Vapaa Sana, April 11, 1936

              : '
7i1
p'
i '
i
li
il
h
1 n
f'' '
i )' l
li
1
i I
! f
f
1
h
m
' fm
kertomus
Kirjoitti Werner Iluuauncn
Joukossa oli myöskin ruhtinatar
Potemkin Hyvä onneni sai hänen
kiinnittämään huomionsa minuun
Kun Semcnoff aikoi kymmenennen
kerran minuun tähdätä tarttui ruh-tinatar
hänen käteensä Pyysi ja sai
tämän ampumataulun lahjaksi luo
vuttaen parin komeita arabialaisia
hevosia vastalahjaksi
"Ruhtinatar Potemkin kulcttl mi-nut
omistamaansa kaupunkiin Etelä-Venäjäll- ä'
Sain melkein täyden va-pauteni
Olin tottunut kasakkaln ta-poihin
ja olin melkein raakalainen
En osannut puhua kunnollista kieltä
sillä vajava olin Venäjän kielestä ja
kasakkaln kieltäkään en ollut oppinut
puhumaan Täällä sain opetusta ve-näjän
ja ranskan kielissä sain myös
kirjoitus- - ja lukutaidon Paäin ruh-tinattaren
uskotuksi palvelijaksi ja
kun ruhtinatar Joutui maanpakoon
ruhtinaan epäsuosioon joutumisen
tähden otin vapauteni Ja antauduin
hallituksen palvelukseen Täsä me-nestyln- kln
niin että olin
Jo vaikutusvaltainen
mies Ja siirrettiin Itämeren maakun-tiin
hoitamaan hallituksen virkoja
"Olin Pulkovan kaupungin päällik-könä
ja siellä tapasin kotimaani mlc-h'- ä
Nämä olivat sotavankeja ja mi-nä
olin heistä vastuussa Rauhallista
väkeä olivat mutta heillä oli alitui-nen
koti-Ikäv- ä Koetin tehdä heidän
olonsa niin siedettäväksi kuin mah-dollista
Seurustelin heidän luunaan '
Ja opin uudelleen tämän kotoisen kie-len
Heistäpä tarttui minuunkin koti-Ikäv- ä
Tahdoin vielä kerran nähdä ko-tini
seudut nähdä Härmälän rauniot
ja kuulla Kokemäenjoen koskien kuo-hujen
kohinan Tehtiin rauha Sota-vangit
laskettiin kotiseuduilleen me-nemään
Vanklraukat! Heillä cl ollut
jalkineita el vaatteita eikä rahaa
Koti on kuitenkin kulttinen koti
Sinne pitää yrittää vaikka alasti
vaikka liman Jalkineita Lainasin
heille mitä vaan itseltäni Irti sain
Mille lainasin pukuni mille jalkinee-ni
mille rahaa ja niin edespäin He
läksivät ja niinä jäin Oi miten mie-lelläni
olisin neitä seuiannut vaan
en voinut En ollut vapaa Virkani
sitoi minua
"Tästä lähtien oli alituinen toivoni
päästä Suomeen Kului aikaa kuiten-kin
vuotta toistakymmentä ennen '
kuin sain vapauden virastani Olin
rikas Olin vapaa Nyt lähden kotiin i
sanoin Oli sota silloinkin maassam-me
Asevoimin otti hallitsijani syn-nyinmaani
haltuunsa Kun tuli rauha
silloin lähdin Hcnktorjani tuon mus-tan
miehen otin mukaani Annoin '
hänelle rajalla vapautensa mutta hän
