooman käyttämän ajanlaskun suurvallalle sopimat-tomaksi Kalenteriin saatettiin lisäillä karkauspäiviä lähes mie-livaltaisesti jotta olisi saatu esi-merkiksi diktaattorin virka-kautta jatketuksi tai lain toi-meenpanoa lykätyksi Näin ajan-tieto meni tictsti pahasti sekai-sin Caesar määräsi vuodesta 45 cKr otettavaksi käyttöön uu-den kalenterin jonka oli laati-nut aleksandrialainen tähtitie-teilijä Sosigenes Siihen men-nessä oli ns trooppisen vuoden pituudeksi onnistuttu mittaa-maan 365U päivää Trooppinen vuosi tarkoittaa aikaa jossa au-rinko kulkee taivaalla täyden kierroksen kcvättasauspistcen suhteen Kevättasauspistecssä aurinko siirtyy eteläiseltä tai-vaanpallonpuolis- kolta pohjoisel-le ja trooppinen vuosi on siis aika jonka jaksossa vuodenajat ja siten tavallisen elämän toi-met vaihtelevat Vuoteen otettiin 365 päivää ja koska vuosi tuli näin neljännes-päivä- n verran liian lyhyeksi määrättiin joka neljänteen vuo-teen lisättäväksi yksi päivä Ka-lenteri ci ollut vallan kehno sil-li tultiin toimeen yli puolitoista vuosituhatta Juutalainen kalenteri perustui ja perustuu Kuun vaiheisiin Kahden uudenkuun välinen ai-ka on noin 29}i vuorokautta jo-ten käyttöön otettiin 29-- ja 30-päiväi- set kuukaudet Näin kak-sitoistakuukautis-een vuoteen kertyy vain 534 päivää ja kar-kauspäiviä tarvitaan siis useita välistä karkauskuukausikin Juutalaisten tärkein uskonnolli-nen juhl Egyptistä lähdön muistoksi vietetty passah al-kaa Nisan-kuu- n 14 iltana pääsi-äislampaan syömisellä Nisän alkaa kevätpäiväntasausta lä-himmästä uudestakuusta joten passah'n viettoon käydään aina täydenkuun aikaan Kirkko pyrki asemansa va-kiintuessa yhtenäistämään mui-den muassa kristillisten juhlien käytännön ja pääsiäisen ajan-kohdan määrääminen oli tär-keimpiä ongelmia Pääsiäinen-hän sitoo edelleen monien mui-den juhlien kuten helluntain päivämäärän Perimätiedon mukaan asiasta päästiin yksimielisyyteen Nikai-a- n yleisessä kirkolliskokoukses-sa vuonna 325 Tuloksena oli alussamainittu pääsiäissääntö jonka määräkset nyt lienevät ymmärrettäviä Ohje on oikeas-taan hyvin yksinkertainen sillä tuohon aikaan Kuun vaiheet — lähinnä yövalaistuksen kannalta — liittyivät kiinteästi jokapäi-väiseen elämään ja tasauspäi-vätki- n tunnettiin melko hyvin Nikaian päätöksessä määrättiin edelleen kevättasauspäivän päi-vämääräksi 21 maaliskuuta Teoria Ja käytäntö Sääntö oli siis hyvä ja selvä mutta sen käyttäminen vaikeaa Kuu ei liiku tasaisella nopeudel-la vaan kahden uudenkuun vä-linen aika synodinen kuukausi voi vaihdella kolmentoista tun-nin verran Tasauspäivän jäl-keistä uuttakuuta ei voitu jäädä odottamaan sillä pääsiäistähän edeltää seitsenviikkoinen paav to Tavaksi tuli ilmoittaa pääsi-lise- n päivämäärä loppiaisena kirkoissa Luonnollisesti ponnisteltiin # + käytännöllisen laskutavan löytä-miseksi Vuoden 525 tienoilla roomalainen apotti Dionysius Etiguus esitti laatimansa pääsi-äis taulukon joka otettiin käy täntöön kirkkopyhien määrää-miseksi LasKumcnetcImän kan-nalta suurin vaikeus oli Kuun liikkeen mutkikkuus Kuten sa-nottu täsmälleen täydenkuun hetken ennalta laskeminen ei ol-lut helppo tehtävä Dionysius luopui todellisen täydenkuun vaatimuksesta ja korvasi las-kelmissaan Kuun ja auringon kuvitelluilla taivaankappaleilla jotka liikkuivat tasaisella no-peudella Näin pääsiäinen tuli keski-määrin paikoilleen Taulukko perustui juliaaniseen kalente-riin ja havaintoon että Kuun vaiheet osuvat yhdeksäntoista vuoden välein samoille vuoden päiville Viimeksimainittu jakso ci ole aivan tarkka virhe kas-vaa vuorokaudeksi 222 mk} isin käytettävässä gregoriaanisessa vuodessa mutta 312 juliaanises-sa vuodessa Tämän jakson oli keksinyt ateenalainen tähtitie-teilijä Meton jo viidennellä vuo-sisadalla eKr Jos juliaanisen vuoden pi-tuus olisi oikea kevätpäivän-tasaus osuisi aina 21 maalis-kuuta Jos myös Metonin jakso olisi oikea ja jos lisäksi tunne-taan jonkin yhdeksäntoista vuo-den jakson lä)sikuidcn päivä-määrät saataisiin täysikuun päivät kaikkina aikoina Dionysius askarteli ajanlas-kun parissa enemmänkin Hän otti kä)ttöön tavan laskea vuo-siluvut Kristuksen syntymästä Kristuksen syntymävuodesta ci tänä päivänäkään olla yksimi-elisiä yleisesti katsotaan Diony-siukse- n kuitenkin erehtyneen muutamalla vuodella Kalenteri käy hitaasti Pääsiäisen ajankohta aiheutti kirkon johtomiehille murhetta vielä paljon myöhemminkin Suurin huoli syntyi juliaanises-ta vuodesta sillä vuosisatojen aatossa se olikin osoittautunut liian pitkäksi Vuodessa virhettä syntyi vain runsaat yksitoista minuuttia mutta siitä kertyi ko-konainen vuorokausi 128 vuo-dessa Kun oli ehditty 1500 luvun lo-pulle kevättasauspäivä oli to-dellisuudessa jo maaliskuun II siis kymmenen päivää liian ai-kaisin Metonin jakson virhe oli kasvanut noin kolmeksi päiväk-si joten pääsiäinen oli tämän verran Kuun suhteen myöhässä mutta kevättasauspäivään näh-den kokonaista puolitoista viik-koa Päivämäärän ja vuodenajan välinen ero saattoi tuntua esi-merkiksi maanviljelyksessä mutta tuskin vielä pahasti hait-tasi elämää Kalenteriuudistuk-scc- n ryhdyttiin tuolloin nimen-omaan siksi että juhlapyhät en-nen kaikkea pääsiäinen poikke-sivat räikeästi ammoin pidetyn Paavin pyrkimyksessä kirkon ja kii kkolliskokousten auktoritee-tin korostamiseen voi nähdä yh-den uskonpuhdistusta seuran-neista vallaniujittamistoimcnpi-teist- ä Uudistuksen teoria valmistel-tiin huolella ja vuonna 1582 