Vapaa Sana, August 05, 1975

              Sivu 6 — V— tamar'
KANADAN NAISLÄÄKÄRIT --
VUOSISATA EDISTYMISTÄ
Marcus Van Sleen
(Canadian Sccne) — Vuonna
1883 oli 26-vuoti- as Augusta
Stovve ensimmäinen nainen
joka valmistui lääkäriksi kana-dalaisesta
lääketieteellisestä
koulusta Kahdeksan vuosikym-mentä
möhemmin oli lääkäri
Bette Stcphenson ensimmäinen
nainen joka valittiin lääketie-teen
alan hallitsevaan elimeen
Kanadan Lääkäriyhdistyksccn
Kymmenen vuotta myöhemmin
tohtori Stephensonista tiili
CMA-yhdistyks- en ensimmäinen
naispresidentti joka osoittaa
naislääkärien tulleen yleisesti
hyväkst)iksi Kanadassa
Tämä ci merkitse-- sitä että
naisilla olisi oikeudenmukai-nen
osansa lääketieteellisistä
asemista kaikkialla Kanadassa
48-vuoti- as nainen joka johtaa
Toronton Women's Collegc-sal-raalj- a
tri TAI Hill sanoo että
on valitettavaa etteivät naiset
tartu tilaisuuksiin joita on tar-jolla
Tri HUI sanoo ettei nais-lääkäreillä
ole minkäänlaisia
vaikeuksia saada opettajan
paikkoja Kanadan lääketieteel-lisissä
osakunnissa tilanne on nt täysin erilainen kuin se oli
vuonna 1911 jolloin' Vomen's
Collegc-sairaal- a perustettiin
Sen päämääränä oli silloin 'tar-jota
naisille tilaisuus erikois- -
tua koska tätä jatkokoulutusta
ei ollut saatavissa naisille siihen
aikaan Sairaala on siitä lahtien
saavuttanut maineen ' eräänä
cdistysmielisimmistä sairaa-loista
koko maassa ja mieslää-kärit
haluavat tulla nimitetyiksi
sairaalan henkilökuntaan
Tri Stephensonista on hullut
paljon puhuttu CMA:n presi- -
dinttl_ rl S£n takia että hän on
- nainen vaan johtuen hänen--
kannastaan abortteihin Han on
vapaasti ja julkisesti arvostel-- -- '
lut Solicitor-Gencra-l Otto Lan--
gia toiminnasta jota hän pitää
taman jmyivsciia puhi
muita kanadalaisia omaksu- -
maan hänen aborttivastaisia
mielipiteitään Tämä ei mer--
ir kitsc sitä että tri Stephensdn
kannattaa pyynnöstä suoritetta-vaa
aborttia Hän uskoo että
abortin tulisi olla kahdenkes-kinen
asia naisten ja hänen lää-kärin- sä
välillä ja että poUtiik- -
kojen ja lakimiesten tulisi huo- - :
lehtiä omista asioistaan "Ei'
ole mahdollista tehdä jyrkkiä
lakeja abortin kohdalla" hän
LEPOKODIN
PICNIC
iDf" CF-WMSB- Ay yy satHKtsT aoqca
KEVER TMS
10CAL UGHTHCU2E
-E- VEN 0?J KAINLESS NISHT- S-vnsntuA
THE UGHT ATTI?ACTS R0OCS
OF B1CDS VSHICH HrTNEAMTj'
sTRuauRis~AÄ Pimicr
D0WM UPON PASSERSBr
M' 41 - f 75 Tiirtai tokiMM S Ti—dy Au#rt S
sanoo "koska jokainen tapaus
on erilainen riippuen asiano-maisista
henkilöistä sekä mo-nista
muista tekijöistä"
Thi Stephenson on ollut pu-heenaiheena
Muutamia vuosia
sitten jolloin oli rikollista Ka-nadassa
jakaa ehkäisyvälineitä
ja antaa ehkäisy-neuvonta-a hän
perusti klinikan Torontoon
auttaakseen naisia kuten hän
sanoi "pysymään poissa val--leuksist- aV
' fiv
CMAn peridenttirä-tr- i Ste-phenson
uskoo että" hän on
auttanut viimeisten epäluulo-jen
poistamisessa tietyissä pii-reissä
Lääkärien kesken hän
sanoo tajutaan että ovat' he
sitten miehiä tai naisia he ovat
kaikki saman ammattikunnan
jasenia Ja tama lun myon- -
tää on tapahtunut nopeammin