cl sitä ottanut vastaan Tulimme
Suomeen Täällä sain kuulla että en-tisistä
sotavangeista oli moni päässyt
virkaan Suomessa Eräs oli läänin
kuernöörlnä toinen Porin pormes-tarina
ja niin edespäin Sain ostaa
kotitaloni haltuuni ja kiirehdin sinne
mahdollistuman joutuin Tänne saa-vuin
pimeänä sateisena yönä Katon
ia~tK i±t&r
Lauantai-illa- n Lukemista
Kuiskeita unholan rajoilta
Historiallinen
kolmekym-menvuotiaana
suojaa ci kotini antanut vaan mat-kalaisen
tavoin piti ensi unen koto-nani
ottaa Liikutuksella muistan
miten vanha Valkonen hevonen ter-vehti
minua tervetulleeksi Se toi
mieleeni lapsuuteni kuvat Se toi
mieleeni uskollisen Pollcnl Jota se
raihnaisena ja nälkiintyneenäkin
muistutti Muistatte miten otin en
palvelukseeni Tämä on tlämanl ta-rina
"Koko elämän! ajan olen nähnyt
että raja olemassa rahvaan Ja
herrojen välillä Tämä tympäsve mi-nua
En tahdo lietä nähdi että jotkut
pitävät itseään mutta parempana
Sillä tyhmyydellä tahraavat sielunsa
syvyyteen kätketyt kultamurut Sik-sipä
en tahdo seuraustella noiden
muka parempien ihmisten kanssa O-Ie- n
nka3 Olen mahtava Hallitsijam-me
suo mlullc valtaa jos sitä tahdon
anoa ja kunniaa jos niitä haluan
Kuitenkin haluan ainoastaan etsiä
seurustelukumppanlnl sen rahvaan
keskuudesta joka teke työtä kärsii
ja ponnistelee Ja jota ajattelematto-mat
ihmiset sanovat huonompien ih-misten
luokaksi Mikä näissä Ihmisis
sä on huonoa se voidaan poistaa ja ml
ka heissä puhdasta ja ylevää se
voidaan jalostaa ja niin kohottaa ko-k- a
kansa korkeammalle niin sanottu-jen
parempien Ihmisten luokkaa ni-mittäin
hyödyllisten ihmisten luokak-si
"Kuka heitä kohottaa? Kuka heitä
jalostaa? Kohottajana ja jalostajana
voi menestyksellisesti toimia ainoas-taan
tämän luokan yksilöt Jokainen
renki piika torpan tytär tai torpan
poika voi itse kasvattaa itsestään ih-misen
joka on monta vertaa aateli-scm- pi
aatelisperheen poikaa tai ty-idr- trf
Minä olen tehnyt rappiolla o-lev- ästä talosta kodn tarvitsematta
kulkea valvoa ja komentaa teitä
Pallas johtoni on sen saanut aikaan
Myös minä tahdon tämän paikka-kunnan
pojista Ja tyttäristä poistaa
kuonan niin että jalo metalli tulee il-mi
Te olette minua lähempänä ol-lessanne
kotiväkeäni Jos tahdot-te
seurata kovaa kokeneen isäntänne
neuvoa niin alistutte minun kas-vatettavaks- enl ja minä teitä kasva-- 1
tan niinkuin omia poikiani ja tyttä- -'
riäni En minä tahdo teidän valhln-- 1
koanne vaan onneanne Tahdotteko
ottaa onnenne omasta kädestänne?