paa-vi Gregorius VIII määräsi bul-lassaan uuden ajanlaskun käyt-töönotosta: vuonna 1584 siirryt-tiin lokakuun 4:nnestä suoraan 15 päivään Näin otettiin kiinni kalenterin jälkeenjäämät kym-menen päivää Vuoden keskipituutta lyhen-nettiin jättämällä karkauspäi-vät pois niistä tasoista sadoista vuosista jotka eivät ole neljällä jaollisia Siis vuodet 1800 ja 1900 eivät gregoriaanisessa kalente-rissa olleetkaan karkausvuosia sen sijaan 1600 ja 2000 ovat Näin virhe kasvaa yhdeksi vuorokau-deksi vasta kolmessa ja puoles-sa vuosituhannessa Periaatteellinen muutos ei siis oikeastaan ollut suuri Pääsiäis-kaav- a jäi myös jokseenkin en-nalleen sitä korjattiin uuden vuoden pituuden ja Metonin jak-son vaatimalla tavalla Dionysi-ukse- n laskutapa jäi voimaan Korjattu laskutapa on niin tark-ka ettei virhettä kasaudu täy-denkuun ja pääsiäisen välille päivääkään 10 00Q vuodessa Narsissien Gregoriaaninen pääsiäinen on siis keskimäärin Nikaian pää-töksen mukainen mutta todel-lakin vain keskimäärin Yksi-ttäistapauksissa esiintyy heilah-telua puoleen ja toiseen Las-kuissa käytetään kokonaisia vuorokausia ja ajoittain tehtä-viä vuorokauden mittaisia tasa-uksia lisäksi saattaa paikka-kuntien välinen pituusaste-er- o aiheuttaa siirtymistä Niinpä voi todelliseen Kuuhun ja kaavaan sidotun pääsiäispäi-vän ero joskus olla viikko ku-ten tänä vuonna joskus jopa lä-hes kuukausi kuten vuonna 1943 Silloin Nikaian päätös oli-si määrännyt pääsiäisen maalis-kuun 28:nncksi mutta kaavan mukaan se oli vasta 25 huhti-kuuta Oppiriidan aihe Ajanlaskun uudistuksen teo-ria oli huolella ja yksityiskohtai-sesti valmisteltu Paavi laimin-löi kuitenkin asian diplomaatti-sen puolen Katoliset maat omaksuivat heti uuden kalente-rin mutta protestantit ja orto-doksit suhtautuivat siihen kiel-teisesti Paavin kehittämä ajan-lasku ol liian karvas p-l-a niel-täväksi Varsinainen ajanlaskun-uudistu- s oli niin järkcenkävvä ettei sitä oikein voinut vastus-taa mutta pääsiäissäännön vä-häinen muuttaminen soi tilai-suuden kiivaisiin vastaväittei-siin Protestantit ja ortodoksit sai-vat aiheen hylätä koko paavilli-sen kalenterikauhistuksen ja kun riidat tärkcimmistäkln asi-oista vain pahenivat ja johtivat viimein 30-uiotise-en sotaan jäi Eurooppaan rinnakkain kaksi ajanlaskua parin vuosisadan a-ja- ksi Vuosi 1700 muodostui tärke-äksi ajanlkun historian kan-nalta sillä sehän oli juliaanises-sa kalenterissa karkausvuosi muttei gregoriaanisessa: tuona vuonna päivämäärien ct siis kasvoi kymmenestä yhteentois-ta Monet protestanttiset maat olivat nyt kypsät siirtymään gregoriaaniseen ajanlaskuun mutta uskontoon liittyvä pääsi-äisongcl- ma oli yhä arka Jottei olisi tarvinnut tunnustaa paavil-lista kaavaa päteväksi useissa protestanttisissa maissa otettiin gregoriaaninen ajanlasku muu-ten käyttöön mutta pääsiäinen ruvettiin laskemaan sananmu-kaisesti Nikaian päätöken sii Kuun todellisten liikkeiden mukaan niin tarkasti kuin ne tunnettiin ' POHJOLAN JAARAPAAT ! Kalenteriuudistuksessa käyt-täytyi oikeastaan omituisimmin Ruotsi ja siis myös Suomi sen OSana Vuonna 1700 Ruotsissa ci siirrytty gregoriaaniseen kalen-teriin mutta astuttiin vksi päivä juliaanisen laskun edelle jotta ero edelleen pysyisi kymmenenä päivänä! # Nyt Ruotsi alkoi viettää ihan omia piäviäisiään harva leivuo keskeltä ton ottaa pääuäistipu knjkille lehtemme lukijoille erittäin hyvää paastosta si ja pian todettiin ettei ajatus ehkä ollutkaan aivan viisas Lämpömittaristaan tunnettu täh-titictcil- ja Celsius sai Ruotsin siirtymään takaisin juliaaniseen kalenteriin 1739 mutta samalla ruvettiin pääsiäinen määräämään Kuun todellisten liikkeitten pe-rusteella jotta olisi päästy sa-maan muiden protestanttisten maiden kanssa Vuonna 1752 Englanti vihdoin katsoi parhaaksi siirtyä grego-riaaniseen ajanlaskuun ja Ruot-si seurasi ensimerkkiä viimeise-nä protestanttisena maana vuot-ta myöhemmin Pääsiäiskäytäntö jäi kuitenkin ennalleen siis to-dellisiin Kuun liikkeisiin perus-tuvaksi vieläpä senkin jälkeen kun muut protestanttiset maat' 1776 siitä luopuivat ja siirtyivät gregoriaaniseen pääsiäiseen Periaatteellinen ero ei 1700-lu-vu- n lopulla käytännössä tuntu-nut kriitillinen vuosi 1800 ai-heutti taas poikkeamia Ruotsi siirtyi 1844 lopullisesti grego-riaanisen käytäntöön mutta Suo-mi oli silloin jo Venäjän autono-minen osa Suomessa pidettiin vanhojen Ruotsin lakien kunnioittamista tuohon aikaan tärkeänä nehän muodostivat yhden Suomen eri-koisaseman kulmakivistä Niin-pä kalenterisäädöskin pidettiin muuttumattomana Ja kuinka ol-lakaan vuonna 1845 Suomi vietti maailmassa täysin omaa pää-siäistään 30 maaliskuuta kun roomalaiskatolisen ja muun pro-testanttisen kristikunnan pääsiäi-nen oli huhtikuun 23 ja juliaa-nista kalenteria käyttävien orto-doksien huhtikuun 15 Vuonna 1857 monien Suomen ja sen kansan kannalta paljon tärkeimpienkin uudistusten ai-koihin Suomen kalenteri muutet-tiin myös pääsiäisen osalta gre goriaaniseksi melkein 300 vuotta ajan laskun uudistuksen alkuun panon jälkeen KIRKLAND LAKE ONT Sitom Lv Lntlt scurak 22 fCing St Meillä on tulossa huhtik 7 pv klo 7 illalla kirkolla jumalanpal-velus Silloin saamme rovasti Yrjö Raivion ja rouva Raivion Copper Cliffistä Hän pitää juma-lanpalveluksen silloin 22 King St Tervetuloa kuulemaan! Sitten on huhtik 13 pv klo 11 am samassa paikassa sunnun-taina kirkon meno joka on HPEhtoollinen samalla kertaa Tämän toimittaa meidän entinen