Vapaa Sana, June 10, 1941

              linr
1 " vt-- 35=322 t§
-V- l-fifcJ (i£
♦
ll1 TIISTAINA KESÄKUUN 16 P --~ TUESOAY JUNC 10 u sivut
Mitä
ailman suurin
saari
rikkauksia kätkeytyy Grönlannin
maaperään
vt i saari Jorfa
' suuri kuin
II""31 !
J
Vnlna tul
LSjI" U " kohteeksi
tunnettua
'VrtsE' JttasenjL- -
5 nipy ' n maailmn istamisecti
t tärkeä lysymyksek- -
jTMP 5'ji °%rtl """
f
--- _ nt el missien
4 m ittaa Saksalle
""'"ts i - -- aköiesti tu- -
j Aaenkan ir itereelle
riitUia e) Grönlannin
Jf ™lä päätetty mutta
äiti on e Ju — "" '" incH tulevat aie- -
Ltffttt sen estämään ™ima- -
iiicih kannalta
S JW""-'- — -
Uci voi olla tuuri menmys
♦inKMliicssa suhteessa
Eyi-jSe-t mineraali rikkaudet
mt tutkimatta baareiia voi
l-n-kkiita
min laalivarastnja
La sieltä on niitä Jo löy--
U-- i on tunnettu suuri
Isto!" Jossa or v:sta lö54
toettu vuodessa 25 000
lossa on huomattavan
Ujti aluminiumia Kuparia
£Zi nomn paikoin v:een 1114
nfiitin louhiminen päättyi
i u-skila- sen pankkivararikon li Ja Päälle päätteeksi
i n M tonnia hiiltä Dis- -
t saarella länsi rannikolla
reolofisten tutkimus- -
Lajara toimi: tohtori Laugeq
I Hu kivi Jokin aika sitten yh-[isettt- am
kuolleen Grönlannin
Johtajan Daucarel-Jenss- e-jrjsa
ulkomailla neuvotteluja
iÄTt töiden jatkamitta
jhteydsä lunee syytä mai
tta toht Koch mainittiin
:'piil!ikkö Knut 01dendovin
:eta arktistm alueiden tut- -
sitnl Einar Mikkelsenln o- -
jtteri nslmmäisistä ehdok- -
epävirallisella
Kuulit Valituksi tuli Knut
Ikjneri jäin maa
set3mäsosaa Grönlannin
toasta pinta-alast- a ei pel- -
vii Vähän yli kymmenen
fcs-J- i levyisellä rantakaista lla vain n 18000 eskimoa
Jkumiära on kaksinkertali--
I M!a 1S50 lähtien Näiden 11- -I il saarella Jonkin verran
Mj Jotka työskentelevät aa Ja harj' tavat maanvU- -
Maanviljelystä Grönlannls- -
fnnnajtelc-- e Vu-maan-kin
mjiU!
rWUa todellakin siitä hucll- -
ttenlt Jyvä kypsy siellä Ja
-- t rit ain A jotka nävttfivät
r-i-a relll
Mc af varnian hyvin enlai F'-- S'l('n :un islantilainen
[ £adi eli Punainen 9C0-luv- un [i asaunäise-- ä europalaisena
--ajui saiirn länsirannikolla
vU sukulaistensa la vstävlcn- -
--"" -- irtokunnan Joka oli
tuii tuosisata Ja Josta kä- -
- Kauaa cikea käsi Iif
fa vihin mjöhemmin löysi nra Columhnta mii f Joi-maala-iset
harjolttikt
1 rjanhoitoa la Mivttt suu
W Osaksi rraMnlla m rK Ifil—tl ri'Mj4 imii iaruvmuii
yleensä n!ln ithsuamtvi
'JJia n i Estrtbygdistä Jo--
-- - uroruannJn l&nsirannlkol
Wetty 19( uion 11 kirkur
'URa raunit i n !