Vastatkaa"
"Tahdomme" kuului yksimielinen
vnstaus "Patruuna Opettakaa mei- -' tii" pyysi vesissä silmin Timo Jou
kosta vilkkain
"No Hyvä Te olette aikeissa läh-tea
ulos Te tapaatte siellä veikkoja
jotka ovat siitä iloisia että taas on
päivä vapaata että eivät ole isäntien-sä
rasituksen alla He tahtovat naut- -
tla vapauden maljan pohjaan Heillä
on ehkä viinaa Sitä nauttivat Ja
päihtyvät Sitä tarjoavat teillekin ja
te nautitte Ja päihdytte Kuitenkin
tämä juuri on sitä ainetta Joka pitää
teidät alhaisella tasolla Jos olette
Nyt mc olemme Algoma Ccntralln vanhassa rato-jen
haarautumassa 164 mallia pohjoiseen Soon kau-pungista
Paikan nimi on Hawk Junction Tassi yhtyy
Algoma Centralin päälinjaan Michlpicoten Harbons-t- a
tuleva haararata Jota on alettu rakentamaan v
1S99 Ja Joka tehtiin ensin vanhalle Helena-kaivoksell- e
Ja pienelle Josephine-kaivannoll- e Joka on lähellä Hawk
Junctlonia Vanha Helena rautakaivanto on kuulu ja
tunnettu monille vanhemmille suomalaisille siirtolai-sille
Se on ollut tyypillinen erämaan kaivoskämppä-alu- e
ja elämä on siellä ollut rajua hurjaa ja koristele-matonta
Me olemme lukeneet monia sangen mielen-kiintoisia
kertomuksia suuren lännen kuuluisilta kul-takalvoskämp- iltä
Jack London on mm kuvaillut
niitä voimakkain värein - jotakin samantapaista
on elämä ja olosuhteet olleet edesmenneitten vuosi-kymmenien
kuluessa Michlpicoten kaivosalueella
mutta vain pienoiskoossa kymmenkertaisesti pie-nennettynä
Helena-kaivant- o sijaitsi noin puoli-matkas- sa
Michlpicoten Harborln Ja Hak Junctlonln
xältllä Helena-kaivannol- ta pohjasccn käsin noin pa-rinkymmenen
mailin päässä on vielä eräs kaivanto
Jonka nimi on Magp-- e Mlne Siellä niinikään on käy-tetty
enimmäkseen suomalaista työvoimaa työnjoh-tajinakin
on ollut suomalaisia miehiä samoin kuin He-lerta-kaivoksol-lakln
Magpie-kaivant- o avattiin Joita-kuita
vuosia Jälkeenpäin kuin Helena Ja työt lopetct-ttt- n
v 1919 Hclenasra lakkautettiin työt 1912 Ja
vanha pieni Josophine Mlne 1907 Nykyään el ole enää
minkäänlaista elonmerkkiä edellämainituilla kaivok-silla
Helena-kaivanno- n kämppäkylä on kokonaan pala-nut
pari vanhaa lahoamlstllassa olevaa huoncvalna-ja- a
kyyhöttää ruosteisen kukkulan kyljessä Ja kai-vannon
kohdalla lainehtii pienoinen Järvi Mutta on
—nifc uTs
on
on
te
te
(siitä erillänne tulee teidän sisäinen
ihmisenne hetki hetkeltä Jalommaksi
Ja eläimellisyys poistuu askel aske-lelta
Erslmäincn porras menestyk-seen
on siinä ettl te vältätte viinaa
vc sin teille kuvailla miten vxa
raattaa jaloimmatkin luonteet eläi-mellisiksi
Raakojen luonteiden raais-tumiselta
olen teille Semenoffn Ja
hänen kaltaistensa kohdissa ja pu-hunut
Missä viinaa viljellään siellä
ei oikeata jaloutta löydetä Ja missä
oikeata jaloutta tapaatte niin siitä
saatte tietää viinan olevan kaukana"
1 "Tuota olen minä koettanut teille
tuikuttaa pojat Nyt saatte uskoa
kun Itse patruunakin niin sanoo ' sa-neli
vakava Tuomaa
I "Ja kuitenkin Tuomaskin ottaa