opettaja pastori Frans Korila Hän on lupautunut olemaan läs-nä silloin Nämä tulivat lähekkäin mutta ei voi auttaa Huhtik 7 pv illalla on kahvitarjoilu alasalissa se on maanantaipäivä Ompeluseuran emäntä kiittää kaikkia jotka ovat antaneet ko-tinsa seuran käyttöön pidetvissä tilaisuuksissa Kiitokset teille! Kaikille ulkopaikkakuntalaisille myös jotka eivät itse saapuneet No 25 1975 Tiistai maalisk SUDBURYN SAMPOLA Jo kauan aikaa on ollut yh-den ja toisen meidän vanhem-paan ikäluokkaan kuuluvan mielessä ja ajatuksissa että pitäisi perustaa jonkinlainen "kerho" keskuuteemme Nyt tyrkättiin allekirjoittanutta et-tä pancpas kutsu paperiin et-tä onko meitä näin ajattelevia paljonkin Jos on niin sitten vaan Näitä kerhoja ja clubeja on kyllä noussut kuin sieniä sateella vaan ei kai se yksi li-sää tilannetta pahenna Ker-ran viikossa kokoontuminen ilfapäivällä olisi ehkä mukava-kin ajanviete jos siis kaikki jotka ajattelevat että olisi mu-kava kuulua tällaiseen ker-hoon saapuisivat "Sampolaan tiistaina huhtik 8 pv kello 2 iltap Katsottaisiin olisiko meitä tarpeeksi tällaisen kerhon al-kajaksi Ajattelen että se pi-ristäisi meitä ja "kolotukset-- ' kin" unohtuisivat hetkeksi Kerhooi olisivat kaikki terve-tulleita Siis Sampolaan yllä-mainittuna päivänä Toimeksi saanut HAMILTON ONT Pitkäperjantaina maalisk 28 n klo 1 ilp on suomenk ehtool-lisjumalanpalvelus lait h Uit kir-kos- a 1907 King St E Mukana tilaisuudessa ovat allekirjoitta-nut sekä Agricola seurakunnan Kivalan kitarat vnnä muita Agri-cola seurakunnan jänniä Ter-vetuloa Hamiltonin ja sen alueen suomalaiset! LL SOUTH PORCUPINE ONT Saatem-scurakim- ta Pääsiäisen juhla-aik- a on jo ai-van ovella Tervetuloa hengelli-siin kokouksiin kiirastorstai ilta-na klo 7 sekä pääsiäissunnuntai-na klo 7 Seurakuntamme oli äskettäin PohjuivAmerikai suomalaisten helluntaiseurakuntien talvipäi-vien järicstänä Talvipäivät pi- dettiin Northern Collegen nyky-aikaisissa tiloissa maaliskuun 7-- 9 päivinä 250 300 juhlavierasta ko koontui kuulemaan kanadansuo-malaisi- a sansniulistaiia seka Suomesta (uhlapuhu jaksi pvy-d- et tv ä saarnaaja Matti Pyykkös-tä Kauimmaiset juhlavieraat oli-vat saapuneet USA:n puolelta ja Kanadan keskilänneltä Juhlien kohokohdista mainitta-koon lauantai-illa- n laulu- - ja soit-tojuhla jossa sleisomäärä ehkä oli runsaimrvllaan Sunnuntaina saatiin ulkolihetvsjuhlassa kuul-la eri kentillä toimineiden lähe-tyssaarnaajien puhuvan sekä siunattiin evankelista Aili Salo-kos- ki Montrealista Ishetvstvö-hö- n Keniaan ensimmäiselle lä-hetysmatk-alleen Juhlat päätl v-isat sunnuntai-illaks- i järiestet-tvvv-i kaksikieliseen päätösjuh-laan Saalcm-seuraxnna- n puolesta haluamm? kiiti juhlavieraita ta sananjulistajia jotka pilkistä-kin matkoista saapuivat tänne lahjat tulivat kuitenkin Lumi on silloin jo tällä perukalta hä-vinnyt toivotaan ainakin ja sai-raille terveyttä! — S puolesta OJ 25 p Tuesday Marc h 25 10YASTI 1EIN0 RAJANIEMI SUDBURYYN Sudburyn suomalaisen ev-lute-tilais- en Pyhän Matteuksen seu-rakunnan pappisasia siirtyi uu-teen vaiheeseen viime sunnun-taina pidetyn seurakuntakoko-uksen ansiosta Kirkkovaltuusto oli synodimme presidentti tri Otto Reblen kanssa neuvoteltu-aan päättänyt ehdottaa rovasti Reino Rajaniemeä Suomesta pyydettäväksi seurakunnan uu-deksi pastoriksi Värikkään kcs kustelun ja ajatustenvaihdon jälkeen seurakuntalaiset ilmai-sivat kantansa asiasta suljetus-sa vaalissa Ensimmäisen ää-nestyksen tulos muodostui seu-raavaksi: Annetuista 146 äänes-tä 112 oli valtuuston ehdotuksen kannalla 34 ollessa sitä vastaan Näin ollen seurakunta päätti pyytää rovasti Rajaniemiä ko virkaan Koska koko seurakunta haluaa olla uuden pastorin taka-na ja-- tukena kokousväki seiso-maan nousten teki toisessa ää-nestyksessä päätöksestä yksi-mielisen "Vaalitaistelu" on nyt päätty-nyt Kuten jo kokouksessa to-dettiin seurakuntalaisten vel-vollisuutena on nyt hylätä tap-pio- tai voittomieliala ja pikem-minkin rukoilla Jumalaa uuden pastorin puolesta Ja jos joku epäilee loukanneensa jotakuta muistakoon että kristitty ehtii ensimmäisenä ojentamaan so-vinnon käden ja pyytämään an-teeksi On helpompi olla kun on hyvät välit Pitkävihaisuus ei kuulu raamatun armolahjaluet-teloo- n Toivottavasti rovasti Rajanie-mi vastaa kutsuun myöntäväs-ti jotta seurakunta saisi halua-mansa uuden papin Hänen saa-pumiseensa saakka huhtikuun alusta lukien seurakunnan suo-menkielistä työtä tulee johta-maan seurakunnan varapresi-dentti rva Kyllikki Korhonen puh 522-512- 7 ja englanninkieli-sen työn johdossa on hra Matti Miclty puh 673-796- 6 Suomen-kielisenä vt pastorina toimii ro-vasti Yrjö Raivio puh 682-458- 8 kotiin ja 682-251- 1 kirkkoon Eng-lanninkielisenä vt pastorina toimii Rcv Gordon Sch midt ' puh 522-197- 9 kotiin ja 522-891- 8 kirkkoon — MJS Burton on vielä menossa naimisiin Lontoossa käväissyt näytteli-jä Richard Burton on kumon-nut huhut joiden mukaan hä-nellä olisi romanssi amerikka-laisen valokuvamallin Jean Bel-lin kanssa Burtonin mukaan hänen avio-liiltosuunnitelm- ansa Jugosla-vian prinsessan Elizabethin kanssa on edelleen voimassa "Ainakin toivon niin" hän sa-noi Burton 49 lensi Lontooseen Etelä-Ranskas- ta jossa hän on parhaillaan filminteossa 38- - tekivät myös sydä-mestämme kiitämme paikkakun-tamme suomalaisia jotka auttoi-vat juhlavieraiden majoittami-sessa Jumalalle on juhlakansan keskuudessa vaikut Vapaa San — Sivu 7 EDMONTONIN