Vapaa Sana, January 25, 1977

              TWÖX7'f jT
Sivu 4 — Vapa Sana
SUOMEN KANSAN
AARTEITA KERÄTTY
Vihne vuonna tuli sata vuot-t- a
siitä kun ylioppilaat osa-kuntien- sa
nimissä keräshät
Kunsallisnuseon aarteista kal-leimpien
kansatieteellisien
kokoelmien ydinosan ja Kan-sallismuseon
edeltäjä Osa-kuntien
kausantieteellinen
museo aasi ovensa
Kansanpukujen kokoelma on
Kansallismuseon satavuotisten
näyttelyiden keskeisimpiä ja
korvaamattomimpia osia Jo
pukuosaston mannckiininuket
ovat arvotavaraa Kerätessään
pukuja yliopplitaat kikuistivat
piirtäen tyypillisiksi havaitse-niiaa- n
eri maakuntien kansan-ihmisiä
ja näiden piirrosten
mukaan teetettiin koti-- ja ulko-maisilla
taiteilijoilla nuket joi-den
yllä kansanpuuit yhä ovat
Omana osastonaan nuisfossa
esitcllt itäisen Suomen kan-sanpuvut
oat ainutlaatuisina
aian korvaamattomia Niilä ci
ole tiettävästi edes Neuvostolii-ton
museoissa Osa karjalaisis-ta
kansanpuvuista on Kansal-lismuseon
suonialais-ugrilaisc- n
osaston kockoclmissa Kansatie-teen
osaston puvusto esittolec
vain Kannaksen ja Raja-Karj- a
lan kansanpukuja
Karjalaisia kansanpukuja pi-detään
tyypillisinä esimeikkci-n- ä
siilä miten tiet) n kulttuurin
noususuhdanteen aikana eri
puolilta tulleet piirteet jäävät
pysyviksi ominaisuuksiksi pu-kujen
kuosiin ja koristeluun
Karjalahan koki rautakaudella
väkevän aineellisen ja henkisen
nousun useille suunnilla vallin-neiden
ja toimineiden kauppa-j- a
muiden yhteyksien kautta ja
karjalaisissa kansanpuvuissa
on tämän johdosta piirteitä hy-vinkin
kaukaa idästä ja etäältä
lännestä sekä etelästä
Karjalan kansanpuvut ovat
sekä kauneutensa ja värikkyy-tensä
että vei rat loman harvi-anisuuten- oa
ansioista mv us la-vean
ulkomaisen kiinnostuksen
kohteena mutta eivät länsisuo-malaiset
puvut liioin jää tässä I
suhteessa jälkeen
No 7 1977 Tllttol Ummlk
Jim vouti
B LMIU
Kmunumorsiamen
salaisuudet
Museon kansanpukuosastossa
molko vaatimattomasti esille
asetetut länsisuomalaiset mor
siuskruunut kertovat viehättä-vää
tarinaa suomalaisessa ta-lonpoikais)
hteisössä merkilli-sestä
seremoniailmiöstä
Morsiuskruunu peri)ty to-dennäköisesti
keskiajalta jol-loin
se oli säätyläisnaisten Neit-s-t
Maarialta omaksuma säde-kchätunnusk-uva
Sieltä se siir-tyi
alempiin säätyihin a tuli
puhtaan morsiamen tunnusku-vaksi
Talonpoikaisväkl teki alunpi-täen
komeat hääkiuunut huo-keista
maleiiaaleista messinki-levyist- ä
ja pellistä kiiltokuvan
palasista ja vaiikkäistä kan-kaista
Perinne kehittyi niin et-tä
pitäjiltäin oli kruunun omis-tajia
jotka häissä siintyivät
morsiamen pukijoina kaasoi-na
Nämä lainasivat morsiamil-I- e
paitsi kruunun m)ös muut
koristukset helmet korvaren-kaat
rintabpun kalvosimct ja
vyön
Paitsi talollisten tyttäret ko-ristettiin
'samoilla morsiamen
koristeilla myös avioon mene-vät
piiat ja palkolliset Ilääa-suu- n
pukeutuneena saattoivat
alimpienkin säätyjen t)töt tä-män
yhden ainoan kerran ko-hota
muiden ihmisten veroisik-si
Kaaso oli muutenkin kuin pa-vun
vuokrauksen takia kruunu-häide- n
tärkeimpiä toimihenki-löitä
Morsiamen koristeellisen
pJäVyskruunun sisällä oli joko
lähes tai täysin näkymättömis-sä
varsinainen hopeoitu tai kul-lattu
kruunu Mutta s: oli siellä
ainoastaan silloin jos morsian
oli todella koskematon ja via-ton
ja ainoastaan kaaso tiesi
tästä toden Hääväki tietysti
koetti pai haansa mukaan kur-kistjl- la
kruunun sisälle näh--
oliko salattu sisukruu-n- u
siellä vai el
$
KANADAN SUOMALAKIEN
HISTORIA
Yrjö Raivion tutkimus Kanadan suomalaisista on
nyt saatavana mm seuraavilla paikkakunnilla?
