Vapaa Sana, May 31, 1947

              Ll
ii'iiiifiivia%VnFini 2—Zssssv — V
H l Jr —
1 M ti wotw'm n k t-s 5W J 'HI I'f"tlh?L IMBa W "V ~ n '" v m x __r
13- - Äs"- - ' aVo J£w2emiAia
#111111
Tuhannet kokoontuvat katse lemaan kukkien kauneutta
lP&iB?S bbbbbbk jTbHFIB #3JC""Pb¥ ÄT L U wm90HP bbMbWbbV jsBBVailBLa "'Äil -- fc ffVBUi mF £%
4 'iV'WÄ '% X lti 1 l:ft7 [' Hf TTWl iTT Ti ¥T TTT iTjfW rr—:wiv'--
iiTji!T1TiHi—Ari'V111tJi)utiitn(r:f''f'"r 'f fijat' k lk'l[IBVBV!1WtW'Ji"M 3SLByiC%r?T% SdBEIittMKSnlVf f f ' MaTf raiiiwrrBMiMTiiM jjBn ix r i t Trwrt ht t tm ijiPE-iiTllMllMMff-lliF!- ? --
:
f '3'"wWHi' Vk vlKLjiiiMBPIHMK-stuKlHCKVBilBin- l feadLSi-- f UH ' W JgEaMBIMIHGSMMMMMMHMMBK
Kevät on kukkien alkaa ja varsinkin täällä Itä-Canad-aua
Niagaran niemi
nthdaan Sandra Sinclairin ojentamassa kirsikankukkia sisarelleen Wendy
farmari selittikln e Xi kukat eivät vieli ole täydessä loistossaan ja siis ku
Neuvostokasvatti
Toinen kirja Yliopisto
UUSIA TUTTAVIA
Tuloni jälkeisenä le-opaha- ni pis-täytyi
IuoimiiI uiul -- UopisUtoerlnl
Mna vnsln 'ulieiinilU IleUusloltu-aa- n
osoitettani
lancii naurava UI Kas olemuksen-n- a
vattolttl ekä siskoni etu Anon
— ja Jonnakin liysl hänessä ym-märtävän
rautatlelaMeii yhä loUtu-taa- n
Turkslbln leHAIinnä
1'lan sain kuulla tutkintojen alku-puoliskosta
— Nina oli MpaUsyt hy-vin
— ja elotla kuvauksia uusista
Vurssltovemiiiiamme Tytöiltä Mna
kehui erästä IUIsm Kilmanta jonka
toruvat vastauk-e- t olivat herättäneet
kalkita suurta ihailua v slnlsli-mälst- a
(Saijaa tarjoilljaUrta Johon
han valtti kalkkien kurssien poikien
ihastuneen
—Min Ja pojat eivät olleet mis-tään
kotoisin Vain yksi Ml hi ilmio
tin oli katsomisen arvoinen tetlasl
han lyh)esti kurssien miesväen
Teet1 Juodessamme soi ovikello:
lyhyt lyhtjt Ijhyt pitkä
Melll
Arvo nousi avaamaan
Asunnoissa Jolsvi oli suuri asu-kasluku
oli Jokaisella oma merkki-soittons- a
Ja ovikellon Meressä nimt-J-- a
merkkiluettelo Siinä olivat mel-kei- n kalkki morseaakkosten vlvah-duk- et
Kihän sitä vieraan vieraalle
Viitsi olla ovea aina aukoma ia'
—Tuulikki hoi! OlJyä priimukseen!
Minulle outo nuori tiainen Jonka
aistikkaasta kävelypuvusta ja muo-dikkaasta
hatusta arvasin Idnnen
Tahemmlstokansatlisuuksien kom-ylioplst- on
Suomesta siirtyneeksi op-pilaaksi
astui huoneeseen kahden pu-naupseerin
ja yhden lrillin saatu --
mana Ja ojensi siskolleni kahvipake-tin
Valion kermapullon Ja lelroslaa-tTko- n
—TorRsln sai meidät laakeamaan
Ja nyt meidän pltaä sakilla irsäU
Arvo esitteli meidät maataloutta
harrastavan arkkitehdin' ja tämän
ystävättären 'oikean alkuasukasko?
fomolkan' tulokkaille Joista saama-ni
henkilötiedot kalasin kiireesti
— Suomalaisia maanalaisia kom-- 1
munlsteja: 1'irkko Ahava auno
Meri Jukka Kantola Ksa
— Salo Sluzhu trudovomu narodu!