r~rltiaStiujaitrsoevian- 20- 00 :Wksl ivPo„h--
-- kkaitj suunuilleen p'uo
ciaa-jj- Ui
buualla rrrii„M„
r-- w UBeJa Ja navettoja J1U ajalta kuin Ullli
ea wpiii 4 rtaaemrnin perehtyi
rjLh&itokAfitaan
eltaas nvv-- u i teuAiuu rnetoodels-- £a vain tliu
noin muinaisina al- -
ytka
TRrnenn UudenalkalsU
l cTt o at oraiiaiiaisaa WHi ftUttlli tilana eivät yh--
Grönlannin
murto-oo- a
'a niin paljon !1J
]miä kuin keskikokoinen talo U0-J- -
lu-ull- a Tämä panee p-ikostik- in o-taksu- maan että ilmastosuhteet oV
vat siihen aikaan paljon suotuisam-mat
kuin nykyisin Siellä on tom
vielä tänäkin r&ivknä ihania ktsa-pilvi- ä ja pieniä viheriöitä läiKkid
ruoholneen mutta ne ovat hvi
pieniä ja kallionkielekkeiden lomas
sa kasvaa vain vaivaiskoivuja a ra- -
jiija puolukanvaria ja peuranjäkä- -
:ää Lämpimimpän'ikin kesinä l„s-ke- e
yotemperatuuri melkein noll--pisteese- en
asti Kaikki yntyksot -- soittavat stUi nykyisin on mahdnton
hankkia rehua edes lähimainka-- i
niin suurelle karjamäärälle kuin Erik
Handin aikaan
Muinaiset asukkaat
Kertomus tästä pienestä pohjois-maisesta
siirtokunnasta arktisilla Ftu
duilla on ylpeä tragedia Kuvaamat-tomalla
roheudella Ja tarmoMu
hankkivat he toimeentulonsa näillä
karuilla seuduilla Tämän lisfikfi
riitti heiltä vielä aikaa lännessä" si-Jaitse-van
suuren tuntemattoman
maan löytämiseen Josta m m vo-itiin
noutaa ne tarvepuut Jotka mel-kein
kokonaan puuttuivat Grönlan-nista
Ja Joita tarvittiin heidän raken-nuksiinsa
vaikka ne tehtiinkin suu-rimmaksi
osaksi kivestä Ja turpeesta
Viimeisimmät kaivaukset ovat o-soitta- neet että siirtokunta koetti vii-meiseen
asti säilyttää korkean elin-tasonsa
Ja että se oli yhtämittaises-ti
yhteydessä muun Europan kapsaa
myöskin siitä lähtien kun kaikki
tiedot säännöllisestä laivaliikenteestä
saarelle ovat loppuneet Viimeinen
norjalainen alus Joka tiettävästi kävi
saarella palasi eleitä v- - 1410 Siitä
lähtien on kaikki hämärän peitosi
Eivät edes muuten niin seikkaperäi-set
islantilaiset aikakirjat joihin sii-hen
asti oli niin tarkasti merkitty
kaikki mitä tapahtui Grönlannissa
mainitse sanaakaan läntisistä helno-veljist- ä
Kuinka kävi Erik Raudin
ylpeän siirtokunnan? Asiaa on sel-itetty
eri tavoin ja kysymystä on tus-kin
lopullisesti ratkaistu vielä tänä-kään
päivänä vilmo ajan tutkimus-te- n
loistavista tuloksista huolimatta t Fredrik II 3ikol v 156S lähettää ret-kikunnan
etsimään Grönlantia mut-ta
hanke ajautui karille Erik XIV
vastaan käydyn sodan Johdosta
1600-luvu- n alkupuolella löysi saaren
kaksi Kristian IV:n lähettämää rct-klkunt- aa
mutta ne eivät päässeet
pohjoiseen siirtokuntaan Jota etsit-tiin
väärin itärannikolta mikä oli