kuin lian uskoi aloittaessaan
ammattinsa harjoittamisen 9ASEVELJET
IONTREAL
Kesäk päivä valkeni kauniina
kuten 'Farmarin Almanakka" en-nusti
Joten yleisömenestys oli
hyvä
Kalpahan ruokakin hyvää oli
kun meni kaupaksi ilman mitään
mainos kampanjaallaluan maini
ta tässä ettei ruoka kesken lop
punut vaan väheni JQten keittiö-porukk- a
pääsi kunniana loppuun
Vieraita oli Vancouverista Sud-burys- tä
ja "useista Suomesta
Pastdn Suokonautio perhei-neen
Ilahdutti meitä läsnäolol-laan
mutta ei ollut pastorilla ja
rouvalla oikein vakaa käsi kun
eivät ihanpalkinnoille päässeet
fkcte_lplau-i„p-utusstka?imtnunstUeuitt:iink:vLpacihjdaentääpn:itkaöa
TV-lUUtia}JU-
?Kl dl C 'tufe „ jotepideään
lokakuun 18 päiväni) f1
jput tulisi lunastaa '2 viikkoa
ennen ja niiia aa maia jynio--
kunnan jäseniltä lisää tietoja
mjöhemmin
tässä haluan korjata erheelli-nen:
tiedon liput ocat $2500 pa-riskunnalta
eikä $5000 kuten
Jotkut ovat tuulleet
' Kilpailujen tulokset olivat seu-raavanlaisia
koska kirjoittaja on
tiainen ja on haisten vuosi niin
roictvt ensin
Ammunta -- 1) Jussi Karjala 2)
Martti Muuka (Suomivieras) ja 3)
'David Puusa
Kuolcnheilto 1) Jussi Kdrja--
Vf ♦_
nuLretiA
CARINTHIACA
-- lii VW m AV ORCKD SmL JSfOJKDCNLYOU
A MOUtfTAH Bl
Jaakkolan kampi Itä' Port FindaySultSteV-Mari- e
Elokuun 10 pnikelfö1 00 ' "-ir-
-Udl
Pelejä—Hotdoqs-KaHv- la —Sauna ' -
„ Tervetuloa r t- -
Naisjaosto
Dominion ostokuitteja otetaan vastaan
Ra—:fielioret orNot
-- Wa3 ? WAR MEM0RIAL
l -- 1 f-ffl-
M
--TBf MPrf9lMCrMiu4HHf HtOJNjCJtf tS AcTSxKeTCHm5EMMuAltrNfDTsrEe'SVxAvLtRoOJS '
c "fmrnrmm- - t ~-k- w nrrove
p APPROACH
HiTHourAiorui
_i
la 2) Jaakko Laulumaa 3) Pau-li
Puusa
Kahdella ensimmäisellä sama
tulos ja uusinta ratkaisi
Naiset ammunta: 1) Viki
Härkönen 2) Rauha Laulumaa
3) Sanelma Flinkfeldt '
Nuolenheitto: 1) Rauha Laulu-maa
2) Teijo Vainio (myös Suo-mivier- as)
3) Toini Virta
Ja yllätys palkinto pienim-mille
tulokselle joka oli 1 (voit-taja)
Sirkka Karjala
Lapset ammunta: 1) Harry
Laulumaa 2) Larry Härkönen
3) Jari Laulumaa
Nuolenheitto: 1) Jari Laulu-maa
2) Harry Laulumaa 3)
Larry Härkönen
Yleiskatsaus kilpailuissa oli
kireä ja jännitys oli huipussaan
etenkin naisten ja lasten pistei-den
laskijat olivat hermoro-mahduksen
partaalla Piknikis-sä
ovat hauskinta tässä tou-hussa
lapset sillä lapset ovat
mukana ja heidän touhujaan on
nt:n hauska seurata sivusta
Pikkuneiti Karjala selitteli
touhuissaan hiihtämisestä ja
suksistaan kun ystävällinen täti
kysäisi hänellä hiihdätkö murto-maata
vai mäkeä Johon Melar
ny vastasi nasevalsti "takapihaa"
Kiitos kaikille hyvästä seu-rasta
ja osallistumisesta ja eri-koiskiit- os
seuraaville lahjoitta-jille:
S Sandels V Vuorimies
Bordcn Co Ltd Montreal Our
uarmest gratitude for a gene-roit
donation to our associa-tion
They have been very kind
to us thank you
Sunnuntaina saapui joukko
Suomen veteraaneja jotka vii-meiseksi
vierailivat meidän alu-eella
Tuntuvat olevan hyvin
tyytyväisiä matkaansa Yritim-me
parhaamme että he näkisi-vät
mahdollisimman paljon
meidän ympäristöämme Emme
ole varmoja nauttivatko he kai-kista