1'lenlkokoinen mustasilmäinen Ksa
naksautti yhteen saappaansa ioorot
Ja raportteerasl ylpelllen venäjankle-lentaldostau- n
Lause oli Joukko-osasto- n
vastaus komentajan tervehlk-seen-:
'1'alvelen työtätekevää kan-saa''
Tirkko Ahava Ja Tauno Meri olivat
olleet Neuvostoliitossa vasta kuu-kauden
Vaiherikkaalla pakomatkal-laan
Suomesta pakomatkana Joka
oli kuin elokuvakenarlosta lainattu
heidän oli onnistunut välttää vanki-latuomio
Tauno Meri oli Arvon lapsuuden-ystäviä
Ja puoluetovereita Helsingis-ta
aaleaverinen hiljainen Jukka
Kantola Joka leppoisasti hymyili
tummasankalsten silmälasien takaa
oli äskettäin valmistunut punaupee-nk- sl
suomalaisessa Jalkaväen koulus-sa
samoin kuin terhakka sanavalmis
Ksaktn joka heti sovittautui sohvalle
Ninan toiselle puolen
—Säänkin taas venäjän kielon
praktiikkaa
lian oli käynnissä vilkas keskuste-lu
Joka Tuulikin tuotua pöytään
kuuman kupari- - Kaisansa kehittyi
melkein henkeväksikin
rltm parhaani pitääkseni keskus-telun
tasolla suomea taitamatonta
Ninaa joka silmät loistaen tarkasteli
seuruetta Minullekin oli tuulahduk-sena
uudesta maailmasta vieraiden
kertomukset Suomesta Taikka olin
sentään Arvoltakin ja muutamilta
muilta tuntemiltani kp:läis!u
kuullut noita Jännittäviä juttuja
maanalaisesta toimlcnasta lentoleh-tie- n
levittämisestä ohranan Tii-noista
ja Tanklloissa viruvista tove-reista
Ninalle he olivat aivan uusia
tuttavuuksia Vain kirjoista Ja sano-malehdistä
hin oli lukenut ulkomaa-laisten
nuorisoliittolaisten Talherlk-kaast- a
punaisesta elimäatl — Ja tas-si
nyt oli llmleUTlna sellaisia
Vieraat eitit olleet Tiheamla
kis1fe" 1i4' btWiMln' M'
maa on tunnettu kirsikan Ja emeanpuunkukl'an Vasemmalla kuvassa
Ile Oikealla puolestaan nähdään kuva Terry Robinsonista vaikka hedelmä
va ei ole mistään kotoisin No onhan ainakin Missistä täysin kypsynyt kuva
Ihastuneita punalilnalseen kultakut-riseen
kamscmotkkaan Jonka punai-sissa
poskissa hymykuopat värähte-livä- t
ja Jonka eloisat silmät diivat
kuin leikatut tuollaisesta propagan-daplakaatlst- a
jossa nuorisoliittolais-tytt- ö
ohjaa traktoria kolhoosin ran-nattomilla
pelloilla
hun Ilta sittwi rattoisasti jutellen
enähtl yoksl pyysi erotessa flrttko
minua kutsumaan Ninaa Valistusta-lolle
yliopiston toveri-illanviettoo- n
seuraavaksi lepopäiväksi 'urskah-dimm- e
raikuvaan nauruun kun tyttö
varsin reippaasti selitti Jo luvanneen-sa
mennä koskaan myohästymättö-mä- n ran kanssa elohuviin
YMOriSTOSSA
Nina oli ehtint esittää minut etu-käteen
koko kurssille samoin kuin
hedätkin minä tunsin hänen anta-mastaan
ennakkomalnostuksesta Jo-ten
tustustumlnen kävi varsin vai-vattomasti
Venäläisessä seurassa
tutustutaan muuten yleensäkin san-Be- n
mutkattomasti varsinkin näin
nuorisoliittolaisten kesken Tenäjäl-lahä- n
el voi kuvitella että neljä sa-massa
Jutuosastossa matkustavaa
henkilöä el Jo neljännestunnin kulut-tua
olisi selvillä mihin kukin mat-kustaa
Ja miksi ja kun matka usein-kl- n
