Vapaa Sana, September 02, 1975

              Sivu 6 — Vapaa Sana No 71 1975 Tiistai syyskuun 1 p Tuesda Sept 2
Urho Kekkonen 75 v 39-7- 5
Lepikon savupirtistä
Finlandia-talo- n isännäksi
Huomenna 3 syyskuuta 75
vuotta täyttävä presidentti Urho
K-kkon- en on elänyt läpi kaikki
Suomen historian vaiheet ja anta-nut
oman aktiivisen panoksensa
ruorcn valtion jokaisessa merkit-tävässä
käänteessä Viimeisten
kahdenkymmenen vuoden aikana
han on ollut niin johtava vaikut-taja
että voidaan sanoa Suomen
uiko-- ja sisäpolitiikan olevan Ur-ho
Kekkosen ajattelun ja määrä-tietoisen
toiminnan tulosta
Urho Kekkonen synti Pielave-dellä
vanhojen sao-karjalaiste- n
talonpoikaissukujen jälkeläisenä
Vuodesta 1911 lahtien 20-luv-un
alkuun hänen kotikaupunkinsa
oli Kajaani Siellä hän suoritti
oppikoulunsa jonka kesketti
kansalaissota 1918 ja liittyminen
vapaaehtoisena Kajaanin sissi-rykmentt- iin
Valmistuttuaan
ylioppilaaksi 1919 hän liittyi Ka-jaanin
lehden toimituskuntaan
Asevelvollisuus keskeytti työt
mutta hän palasi lhycksi ajaksi
lehteen ennen muuttoaan Hel-sinkiin
1921 Hän sai työpaikan
poliisin palveluksessa mikä aut-toi
häntä rahoittamaan lakitie-teelliset
opintonsa Vuonna 1926
han sai varatuomarin arvon ja
suoritti lakitieteen kandidaatit f j
tutkinnon Lakitieteen tohtoriksi
hän väitteli kunnallisesta vaalioi-- a
lävitse jo--
keudesta jota hän oli saanut käy- - ojan (kok) 57 Eino Kilven
tännössä tutkia toimiessaan maa-- (SKDL) 56 Törngrenin (ruots) 20
laiskuntien liiton lakimiehenä H Rydmanin (kansanp) 7 Toi-1927--32
Vuodet 1932-3- 6 hän toimi 'sessa äänestyksessä Fagerholm
maatalousministeriön hallitus- - i 114 ääntä ja Kekkonen
sihteerinä zt Kolmannessa äänestyksessä
maalaisliiton ja kommunistien
Kaiken aikaa hän osallistui se- - ohdla Kekkosta äänesti kan
kä ylioppilaskuntansa politiik--' sanpuojuceri ja ruotsalaisten nh-kaa- n että tuli tunnetuksi pamflet- - 7 kaik-tie- n ma$ta ja Kekkonen voitti
ja kriitillisten artikkelien kir kien aikojen kovimmissa vaa-joittaja- na Ylioppilaslehden pää-- lelssa 151 aaneltä i49:ad astaan
toimittajana hän toimi vuodet Samanan näivänä kun hän astui vir
1927-2- 8 Vuonna 1934 hän julkaisi
kirjan "Demokratian itsepuolus-tus"
Hän hyökkäsi Suomessa
versonncita natsismin ilmiöitä
vastaan Hän toimi mös Akatee-misen
Karjala-Seura- n jäsenenä
Ensimmäisen kerran tri Kekko-nen
oli maalaisliiton kansanedus-tajaehdokkaana
1933 Karjalan
läänissä mutta ci kerännyt suh-teellisen
tuntemattomana tulok-kaana
riittävästi ääniä Seuraa-vissa
vaaleissa" hänet vallittiin e-dusku-ntaan
ja oikeusministeriksi
vaalien jälkeen muodostettuun
hallitukseen Kyösti Kallion tul-tua
presidentiksi 1937 Kekkonen
PYHÄN
HARIAN
EV LUT
SEURAKUNTA
355 Wellington St W
Sault Ste Marie Ont
Jumalanpalvelukset sunnun-taisin