KUULUMISIA Miila oh tupaantuliaiset tääl-lä Seuruunne puheenjohtaja a kumppanit olivai ostaneet kodin Kävimme toivottamassa onnea uuteen kotiin Samalla oli mvo Heikki Sanon kihlajaiset hila meni kaksi kärpästä vhdellä i -- kulta Ilta kului nopeasti suinen ystäväjoukon mukana Tämav jälkeen oli meillä Pidettiin hiihtokilpailu myös tal-la kertaa Ktli oli raskas ja pal0'i sunnuntaihiihtäjiä ladulla Tämä vaikutti neliön Miesten saria 5 km: 1) Malli Iin 29 m 25 sek 3) Heikki Saru Moisio 23 min: 2) Jaakko Thur-3- 8 m 7 sek Naiset 5 km: 1) Sv lvi Kankku-nen ii m sek 2) Susan Kank-kunen 39 m 25 sek 3) Annei Thurlin 40 m 10 sek Tytöt 5 km ei aikoja: 1) Kankkunen 2) Anita Lins-drö- m Pojat ci mitattua matkaa 1) An-dy Kankkunen 5 m 15 sek Koi Haikarainen 9 m 8 sek Nappulat ci mitattu matka: I) Paul Thurlin 3 m 45 sek 2) Erik Thurlin 6 in 25 sek 3) Har-ry Kanerva 7 5 sek Seuraava tilaiuus oli yleisko-kous ja samalla Kulevala-ilt- a Suunniteltiin seuran toimintaa kuluvalle vuodelle Päätettiin pilaa seuraavat tilaisuudet Tanssit 8-- 3 Suurlähettiläs Niilo Pusan saavuttua 12-- 3 illanvietto Kalastuskilpailut 233 Vappu-tanss- it äitienpäivät Syyskuussa avajaistanssit Lokakuussa mvv-jais- et Ilsenaisvvsjuhla ia joulu-luhl- at lapsille sekä aikuisille Tä-män jälkeen kävimme 1-3- -75 on- nittelemassa 50 vuotiasta Martti Haikaraisia Siellä olimme suu- rella joukolla Ja toivotimme loi-set 50 Iisaa vielä Aika kului täal !ä aivan huomaamatta aamutun-neille asti Mutta 4-3--75 oli taas mentävä toivottomaan onnea 50 vuotiaalle- - Talla kertaa oli vuo-rossa Sirkka Ristola Täällä olim-me taas suurella joukolla toivot-tamassa ikaa Iisaa Tämän jäl- keen oli tilaisuus Scandinavian Centerillä 8-- 3 Tämä oli tanssit jotka Suomi seura järjesti 12-- 3 Scandinavian Centerillä Tänne saapui suurlähettiläs Niilo Pusa 123 Klo 730 alkoi illanvietto saapui en voi sanoa aivan tark-ka lukua mutta noin 40-5- 0 hen- kilöä Ilta kului rattoisasti hänen seurassaan Saimme kuulla tuo-reimpia Suomen uutisia Oli monista asioista Kes-kustelua oli myös konsulin saannista Edmontoniin Saamme tehdä täältä Niilo Pusalle Voin vain sanoa par- haat kiitokseni hänelle Kaikesta jota hän yrittää tehdä ia on tch-n- vt suomalaisten täällä Tuntui kun olisin tavannut van- han tutun Oli yhteisiä tuttuja Suomessa Sillä olimme samasta pitäjästä alunperin Tässä Niilo Pusalle pari lausetta henkilökoh-ttaeirsveesitsiiä" LNävhte"thitä'nRhaualdiulanä'kIitiiUöläläe niistä Ja lähettää terveisiä sinne Ottauaan Se nyt siitä asiasta Seuraava on tuo kalastuskilpailu 23-3-- 75 nähdään yrite- tään narrata kaloja Jos ne eivät narraa Siis jäällä tavataan Ilyvau talven jatkoa kaikille tämän lehden — VRR St Catharines Suomenkielinen pääsiäisjuma-lanpalvelus Trinity Lutheran kirkolla Virgilissä 30 3 klo IJö iltapäivällä Kaikki tervetullei-ta Past M Kaija vuotias prinsessa Elizabeth jo-ka elää erossa englantilaisesta aviomiehestään oli Ranskasta Lontooseen viikkoa aiemmin Tietojen mukaan Burtonilla ja Elisabethilla oli ollut riitaa juuri samaisen mus-taihoisen valokuvamallin takia Burton sanoi Lontoon Hcath-rovv-n lentokentällä oleville leh-timiehille että huhut hänen ja Jean Bellin romanssista ovat naurettavia: "Hän on vanha ys-täväni eikä tässä ole mistään romanssista kysymys" tanut uhrimieli jonka ansiosta taloudellis' vlvoittect tulivat tävsin täytetyiksi Toivomme että Jumala saisi sydämissä siunata ja enentää kai-ken sen hvv an jonka junhila tnukana ollert saivat Kaikille lukijoille toivotamme siunattua pääsiäistä —TAI Leikkaa irti VIIKON SANA Tuhatvuosikauden lopputapahtumat Tarkan Raamatuntutkimisen kautta seuraavat tapahtumat tulevat ilmi tuhannen vuoden lopussa: 1 — Uusi Jerusalem "Karitsan" ia pelastettujen kanssa las-keutuu alas taivaasta Ilm 21:2 Sak 14: 1—5 2 — Jumalattomat herätetään kuolleista ja näin saatana va-pautuu villitsemään kansoja Ihnlt 20:78 5 Jeh 5:28 —29 3 — Viimeinen tuomio folioin jumalattomat kuin filmissä näkevät elämänsä alusta loppuun Ilmk 20:11—15 4 — Toinen Tuli joka tuhoaa jumalattomat puhdis-taa myös koko maan Ilmk 20:91013—15 5 — Jumala luo uuden Taivaan ja maan Ilmk 21:12 2 Piet 3:11 — 14 Jes 65:17—25 66:22—24 "Mitä silmä ei ole nähnvt eikä korva kuullut mikä ci ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille jotka häntä rakastavat" 1 Kor 2:9 Jeesus on mennyt valmistamaan meille ihanan tu-levaisuuden jos vain haluamme kokosydämisesti antautua Hänen pelastavan armonsa varaan Herran tahto on "että kaikki tulevat parannukseen" 2 Piet 3:9 eikä kukaan hukkuisi tulijan essä mikä panee lopun kaikelle synnille Seuraavalla kerralla tutkimme kuinka kauan helvetti palaa? Pastori O Orpana Box 2144 Sudbury Ont P3A 4R8 pohjoiseen ja tulonaan luhlamme juhlaksi Tässä vhtevdessä Kiitosaiheena laskiaishiihdoi tuloksiin 45 Mar-lee- i kes-kustelua ehdotuksia luvaksi Siellä ja meitä lukijoille palannut kuolema
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, March 25, 1975 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1975-03-25 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001846 |
Description
Title | 0195 |