päänsä täyteen ainakin kerran vuo-dessa"
huomautti llosilnuinen Liina- -
tyttö nurkastaan
'No se nyt on sillä tavalla että
kun ei ole tullut sitä oikein päätetyk-si
niin ci sitä pidä syntinä eikä hä-peä- nä
koska itse pappikin siihen
näyttää esimerkkiä" puolu3tchhc
Tuomas
"Mutta jos ci Tuomas ottaisi kos-kaan
niin olisi hän parempi ihminen
ihmiseni kuin pappi Eikös niin?" ky-seli
patruuna
KulJl Ilta näin keskustellessa Ky-läänme- no
Jäi miehiltä sinä iltana ja
jäipä monena muunakin Iltana Pat-ruunalla
oli aina Jotain etikoista pu- huttavaa ja esitettävää perheelleen
sillä ajalla kuin nuoren väen oli aika
kerääntyä kylän raitille
Kului kevät ja kesääkin heinänte-koon
asti Raskastöinen viikko on
taas lopulle kulunut Tapansa mukaan
istuu patruuna väen tuvassa Hän
huomaa että JoHlakln miehillä olisi
tärkeätä asiaa kylille käymään On
salateitä Icu-illu- t että Jotkut Härmä-län
hcinämiehisti ovat tuottaneet vii-naa
kylään ja sitä pitäisi päistä nyt
nauttimaan ja renkejäkin on kutsut-tu
kestiin Patruuna tahtoo nyt koe
tella kuinka suuri on viinan valta
onko se suurempi kuin on se tahdon
valta jonka on koettanut miehiin
kasvattaa Siksi istuu tuvassa mies-ten
Joukossa lähelle puolta yötä Kun
on aikeena lähteä niin kysäset että
mitä miehet tuumailevat jos talon
väki läksisi aamulla aamutölden jäl-keen
Joen saareen viettämään lepo-päivää
ja otettalsllln ruokaa mukaan
Tämä tuotti Intoa poikiin Se oli jo-takin
uutta Ilomielin kannatettiin
patruunan esitystä Sinäkin iltana
Jäi pojilta kylille mono Ja estyi se
vierailtakin miehiltä vaikka kyllä vii-na
viekottell
Tuli aamu Musta Samppa laittoi
mahtavan suuren evkskorin kuntoon
Ja joutuin joutuivat aamutyöi Ja väki
keräytyi venhevalkamalle Soudettiin
saareen Täällä oli elämä ensin Jän-nittynyttä
mutta jännitys laukesi
kun patruuna osasi suhtautua samalle
tasolle palkollisten kanssa Koetet-tiin
voimia Musta Samppa heitteli
mies kuin mies tantereeseen mutta
kun patruuna alkoi näytellä mitä
harjoitus saa miehessä aikaan niin
hämmästys valtasi väkevämmänkln
Kun oli Joutu hedelmämehua Ja
syöty Sampan varastosta maukkaita
tuomisia heittäytyi patruuna pitkol-leen
aikoen vähäsen nukahtaa Aurin-k- a
paahtoi täydellä terällä Kuumuus
olisi ollut rasittavaa mutta joen vii-leys
poisti pistävimmän kuumuuden
Mlehlpico'en alueella vielä elämääkin Pari mallia
Helena kalliolta kohden Superior-järve- ä me löydäm-me
kylän jonka nimi on Va-V- a Tämä Wa-W- a on
loisloaikanaan kantanut "kirkonkylin" nimeä Ja toti-sesti
siellä on ollutkin kirkko! — Va-W- a City sijait-see
samannimisen järven rannalla lahoaa Ja riutuu
slnä elinvoiman puutteessa Ennen oli Vawassa Iso
Malmoral-hotcl- ll kauppoja konttorihuoneita Ja van-kila
ym ym Eräs puoliverinen Intiaani Jonka kans-sa
kiveiimme Vawasta Johtavaa Ikivanhaa tietä alas
Michlpicoten Rivcr-nimlse- en kylään kertoi meille
tämän alueen historiasta muutamia muisteloltaan
Hän mm näytti tienvarressa olevan paikan Jossa
sanoi kerran olleen sellaisen hauskan talon missä