Torontossa : Vapaa Sana Press Ltd The Finnish Place
Agricola Lutheran Church
Montrealissa: Pastori Markku Suokonautio
Thunder Bayssa: Finnish Book Store
Sudburyssa : Finnish Book Store
Scandinavian Foods
Vancouverissa: Finn Imports
Lasse Sjöström Lake VVorth Floda
Coquitlamissa : Katri Westerlund
Copper Cliffissa : Rovasti Yrjö Raivio
South Porcupinessa : Eric's Footvvear
Sivuja 529 Hinta $1500
A4ydskm suoraan kustantajalta:
Canadan Suomalainen Hisloria-Senr- a
Box 911 Sudbury Ont P3E 4S4
RAKASTETTUJA LUETTUJA
heneellisiS kirjoja on meillä tarjottavana Teille tällä hetkellä
seuraavasti:
Katrryn Kiihlman: JUMALALLI' ON KAIKKI MAHDOLLISTA
359 sivua hinta sid $950 Kirjassa useat ihmiset kirjoittavat
omasta elämästään miten he saivat elämäänsä avun Jumalalta
ja miten se vaikutti Kirjojen kertomukset ravistavat ajattele-maan
Thomlf Cllhrant! FA'NUSTUKSET TOTEUTUVAT osat 1 ia 2
1 osassa on 206 sivua hinta nid $675 Raamatun ennustuksi?
ja niiden toteutumista käsittelevän kirjasarjan 1 osa (käsittelee
yhteiskunnallisia moraalisia poliittisia sotilaallisia ia luon-no- a
olevia merkkejä Osa 2 jossa on 220 sivua ja hinta nid
$675 luopumisen merkkeiä nimikristillisyyttä ateismia cku--
niecmsia umcua jne ico&seu j osa umcsiyy uiyonenuuui
Postituskulut Kanadassa 75c kirjaa kohden USA:han $100
Vapaa Sana Press Ltd 400 Queen SL W Toronto OnU M5V 2A6
23 p Tm—day Jan 25
Perinne ruokkii
nykyaikaa
TvjpillisvSti suomalaisena
huonekaluna pidetään kahden
istuttavaa keinutuolia jonka
sanotaan kehittyneen morsius-parin
istuimesta Vahinko vain
että tämän päivän huonekalu-tuotanto
ei tunne sitä Pide-täänhän
keinutuolia mielenter-veyden
kannalta kovin erin-omaisena
käyttöhuonekaluna
Kuinka erinomainen sitten on-kaan
kahden istuttavan keinu-tuolin
teho paitsi yhden mie-lenrauhan
myös kahdenkeski-sen
rauhan edistäjänä Ajatella
nyökkäistä siinä yhteen tah-tiin
Vhteisskaudinaavista perua
oleva rjijyprinne kasvoi Suo
mcssa vallan kauniiseen kukois-tukseen
ja Kansallismuseon ko-koelmat
ovat näiltä osin sitä
mukaa komeat ja edustavat
Ryijyjä on museossa jieliseu-satä- a
N) k} ajan teollinen tekstiili-muotoi- lu
samoin kuin muukin
muotoilu ammentaa ja on ai-kojen
kuluessa ammentanut
runsaasti vaikutteita kansanpe-rinteestä
vanhoista kansallisis-ta
malleista kuoseista ja vä-reistä
Huomionarvoista ja kansain-välisesti
kiinnostavaa tutkimus
materiaalia ovat mjös vanhat
meikäläiset puiset käyttö- - ja
talousesineet Kcski-Euroopas-- sa
ci niille löydy juuri vertaa
koska puu ei siellä enempää
kuiu muuallakaan maailmassa
ole ollut niin kaikkeen käytet-ty
materiaali kuin Suomessa ja
muissa Pohjoismaissa vaan ki-vi-
ja savi-- sekä muut mine-raaliperäis-et
materiaalit ovat
esittäneet tärkeämpää osaa
Kansallismuseon lansatieteel-lisc- t
kokoelmat karttuvat tänä
päivänä melko 'verkalleen Huo-nekaluja
joita on säilyn} t ym-märrettävä-sti