OCR text | ONKO PÄÄSIÄINEN OIKEALLA PAIKALLAAN! Isalle lukijoille lienee seu-raava pääsiäisen ajankohtaa koskeva saanto tuttu: Pääsiäi-nen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai raasiainen on vannin kristilli-ne- n juhla ja sitä on vietetty jo alkuseurakunnissa Esimerkiksi joulu on syntynyt vuosisatoja myöhemmin Jo alunperin pyrittiin pääsiäi-nen pitämään evankeliumien il-moittamaan aikaan joka oli juutalaisten passah-juhla- n jäl-keinen päivä Nyt kuitenkin juu-talainen kalenteri ja Rooman valtakunnassa käytetty juliaani-nen ajanlasku poikkesivat jo ra kentccltaankin toisistaan Ja kun kristinusko levisi pian mai-hin joissa juutalainen traditio oli jokseenkin vieras pääsiäis-tä vietettiin eri paikoissa hyvin-kin eri aikoina Julius Caesar totesi valtaan tultuaan Rooman käyttämän ajanlaskun suurvallalle sopimat-tomaksi Kalenteriin saatettiin lisäillä karkauspäiviä lähes mie-livaltaisesti jotta olisi saatu esi-merkiksi diktaattorin virka-kautta jatketuksi tai lain toi-meenpanoa lykätyksi Näin ajan-tieto meni tictsti pahasti sekai-sin Caesar määräsi vuodesta 45 cKr otettavaksi käyttöön uu-den kalenterin jonka oli laati-nut aleksandrialainen tähtitie-teilijä Sosigenes Siihen men-nessä oli ns trooppisen vuoden pituudeksi onnistuttu mittaa-maan 365U päivää Trooppinen vuosi tarkoittaa aikaa jossa au-rinko kulkee taivaalla täyden kierroksen kcvättasauspistcen suhteen Kevättasauspistecssä aurinko siirtyy eteläiseltä tai-vaanpallonpuolis- kolta pohjoisel-le ja trooppinen vuosi on siis aika jonka jaksossa vuodenajat ja siten tavallisen elämän toi-met vaihtelevat Vuoteen otettiin 365 päivää ja koska vuosi tuli näin neljännes-päivä- n verran liian lyhyeksi määrättiin joka neljänteen vuo-teen lisättäväksi yksi päivä Ka-lenteri ci ollut vallan kehno sil-li tultiin toimeen yli puolitoista vuosituhatta Juutalainen kalenteri perustui ja perustuu Kuun vaiheisiin Kahden uudenkuun välinen ai-ka on noin 29}i vuorokautta jo-ten käyttöön otettiin 29-- ja 30-päiväi- set kuukaudet Näin kak-sitoistakuukautis-een vuoteen kertyy vain 534 päivää ja kar-kauspäiviä tarvitaan siis useita välistä karkauskuukausikin Juutalaisten tärkein uskonnolli-nen juhl Egyptistä lähdön muistoksi vietetty passah al-kaa Nisan-kuu- n 14 iltana pääsi-äislampaan syömisellä Nisän alkaa kevätpäiväntasausta lä-himmästä uudestakuusta joten passah'n viettoon käydään aina täydenkuun aikaan Kirkko pyrki asemansa va-kiintuessa yhtenäistämään mui-den muassa kristillisten juhlien käytännön ja pääsiäisen ajan-kohdan määrääminen oli tär-keimpiä ongelmia Pääsiäinen-hän sitoo edelleen monien mui-den juhlien kuten helluntain päivämäärän Perimätiedon mukaan asiasta päästiin yksimielisyyteen Nikai-a- n yleisessä kirkolliskokoukses-sa vuonna 325 Tuloksena oli alussamainittu pääsiäissääntö jonka määräkset nyt lienevät ymmärrettäviä Ohje on oikeas-taan hyvin yksinkertainen sillä tuohon aikaan Kuun vaiheet — lähinnä yövalaistuksen kannalta — liittyivät kiinteästi jokapäi-väiseen elämään ja tasauspäi-vätki- n tunnettiin melko hyvin Nikaian päätöksessä määrättiin edelleen kevättasauspäivän päi-vämääräksi 21 maaliskuuta Teoria Ja käytäntö Sääntö oli siis hyvä ja selvä mutta sen käyttäminen vaikeaa Kuu ei liiku tasaisella nopeudel-la vaan kahden uudenkuun vä-linen aika synodinen kuukausi voi vaihdella kolmentoista tun-nin verran Tasauspäivän jäl-keistä uuttakuuta ei voitu jäädä odottamaan sillä pääsiäistähän edeltää seitsenviikkoinen paav to Tavaksi tuli ilmoittaa pääsi-lise- n päivämäärä loppiaisena kirkoissa Luonnollisesti ponnisteltiin # + käytännöllisen laskutavan löytä-miseksi Vuoden 525 tienoilla roomalainen apotti Dionysius Etiguus esitti laatimansa pääsi-äis taulukon joka otettiin käy täntöön kirkkopyhien määrää-miseksi LasKumcnetcImän kan-nalta suurin vaikeus oli Kuun liikkeen mutkikkuus Kuten sa-nottu täsmälleen täydenkuun hetken ennalta laskeminen ei ol-lut helppo tehtävä Dionysius luopui todellisen täydenkuun vaatimuksesta ja korvasi las-kelmissaan Kuun ja auringon kuvitelluilla taivaankappaleilla jotka liikkuivat tasaisella no-peudella Näin pääsiäinen tuli keski-määrin paikoilleen Taulukko perustui juliaaniseen kalente-riin ja havaintoon että Kuun vaiheet osuvat yhdeksäntoista vuoden välein samoille vuoden päiville Viimeksimainittu jakso ci ole aivan tarkka virhe kas-vaa vuorokaudeksi 222 mk} isin käytettävässä gregoriaanisessa vuodessa mutta 312 juliaanises-sa vuodessa Tämän jakson oli keksinyt ateenalainen tähtitie-teilijä Meton jo viidennellä vuo-sisadalla eKr Jos juliaanisen vuoden pi-tuus olisi oikea kevätpäivän-tasaus osuisi aina 21 maalis-kuuta Jos myös Metonin jakso olisi oikea ja jos lisäksi tunne-taan jonkin yhdeksäntoista vuo-den jakson lä)sikuidcn päivä-määrät saataisiin täysikuun päivät kaikkina aikoina Dionysius askarteli ajanlas-kun parissa enemmänkin Hän otti kä)ttöön tavan laskea vuo-siluvut Kristuksen syntymästä Kristuksen syntymävuodesta ci tänä päivänäkään olla yksimi-elisiä yleisesti katsotaan Diony-siukse- n kuitenkin erehtyneen muutamalla vuodella Kalenteri käy hitaasti Pääsiäisen ajankohta aiheutti kirkon johtomiehille murhetta vielä paljon myöhemminkin Suurin huoli syntyi juliaanises-ta vuodesta sillä vuosisatojen aatossa se olikin osoittautunut liian pitkäksi Vuodessa virhettä syntyi vain runsaat yksitoista minuuttia mutta siitä kertyi ko-konainen vuorokausi 128 vuo-dessa Kun oli ehditty 1500 luvun lo-pulle kevättasauspäivä oli to-dellisuudessa jo maaliskuun II siis kymmenen päivää liian ai-kaisin Metonin jakson virhe oli kasvanut noin kolmeksi päiväk-si joten pääsiäinen oli tämän verran Kuun suhteen myöhässä mutta kevättasauspäivään näh-den kokonaista puolitoista viik-koa