klo 10 alkaen 31J
Toivomuksia ja vihjeitä
vllkottaisista ohjelmista
otetaan mielellään vastaan
Pastori Pentti K Mentu
83 YVhlte Oak Drive Soo
puh 253-556- 4
Kukkaisadresseja saatavana
Mrs Liisa Häggman
puh 2566825 ja
Mrs Elna Kara
puh 949-524- 6"
postlkululneen $975
Vapaa Sana Ltd 400
sai puolueohjelmansa
102
hon kuului yhteistyö maalaislii- -
ton ja sosiaalidemokraattien
kanssa Viimeksimainitut tulivat
hallituskumppaneiksi Kallion ni-mittämään
hallitukseen
Sodan aikana hän 1939-4- 3
toimi siir
toväen huallon keskuksen johdos-sa
ja johti operaatiota joka Mi
talvisodan rauhanteon jälkeen
karjalaiset tilapäisesti Suomen
puolelle Jatkosodan aikana
hän kirjoitti nimimerkillä Pekka
Peitsi laajasti luettuja ja arvos-tettuja
tilannekatsauksia joissa
korostettiin kansallinen jhtenäi-syyde- n
säilyttämistä kovien aiko-jen
keskellä
Sodan jälkeen muodostetussa
hallituksessa Kekkonen toimi oi-keusministerinä
Eduskunnan pu-hemiehenä
tasavallan toiseksi
korkeimmassa virassa Kekkonen
toimi 1947-5- 0 Maalaisliiton prcsi-denttichdokka- na
Kekkonen oli
1950 vaaleissa mutta Paasikivi
valittiin Ennen vuoden 1956 pre-sidentinvaaleja
Kekkonen oli pää-ministerinä
neljässä eri hallituk
sessa
Vuoden 1956 vaalessa kaikilla
puolueilla oli omat ehdokkaansa
'alitsijamiesvaaleissa Kekkosen
kannattajat saivat 88 paikkaa
Fagerholmin 72 Sakari Tuomi- -
kaan maassa ]lltsi hallitusnula
ja ammattiliitot aloittivat yleis-lakon
Presidentiksi Urho Kekkonen
valittiin uudelleen 1962 ja 1968
Viimeksimainittua toimikautta
jatkettiin poikkeuslailla vuoteen
1978
Kekkonen on sisäpolitiikassa
leskittynyt lujalla henkilökoh-taisella
otteella sosiaaliseen lain-säädäntöön
talouspoliittiseen
suunnitteluun asutuspolitiik-kaan
korkeakoulupolitiikkaan
tiedepolitiikkaan kansalaiskun-toa
edistäviin toimenpiteisiin ja
oli aloitteentekijänä perustuslain
uusimistyössä joka yhä jatkuu
Vielä suvereenimpi hänen ase-mansa
on ollut ulkopolitiikan
johdossa Kekkosen presidentti-kausien
aikana Suomi liittyi uiko-jäsenen- ä
Eftaan teki vapaakaup-pasopimuksen
EEC:n ja saman-aikaisesti
SEV:in kanssa sekä
on luonut diplomaattiset suhteet
molempien Saksojen kanssa
Tänä vuonna presidentti Kek-konen
on varteenotettava ehdo-kas
Nobelin rauhanpalkinnosta
päätettäessä
Hän oli naimisissa vuonna
1974 kuolleen kirjailijatar Sylvi
Salome Uinon kanssa
"Pragmaattinen"
poliitikko
Seuraavassa tarkastelee poliit-tisen
historian professori Keijo
Korhonen eräitä presidentti Kek-kosen
ulkopoliittisen ajattelun
piirteitä:
Kekkonen yllättää jatkuvasti
politiikkansa tarkkailijat sovel-taessaan
muuttuneita olosuhteita
omaan toimintaansa Arvostelijat
ovat syyttäneet häntä opportunis-mista
Presidentti Kekkosen vas-taus
tähän on: "Milloin ihmiseltä
on kielletty oikeus viisastua?"