melko paljon to-sin
tarjotaan ostettavaksi aika
runsaasti Kansalaiset tarjoa-vat
vanhoja arkkujaan ja kaap-pejaa- n
pitovaikeuksien takia
museoon inutta tänä päivänä
niistä kv lii osataan kysyä täy-- ii
hinta
Ylioppilaat
keruu talkoissa
Osakunnat lähtivät sata vuot-ta
sitten keruumatkoille tietysti
kansallisen heräämisen henges-sä
Etsittiin kansallista identi-teettiä
kuten tämän ajan toi-meliaisuutta
tavataan ilmaista
Asiaan vaikutti todennäköisesti
mjös se että Tuhkolmassa oli
1S73 avattu ensimmäinen sikä-läinen
kansantiet ellinen esm
kokoelma josta myöhemmin
tuli Nordiska Museet
Usein todistetaan että Otto
Donner lausui vuonna 1874
Viipurilaisessa Osakunnassa
kansatieteellisen museon synty --
sauat Varsinaisen keräyksen
liikkeelle panevana voimana
oli kuitenkin Hh:ouor Senvvmut
joka toimi Yliopilasosakuntien
kansatietecllisn musron ensim-mäisenä
johtajana 1876—1893
Kruunuperinne ei koskaan
ehtinyt Itä Suomeen emien
kuin sen tilalle tulivat myrtti-seppo'e- et
ja valkoiset hunnut
puhtaan morsiamen tunnuksik-si
Osakuntien kansatieteellisen
museon ja Suonien muinaN--
muistoyhdistyksen kokoelmat
yhdistettiin 1915 Muirustietccl-lise- n
toimikunnan (n) k Museo-virasto)
alaisuuteen ja sittem-min
muutettiin yhdistelyjen tu-los
Suonien valtion historialli
nen museo Kansallismuseoksi
— KmA~W~" jT " ' f ' "£ #¥aLLLLLLH l M 'MaVali'SrTaaaaa1 I
ftt gp w Tmi JIM-- - i
MMMMMMMMMBt ?&!: - 9 Ti --i3P mmmmmmmWf£&MmWJKL ' lÄtr '"k
mWMWmmWMWMWzif'T-TSmm- ' - '£k?
9 3bK wkl f IbbbbBKbmBI VFbbWbVbH
Glenbovv Ccntre'ssä Albcrlassa on esillä muutamia suuria
auropa jotka knsltät preerictten maata entisinä aikoina
Ja olivat tjövällnclnä kehitettäessä Kanadan keskusaluetta
maailman vilpa-altak- sl
hyvän mm
KORKEA HINTA
Neve York — "Tasapainotaitei-lua"
"Itään katsova Suomi ih-mettelee
onko naapuri muutta-massa
politiikkaansa" "Venäläinen-
-kirja taloudelliset vaivat ja
vanha johtaja aiheuttavat suo-malaisissa
huolestumista" "Hy-vän
elämän korkea hinta"
Nämä otsikot olivat viime
kuun lopulla New Yorkissa il-mestyvän
arvovaltaisen "Wall
Street Journalin" etusivulla joh-dattamassa
lehden lukijoita pit-kään
Suomen tilannetta koske-vaan
katsaukseen Kvsvmjksessä
on jo toinen saman journalistin
Richard Janssenin Helsingistä lä-hettämä
artikkeli
"Suomi selviää njkjisin vai- -
sin hvin maaksi joka antautui
kahdesti Neuvostoliitolle toisen
maailmansodan aikana" kirjoit-taa
Janssen
"Esimerkiksi täällä pääkau-pungissa
upeat virastorakennuk-set
ja hyvin varustetut kaupat
todistavat kapitalistisen demok-ratian
hedelmistä Rauhallinen
ilmapiiri muistuttaa monien
skandinaavien kaupunkien ilma-piiriä
Naapurimaan Neuvosto-liiton
vaikutuksen näkyvät todis-teet
näyttävät rajoittuvan suu-reksi
osaksi pääkatujen varsilla
oleviin punaisiin julisteisiin jois-sa
kaupataan neuvostoliittolaisia
--autoja eikä ideologiaa
"Alutta miten taliansa valun