silloin kuten nytkin Grönlannin luok
sepääsemättömimpiä osia
Sitten tulemme merkkivuoteen
1721 Jolloin Grönlannin suuri lähe-tyssaarnaaja
lähti sinne tarkoituk-sella
etsiä käsiinsä Erik Raudin Jä-lkeläiset
Ja palauttaa heidät kristin-uskon
helmaan jonka heidän uskot-tiin
kadottaneen pitkon pakollisen
eristäytymisen aikana Hänen suu-reksi
pettymyksekseen muodostui se
ettei hänen onnistunut koskaan rfiäs-l- ä
itärannikolle missä hän samoin
kuin kaikki muutkin uskoivat Kstri-bypd- in
täytyneen sijalta Ja koko
ajan oli hhn kuitenkin Juuri sillä
paikalla Jossa tämä todelliuudessi
oli ollut
Kadonnut Kansa
Bersrenyhtiö lähetti sinne turhain
aluksen Se risteili kolme kuukautta
itärannikon edustalla löytämättä
mahdollisuutta tunkeutua Jään lo
mitse Kapteeni opiskeli tänä aikana
mulnalsnorlalaista parloönä Joka cli
laadittu sitä varten että hän vosi
nuhuvi Eftk Raudin Jälkeläisten
kanssa Retkikunta toisen Jälkeen
varustettiin matkaan mutta kai
klen niiden oli palattava takaisin tyn-jl- n
toimin Ja vielä niin myöhään
kuin v 1821 lausui tunnettu tanska-lainen
historioitsija H F Estrap
ettl hän oli vakuuttunut siitä ttta
pohjoismaalaisten Jälkeläisiä eli vie--
U itärannikolla
Mutta minkälainen oli sitten n
dn pohjoismaalaisten kohtalo Yh- -
dessl tapauksessa tiedämme sen
TarmaiU nimittäin kauimpana po"'
Joisesa sijaitsevin Vestnbygdin a- -
ukkaisiin nähden Ne hivisivai K-okonaan
pohjoisesta pa'n tulleiden es-kimoiden
eli senalkuista kieltä käyt-UAksem- m
ikrUlngeln hyökätessä
niiden klmrpuin Jo vuoden 13'0
vaiheille Joutuivat pohjoumaaias-- i
kosketukseen niiden kanssa SilHn
olyttll sattuneen vähäisiä yhteenot- -
mi
te si fH '-
-: l 'HivÄV ]
li S iIsS L ~1 ViSaB Sasaal l7 sasal a
SaaaKaaaaaaaVSaaaaB VaM
H fm BBBalBaVr
Jimi kuva on siltä historiallisesta tilaisuudesta jossa presidentti Roosevelt piti äskettäin koko
maailmaa kiinnostavan puheensa Vaikka tat1kin puhetta mainostettiin
niin oli tilaisuudessa huomattava joukko Keski- - ja Etelä-Amerika- n tasavaltain ja Canadan edjstajia
toja- - Huhuja niistä kulkeutui Eetri- -
bygdiln ja myö3kin Norjaan Jonka
kuningas Magnus Smek lähetti v
1355 saarelle aluksen karkoittamaan
esklmcita El tiedetä tuliko alus
koskaan perille mutta samaan ai-kaan
lähetettiin eräs retkikunta poh
joiseen päin Estrtbygdistä
'Kun saavuimme perille" kirjoit
taa eräs mukana ollut pappismles
'emme löytäneet sieltä ainoatakaan
ihmistä ei kristittyä eikä rakanaa
vaan ainoastaan villiintyneitä karja- -
elälmiä ja lampaita- - Otimme niitä
kiinni niin monta kuin laivaan nah
tul ja purjehdimme senjälkeen takai-sin
kotiin "
Mutta oli hyvin
vähän eskimoille soveliaita pyynti