yökaudet tanssittiin Ja päfvällä nukuttiin - Me ar-vasimme
mikä se sellainen talo on ollut ja kysyim-me
noin kautta rantain palolko Ikkunalla punainen
lyhty Oppaamme sanoi olleen Järkiään kaniinienkin
punaiset Me hymyilimme kumpikin toisillemme ja
oppaamme näytti viehättyvän entisissä muistelois-saan
hän kun oli tämän alueen kasvatti Ja nuoruuten-sa
Uttanyt täällä Mishlpicoten alueella — "suuressa
villissä maassa" —
Vaikka Waa onkin tuttu sadoille suomalaisille el
siellä silti ole suomalaista asutusta ollut se on ollut
vaan kauttakulkupaikka Vawassa ovat asustaneet
enlmmäksen kauppasaksat Ja kaikenlaiset keinotte-lijat
Jotka kyllä löytävät tiensä synklmmällekln sy-Unnua- lle Nykyäänkin asuu Vwasa muutamia
kauppiaita road-housen- " pitäjiä Ja "koiratorpparci-ta- "
Muuten nykyinen Vava muistuttaa hävinnyttä
raunioitunutta kylärahjää Palaneita kulokunnalta on
sen ympärillä olevat masemat Huonepahasct ovat
Patruuna oli huomannut että paveli- - väentuvassa omituiset puhdetyöt
Jat keskenään kuiskailivat jotain Sellä alkoi iltakoulu Iauntä oli opet-Patruu- na odotti Jotain koranhurla tajana ja palkolliset oppilaina Lu-väe- n
puolelta mutta kun Tuomas tu- - kua!kelta harjoitettiin luetun sisältöä
H suoraan patruunan luo esittämään tutklttin Ja sslosteltlin Kirjoitushar-palkolliste- n
asiaa min Ihmeeseen tu- - Joituksla piirreltiin Kalkki olivat In-1- 1
isäntämies Tuomas nimittäin nuo- - ncstuneita oplnchln Koulutunnin
mauttl että lännestä päin nousee uh- - lopetti aina isänn_n kertomus josta- -
f
kaava pitlavlionJap' aKi urkelan niityllä en kW maaliman ihmce3ta Musta her-luoko- na
haat heinät niin o- - lakaan el saanut olla poissa harjoi-va- t
palkolliset 'tuumailleet että jcs tuk3ista sillä hänen tuli oppia suomen
isäntä suostuu niin mennään kokoa- - kieltä Huvittavaa olikin katsella Ja
jinaan heiniä että vähänkin saadaan kuunnella kun Samppa äänsi hänelle
kokoon ennen säteen tuloa vaikeata suomen sanaa Ensin se tuli
Patruunan rinnassa sykähtl Hin tavallisella äänen painolla mutta kun
oli nähnyt Jotakin uutta Hän oli cl sen sointu häntä tseään eikä mui- -
i nähnyt että tavallisesti ihmiset koet- - ta tyydyttänyt niin uudstul sanan
tavat saada nauttia kaiken vapaa ai- - harjoitus ja aina korkeammalla ää-kan- sa
levossa ja rauhassa työn Ikeen neliä kunnes ai sai tarpeellisen s'-ir-alaisu-udesta
Nyt huomasi että hänen nun Ja sileyden
palvelijansa tarjoutuivat uhraamaan Kun Härmälän palvelusväkeä el e- -
lepoalkansa talon hyväksi MUtä se nää näkynyt kylän raitilla alkoivat
johtuu? ajatteli hän Hän ci vielä toiset nuoret pilkata Härmälän pai- -
ymmärtänyt että sillä hetkellä kuin kollisla He sommittelivat pilkkalau-hä- n
lähestyi vertaisena palvelijoitaan lunkin "Härmälän heränneistä" Ja si-tu- li
talo Ja sen menestys palvelus- - tä laulaa hoilasivat kyläkunnan ku-väel- le
arvokkaaksi ja he tunsivat et- - JMa kulkelssaan yön pimeydessä Pii-tä
he ovat osana kovaa kokeneen kattuja se kyllä harmitti mutta kun