kestää vuorokauden tai pari tul-laan
Jo niin vanhoiksi tuttaviksi et-tä
määränpäässä IstävdvtAAn kv
läänkin Jos samaan kaupunkiin osu-taan
Hallissa olevalta taululta löysimme
kursslhuoneemme numeron Ja siir-ryimme
sinne käytävllti ja plkkubu-feUst- a
jossa pojat Joivat aamutui-maan
vernissalle lemuavaa korvike-teet- ä
Kursslhuoneemme suurista lkku-nois- ta
näkyi syksyn kultaama pieni
puUto sireenejä tammia Ja vaahte-roita
PerallA oli puuliiteriksi muu-tettu
muinoinen huvimaja Jonka pu-nottuja
seiniä pitkin kiemurteli hoi-do- n
puutteessa kuivuneita runsunok-sl- a
iäivän ensimmäinen toimenpide oli
kurssin Jakaminen brlfadelhm Me
tytöt Jolta oli Tain is!: ritarini
Xlna Etkettt siro Galja Takara Ja
ilyki Ulissa bessarablalalnen ml-cran- ttl Lena eki mini muodostim-me
oman brigadimae Johon saksi
tuli sttkei ja tröteliU Kostjc porti-naapnri-nl
kurasin einilehdea tm-taav-a
toimittaja runonJekka Ja kr
Biillji Xntoa lpkor Brtiadllrfksl
M
ikUa
'
%H jt '
valitsimme yksimielisesti pienen
Italssan
1'olkabrigadeja oli kolme
Meluan tyttobrlgradlmme haastoi
Mlsha Dolotlnln Johtaman poikabrl-kadi- n
sosialistiseen kilpailuun par-haista
arvolauseista oppiaineissa
Kriitillisen Ninan kehuma Mlsha oli
kookas Ja harteva hänen tuuhea
tukkansa aaltoili Itsepäisen otsan yl-lä
oikuHslna kiharoina Ja tumml!fc
kulmakarvojen alta tähystell kiiltävä
ruskea silmäpari niin vastustamatto-man
poikamalsesti että tyttöjen Ja-kamaton
suosio tuli heti hänen osak-seen
1'ojatkln pitivät hänen rehdistä to-verillisesta
käytöstavastaan Ja —
sydän puhdasta kultaa — Misha oli
mies joka ystävälleen antaa viimei-se- n paitansa
Opintojärjestys muistutti hiukan
Dalton-planl- a mutta el sallinut mi-tään
vetelyyttä Ensiksi professori
piti luennon Jostakin teemasta Ja sit
ten me saimme kirjoitetun tehtävän
Jossa oli lyhyt Jäsentely Esimerkiksi
poliittisessa taloustieteessä oli tehtä
vana Marxin Taäoman' ensimmäisen
kappaleen selvittely Se oli lyhyesti
Jaolteltu Ja oli osoitettu sivut Jotka
täytyi lukea Lopussa oli kysymyksiä
Joihin Sirjasta oli otettava vastaukset
selville Näitä tehtäviä pohdittiin
briRadtvsa yhteisvoimin Ja brigadiiri
Joutui oikeastaan opettajan tapaan
tenttaamaan toisia Sitten tenteissä
Joka suoritettiin professorin aslsten-teill- e
brigadi sai arvolauseen koko-naisuudessaan
Tämä epäykailöainen
opiskeluvastuu Jossa hyvät oppilaat
Joutuivat kärsimään huonoista pois
tettiln Joltakin vuosia myöhemmin
Opiskeluaineita oli poliittinen ta
loustiede leninismi lännen työväen
liikkeen historia historiallinen ja
dialektinen materialismi Neuvostoll- -
ton kansojen historia rienrostoraken- -
nustyö eli teoreettinen neuvostoTal
tlo-op- pl sekä maatalousalneita Yleis-sivistäviä
aineita oli venäjän kieli
Venäjän kirjallisuus matematiikka
Ja pakollinen ulkomainen kieli Tain-toehtoisea- ti
englanti UI saksa y
silkka Ja kemia tulivat myöhemmin
toisella kurssilla Opetusohjelma !