neuvostoliittolainen jättiläinen
näkyjkin se on 47 miljoonan
suomalaisen elämässä kaikkea
hallitseva tosiasia Heidän kes-keisimpänä
politiikkanaan jota
eräät lännen strategit puhuvat
haheksuvasti "suomettumise-na"
on Neuvostoliiton aiheetto-man
loukkaamisen välttäminen
Viime vuosien mittaan tämä on
ollut mielihyvin maksettu hinta
hyvästä pohjoismaisesta elämäs-tä
Huoli on njt kuitenkin kas-vamassa
siitä miten kauan tä-mä
vielä pelaa
"Ensiksikin jotkut suomalai-set
ja ulkopuoliset tarkkailijat
pelkäävät että Neuvostoliiton
vstuvyjden hinta on tulemassa
korkeammaksi uhaten murentaa
Suomen vapauksia Tätä pelkoa
Lomilla ja vapaa-aikoinaa- n
maan kaikkia kolkkia kiertä-neet
ylioppilaat saivat aikaan
sangen kunnioitettavan keräys-tulokse- n
Kokoelmat olivat jo
tuolloin sata vuotta sitten ar-vokkaat
sillä mm silloin tal-teen
kerätyt kansanpuvut olivat
peräisin 1700-luvul- ta ja 1800-luv-un
alusta ja keräyshctkellä jj niin muodoin museotavaraa
KeräysmatkanNj ylioppilaat
rahoittivat etupäässä osakunta-iltamill- a
myyjäisillä ja arpa-jäisill- ä
Kokoelmat karttuivat
niin että Ruotsin muutamien
vuosien etumalka kuroutui pian
'umpeen ja tänäkin päivänä ko-koelmat
kestävit-hyvl- a
"
ihtiua uusi venäläinen kirja
joka vihjaa että Moskova pitää
Suomea enemmän sotilaallisena
liittolaisena kuin monet suoma-laiset
ovat ajatelleet
"Suomen nykjiset taloudelli- -
set vaikeudet voivat lisäksi vah-vistaa
kommunisteja jotka on
jätetty- - pois juuri muodostetus-ta
hallituksesta Samaan aikaan
Suomen njt 76-vuotia-an
presi-dentin
Urho Kekkosen iän li-sääntyminen
kasvattaa kroonista
liuolta voiko kukaan hänen seu-raajansa
pitää jhtä taitavasti jl-l- ä
suhteita Kremliin
"Ovatko nämä huot aiheel-lisia
on selvästi asia joka kos-kee
Yhdjsvaltoja Suomi on ar-vokas
"silta" Neuvostoliittoon
eräs läntinen diplomaatti selit-tää
ja se on ainoa maa jota
niin Itä kuin Länsi kunnioittavat
täydellisesti" ja jolla on lisäksi
hvvät suhteet kolmanteen maail-maan
Tärkeä on mjös se seik-ka
hän jatkkaa että Venäjän ai-noana
eurooppalaisena naapuri-na
jota ei ole nielty tai jota Mos-kovan
tukemat kommunistit ei-vät
ole ottaneet haltuunsa itse-näinen
Suomi tarjoaa Neuvos-tovallan
alaisille itäeuiooppalai-sill- c
irlonaisempien ohjasten toi-von
joskus tulevaisuudessa
"Hienovaraista valkenemista"
"Määritellaänpä Suomen suh-de
Neuvostoliittoon miten tahan-sa
se ei merkitse niinkään pal-jon
silmiinpistävää tukea kuin
hienovaraista vaikenemista
Erään pankin julkaisussa verra-taan
Suomen elintasoa läntisten
maiden korkeampiin elintasoi-hin
mutta ei Neuvostoliiton
alempaan tasoon Solzhenitsy-ni- n
"Vankileirien saaristoa"
Neuvostoliiton vankileirejä jyr-kästi
arvostelevaa kirjaa ei pai
neta Suomessa mutta suomen-kielinen
käännös tuodaan maa-han
Ruotsista Taivumme mut-ta
emme taitu arvioi eräs suo-malainen
liikemies
"Monet Suomessa asuvat ulko-maalaiset