Queen St W Toronto M5V IM
"Sitten tuodaan jo Illallinenkin — vielä kauhallinen puuroa
Elämä kiirehtii levittämään kalkki mntunensa eteesL Nyt
seuraavina viltenä-kuuten- a tuntina ennen Iltasoittoa et saa
suuhusi mitään mutta se d pelota enää—"
Ylläoleva on katkelma Akxandr Solzbtnltsynln kirjasta
VANKIIEIRIN SAARISTO
SIti on jälleen saatavana kirjakaupattamme Illat J90
Press
'4
la Urho Kekkosen ulkopolitiikkaa
olisi kaiketi arvioitava enemmän
tulosten kuin teoreettisten käyt-täytymismallien
mukaan Tärkeä-tä
ei Kekkosen kannalla ole ol-lut
soveltuuko hänen ulkopoli-tiikkansa
joihinkin kansainväli-sen
politiikan kuviteltuihin
struktuureihin Tärkeintä on että
sen avulla on pystytty varmista-maan
jatkuvan itsenäisyyden ja
kansallisen suvereenisuuden edel-lytykset
pienelle kansalle joka
toisen maailmansodan aikana
joutui hävinneiden puolelle ja
joutui yksin järjestämään suh-teensa
naapurinaan olevaan suu-reen
voittajavaltioon "The great
Pouers have their ovvn vital in-tcre- sts
and prestige that must be
acceptcd as a fact But also the
small novvers have their ovvn
vital interests and their national
dignity" sanoi presidentti Kek-konen
avatessaan Euroopan tur-vallisuus-
ja yhteistyökonferens-sin
ensimmäisen vaiheen heinä-kuussa
1973 Helsingissä Nämä
sanat antavat erään avaimen
myös hänen omaan ulkopolitiik-kaansa
Urho Kekkosen ulkopolitiikan
tavoitteena on tietenkin ensisijai-sesti
Suomen eduista huolehti-minen
Tärkeimmät uudet ratkai-sut
jotka muuttuva kansainväli-nen
tilanneon tehnyt välttämät-tömiksi
ovat olleet Suomen ku-ten
monen muunkin eurooppalai-sen
maan kohdalla kauppa-- ja ta-louspoliittisia
Suomen hallituksen aktiviteet-ti
joka perustui ensi sijassa pre-sidentti
Kekkosen näkemykseen
Euroopan tilanteen muuttumises-ta
1960-luvu- n lopulla näytteli kes-keistä
osaa kehityksessä jonka
tuloksena 35 hallituksen edusta-jat
marraskuussa 1972 kokoontui-vat
Suomeen pitämään valmiste-levaa
turvallisuuskonferenssia
Euroopan turvallisuus- - ja yhteis-työkonferenssin
ensimmäinen vai-he
saattoi tämän työn tuloksena
kokoontua Helsingissä heinä-kuussa
1973 Suomen pääkaupun-ki
oli astunut eurooppalaisten
konferenssikaupunkien joukkoon
jo aikaisemmin kun USA ja Neu-vostoliitto
aloittivat marraskuus-sa
1969 SALT-nm-v ottelunsa Hel-singissä
Suomen hallitus on niin
ikään osallistunut näkyvällä ta-valla
jokseenkin kaikkiin VK:n
pcace-kecping-opcraatioih- in: par-haillaankin
on suomalaisia jouk-koja
sekä Kyproksella että Sue-zilla
Yhdistyneiden Kansakun-tien
lippujen alla
Kekkonen suhtautuu epäluuloi-sesti
jäykkiin doktriineihin mut-ta
huolehtii tarkoin ulkopoliitti-sen
linjansa sisäisestä johdonmu-kaisuudesta
Suomea on luonneh-dittu
"erikoistapaukseksi" Maan