Päivämäärän ja vuodenajan välinen ero saattoi tuntua esi-merkiksi maanviljelyksessä mutta tuskin vielä pahasti hait-tasi elämää Kalenteriuudistuk-scc- n ryhdyttiin tuolloin nimen-omaan siksi että juhlapyhät en-nen kaikkea pääsiäinen poikke-sivat räikeästi ammoin pidetyn Paavin pyrkimyksessä kirkon ja kii kkolliskokousten auktoritee-tin korostamiseen voi nähdä yh-den uskonpuhdistusta seuran-neista vallaniujittamistoimcnpi-teist- ä Uudistuksen teoria valmistel-tiin huolella ja vuonna 1582 paa-vi Gregorius VIII määräsi bul-lassaan uuden ajanlaskun käyt-töönotosta: vuonna 1584 siirryt-tiin lokakuun 4:nnestä suoraan 15 päivään Näin otettiin kiinni kalenterin jälkeenjäämät kym-menen päivää Vuoden keskipituutta lyhen-nettiin jättämällä karkauspäi-vät pois niistä tasoista sadoista vuosista jotka eivät ole neljällä jaollisia Siis vuodet 1800 ja 1900 eivät gregoriaanisessa kalente-rissa olleetkaan karkausvuosia sen sijaan 1600 ja 2000 ovat Näin virhe kasvaa yhdeksi vuorokau-deksi vasta kolmessa ja puoles-sa vuosituhannessa Periaatteellinen muutos ei siis oikeastaan ollut suuri Pääsiäis-kaav- a jäi myös jokseenkin en-nalleen sitä korjattiin uuden vuoden pituuden ja Metonin jak-son vaatimalla tavalla Dionysi-ukse- n laskutapa jäi voimaan Korjattu laskutapa on niin tark-ka ettei virhettä kasaudu täy-denkuun ja pääsiäisen välille päivääkään 10 00Q vuodessa Narsissien Gregoriaaninen pääsiäinen on siis keskimäärin Nikaian pää-töksen mukainen mutta todel-lakin vain keskimäärin Yksi-ttäistapauksissa esiintyy heilah-telua puoleen ja toiseen Las-kuissa käytetään kokonaisia vuorokausia ja ajoittain tehtä-viä vuorokauden mittaisia tasa-uksia lisäksi saattaa paikka-kuntien välinen pituusaste-er- o aiheuttaa siirtymistä Niinpä voi todelliseen Kuuhun ja kaavaan sidotun pääsiäispäi-vän ero joskus olla viikko ku-ten tänä vuonna joskus jopa lä-hes kuukausi kuten vuonna 1943 Silloin Nikaian päätös oli-si määrännyt pääsiäisen maalis-kuun 28:nncksi mutta kaavan mukaan se oli vasta 25 huhti-kuuta Oppiriidan aihe Ajanlaskun uudistuksen teo-ria oli huolella ja yksityiskohtai-sesti valmisteltu Paavi laimin-löi kuitenkin asian diplomaatti-sen puolen Katoliset maat omaksuivat heti uuden kalente-rin mutta protestantit ja orto-doksit suhtautuivat siihen kiel-teisesti Paavin kehittämä ajan-lasku ol liian karvas p-l-a niel-täväksi Varsinainen ajanlaskun-uudistu- s oli niin järkcenkävvä ettei sitä oikein voinut vastus-taa mutta pääsiäissäännön vä-häinen muuttaminen soi tilai-suuden kiivaisiin vastaväittei-siin Protestantit ja ortodoksit sai-vat aiheen hylätä koko paavilli-sen kalenterikauhistuksen ja kun riidat tärkcimmistäkln asi-oista vain pahenivat ja johtivat viimein 30-uiotise-en sotaan jäi Eurooppaan rinnakkain kaksi ajanlaskua parin vuosisadan a-ja- ksi Vuosi 1700 muodostui tärke-äksi ajanlkun historian kan-nalta sillä sehän oli juliaanises-sa kalenterissa karkausvuosi muttei gregoriaanisessa: tuona vuonna päivämäärien ct siis kasvoi kymmenestä yhteentois-ta Monet protestanttiset maat olivat nyt kypsät siirtymään gregoriaaniseen ajanlaskuun mutta uskontoon liittyvä pääsi-äisongcl- ma oli yhä arka Jottei olisi tarvinnut tunnustaa paavil-lista kaavaa päteväksi useissa protestanttisissa maissa otettiin gregoriaaninen ajanlasku muu-ten käyttöön mutta pääsiäinen ruvettiin laskemaan sananmu-kaisesti Nikaian päätöken sii Kuun todellisten liikkeiden mukaan niin tarkasti kuin ne tunnettiin ' POHJOLAN JAARAPAAT ! Kalenteriuudistuksessa käyt-täytyi oikeastaan omituisimmin Ruotsi ja siis myös Suomi sen OSana Vuonna 1700 Ruotsissa ci siirrytty gregoriaaniseen kalen-teriin mutta astuttiin vksi päivä juliaanisen laskun edelle jotta ero edelleen pysyisi kymmenenä päivänä! # Nyt Ruotsi alkoi viettää ihan omia piäviäisiään harva leivuo keskeltä ton ottaa pääuäistipu knjkille lehtemme lukijoille erittäin hyvää paastosta si ja pian todettiin ettei ajatus ehkä ollutkaan aivan viisas Lämpömittaristaan tunnettu täh-titictcil- ja Celsius sai Ruotsin siirtymään takaisin juliaaniseen kalenteriin 1739 mutta samalla ruvettiin pääsiäinen määräämään Kuun todellisten liikkeitten pe-rusteella jotta olisi päästy sa-maan muiden protestanttisten maiden kanssa Vuonna 1752 Englanti vihdoin katsoi parhaaksi siirtyä grego-riaaniseen ajanlaskuun ja Ruot-si seurasi ensimerkkiä viimeise-nä protestanttisena maana vuot-ta myöhemmin Pääsiäiskäytäntö jäi kuitenkin ennalleen siis to-dellisiin Kuun liikkeisiin perus-tuvaksi vieläpä senkin jälkeen kun muut protestanttiset maat' 1776 siitä luopuivat ja siirtyivät gregoriaaniseen pääsiäiseen Periaatteellinen ero ei 1700-lu-vu- n lopulla käytännössä tuntu-nut kriitillinen vuosi 1800 ai-heutti taas poikkeamia Ruotsi siirtyi 1844 lopullisesti grego-riaanisen käytäntöön mutta Suo-mi oli silloin jo Venäjän autono-minen osa Suomessa pidettiin vanhojen Ruotsin lakien kunnioittamista tuohon aikaan tärkeänä nehän muodostivat yhden Suomen eri-koisaseman kulmakivistä Niin-pä kalenterisäädöskin pidettiin muuttumattomana Ja kuinka ol-lakaan vuonna 1845 Suomi vietti maailmassa täysin omaa pää-siäistään 30 maaliskuuta kun roomalaiskatolisen ja muun pro-testanttisen kristikunnan pääsiäi-nen oli huhtikuun 23 ja juliaa-nista kalenteria käyttävien orto-doksien huhtikuun 15 Vuonna 1857 monien Suomen ja sen kansan kannalta paljon tärkeimpienkin uudistusten ai-koihin Suomen kalenteri muutet-tiin myös pääsiäisen osalta