paikkoja Sentähden jatkoivat he
painostusta etelään päin sitäkin mv- -
remmalla syyllä kun he odottivat
haavansa runsaasti rautakaluja y m
ym saalista 1400-luvu- n ahnsa oli
eskimoiden hallussa koko
Ja sinne saapui yhtämit
taa uusia Joukkoja Alaskan seuduil-ta
oli koko ajan
t luotettava vain omiin voimiinpa
Norjasta ja Islannista ei kuulunut
mitään- - He eivät saaneet sieltä elin
tarpeita eivätkä edes välttämät ntft
rautaa Jota he voivat vain hyvin
vähässä määrin saada saaren räme- -
malmista Miten toisenlaiseksi olisi
kaan siirtokunnan kohtalo muodos-tunut
käsin jos sitä el olisi heiken
tänyt sopivan ravinnnn puute Ja jos
sillä olisi ollut uu-denaikaisia
aseita: Jousia ja noulla
pyssyistä joita jo
nyt oli altttu käyttää! Silloin ci
Krik Raudin Jälkeläisten olisi var
maankaan tarvinnut väistyä skräliu-gei- n
tieltä
Viimeisimmät tutkimukset ovat
osoittaneet tttä väestössä Ilmeni 1400
luvulla rehlii merk
kejä mikä Johtui osaksi ravinnon
puutteesta osaksi luultavasti pakol-lisesta
Mutia
nämä tutkimukset ovat myöskin to-distaneet
että oli-vat
viimeiseen asti Jonkinlaisessa
kosketuksessa ulkomaailman kanssa
ja seurasivat tarkoin sen ajan muo
teja Niinpä sieltä on löydetty ai
noat koko maailmassa säilyneet töt- -
teröhatut nämä päähineet Joita
käyttivät Dante Ja Petrarca Ja Val
demar Atterdag Ja vielä myöh-n- i-minkin
sai Grönlannin väestö he-tätte- ltä
Europasta Sen osoittavat ns
noiden kor
keiden päähineiden löydöt Jotka
tunnetaan hollantilaisesta taiteetta
140'i-luvu- n lopulta Vielä niinkin
myöhään on siis Crönlannissa täyy-ny- t
käydä Jonkin ulkomaisen aluk-sen
siltä huolimatta että kalkki
norjalaiset tiedot siitä puuttuvat
Europalaiset tavat
Huomiota ansaitsee ettl karuissa
oloissa elävä Grönlannin vleatö
käytti näitä Jotka
Euronassa kuuluivat varakkaalle
keskiluokalle Kenties huomauttaa
eräs tutkija tämä Johtui silti etu
heillä oli vieraan kauppalaivan iia-pues- sa
mahdollisuus Uhdl edullisia
vaihtokauppoja seki valaannampaI- -
Ja ettl turkiksilla Tiedimmt Joka
tapauksessa ettl timl vartiopaikka
Pohjolassa pyrki vii-meiseen
M rikkaita
europalaisia
Mitä Tferalta aluksia saattaa saa- -
tflla olla käynyt 1400-luvull- a? Ne
voivat olla olleet hacsalaltia tai Bris
lolin trtlantilaisia Jotka tlhln ai- -
m
Kuva hutoriallisetta tilaisuudesta
~Sisfesv3sasHflB9S9 rnSv
Iisisbisish Kssslsii!siiBsW4vf
aaaaJaaaMiaL liliiinr3aBaBis3r%HCjaaaM
"uuninliesl-rupattelun- a'
Vcstribypdissä
Pohjois-Grönan- tl
Pohjoismaalaisten
käytettävänään
puhumattakaan
rappeutumisen
naimattomuudesta
pohjoismaalaiset
burgundllaishilkkojen
vaaekappalelU
perimmUsi
jlljittelemlln
Sudburyn Laulujuhliin
tulevien huomioon!