historian ja poliittisen ympäris-tön
kannalta erikoisuudessa ci ole
mitään outoa: päin vastoin Suo-men
erikoisedellytysten ymmär-täminen
on avain presidentti Kek-kosen
ulkopolitiikan ymmärtämi-selle
Kekkonen on itse korosta-nut
että hän ei suosittele Suo-men
ulkopolitiikkaa kenellekään
muulle Se sijaan hänen mieles-tään
sen tulokset kestävät kan-sainvälisenkin
arvioinnin "Joh-donmukaisella
työllä rakennetus-ta
Suomen puoleettomuuspo!i-tilkast- a
on tullut Euroopan tasa-painon
myönteinen ja pysyvä ai-nesosa"
toteaa presidentti
KIRKLAND LAKE ONT
Yhdistyneen kirkon toimintaa:
Kirkonmenot sunnuntaina
syy sk 7 p klo 2 ip Trinity United
kirkon sivusalissa Sisäänkäynti
Second Streetin puolelta Varsi-naiset
kirkonmenot alkavat sään-nöllisesti
entisessä järjestykses-sään
Porolle kuivuu hengellinen
elämämme jos paikkamme Her--
Suomalaisten AA-kerh- o kokoukset keskiviikkoisin klo I UL 750 Spadlna Avc
lYUVaiA)
Jos alkoholi on ongelmasi olet
tervetullut seuraamme
bbbbbbbbBH mm Millk1 :% bbbbbbbbbK %W ""H I HJ%BSHK#piBÄs'i'"i'' IbbHbbbbbbbbbVbPP tiriPaW&
bbbbm & IbsbbkSl? -- 2" JBBBBBBv v BBbI bbbB "H jBbbV[TI ibbohBbbbH n bbbh i V i- - TfcBBBÄ" bbbbbH s xbkbbbbbbbbbj K BBBBBBj SSi 't BBVBV£hA~ BVBVbVbV -- SPäi vbVBVBVbVBx
l VBVBVBBVSHBVBVBV& 'AbbIbbbk - irSH:— ' tbbR 'bbbHKSt $ bHbbbm i&wi"Tj+L-~il- i KrjKaH
AllH --"ffftti sBBBBBBM 7 WW]WFKM c BBBBBBBBBBBBBBBBK BBBBaBBBBBBBBBBL --ä Z 2 „ ''ii jS
bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbBbkbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbb!
BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBlBPBBBBBBBBinlBBBBMBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBfl
bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbSbbbbbbsiC'1vbbbbbbbbmbbbbbsb1bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbm
BBsBBBslvBMLi-V- ' 'iXBBBBBBBBBBBBb!bBBBBBBBBBBBBBBBBBBB
bbbbbbbbbbbbbbbbbbBbbbHHbT 4 UbkHIIHIbbbbbbbbbbbbbbbbbH
HIIIIIIIIIIIIIbHbIIHHbbbii 'HIBbkIIIIIIIIbbIIIIIIIIIIIH
BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbSIBIBS rl-aWBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB-BBBl
bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbsberalisbbbbbbkbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbi
bbbbbHIRbbbbbbbbbbbbbbbbbIsSjbbbbbbbbIbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbI
BHBBtBHBK? 'BisBBBlBBBBBBBBBSBBBBBBBBBBBBBbBHHbPKBJMflBbBBBBBBBBBfBlBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbBI Bi
Presidentti Kekkonen teki virallisen vierai-lun
Kanadaan 1961 tehden tuttavuutta myös
lukuisten kanadansuomalaisten kanssa viral-lisen
ohjelman lomassa Kuvassa lahjoittaa
Klaus Stark entinen Vapaa Sana Press Ltd:n
Kekkonen urheilijana