kohdista mutta pari koh-detta
on varmaa eräs yöklubi
varmasti pysyy mielessä pit
kään sekä paljon vakavampil
J °? hy%Ul
"uan sjoamaan
rr i Leblanc Ystävällisesti
antoi meille erikoisluvan vie-railla"
St Aanne's Veterans hos-pitalis- sa
Mrs Marchand oli
tiistaina meitä vastassa ja hä-nen
ystävällisessä hoivassaan
kuljimme tutustumassa sairaa-laan
Vieraamme tuntuivat
Utelias ihminen tavoittelee
toisaalla yhä suurempaa ja toi-saalla
taas jhä pienempää Tut-kijat
ovat löytöretkeilijöitä:
osa yrittää murtaa rajoja laa-eit- ä
entista perusteellisemmin
osa yrittää murtaa rajoja laa-jentaa
tietämystä uusille alu-eille
Uusille alueille levittäytymi-nen
edellyttää aina vain pa-rempaa
mittaustekniikkaa ja
monimutkaisempia laitteita
Maailmankaikkeuden sanotaan
olevan mittasuhteiltaan raja-ton
Se on rajaton myös siinä
mielessä että tutkimuskohteet
eivät lopu Jatkuvasti löyde-tään
uusia ja ennalta aavista-mattomia
ilmiöitä joiden sel-vittäminen
tuottaa jälleen uu-sia
arvoituksia Tiedon rajat
työntyvät yhä kauemmaksi
Luonnossa on kuitenkin sel-laisia
periaatteellisia rajoja
joita ihminen ei ainakaan ny-kyisen
maailmankuvan mukaan
kykene saavuttamaan saati
ylittämään
SAAVUTTAMTOV
KYLMYYS
Yksi tällainen raja on alin
lämpötila Lämpö on energia
joka omassa elinympäristössäm-me
on keskittynyt aineen pie-nimpien
osasten atomien ja
molekyylien liikkeeseen Ilma-molekyylien
tyypillinen nopeus
oa muutamia satoja metrejä
sekunnissa
Suurella kanootilla Manitouhn Islaiuhlle
Ottawan kautta Torontoon
kulki etnisien malka
(jatkoa edelliseen numeroon) Hän pelasi baseballia paria-Maa- n
pääkaupunkiin Otta- - menttirakennuksen vierellä ol~
vaan tutustuimme sekä bus-- valla kentällä joten häntä em-sil- la
että veneestä käsin Kä-- me tavanneet kuin mitä ken-vim- me
monikulttuuriasioita tällä näimme
hoitavan ministeri Munron luo-na
koko joukko Pääministeri Ottavvassa vietimme kaksi
Trudeaulla oli muita kiireitä iltaa Toisen olimme monikult- -
Mr AWwWtlnmr
HlLllP
Ot taivaan on tutustuttu vesibussilla
oleilu vesillä oli virkistävää
LUONNON SAAVUTTAMATTOMAT
RAJAT
ja
toimittajien
nauttivan kiertöicäynnistä ja
kysymyksiä satoi eri osastojen
jlihoitajille jotka hyvin avuli-aina
olivat valmiit ja halukkai-ta
vastailemaan Vieraamme
olivat hyvin llätt3neitä siitä
lämpimästä vastaanotosta jon-ka
he saivat täällä näiltä vie-rasmaalaisilta
jotka- - he tällä
kiertueella tapasivat Me paik-kakuntalaiset
emme kyllä ih-mettele
silla olemme jo tottu-nut
tähän
Kielivaikeudet eivät haitan-neet
Ne vain tekivät matkan
maukkaammaksi
Tässä haluan kiittää Suomen
vieraiden puolesta emäntiä
Olga Hanni ja ränni Hyvönen
jotka omin kustannuksin val-mistivat
maukkaan ruoan sun-nuntai-ilt- ana
vieraita varten
myös kaikkia majoittajia jotka
vaivojaan säästämättä auttoi-vat
heitä täällä oloaika ti
—VH
Lämpötilaa alennettaessa mo-lekjjli- en
liike hidastuu niiden
energia pienenee Yhä kylmem-pään
mentäessä tultaan lopulta
siihen tilanteeseen että mole-kyylien
liike lakkaa Mutta vie-lä
silloinkaan ei olla edes lä-hellä
alinta mahdollista lämpö-tilaa