isäntänsä pyrkimyksissä Ja se vaati patruuna jai kirjoitetuksi laulun sa-hei- tä
ehdottamaan heinien kokoamis- - nt — yli kolmisenk lnmentä nelisä-t- a
keistä värssyä kertolneen Ja lirityk- -
Mielellään suostui patruuna Tuo- - sinen niin hän sen saattoi nuotti-maa- n
esitykseen vaikka itse mleles- -' "ostarin pajaan ja siellä siltä valmis-sää- n
epäili jos työstä tulisi mitään tettln oikein neliaäninen kuorolaulu
kun vouti oli mennyt Köyliöön mor-- Jota Härmälän palkollisille ja Isän-3ianta- an
tapaamaan eikä ollut työn-- nae harjoittamaan tuotiin itse Van-johtaj- aa
Mahtaisiko työstä tulia mi- - hankylän emäseurakunnan lukkari ja
tään epäili patruuna [silloin antoivat Härmälän heränneet
Päivä ei ollut vielä mioii kn kaikua Pilkkalaulun oikein neliääni- -
Härmälästä lähdettiin niitylle Kalk- -
8CSt1
kl hevoset Ja miehet sekä naisetkin' Muutamana päivänä saapui Här- -
kiirehtivät parin virstan päässä ole- - määän lautamies tuomaan patruu-vall- e
Kurkelan niitylle Samppa oli nale haastetta oikeuteen pyhäpäivän
valjastanut vaunuhevoisetkln vank- - rikoksesta Oikers käsitteli syytöstä
kurien eteen ja vankkureilla oli run- - 3 siintyi jlinä seurakunnan kuuden-sa- s
puolinen varattuna heinäväele nusmies syyttäjänä että patruuna oli
Patruuna Itse käveli muiden miestin mienIneen pyhäpäiväni Ja vielä klr-matka- ssa
työmaalle kon aikana korjannut suovaan Kurk- -
Heinäniityllä alkoi kohta pöllyy- -' kean nltyn heinät Miten siinä oikeu-ty- s
Haravat suhisivat ja heinät kas-'dcs- sa 0lkei kävi siitä el oltu selvillä
saantulvat karheille lykättiin rukol-'niiolnka- an Oli siinä ainakin tuomari
hin ja hevosilla ajaen ja takkavit- - ankaran rippisaarnun pitänyt syyttä-soill- a
kantaen vetelistä lcttopalkoista'Jäe' Jota kuten todistettiin oli har-kuletctt- im
suoviin Pilvi kohosi hil-vo- ln kirkossa nähty mutta sitä u- -
Jalleen mutta työ Kävi jcutuen Kun8eammln kapakassa Lain mukaan pi-Tuom- as
heitti tuulenpuut viimeisen tl kuitenkin rangaista kolmella taa-suov- an
päälle alkoi vettä tippua pii- - larilla hopeassa eli viidellä ruplalla
vestä Joka Jo joutuen peitti koko kolmella kymmenellä kolmella kope- -
taivaslacn kalla Huhupuheita kuulut että oli
"Nyt on alkaa syödä puolista Ja sina Härmälän patruuna saanut ra- -
nukkua ruokatuntikin kun kaikki "Oja liikuttaa kun niin vähällä pääsi
heinät ovat suovassa" päätteli Tuo El si1°in ollut vielä vallalla oleva
mas Kuitenkaan puolisen syönnistä Ruotsin valtakunnan laki kansan kä- -
Ja puolistunnln pitämisestä ei tullut ' J°ten e tiedetty että patruuna
mitään sillä vettä tuli ales niinkuin son sakon mitä laki määtäsi
saavista kaataen I Palkollisten vuosi loppui El yksi- -
Maanantal-aamull- a oli voutikin pa-ka- än palkollinen ollut pyytänyt "u-lann- ut
riljausmatkaltaan Isännän ' lossetellä" eikä patruunakaan ollut
kutsusta meni hän kammariin Täällä muistanut palkollisia pyytää edelleen
patruuna lateli voudille koko vuoden olemaan Kukaan palvelijoista el pois-palk- an