Antakaa tieto kuinka monta tien-- 1
kuoa paikKahunnananiiP juniiuniiie
saapuu ja me valaamme 1 iille va-paat
asunnot
Ei ole väliä saavutteko ohjelman
kuorlttajana tai vaan ylioksl me
sittenkin varaamme ieille asunnon
sillä me toivomme että olette meidän
vieraitamme
Toivoisimme vaan että ilmoitukset
tulisivat mahdollisimman ajoissa että
voisimme valata huoneita tarpeellisen
määrän Ilmoitukset voi lähettiä o-sotte- ella
A Heiskanen f Durham St
N Sudbury Ont
Juuri kuin ylläoleva olt narutettu
saapui Sudburyn Lajlujuhla-viir- l si-sälle
Viiri on erittäin sopiva niulstn-slmek- sl
Ikävä vain että emme us-kaltaneet
sitä tilata kuin 1'H kappa-letta
Että Juhlille saapuvat saisivat
tllalsuudn ostaa tuon kauniin ja
aistikkaan viirin lähetämme sitä )o
tällä viikolla Tlmminsiln Soolion Ja
Torontoon Viiri on mukava pistää
auton nokkaan tai takalasiin joten
siltä näkee minne auto on matkalla
Viiristä tuleva voitto mene! tieten-kin
Suomen hyväksi
— Toimikunta
kaan omituisen
yrittivät päästä Islantiin Mutta
myöskin portugalilaisia Ja baskeja
liikkui näillä hdusvesillä Ai-noa
mikä osoittaa että vieraiden
alusten on täytynyt käydä Grönlan
nissa ovat vaatelöydöt#
1'erslan
loismaaiaise vuoksi vai sortuneet muinoinLnhflckBan
hyökkäyksiin
alkuasukkalhin vaikka
ma oiaKiuma omn
kottavalta Mutta sitävastoin
on kenties kuvaus miehestä
näyttää olleen viimeinen pohjoismaa
lainen Grönlannissa
Islantilainen Jrn Grönländer
jehti mukana hambur?llalsella lai
Jonka vuoden
valheilla useita Grönlannin
rannikolle kertoo miten hän
eräällä tällaisella matkalla joutui
vuonoon näkyi rakennuksen
jälkiä Itso mantereella ctta
saarilla nousi milhln pienelle
asumattomalle saarelle Josta han
löysi Joukon rakennuksia
muistuttivat Islantilaisia
Siellä löysimme" kertoo T-- n
miehen vatsalleen maahan
tuupertuneena Päässään htnel!
hyvinommtltu päähine Ja hänen
vaatteensa olivat sarkaa hylkeen-nahkaa
Hänen vierestään löydettiin
hyvin veitsi Otimme sen
mukaamme muistoksi
-- Se ole mahdotonta" kirjoittaa
Norlund kuvauksesta
'Vainaja lienee sarkapuvusta päätel- -
kulutettu
skardi-navine- n
rll-klnkiai- kan
siihen
iäti ihmiset
pitivät maailman
Sanoo Stalinin antaanttincui
Lontoo — Amerlkalalsen sanoma-lehtimiehen
Scottin Jonka Mos-kova
on nyt knrkottettavaksl
kirjoitti akettaln Nevm
lehdessä -- Stalin on
päättänyt VenäJAa
uhkaa hyökkäys voittamattoman Sak-san
armeijan taholta" on kir-joittanut
mainitussa lelnlosssi kaik-kiaan
neljä artikkelia Mulcssä
sanotaan
mielessä Venäjä on soiassa" Ja e-lää- ssä
totessa sanotaan
että "Venäjän teollisuustuotanto on
kaukana mlta on odotettu"
PERSIAN
LAHTI
Aia'ilan niemimaan ktvisttn san-tilkkoj- en
ja Iranin vuorien välillä
meri ulottaa leviän mut-kaisen
käslvarnn 52i) mailla syvälle
lounals-Aaslaa- n Vaikka vesistön ni-menä
kartalla on 1'erslan mil-joonat
mikroskooppiset elävät Jotka
asustavat sen syvyyksissä (antaen
' kaikista kielloKa " alkaa alelle fosfori
purje
Jotka
maisen varln) ja varjaa sen päivän
aikana niin svvalllsestl että arabia-laiset
tuntevat sen "Vihreän meren"
nimellä Se kaldelalsen si
vistyksen oletettu Slm-badl- n