Seuraavassa tarkastelee enti-nen
SVUL:n pääsihteeri Aaro
Laine presidentti Kekkosen työ-tä
urheilun piirissä
Jo ennen ensimmäisen maa-ilmansodan
syttymistä koulu-poika
Urho Kekkonen valittiin
urheiluseuran johtokuntaan al-le
14-vuotia- ana v 1914 Seuraa-vana
vuonna hän voitti miesten
sarjassa piirin mestaruuden ko-timaakunnassaan
Kainuussa
Näitä piirin mestaruuksia hän
valtasi seuraavien 15 vuoden
aikana kaikkiaan 37 parhaana
vuonnaan 1925 kerrassaan kah-deksan
mestaruutta Niitä tuli
juosten 100 200 400 ja 1500
metrillä 110 m: n aitajuoksussa
sekä pituus- - ja korkeushypyssä
3-loik- assa ja vielä keihäässä
Lisäksi näitä mestaruuksia tuli
viestinjuoksussa Kajaanin Ki
pinän joukkueissa Näiden la-jien
piiriennätykset olivat ha'
nen nimissään ja hän parantel
niitä vuosi vuodelta Hänen
Kainuussa juoksemansa 100 m:n
aika 111 kesti lyömättömänä
piirin ennätyksenä vuodesta
1923 vuoteen 1959 siis 36 vuot-ta
Suomen mestaruuden Urho
Kekkonen saavutti korkeushy-pyssä
v 1924 tuloksella 185
Vauhdittomissa hypyissä hän
saavutti maailman huipputulok-sia
V 1928 lakimies Urho Kek-konen
valittiin urheilun keskus-liiton
(SVUL) suurimman val-takunnallisen
jaoston (yleisur-heilun)
sihteeriksi ja tällöin hä-nestä
tuli maan urheilujohtoon
kuuluva henkilö Seuraavana
uonna hän oli jo jaoston pu-heenjohtaja
joka ei tyytynyt
ran huoneessa jääpi tyhjäksL-Kaikk- i
sydämellisesti tervetuloa
mukaan!
Haudattu: Antti Salonen synt
toukok 22 p 1894 Ruovedellä
kuoli sydänhäiriöihin elok 24 p
1975 Kirkland Lake Ont Ikä
kuollessaan 81 v 3 kk 2 p Lähin-nä
suree vaimonsa Lahja os
VVeslin muita sukulaisia Suomes-sa
Muistotilaisuus Symingtonin
hautaustoimiston kappelissa elok
26 p klo 1 ip Hautaus kaupun-gin
hautausmaahan Tilaisuudessa
palveli pastori E S Hjelt Kah-vitarjoilu
Belvedere Haalissa vai-najan
muistolle
Edesmennyt työskenteli kaivan-nossa
ja asui Kirkland Lakella 47
vuotta lukeutuen kaupungin van-himpiin
Han oli ahkera ja hyvä
kotinsa huoltaja Otamme osaa
perhesuruun Rauha' hänen muiv
tolleen
presidentti Kekkoselle suomalaisten urheilu-kalastajien
lahjan Torontossa 1961 Ensi
vuonna saattaa olla vuorossa presidentin
toinen vierailu Kanadaan
gijMBBSBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBS
iiBHL£l„ bbbbbbbI f'
bbbbbbbbbbb! % YvBaB
rTläSBBBBBBBSp&flF BBl IflBSBBBBBBBBkKt' &&i S
!BBBBBBBBBBBBBBBB&£BKSBBhI
BBBBBBBBBBBBBBBBbIB %rB BBBBBBBBBBBBBBBBBBk jJftBBBBBB fe
Urho Kekkonen 17-vuotla- ana
Kajaanin slsslrykmentin sarka-puvus- sa
1918
silloiseen organisaatioon vaan
ryhtyi tarmokkaisiin toimiin
sen muuttamiseksi Hän vaati
jaostojen alistetun aseman ku
moamista niin että jaostojen
tilalle tulevat itsenäiset ja täy-sivaltaiset
suoraan kansainvä-listen