kuvailevat Suomen lu-kuisia
sanomalehtiä (lähes 90 sa-nomalehteä)
huomattavan "huo-lellisiksi"
niiden käsitellessä
Neuvostoliittoa Presidentti Kek-konen
on avoimesti vaatinut va-rovaisuutta
"Käsittelen hieman huolelli-semmin
jutut jotka koskevat
mitä tahansa naapurimaata
koska tunnen ne henkilökohtai-sesti"
esittää 370 000 kappalee-na
leviävän Helsingin Sanomain
ulkomaanosaston esimies Olli
Kivinen
"Mutta hän tähdentää: "Käy-tämme
ehdottomasti kaikkea —
hyvää tai huonoa — jolla on suu-rehko
merkitys — Tähän sisäl-tyvät
Moskovassa olevien ame-rikkalaisten
kirjeenvaihtajien
kertomukset johtavan neuvosto-liittolaisen
toisinajattelevan And-rei
Saharovin toiminnasta mut- -
Tähdenvälejä
to tom
Me taäiia pohjoisessa olem-me
eläneet jonkunlaisessa
"sy-vajaadylykses-sa"
Paalle- -
merkinnytkin omakohtaisesti
sattuu muistamaan noit? ilmo-ja
nain 50 vuotta taaksepäin
ja jotkut vieläkin pitempään
Kaikki m olemme yksimielisiä
siitä että ei näin pitkiä pakkas-kausia
ole miesmuistiin ollut
Kovempia pakkasia kylläkin
vaan n yleensä ovat kestäneet
vain viikon päivät kerrallaan
Yhdestä asiasta sentään
saumme olla kiitollisia Olemme
saäslyn-e- t kovilta lumimyrs-kyiltä
Lunta kyllä on sadel-lut
— sitä tällä kertaa on maas-sa
noin 3 jalkaa — vaan se on
tullut noin "sivistyneesti"
Elämä kaupungilla tuon pit-kän
lakon jälkeen alkaa palata
jotenkin normaaliin Bussilii-kennekin
alkoi jälleen 17 p
tammik Se merkitsee ainakin
sitä että vanhat ja muut heik-kokuntoisetkin
alkavat jälleen
päästä keskikaupungille asioil-leen
Yleisistä töistä vastuussa
olevat koettavat yleisölle va-kuutella
että esimerkiksi ka-dut
tulevat olemaan kunnossa
parin viikon sisällä lakon lop-pumisesta
Tuota ei kyllä ku-kaan
usko Keskikaupungilla
kylläkin niitä on "trimmailtu"
Vian totuus laitaa nila sellainen-kin
että vasta kevätaurinko
tuke nuo kadut liikenteelle ja
jalankulkijoillekin kunnosta
maan aiksi paksun ja uusivaan
jään peittämiä kadut ovat vä-hänkin
syrjässä keskikaupun-gilta
Tuo sannan ripottelu-kaa- n
ci paljon asiaa paranna
Monet risteykset yhäkin ovat
suorastaan hengenvaarallisia
Kaiken lisäksi ihmisten yhä
vieläkin pitää kävellä keskika-duilla
henkensä kaupalla Näyt-tää
nimittäin siltä että jalka-käytäviä
ci vakavasti yritetä-kään
aukaista Kaupungilla
kyllä on koneita tähänkin tar-koitukseen
vaan näyttää siltä
että ei ole kykeneviä miehiä
noita koneita käyttämään Täs-sä
muuannakin päivänä seurai-lin
jonkun "hujopin" hommia
jalkakäytävän avauksessa Mie-hellä
oli hyvä kone käytössään
vaan ci näyttänyt tietävän mitä
sillä tehdään Nimittäin tuo
jälki muistutti paremminkin
sianpolkua Siis vähänkin huo-nojalkaise- llc
kokonaan kävely-kelvoton- ta
Sellaisiahan ne tah-tovat
olla suurelta osalta nuo
tämän kaupungin ulkotyöläi-set
ollaan vaalimassa vaan
ci ole paljonkaan näyttöä noi-den
vaatimusten katteeksi
En myöskään tidä milloin