koska nyt lämpötilan
määräävät atomien sisäiset
energiatilat
Alin lämpötila absoluuttinen
nollapiste on 27316 C-aste- tta
pakkasen puolella Tämä raja
on teoreettinen käytännössä
sitä ei koskaan kjetä saavutta-maan
Mitä lähemmäksi sitä
päästään sitä etäämmäksi se
tuntuu liukui an Absoluutti-seen
nollapisteeseen pyrkimi-nen
on kuin kangastuksen ta-voitteleminen
RATKAISEVAT
TUHANNESOSAT
Alin tähän mennessä saavu-tettu
lämpötila on noin asteen
kolmastuhannesosan päässä ab-soluuttisesta
lämpötilasta Tä-mä
ennätys ei suinkaan ole
minkään suurvallan mahtavan
tutkimuskeskuksen nimissä: en-nätyksen
on tehnjt professori
Lounasmaan tutkijaryhmä Tek-nillisessä
korkeakoulussa Ota-niemessä
Kobnastuhannesosa astetta
voi tuntua arkielämän ajattelun
kannalta jo kätännössä samal-ta
kuin absoluuttinen nollapis-te
Sitä se ci kuitenkaan ole
Siirryttäessä alemmaksi esi-merkiksi
kymmenestuhannes- -
Aurinko porottaa ja
Kuva Mele Elu
►" --"
osa asteeseen lämpötilan suh-teellinen
muutos on yhtä suuri
kui siirj ttäessd huoneen läm-pötilasta
lähes kahdensadan
asteen pakkaseen — tai toiseen
suuntaan: huoneen lämpötilasta
tuhanteen asteeseen Viime
mainittu on toki helpommin
järjestettävissä mutta kuvasta-nee
kuitenkin muutoksen suh-teellista
suuruutta '
VALON NOPEUS
JA AIASSA
Toinen saavuttamaton raja
on valon nopeus noin 300000
kilometriä sekunnissa Se on
saavuttamaton siinä mielessä
että mikään aineellinen kappa
le ci voi edetä tällä nopeudella
Valon nopeuden saauttamat-tomuu- s
johtuu siitä että kap-paleen
nopeuden lisääntyessä
sen massa kasvaa Ja massan
kasvaessa tarvitaan yhä' suu-remmat
voimat lisäämään no-peutta
Valon nopeutta lähestyt-täessä
massa kasvaa jyrkästi
ja periaatteessa valon nopeu-della
massa olisi ääretön Tä-mä
on jälleen raja joka näkyy
lain paperilla — käytännössä
sitä ei saaiuteta
Arkielämässä ei nopeuden li-sääntyessä
tapahtuvaa massan
kasvamista voida haiaita Mas-san
lisäys alkaa olla merkittävä
vasta kun nopeudet ovat kym-meniätuhansia
kilometrejä se-kunnissa
Suurin ihmisen saavuttama
nopeus maapallon suhteen on
noin jksitoista kilometriä se-kunnissa
Tähän nopeuteen yl-tivät
kuusta palanneet astro-naut- it
Yhdentoista kilometrin
sekuntinopeudella seitsenkym-menkiloinse- n
astronautin mas-sa
kasvoi gramman kahdeskym-mcnestuhannesos- an
cli niin ä-h- än
ettei sitä voida mitata
(ialkna 7:ltä sivulta )
Ulkosuomalaisten
(jatkua 4:Itä sivulta)
gentiinaan ole ollut paljon suu-rempaa
On sehää että suomalaisia
asuu jossain määrin ympäri
maailmaa mutta tämä ei ole
kokonaisuuden kannalta mer-kitsevää
eikä muutto ole saa-nut
siirtolaisuuden luonnetta
Luonnollista myös on että suo-malaisia
asuu eri maissa tjönsä
puolesta mm tiedotusvälinei-den
erilaisten uskonnollisten
järjestöjen palveluksessa kehi-tysapuyhteist)- ösä
tai muissa
esim YK:n erityistehtävissä
7 LOPPUKATSAUS
Esitykseni lankoja yhteenve--
tuuritoimikunnan vieraina Siel-lä
tapasin myös Hcimar Tuo-miston
Thunder Baysta jola
on toimikunnan jäsen Toisena
iltana joka oli matkamme vii-meinen
oli kuin pisteeksi sen
päälle hotelliimme järjestetty