purjehduspaikka Ja Eut- -
t„i i eutia ovainu "" I rateg virtain laskupaikka Ja lii ' kenteen Jiaatekohta
navmncti suvun iu- -
i oli suuri kauppatie i„ neutum sen e- - sitten _„ kimoldcn l assimiloi
tuneet koi- -
___ „
s luuiuunn us
meillä"
jo'a
pur
valla tuuli ajoi Ib''
kertoja
Hän
Jossa
sekä
Hän
#
'kuolletn
oli
Ja
kulunut
"
l
Paul tistl
oli
John
ääriin
Chionlie että
Scott
vlela siltä
In-tian
mutta
lahti
kerran oli
kehto sellarl
ilpns
niiden
varmaan lahti
tlcla vuolla
Sijurpt
' laivai nil n nuiKiiui uiiiiujui -
Iloisen salmea läpi läheten suussa
Amerikalalset Ja europalaiset harvoin
vierailivat siellä harvoin edes luki-vat
lahdesta Ja sen rannoilla olevista
maista Vain arabialaisten alusten
kolmikulmalset purjeet sen
pinnalla hellän kalastaessaan siellä
tai etsiessään päärlyostereita
Tanäpälvänä 1'erslan lahden alue
on hyvin tunnettu miehille jotka te-kevät
öljyllä Ja niiden mai-den
hallituksille jotka yrittävät saa-da
öljylähteitä haltuunsa V 1932
öljyä Ilahraln saarelta Ara-bian
puoleiselta lahden lannalta
suostumuksella kaksi ame-rlkalals- ta
öljyyhtlotä sai pitkäaikai-sen
vuokraoikeuden Uanrain saaren
öljymalhln Alvan kuin taikavoimalla
nousi öljy kalvojen porausvallneita
asunnolta Ja nykyaikainen
öljynpuhdlstuslaltos erämaahan Täl-lä
kertaa saarella tuotetaan öljyä
tynnyriä päivässä los Ja alas
lahden vihreätä pintaa kulkee
matalla tankkilaivoja Jotka
kuljettavat Bahrainin lähellä olevan
englantilaisen Kueltla Ja myöskin
Ien ollut pohjoismaalainen sukurca iranin Ja Iraqln öljyaluelden tuottei-viimeine- n
jolla el ollut ketAin Joka U- - persian lahden alueista on tullut
olisi voirut haudata hänet Kulunut I maailman tärkeimpiä öljylähteitä rtvltil lota hln fill rntknvt lä-- 1 --____—
dessln maahan tupertumisensa asti' Vanhempi sukupolvi oli aivan tols- -
I i i-i- _l taa symoooiisen merniijfi'!- - oO'"IIIn ia ia!i rTuI-iu- _h tnvl—Inl nti Vnnt
kun s- - loppuun katosi
Grönlannista Joksikin ajaksi
rautakausikultuurl Joka
oli tunkeutunut
rraaMan Jota keskiajan llrer1"
m
Venäjältä
autnanttin koska
arllk-kdlss- a
i-H- A "todflllspssa
artikkelissa
huolimatta
to
näkyivät
rikkauksia
löydettiin
Englannin
työläisten
30000
lakkaa-matta
lessaan yhdekslnkymmenenvneien
vuoden vanha eikä hän koko eli-mln- sl
aikana käyttänyt laaJa
—No kylUi vlell nytkin on paljon
ihmisiä Jotka lna Juovat suoraan
pullosta
Port Artbii Ont
Seleslus Isonjoen karhen
toiminnasta
Kerhomme on ollut toiminnassa
noin kaksi Ja tuoli kuukautta ja nyt
clemnu päättäneet ottaa vähän kesä-lomaa
siksi haluamme Ilmoittaa mitä
olemme saaneet aikaan: Ensiksi mai-nitsemme
ketkä henkilöt ottivat pi-tääkseen
kok(xi tumtsvuorot ja kus-tansit
at kahv laiset sekä paljonko oli
tuloja pytäkolchdista
Maallsk 12 p Mrs C UhJet 130
Maalisk 19 p Mrs J 1'arto 190
Maallsk 2C p Mrs 11 Ilantala 2S0
Huhtlk 2 p Mr K Anttila 23
lluhtlk 9i Mrs S luoma 310
Huhtlk 16 p Mrs O Kanta 260
lluhtlk 23 p Mrs A Mvllynleml 260
Huhtlk 30 p Mrs K Sippola 220
Toukok 7 p Mrs K Makl 250
Toukok H p Mrs K Ilelto 300
Toukok li p Mrs K 1'rous 750
Toukok 21 p Mrs F Mäki ' 295