erikoisliittojcn jäsenyy-den
saavat kansalliset crikois-liit- ot
Urho Kekkonen ajoi
suunnitelman läpi ja muutos
oli erittäin mcrkitävä kehitys-askel
Suomen urheilun histo-riassa
Uudet crikoislii tot syn-tyivät
v 1932
Yhtäjaksoisesti 19 vuotta
(1929-- 47) Urho Kekkonen toi-mi
Suomen yleisurheiluliiton
(Urheiluliiton) puheenjohtaja-na
ja tänä aikana siitä kehit-tyi
maan suurin organisaatiol-taan
vahvin taloudellisesti
rikkain ja kansainvälisiltä saa-vutuksiltaan
menestyksellisin
urheilujärjestö
Suomen Olympiakomitean pu-heenjohtajana
hän toimi vv
1938—46 Kekkonen johti Suo-men
yleisurheilujoukkue! :a Los
Angelesin (1932) ja Berliinin
(1936) olympiakisoissa samoin
kuin Euroopan mestaruuskil-pailuissa
1934 (Torino) 193S
(Pariisi) ja 1946 (Oslo) Ne oli-vat
suurten saavutusten jouk-kueita
joiden urheilijat tapasi-vat
puheenjohtajansa parlamen-tin
jäsenenä tai monien halli-tusten
ministerinä
Muutamat maininnat kuvan-nevat
Urho Kekkosen jatkuvaa
aktiivisuutta maan urheiluasi-oiss- a
Suomen armeija on saa-nut
urheilujoukko-osastons- a
(vähän Hanskan malliin) Jyväs-kylän
yliopisto liikuntatieteelli-sen
tiedekunnan maan olym-piavoittajat
Suomen itsenäi-syyden
50-vuotisjuhlavuo- tena
ritarimerkit olympiasoljella
Juhlapuheissaan hän on ravis-tellut
urheilujärjestöjä keski- -
—Vapaa Sana
k %
amf f"'m BBBa '% VBBBBBB&K ti%--A
TY -- BBBBBBBBBBBBBBBBBBBI
bbbbbH
n fr- - " #%fi
B- - V T7V
Suomen mestari korkeushy-pyssä
1924 Myöhemmin Kekko-nen
johti Suomen olympiajouk-kuetta
olympialaisissa vuosina
1932 —36 toimiessaan Suomen
olympiakomitean puheenjoh-tajana
tetympiin yhdentymisratkaisui-hi- n
Monin tavoin ja varsinkin
henkilökohtaisin esimerkein
hän on toiminut koko kansan
kuntourheilun hyväksi (hän
hiihtää ja juoksee n 1 000—
2000 km vuodessa viettää hiih-toviik- on
Lapin tuntureilla met-sästää
ja kalastaa valtiovicrar-lujens- a
yhteydessä maailman
parhailla riistamailla ja kala-apajill- a)
Hän kannustaa edus
tusurheilijoita ja niinpä maa-otteluissa
olympia- - ja maail-manmestaruuskisoissa
erikoi-sesti
kunnostautuneet suoma-laisurheilijat
saavat "tasaval-lan
presidentin taistelijamal-jan- "
Hänen toimestaan on pe
rustettu edustusurheijain am-mattiedistämissä- ätiö
ja hän on
esittänyt että olympiakisojen
järjestäminen tulisi siirtää
kansainväliseltä olympiakomi-tealta
UNESCOlle
Tavasallan presidentti häm-mästyttää
tämän tästä kunto-kokeissa
ja -- tutkimuksissa o-oittautue-ssaan
olevansa kym-meniä
vuosia itseään nuorem- -
Urheilua
Markku Tuokko 6640
ilman tuulta
Markku Tuokko heitti Skö- v-dcssä
Ruotsissa maailman
kaikkien aikojen tuulettoman
sään kiekonheittotuloksen 6640
Se on Markun oma ennätys ja
uupuu Kahman Suomen ennä-tyksestä
vain 42 senttiä Hän