noita "karpitsivuoria" aletaan
ta ulkopuolelle jäävät jutut
maastamuuttoa haluavien neu-vostojuutalaisten
vaikeuksista
Perusteluna on Kivisen mukaan
etlä neuvostojuutalaisten ongel-mat
civat paljonkaan kiinnosta
suomalaisia" kirjoittaa Janssen
Wall Street Journalissa
jgf-tilrH- Pg
AUT0M0BIIES
IN THE USIN 1900
COMPRlSED 40
#1j PRttNT P0VIEJSD
t 38BVPSETRECAENMT
- OI CLtl-I-Ml
--fr BATTEKIES AND MjClWcelu2r2Ps£rfi-- lH7EXttAL a CDMSUSTION
'''
COACHkOHlP BJRO
(FXopbcxierO T
6ET5 ITS mH FfiCKLA
ITS SOUG WHICH ' -
SOUNOSLIKETHE
CRnCKOFAHHtP- -
Timminsislä
_J
todella purkaa Paallemer- -
kinnecnkin pienessä huushollis-sa
niitä roskia on karttunut
melkoinen k:ko Autovaja al-kaa
jo olla puolillaan 'paksia
ja pussia En nimittäin halua
niitä säilyttää ulkosalla koirien
revittäviksi
Niinhän ne ovat "leivät uunis-sa"
täällä "Super Cityssä"
tuon lähes kaksi kuukautta
kestäneen lakon jälkeen Tä-mäkin
vielä kerran osoittaa et-tä
syyttömät asukkaat ja veron-maksajat
noista tuollaisista la-koista
joutuvat ensisijassa kär-simään
Sudburyn Sampolasta
Pari huomioitavaa
tapausta
Sunnunt tammik 30 pnä
kello 12 päivällä Laatikkopäiväl-Une- n
On tunnettu ja tiedetty asia
kun Sampolan emännät laitta-vat
yleisölle ruokatarjoilun niin
se on kilpailukykyinen monipuo-lisuudessaan
ja hyvyydessään
Niin on nytkin tulkaa syömään
ja syökää väkevästi
Kamallisseurun vuosikokous
olkaa samana sunnunt kello 2
ip Toivoisimme jäsenistön jää-vän
kokoukseen suurilukuisena
sillä onhan kokous vuoden tär-kein
"miitinki"
'Paljon on uusiakin asioita
"ratkottavana"
Tapaamme siis kokouksessa
uudetkin jäsenet tervetuloa seu-raamaan
y heisiä suomalaisia a-sio-ita
11 tapan äkahvitarjoilu
Tapaamiin!
Oma lehti miljonääreille
Pariisi — Maailman miljonää-rit
saavat nykyän ikiomaa leh-teä
Ranskalainen kustantaja
Claude Thibault ryhtyy julkai-semaan
kuukausittain ilmesty-vää
Milliardia-jonk- a kohderyh-mänä
ovat nimenomaan" armo
rikkaat
Kustantaja nimittäin totesi
etä tämä ihmisryhmä on täysin
heitteillä Kukaan ei ole tar-jonnut
heille luettavaa joka kä-sittelisi
heidän ongelmiaan
Milliardin on tarkoitus ilmes-tyä
sekä englannin että rans-kan
kielellä
Lehti käsittelee sivuillaan
muun muassa terveys-- ja tur-vak- y
sy my ksiä miljonäärien
näkökulmasta Esittelee vapaa-na
olevia huippuluokan hovi-mestare- ita
ja yksityislentäjiä
Pitää pörssiä myynnissä olevis-ta
vähän käytetyistä suihkuko-neista
ja Rolls Royceista Ker-too
miten voi matkustaa lomal-le
raliaa säästämättä jne Nai-sille
on tarkoitus esitellä mm
viimcismmät korukallcudct
Jotta lehden hinta ci tekisi
lovea miljonäärin kukkaroon
myydään sitä ihana alennushin-taan
cli 5 dollarilla
J
m}Lj& - ~~ XM9g££
" TV Tfaft
i
CKS-1939- )
THE IRISH
P0ET AND
' ' 1 rip CTAMANST
WOTEM0&
TNIM 2 lBt JBT LINES OF--
PDETRY
A DAY
Iiös—rBclicve R orMrt
wm
THEFHMlNOTEGFr'
WKMtEJtMnlt"':a _
mmmmm
mBmBBBbz- -b :T"s
Bgjgr-fv--
Xxi ı M
%
-