Mrs SjII1 Arvellln maksoi ra-hassa
kokoLsvuoi-ons- a 250
hteensa 725
Tälli rahalla ostimme tiaiellikan-gast- a
sekä liluakangasta yhteensä
ISO jaanlla Jonka hinta olisi ollut
I3S97 mutta kun niitimme minne
nämä kankaat menevät niin Kalmmei
10 irosentln alennuksella Joten tar-vitsi
maksaa vain }35 0! Ixipulla ra-halla
osiuime ompelulankaa Tainan
lisäksi ovat kerhomme Jäsenet val-mistaneet
lasten vaatteita seuraavnt
summat: 27 rarla sukkia 12 paria
vlllakäslmltä 8 kpl tyttöjen lenin-kejä
9 kpl villat aitoja 8 lakkia 1
aamutakki 2 kiillottua pojan pukua
1 alusvaatt kerta 3 pyyheliinaa 1
pöytäliina 3 paitaa 4 paria kenkiä
4 keiäa villalankaa ja 10 Jaardia Ha-lleilla
Kalkki narnä yllämainitut lavarnt
olemme luovuttaneet tämän piirin
Suomen Apuyhdlslyksen vaatteiden-keiäyskomlteall- e
Suomeen lähettä-mistä
varten eli oikeammin Suomen
Huollon kautta TyolalsMtlen Ja last-en
kotiin llelsllnklln Olemmo Iloisia
siltä että nainkin pienellä toiminnalla
onnstumme saamaan lamakin verran
kokoon Hartain toivomuksemme olisi
että ne menisivät petille lämmittä-mään
Suomen pleiila orpolapsia
Tulkoon tässä lopuksi mainittua
että krskikauputullta kävi kaksi hy-vä- s)
lammista emantaa tukemassa tä-män
meidän kerhomme toimintaa ni-mittäin
Mrs Tnyrä Ja Mrs Mäkelä
otimme heidän apunsa kiitollisuudella
vastaan Kerhon puolesta — Salina
Uhdet
"Turski" aviomies
Vasta muutamia viikkoja avoliitos-sa
ollut nuoilmles menetti malttinsa
kun hänen rakas (?) vaimonsa oli
tullut sanoneeksi yhtä Ja toista sel-laista
Joka el tulesta miellyttänyt
Mies lausui: "Alina leen tästä elä-mästä
lopun heti En voi sinun hauk-kumistasi
kestää naa pitemmälle
Poistun sinun elämästäsi ainiaaksi
Kenties] lakeneti villiin luontoon jos-sa
voin unohtaa sinut Ja sinun Ilkeät
puhesl Tai menen myrskyiselle ine-hel- le
jossa kuulen vain villien aal-tojen
pauhinaa"
Xain sanoen tules lähestyi ovea Ja
jopa avaslkln sen mennakse-e- n ulos
Hetken katseltuaan ovesta ulos kään-tyi
hän vaimonsa pusleen ja lausui:
"Oli onni sinulle e-t-ta
nyt sataa
niin etten voikaan lähtea''
AMPUMINEN YHA MUODISSA
VENaJaLLa
Moskova — Yhdeksän henkeä tuo-mittiin
kuolemaan Ja 30 vankilaan
Ukrainan korkeimmassa oikeudessa
Kievissä syytettynä viljan Jauhojen
Ja karjanrehun varastamisesta
AMPUMAJÄRKYTYKSIA MENES-TYKSELLISESTI
HOIDETTU
SUOMESSA
Helsinki - Ampumajarkytyksla
potevia sotilaita on menestykselli-sesti
hoidettu Suomessa lääkintä-upseeri- t
Huomen sairaaloissa sanovat
että hoito on täydellisesti onnistunut
useimmissa tapauksissa
—Erä norjalainen "Jp-ee- rl Ja eräs
nuori lentäjä saapuhat keskiviikko-na
Bostoniin Ja sanoivat he olevan-sa
matkalla VashlngUnlln 'Urkeldtn
tietojen kanssa " He eivät ilmoitta-neet
nimiään elkl salaisuuttaan Il
sanoivat matkustane-ens- i Amerlkaan
RuoUln Suomen Venäjän Ja Kauko-Idä- n
kautta Molemmat sinolvrt
liittyvlnsl myöhemmin Britannian
llmailuvoimlin
— Muista että tämi päivä on aino-astaan
kerran Joka el tule koskaan
enää Kuvittelemme että se tulee
huomenna Jälleen mutta se on toinen
päivä Joka myfkln tule ainoastaan
kerran — Schopenhauer
"
i t
f K
I
ri'
f- -
vii
H J fc -- f
1