päihitti samalla muut maail-man
kiekonheittäjähuiput sillä
Mac Vilkins sai välineen len-tämään
6481 Ricky Bruch 63
48 ja Pentti Kahma 6270
Neuvostoliiton Mihail Uly-mo- v
on juossut uuden Neuvos-toliiton
ennätyksen 1500 met-rillä
3375 Hänen paras tulok-sensa
viime vuonna oli 3426
Unkarilainen Terenc Patagi
heitti Itävallassa Liruissä kei-hästä
8992 joka on maailman
kolmanneksi paras tänä vuon-na
Kauden parhaat keihäänheit-täjät
ovat:
9138 Miklos Nemeth Unkari
9022 Hannu Siitonen Suomi
8992 Terenc Paragi Unkari
8848 Seppo Hovinen Suomi
8656 Nikolai Grcbney Nl
8574 Aimo Aho Suomi
8560 Klaus YVolfermann L-- S
8510 Josef Czik Unkari
8486 Pekka Lappalainen Suomi
8480 Cyörgvi Erdelyi Unkari
Seppo Hovinen sai Vamma-lassa
palkinnoksi jalokiven ti-manttiki- sojen
parhaasta tulok-sesta
heitettyään keihästä 86-- 43
Pekka Päivärinta löi 5000
metrin loppukirissä Lasse Vi-ren- in
ja Seppo Tuomisen saa-den
ajan 13442 Viren hävisi
16 sekuntia
Paunonen nuorten
Euroopan mestari
Ari Paunonen voitti Ateenas-sa
nuorten Euroopan mestaruu-den
1 500 metrillä Hänen aikan
sa oli 3448 Neuvostoliiton
Dimitri Dimitrijev oli toinen
3451 ja Englannin Sebastian
Coe kolmas 3452 Neuvostolii
ton Leolita Blonditse heitti kei-häällä
tyttöjen maailmanennä-tyksen
6062 Tuula Kivi toi
Suomelle kuudennen sijan tyt-töjen
kuulantyönnössä Jaakko
Kemola saavutti 400 metrillä
oman ennätyksensä 4761 mut-ta
se ei riittänyt kuudetta pa-rempaan
sijoitukseen Susanne
Sundqvist hyppäsi korkeutta
186 joka on uusi tyttöjen Suo-men
ennätys Sillä tuli EM-ki-soje- n
hopeatila
Vain yksi mitali
PM-uinneis- sa
Ruotsi oli ylivoimainen uin-nin
pohjoismaisissa mestaruus-kilpailuissa
Turussa Suomelle
lohkesi vain yksi mitali sekin
pronssinen miesten 4x100 met-rin
sekauintiviestissä Muita
suomalaisia ei noussut palkin-topallille
vaikka kolme uutta
Suomen ennätystä rikottiinkin
Lasse Jaakkola teki 200 metrin
selkäuinnissa ajan 21746 Pek-ka
Ojala 400 metrin vapaauin-nissa
42010 ja Kaija Stenfors
naisten samalla matkalla 442-5- 5
Naisten korkeushypyn maail-mantilasto
tänä vuonna on
toistaiseksi seuraava:
194 Rosemarie Ackermann DDR
192 Ulrike Meyfarth L--S
190 Joni Huntley USA
189 Debbie Brill Kanada
188 Sara Simeoni Italia
188 Mieke van Doorn Hollanti
167 Tamara Galka N-liit- to
187 Rita Kirst DDR i
187 Virginia loan Romania
187 NadeShda Oskolok Nl
187 Louise Walker Kanada
187 Diane Jones Kanada
pien ikäpolvien huippukunnos-sa
"Urheilumme on kansallis-omaisuuttamme'
tasavallan
presidentti Urho Kekkonen on
sanonut samoin kuin että "ur-heilu
on kieli jota koko maail-ma
ymmärtää" Hän on oma-kohtaisesti
tehnyt varsinaisen
työnsä ohessa jättiläisurakan
urheilun uuden yhteiskunnal-lisen
merkityksen