käteen ja saneli että ci vou- - tunut paikastaan sillä mihin sitä olisi
tia tarvita talossa enää sillä patruu- - kotoaan mennyt kuten Timo sanoi l- -
na itse otaa tästä lähtien tvöt hoi- - sälleen kun puhe tuli että ollako e- -
taakseen delleen vaiko muuttaa
Tästä lähtien söi patruuna väen Kiviojan Manta oli ollut palveluk- -
kanssa samassa pöydässä ja samaa sessa siitä asti kuin taloa alettiin uu- -
ruokaa sekä kulki töissäkin väen mu- - delleen asumaan Hänellä cli emän- -
kana ja oli aivan heidän veroisensa nöimlnen Ja täydelliseksi tyydvtyksek
Milloin tuli työt siihen määrään että sl hän tekikin tehtävänsä Muutama- -
piti neuvotella miten se parhaiten na päivänä kun palkolliset olivat vie- -
voitalsin tehdä ja teholsammin niin p: lä ruokailuhuoneessa toi Samppa l- - j
dettlin neuvottelu jossa kokeneiden sännän eteen hopeakudokseilisella
renkien neuvo ainakin yhtä useasti kankaalla verhotun laatikon Isännän1
otettiin huomioon kutn patruunankin poskille lehahti puna Hänen oli nyt
Kun kesätyöt olivat tehdyt Ja ilta- - tehtävä työ Jonkalaista el ollut mil-- j
puhteet pitenivät alkoi HSrmSlän loinkaan tehnyt Oudoksuen katseli
HIAVVATHAN METSÄSTYSMAILTA
vanhoja aidaksenkarvaisia maalaamattomia hökkelei-t- ä Järvi yksin kiiltää yhtä kirkkaana kuin mennei-näkin
aikoina se on lähes viisi mallia pitkä mutta el
ole kuin mailin levyinen Muutamat erämaan rauhaa
rakastavat rahamiehet ovat rakentaneet pieniä huvi-loita
Vava-Järve- n Itäiselle rannikolle Jossa on vielä
palamattomat metsämaisemat
Jätämme nyt "villihanhen" (Vawan) nuokkumaan
Järvensä rantamalle Ja lähdemme Michiplcoten-joe- n laskupaikkaan sinne on kuuden mallin matka Va-vva- sta — Michlpicoten Riverin asutus on vanhempi
kuin valkoinen kulttuuri koko Canadassa Siinä on
ollut Intiaaneilla vvigvvamlkylä jo aikoja ennen val-koisen
miehen saapumista Ensimälnen valkoinen mies
on ollut Etienne Brule Sama mies Joka on löytänyt
Sault Ste --Marienkin
Superior-järv- l muodostaa täällä koillisessa kulmaa-saa- n suurehkon lahden sitä sanotaan Michlpicoten
BayTesi Tänne saapui Brule samoihin aikoihin kun
hän saapui Bavvattng-putoukscll- e v 1622 Champlal-nl- n kartassa — joka kaikesta päättäen on Brulen
työtä nimitetään tämä: "de Mlchipikoton" Kartta
on valmistunut v 1632 vaan Brule on asustanut mo- knioaillj- v- ujoasiaeteIlnärtiaananniikeonllakes—kuudessa Superior Järven
Michlpicoten Jokivarsi on ollut ensimälnen hUtorial-Une- n kulkusuunta eErnäsmimaaämisaettkavnalkkouislkeSteunperemioer-ijteärhveelto-tälivJaottkPaierorHveautdEsostupnornitBpaRayidth'ks-loän-nn Ja Grossiliers v 1662 Michlpicoten Mission (lä- jhoektyissuauseltma a)Täsmijäait"smeeissinoonin" onmaoillliunt ymksai tkraannskaplaäiässesnä
hallintojärjestelmän ja jesulittain tärkeitä etuvartio- -
Kirjoittanut
tamia
vat kalkki laatrxkoTTl
ryt otti auka aa£ 1
"Minä oln 'f5
hän "Mutta vaikka niin olen imi vl -- " -- i toi- - marrykseen e r1--'
Iisi kuinka c svn '"N
sieltä kuiten:ajcta 1
"""" itä - '""van raRce nän?" ?