päivällinen ja sen jälkeen party
nKsaamm
WSJJämsK 1
H3A vvg vsTfr
Onta-rion
Claude
etnisen kunniajäseneksi Km ässämme hän
kokonaiskuvan tämän hetken
ulkosuomalaisjoukon rakentees-ta
Siirtolaisuus on tapahtunut
eri aikoina eri ja jleis-täe-n
voidaan todeta että
siirtolaiset ovat elä-mänsä
iltapäivässä ja nauttivat
tönsä hedelmistä
osaksi Kanadaan ja Australiaan
ennen toista maailmansotaa
menneet siirtolaiset
ja Australiansuomalaisten enem-mistö
elää kuitenkin elämänsä
keskipäivää kun taas ruotsin-suomalaiset
edustavat lähinnä
nuorinta ikäluokkaa ja ovat
parhaillaan talou-dellisen
hyvinvuinin
hyvinvointi asia
erikseen Tästä siirtolaisjouk --
kojen erilaisuudesta johtuu
että on hyvin vaikea vetää ko-ko
ulkosuomalaisjoukkoa kos-kevia
johtopäätöksiä
on
ollut osa laajempaa
muuttoliikettä Tekno-logisen
kchitjksen maa-pallon
teollistuneet maat eri-tyisesti
ja Australia ovat mag-neetin
tavoin vetäneet työvoi-maa
vähemmän kehittyneiltä
alueilta Suomalaiset ovat ol-leet
vain pieni puro tässä vir-rassa
joka on vienyt miljoonia
ja taas miljoonia ihmisiä maa-talouden
ja pa-rista
keskelle suurkaupunkien
hälinää elämänryt-miä
Yhden sukupolven
V
jossa isäntänä oli ftc Onta-rion
teollisuus- - ja turismiminis-ter- i
Claude Bennett Ilta oli
rattoisa ja vapaa ja päätti mu-kavasti
hienon uusia paikkoja
a anneen ja uusia ajatuksia an- -
malkamme —VR
jopa omassa maassa ja oman
kansan keskuudessa koettuna
saatikka sitten vieraassa maas-s- a
oudon kulttuurin keskellä
Tähän liittyen aikaisemmin
monet vähemmistöryhmät eri-tyisesti
siirtolaisten lapset niin
USA:ssa kuin muuallakin ovat
Kiitäneet-- mahdollisimman pian
piilottaa oman kansalaisuutensa
ja muuttua amerikkalaisiksi
Ny k ään eri puolilla maailmaa
on kansallisuuskysjmys herän-nyt
eloon uudessa muodossaan
On kysymys uudenlaisesta kan-sallistunnon
heräämisestä Tä-mä
erityisesti kolmatta
sukupolvea esim USA:ssa vaik-ka
kieli on englanti suomalai-suus
koetaan elämää rikastut-tavaksi
kulttuuriperinnöksi
Tämä puheenvuoroni oh tar-koitettu
kuvailevaksi )Ieiscsi-tyksek- si
ja taustatiedoksi Myö-hemmin
tänään keskitymme
yksilötasolla armginaali-ihmi-seks- i
kutsuttuun siirtolaiseen
jonka kohtalona kahden ko-timaan
ja kahden kulttuurin
välinen dialektiikka "Ollako vai
eikö olla" tämä Hamletin kysy-mys
myös
tänään ja vastaus lienee "sekä
-e-ttä"
Sauna-AA-Ryhm- än
Sault Ste Marie Ontarlp
suomenkieliset kokoukset
maanantaisin Ja perjantaisin
klo S illalla
Club 14 236 John St
Matkan päättäjäistilaisuudessa Ottavvassa kutsuttiin
teollisuus-- ja matkallumlnlsteri Bennett Ontarion
Jehtililton on
juuri saanut kunniakirjansa yhdistyksen presidentiltä Vla-dimir
Maukolta f
UlllBiMMMBtlW
dettäessä palauttaisin mieliin tällainen muutos on laltava
maihin
Yh-dysvaltain
Samoin
Kanadan
kipuamassa
tikapuita—
henkinen on
Suomalainen siirtolaisuus
kansain-välistä
myötä
Yhdysvallat Kanada
Ruotsi
alkutuotannon
ja kiireistä
osalle
tanccn
koslec
on
on ajankohtainen
Uudet ja käytetyt autot
Ross Wemp Molors Chev Olds
360 Rexdale Blvd Rexdale
Kysykää
John (Jussi) Polta 743-181- 0