sälsl siis melkein yksinomaan poli-tiikkaa
Slti paitsi poitilkka oli nel-jän
opskeluruoden alklna erikseen
myös puoluevelvolllsuntcna silli Ino
kassa oli paoluejirjestö Johon kuu-(Jatk- o
?:aelU ilTulla)
SUOMEN
Cir 5igne Prattis
Kustaa II Aadolf ja sota
taistelu ja sen muistot
— 32 LUKU —
Stolbovan rauhan perästä yltyi i sota Puolaa vastaan taas uuteen
vauhtiin Sen kestäessä Kustaa
Aadolf anasti Puolalta Lilvinmaan
Ja vieläpä osan Preussiakin Mutta
-- samaan aikaan oli suuri uskonso-ta
Saksassa alkanut Vuonna 1613
'Boomin protestantit tarttuivat a- -
'seislin Saksan silloista katolilaista
keisaria vastaan joka sodan liek- -
I ki levisi pian yli koko Saksan
Kaikkialla kuitenkin protestantit
Joutuivat tappiolle Heidän omai- -
suutensa kotinsa Ja kalkki Ja kei-sari
valmistelitte Jo hävittämään
Ikoko protestattisen opin Katolis- -
Iten peljättävät sotapäälliköt Tllly
Ja Vallenstein näyttivät Ihan vas-tustamattomilta
Silloin Kustaa
i II Aadolf päätti lahteä uskonvel- -
IjUiän auttamaan Han teki Puo-lan
kanssa välirauhan Ja purjehti
sotajoukkoineen kesällä 1630 Sak-saan
Siellä Breitenfeldin kedolla
'lähellä Lelpzlglä sntyl suuri tais-telu
syksyllä v 1631 Ja siinä suo- -
malaisten valloitettua Tlllyn tykis
tön tämä voittamattomaksi luul-tu
sotapäällikkö tuli tykkänään
lyödyksi Kustaa Aadolf eteni nyt
csteettömästl Reinin rikkaita ran
toja kohden Siellä talven vietet-tyänsä
hän sitten seuraavana ke- -
vännä suuntasi kulkunsa Balenln
mutta Lech-Joe- n toisella puolen oli
Tilly häntä estämässä Tästä huo
limatta Ruotsin armeija SOO suo-malaista
etunenässä hyökkäsi Jo
en poikki Tllly tuli taaen lyödyk
si ja sai jalkaansa kuolinhaavan
Nyt näytti keisarin perikato jo
varmalta mutta silloin A W hautakuva Jonka
Wallensteln kokosi uuden kasvot Ja rautapuku hy- -
kon Ja Kustaa Aadolfin täytyi
kääntyä hÄntä vastaan Taistelu
syttyi Lytzenln lakeudella nw-rasku- un
6 p:nä 1632 Katolilaiset
tulivat tässäkin voitetuksi mutta
Ruotsin suuri kuningas Kustaa II
Aadolf kaatui Hän oli eläessään
sekä kuollessaan yksi Ihmiskunnan
Jalompia henkilöltä Kustaa II Aa-dolf
oli sekji Ihmisenä että hallit-sijana
yhtä suuri Ja Jalo historial-liselta
luettava
Ruotsin valtakunnan suurimpiin
hallitsijoihin koska hän kohotti
sen Euroopan suurvallaksi Ja tai-tavasti
Järjesti sen hallintoa Hän
kaatui kunnian tantereella lähim
mäistensä pelastajana
Sotasankarien muistot
Ruotsin mahtavuuden ajan suu-ret
sodat tempasivat pyörteisiinsä
melkein koko Suomen aatelin Ja
paljon multakin
pidettiin suurimpana kunniana ja
harva oli se aatelismies joka cl
Jo nuoruudessaan rientänyt sota-retkll- lc
Monen monet kaatuivat
sotatantereina tai uupuivat sodan
kärsimyksiin Ja vaivoihin vierais-sa
maissa mutta monet myöskin
äkkiä nousivat maineen kukkuloil-le
urhoteolllaan ja salvat sotasaa-liina
rikkauksia Vaikka useat näis-tä
hyvän onnen suosikeista iklpäl-vik- si vieraantuivat syrjäisestä koti
maastaan niin palasivat toiset ta
kaisin Suomeen viettämään täällä
lopun ikäänsä virkamiehinä tai
sotavanhukslna taikka saamaan
vain viimeisen syn
nylnmaansa mullassa Palaavien
sotasankarien mukana levisi Syrjä-sille
loistoa ja rikkautta jon-ka
hohde kukaties ei vieläkäin ole
kokonaan Mahtavuu
den ajan aatelisten asulnkartanot
Suomessa rakennettiin tähän ai-kaan
entisiä paljon komeammiksi
niiden ympärille istutettiin puu