gre goriaaniseksi melkein 300 vuotta ajan laskun uudistuksen alkuun panon jälkeen KIRKLAND LAKE ONT Sitom Lv Lntlt scurak 22 fCing St Meillä on tulossa huhtik 7 pv klo 7 illalla kirkolla jumalanpal-velus Silloin saamme rovasti Yrjö Raivion ja rouva Raivion Copper Cliffistä Hän pitää juma-lanpalveluksen silloin 22 King St Tervetuloa kuulemaan! Sitten on huhtik 13 pv klo 11 am samassa paikassa sunnun-taina kirkon meno joka on HPEhtoollinen samalla kertaa Tämän toimittaa meidän entinen opettaja pastori Frans Korila Hän on lupautunut olemaan läs-nä silloin Nämä tulivat lähekkäin mutta ei voi auttaa Huhtik 7 pv illalla on kahvitarjoilu alasalissa se on maanantaipäivä Ompeluseuran emäntä kiittää kaikkia jotka ovat antaneet ko-tinsa seuran käyttöön pidetvissä tilaisuuksissa Kiitokset teille! Kaikille ulkopaikkakuntalaisille myös jotka eivät itse saapuneet No 25 1975 Tiistai maalisk SUDBURYN SAMPOLA Jo kauan aikaa on ollut yh-den ja toisen meidän vanhem-paan ikäluokkaan kuuluvan mielessä ja ajatuksissa että pitäisi perustaa jonkinlainen "kerho" keskuuteemme Nyt tyrkättiin allekirjoittanutta et-tä pancpas kutsu paperiin et-tä onko meitä näin ajattelevia paljonkin Jos on niin sitten vaan Näitä kerhoja ja clubeja on kyllä noussut kuin sieniä sateella vaan ei kai se yksi li-sää tilannetta pahenna Ker-ran viikossa kokoontuminen ilfapäivällä olisi ehkä mukava-kin ajanviete jos siis kaikki jotka ajattelevat että olisi mu-kava kuulua tällaiseen ker-hoon saapuisivat "Sampolaan tiistaina huhtik 8 pv kello 2 iltap Katsottaisiin olisiko meitä tarpeeksi tällaisen kerhon al-kajaksi Ajattelen että se pi-ristäisi meitä ja "kolotukset-- ' kin" unohtuisivat hetkeksi Kerhooi olisivat kaikki terve-tulleita Siis Sampolaan yllä-mainittuna päivänä Toimeksi saanut HAMILTON ONT Pitkäperjantaina maalisk 28 n klo 1 ilp on suomenk ehtool-lisjumalanpalvelus lait h Uit kir-kos- a 1907 King St E Mukana tilaisuudessa ovat allekirjoitta-nut sekä Agricola seurakunnan Kivalan kitarat vnnä muita Agri-cola seurakunnan jänniä Ter-vetuloa Hamiltonin ja sen alueen suomalaiset! LL SOUTH PORCUPINE ONT Saatem-scurakim- ta Pääsiäisen juhla-aik- a on jo ai-van ovella Tervetuloa hengelli-siin kokouksiin kiirastorstai ilta-na klo 7 sekä pääsiäissunnuntai-na klo 7 Seurakuntamme oli äskettäin PohjuivAmerikai suomalaisten helluntaiseurakuntien talvipäi-vien järicstänä Talvipäivät pi- dettiin Northern Collegen nyky-aikaisissa tiloissa maaliskuun 7-- 9 päivinä 250 300 juhlavierasta ko koontui kuulemaan kanadansuo-malaisi- a sansniulistaiia seka Suomesta (uhlapuhu jaksi pvy-d- et tv ä saarnaaja Matti Pyykkös-tä Kauimmaiset juhlavieraat oli-vat saapuneet USA:n puolelta ja Kanadan keskilänneltä Juhlien kohokohdista mainitta-koon lauantai-illa- n laulu- - ja soit-tojuhla jossa sleisomäärä ehkä oli runsaimrvllaan Sunnuntaina saatiin ulkolihetvsjuhlassa kuul-la eri kentillä toimineiden lähe-tyssaarnaajien puhuvan sekä siunattiin evankelista Aili Salo-kos- ki Montrealista Ishetvstvö-hö- n Keniaan ensimmäiselle lä-hetysmatk-alleen Juhlat päätl v-isat sunnuntai-illaks- i järiestet-tvvv-i kaksikieliseen päätösjuh-laan Saalcm-seuraxnna- n puolesta haluamm? kiiti juhlavieraita ta sananjulistajia jotka pilkistä-kin matkoista saapuivat tänne lahjat tulivat kuitenkin Lumi on silloin jo tällä perukalta hä-vinnyt toivotaan ainakin ja sai-raille terveyttä! — S puolesta OJ 25 p Tuesday Marc h 25 10YASTI 1EIN0 RAJANIEMI SUDBURYYN Sudburyn suomalaisen ev-lute-tilais- en Pyhän Matteuksen seu-rakunnan pappisasia siirtyi uu-teen vaiheeseen viime sunnun-taina pidetyn seurakuntakoko-uksen ansiosta Kirkkovaltuusto oli synodimme presidentti tri Otto Reblen kanssa neuvoteltu-aan päättänyt ehdottaa rovasti Reino Rajaniemeä Suomesta pyydettäväksi seurakunnan uu-deksi pastoriksi Värikkään kcs kustelun ja ajatustenvaihdon jälkeen seurakuntalaiset ilmai-sivat kantansa asiasta suljetus-sa vaalissa Ensimmäisen ää-nestyksen tulos muodostui seu-raavaksi: Annetuista 146 äänes-tä 112 oli valtuuston ehdotuksen kannalla 34 ollessa sitä vastaan Näin ollen seurakunta päätti pyytää rovasti Rajaniemiä ko virkaan Koska koko seurakunta haluaa olla uuden pastorin taka-na ja-- tukena kokousväki seiso-maan nousten teki toisessa ää-nestyksessä päätöksestä yksi-mielisen "Vaalitaistelu" on nyt päätty-nyt Kuten jo kokouksessa to-dettiin seurakuntalaisten vel-vollisuutena on nyt hylätä tap-pio- tai voittomieliala ja pikem-minkin rukoilla Jumalaa uuden pastorin puolesta Ja jos joku epäilee loukanneensa jotakuta muistakoon että kristitty ehtii ensimmäisenä ojentamaan so-vinnon käden ja pyytämään an-teeksi On helpompi olla kun on hyvät välit Pitkävihaisuus ei kuulu raamatun armolahjaluet-teloo- n Toivottavasti rovasti Rajanie-mi vastaa kutsuun myöntäväs-ti jotta seurakunta saisi halua-mansa uuden papin Hänen saa-pumiseensa saakka huhtikuun alusta lukien seurakunnan suo-menkielistä työtä tulee johta-maan seurakunnan varapresi-dentti rva Kyllikki Korhonen puh 522-512- 7 ja englanninkieli-sen työn johdossa on hra Matti Miclty puh 673-796- 6 Suomen-kielisenä vt pastorina toimii ro-vasti Yrjö Raivio puh 682-458- 8 kotiin ja 682-251- 1 kirkkoon Eng-lanninkielisenä vt pastorina toimii Rcv Gordon Sch midt ' puh 522-197- 9 kotiin ja 522-891- 8 kirkkoon — MJS Burton on vielä menossa naimisiin Lontoossa käväissyt näytteli-jä Richard Burton on kumon-nut huhut joiden mukaan hä-nellä olisi