"Mit- -i turhia" laan tässä toti en tokia„n-- J'l
Me olemme ku n talon e- -J
— -- „ iu jan vieru
„- - jwuuuiliJIlC I
PääsiäissäU
Kirj Pirkko HuPJ
Häipyvät hanget hilju
nroKiiMa auringon
Himmelksi kaikki Li
tähtöset yöä nyt „
En kevättä al0lua9
ole tuntenut millolaia
nun sineS ilmojen
kiurutkin kalpaustua
Sinivuokkoja rnalja
olen kantanut pöjti
Ja hurmasta aaratatij
liian vapisee kjdimm
Kaunista suurta Ja pjfcj I
njt sanoa tahtoisin'
Oi kevät! Sa riemusi 1
I im M tointua tauluihin'
Hänen kanakanta kaikki k
ja kevättä sieluttaan—
On unteni ritari tullut
ja hurmannut hyimHuil
Kotiini valoa tullut
on hänen matkassaan
Ja yhdestä portahalla
me kiuruja kuunnellaan
OI kuinka ylös ne leiiti
tahtoen ilmoittaa
ett' luontoon Ja Ihmisine
tuli kevättä riemuisaa
Näin kuinka sIlmissJLrJ
odotus onnekkain — —
Nila paljon kaunista
nyt syvällä silussaln
En kevättä onnelliserapail
ole elänyt milloinkaan
Sill' kalkki keväiset tunti
ulos tulvii nyt rlnnaitais
On onnemme pääsllinei!
Tämä aatos mun hur
tänä päivänä eUmanUnh
nyt herää tahas ja mu!
Vanhasaiturl sairastui
Ja hätäytyneenä lähetti u4
luokseen pastoria vaikka htl
kaan ollut millään Uvallt
seurakuntaa
"Jos mink lahjoitan kirkoS
miljoonaa markkaa oirko
saavani pelastuksen" hfc :
papille
"Minä en suinkaan ole
ma mutta parasta on kceta
JAB-fie- K
asemia länsipohjoisessa Vanhan Hudson Eaj-- 1
varusasema seisoo vieläkin lähellä Jokisuuta =]
tohuone — tullsijoineen — on vielä hyvässä '
Michlpicoten Mission on ainoa ns "v yar T1
(so Canadan kanoottimlesten) kylä r I cn(j
vesiväylien varsille läänvt — Nykyään asuu 1
noin satakunta henkeä ranskalaisia Ja 0jili1
tlaaneja Siellä on mm postitoimisto koulu £
kauppoja
Asutus ja ns "yhteiskunnallinen elämä" on e
ten vuosisatojen kuluessa kulkenut korp
merkeissä Piistan pyydystäminen on ollut Tm
noma kunnes sitten F H Glerguen toime-- 1
tiin kaivos-- Ja rautatlentvöt — niinkuin olt-rt- f
maininneet Senjälkeen on Creat Lakes Po--- ]
toimesta rakennettu voimalaitoksia Michipial
sille Joka on vuoristossa yksitoista mailia jow
Ja niin on erämaan vesivoimat vangittu teo1--
palvelukseen Ja mineraaleja kalvettu TJare
maan" vuoristosta Ja kuljetettu maailm3
noille Vllm BiVnina nn Klt3 tfhtV UKlU f
kah-okslll- a kuten Grace-- Ja Mlnto-kaivar-- 0
Cooperissa Ja Mammothlssa huhuillaan nf
Helena herätettäisiin ei kuitenkaan s
(Joka on saanut nimensä neitien Helen J J
o— -- - wat ani WMd hJ I
-- vw -- ana-jjncn nuiiiiai-"- "
v-l"- 3 neixesu cl tiedä kenkään - - odoieia- - —
sl Messias uusi "Karhu-Antti- " tutisi J 1
nousemuksen päivä koituisi Algomall s
rakennettaisiin Un nation nuhuttu SiTi
rantatiekin Jolle me puolestamme suosittetJI
meksl Hlavatha Hlghvay - 1 Jatkuu?