tarhoja ja kaivettiin keinotekoisia
Komeampia nlis--
HISTORIAA
ia'
30-vuotin-en
Breitenfeldin sankarien
Evonstalhandsken
sotajou-jäntev- ät
merkitykseltään
Sotapalvelusta
lepopaikkansa
maaseuduillekin ennenkuulu-matonta
himmentynyt
'kalalammlkoita
tä kartanoista olivat Creutz-suru- a omistama kolmikerroksinen SarM-lahd- en kivilinna Pernajan pitäjäs-s- ä Ja Hemmingien samoin kolmi
kerroksinen Louhisaaren linna As
kalslssa Varslnals-Suomess- a Mah- -' tavuuden ajan ylimykset pitivät
ltseän uskonsotureina Ja Ilmaisi-v- at kirkollista harrastustaan lah-joittamalla
kotlpltäjiensä kirkko-ihin
kiiltäviä messlnklkruunuja
saarnastuoleja ja Jymeitä kirko-nkelloja
ym Mutta ennen kaikkea
he tahtoivat valmistaa kirkkoihin
Itsellensä arvon Ja mahtavuuden
mukaisen muisto- - Ja hautapaikan
He ripustivat kirkkojen pilareihin
ja seiniin loistavia vaakunoitaan
Joskus kokonaisia sukuvaakunasto-j- a
Ja rakensivat Itselleen hautoja
jotka varustettiin heidän kiveen
hakatuilla vartalokuvlllaan M-onessa
Suomen kirkossa on vieläkin
Jälellä näitä suuruusajan aate-Usmulsto- ja
vaikka vaakunat Jo
ovatkin haalistuneet tai Joutuneet
kirkkojen romusälliölhln Parhaiten
säilyneitä muistoja lienee sotaneu-vo- s
Henrik Klaunpolka Flemingin
hautapatsas Mynämäen kirkossa
Komeimmat tämänlaatuiset sotu-rlmulst- ot
ovat kuitenkin Turun
tuomiokirkon hautakappeleissa
Siellä lepää sotilastoverukset Sa
muel Cockburn ja Evart Horn
jotka aikoinaan valloittivat suuren
Novgorodin Myöskin siellä on ku
vat ja kirjoitukset Jotka kertovat
Kustaa Aadolfin "lumiaurasta" -
Kaarina Maununtyttären tyttä
renpojasta — Aake Totflsta joka
on tänne haudattuna Omassa
hautakappelissaan on Torsten
vln kuvaavat hakkapelittaln hu-imaa
päällikköä Tämä sama rat
supäälllkkö takavarikoi Tanskasta
900-nltels- en kirjaston Ja lahjoitti
sen Turun yliopistolle Hyvin al
kaa kuvaavaa on tuo kalkki s:
moin kuin kirkkojen muuttamine
uskonsotien sankari voittajien mah
tavuutta edustaviksi hautapaikoik
si
—33 LUKU —
Kristiina kuningatar Ja 30 vuotisen
sodan loppuvaiheet Läanltykiet Su-omessa
ja siitä johtuva talonpoikais
aseman huonontuminen
Kustaa II Aadolfin kuoltua tuli
Ruotsin kruununperijäksi hinen
6-vu-otlas
tyttärensä Kristiina Kui
taa Aadolfin ja brandenburgilaisen
prinsessan Maria Eleonooran tytär
Mutta hallitusta hoitamaan astui
5-mleh-lnen
holhoojakunta JorJu
Jäsenistä Askell Oxenstierna oi}
verrattomasti etevin Tämän piin
huolena oli nyt Saksan sodan Jat
kaminen siksi kunnes vihdoa
Westfalenin rauhanteossa v 1M8
protestanellle myönnettiin täysi
tasa-arv- o katolilaisten rinnalla
Näin oli Ruotsin kansa vaikka vi-klluvult- aan
vain 900000 hentti
loistavasti suorittanut suuren tai-tavansa
Ja Suomi oli sille tissi
työssä ollut varsin tärkeänä apuna-Suom- i
oli antanut aseisiin ---
yht
monta miestä kuin Ruotsitta
vaikka väkiluku oU huomattansa
pienempi noin 400000 paikkelllJ
Ja suomalaisten urhoollisuus on
monta kertaa ratkaisevasti vaiku-ttanut
sodan kulkuun Olipa heida
sotahuutonsa 'hakkaa päälle'' Ib
kauhuna katolilaisille jotka k-muk- aan
antoivat suomalaisille n-imityksen
"hakkapeliitat''
Taistelujen Ja voittojensa kis-t- a
Ruotsi kohosi nyt Eroootf
mahtavimn&ln valtain tasalle J
Suomellekin tämä aika oli kuss-- '
kas Olihan meMin clenl ksnsts--
me ollut myöskin mukana uskoa
(Jatkoa T:0t trrHU)