romanssi amerikka-laisen valokuvamallin Jean Bel-lin kanssa Burtonin mukaan hänen avio-liiltosuunnitelm- ansa Jugosla-vian prinsessan Elizabethin kanssa on edelleen voimassa "Ainakin toivon niin" hän sa-noi Burton 49 lensi Lontooseen Etelä-Ranskas- ta jossa hän on parhaillaan filminteossa 38- - tekivät myös sydä-mestämme kiitämme paikkakun-tamme suomalaisia jotka auttoi-vat juhlavieraiden majoittami-sessa Jumalalle on juhlakansan keskuudessa vaikut Vapaa San — Sivu 7 EDMONTONIN KUULUMISIA Miila oh tupaantuliaiset tääl-lä Seuruunne puheenjohtaja a kumppanit olivai ostaneet kodin Kävimme toivottamassa onnea uuteen kotiin Samalla oli mvo Heikki Sanon kihlajaiset hila meni kaksi kärpästä vhdellä i -- kulta Ilta kului nopeasti suinen ystäväjoukon mukana Tämav jälkeen oli meillä Pidettiin hiihtokilpailu myös tal-la kertaa Ktli oli raskas ja pal0'i sunnuntaihiihtäjiä ladulla Tämä vaikutti neliön Miesten saria 5 km: 1) Malli Iin 29 m 25 sek 3) Heikki Saru Moisio 23 min: 2) Jaakko Thur-3- 8 m 7 sek Naiset 5 km: 1) Sv lvi Kankku-nen ii m sek 2) Susan Kank-kunen 39 m 25 sek 3) Annei Thurlin 40 m 10 sek Tytöt 5 km ei aikoja: 1) Kankkunen 2) Anita Lins-drö- m Pojat ci mitattua matkaa 1) An-dy Kankkunen 5 m 15 sek Koi Haikarainen 9 m 8 sek Nappulat ci mitattu matka: I) Paul Thurlin 3 m 45 sek 2) Erik Thurlin 6 in 25 sek 3) Har-ry Kanerva 7 5 sek Seuraava tilaiuus oli yleisko-kous ja samalla Kulevala-ilt- a Suunniteltiin seuran toimintaa kuluvalle vuodelle Päätettiin pilaa seuraavat tilaisuudet Tanssit 8-- 3 Suurlähettiläs Niilo Pusan saavuttua 12-- 3 illanvietto Kalastuskilpailut 233 Vappu-tanss- it äitienpäivät Syyskuussa avajaistanssit Lokakuussa mvv-jais- et Ilsenaisvvsjuhla ia joulu-luhl- at lapsille sekä aikuisille Tä-män jälkeen kävimme 1-3- -75 on- nittelemassa 50 vuotiasta Martti Haikaraisia Siellä olimme suu- rella joukolla Ja toivotimme loi-set 50 Iisaa vielä Aika kului täal !ä aivan huomaamatta aamutun-neille asti Mutta 4-3--75 oli taas mentävä toivottomaan onnea 50 vuotiaalle- - Talla kertaa oli vuo-rossa Sirkka Ristola Täällä olim-me taas suurella joukolla toivot-tamassa ikaa Iisaa Tämän jäl- keen oli tilaisuus Scandinavian Centerillä 8-- 3 Tämä oli tanssit jotka Suomi seura järjesti 12-- 3 Scandinavian Centerillä Tänne saapui suurlähettiläs Niilo Pusa 123 Klo 730 alkoi illanvietto saapui en voi sanoa aivan tark-ka lukua mutta noin 40-5- 0 hen- kilöä Ilta kului rattoisasti hänen seurassaan Saimme kuulla tuo-reimpia Suomen uutisia Oli monista asioista Kes-kustelua oli myös konsulin saannista Edmontoniin Saamme tehdä täältä Niilo Pusalle Voin vain sanoa par- haat kiitokseni hänelle Kaikesta jota hän yrittää tehdä ia on tch-n- vt suomalaisten täällä Tuntui kun olisin tavannut van- han tutun Oli yhteisiä tuttuja Suomessa Sillä olimme samasta pitäjästä alunperin Tässä Niilo Pusalle pari lausetta henkilökoh-ttaeirsveesitsiiä" LNävhte"thitä'nRhaualdiulanä'kIitiiUöläläe niistä Ja lähettää terveisiä sinne Ottauaan Se nyt siitä asiasta Seuraava on tuo kalastuskilpailu 23-3-- 75 nähdään yrite- tään narrata kaloja Jos ne eivät narraa Siis jäällä tavataan Ilyvau talven jatkoa kaikille tämän lehden — VRR St Catharines Suomenkielinen pääsiäisjuma-lanpalvelus Trinity Lutheran kirkolla Virgilissä 30 3 klo IJö iltapäivällä Kaikki tervetullei-ta Past M Kaija vuotias prinsessa Elizabeth jo-ka elää erossa englantilaisesta aviomiehestään oli Ranskasta Lontooseen viikkoa aiemmin Tietojen mukaan Burtonilla ja Elisabethilla oli ollut riitaa juuri samaisen mus-taihoisen valokuvamallin takia Burton sanoi Lontoon Hcath-rovv-n lentokentällä oleville leh-timiehille että huhut hänen ja Jean Bellin romanssista ovat naurettavia: "Hän on vanha ys-täväni eikä tässä ole mistään romanssista kysymys" tanut uhrimieli jonka ansiosta taloudellis' vlvoittect tulivat tävsin täytetyiksi Toivomme että Jumala saisi sydämissä siunata ja enentää kai-ken sen hvv an jonka junhila tnukana ollert saivat Kaikille lukijoille toivotamme siunattua pääsiäistä —TAI Leikkaa irti VIIKON SANA Tuhatvuosikauden lopputapahtumat Tarkan Raamatuntutkimisen kautta seuraavat tapahtumat tulevat ilmi tuhannen vuoden lopussa: 1 — Uusi Jerusalem "Karitsan" ia pelastettujen kanssa las-keutuu alas taivaasta Ilm 21:2 Sak 14: 1—5 2 — Jumalattomat herätetään kuolleista ja näin saatana va-pautuu villitsemään kansoja Ihnlt 20:78 5 Jeh 5:28 —29 3 — Viimeinen tuomio folioin jumalattomat kuin filmissä näkevät elämänsä alusta loppuun Ilmk 20:11—15 4 — Toinen Tuli joka tuhoaa jumalattomat puhdis-taa myös koko maan Ilmk 20:91013—15 5 — Jumala luo uuden Taivaan ja maan Ilmk 21:12 2 Piet 3:11 — 14 Jes 65:17—25 66:22—24 "Mitä silmä ei ole nähnvt eikä korva kuullut mikä ci ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille jotka häntä rakastavat" 1 Kor 2:9 Jeesus on mennyt valmistamaan meille ihanan tu-levaisuuden jos vain haluamme kokosydämisesti antautua Hänen pelastavan armonsa varaan Herran tahto on "että kaikki tulevat parannukseen" 2 Piet 3:9 eikä kukaan hukkuisi tulijan essä mikä panee lopun kaikelle synnille Seuraavalla kerralla tutkimme kuinka kauan helvetti palaa? Pastori O Orpana Box 2144 Sudbury Ont P3A 4R8 pohjoiseen ja tulonaan luhlamme juhlaksi Tässä vhtevdessä Kiitosaiheena laskiaishiihdoi tuloksiin 45 Mar-lee- i kes-kustelua ehdotuksia luvaksi Siellä ja meitä lukijoille palannut kuolema |
Tags
Comments
Post a Comment for 0195