Vapaa Sana, May 15, 1943

              Ti"iwawwf8wwwii wiif!fiji!!"111 w 'itfowpfwp "v nrn' fopJWtp'' 1#PVA '((JH fr iHMi-U- O
tr ui
[i :! =cZ r jJp ' J & ''F 'Jr rw4t—
Jk i A
& JcrSS oVa ec
ri
:
r
it
W
m
i
j
i f # r-
-i
i- -f j
'
'
Historiallisia Kertomuksia
(Jatkoa) nopeasti sivuille Jättäen salmen vs- -
inaaltsl tuolle laivastolle ettei kunln- -
Hajalleen fcolul eteenpäin Haukka- - kaan vkW nä( miWin o]evan te
Tavastin laivasto Kun tultiin u'o3
selälle sovittuun yhtymäpaikkain
tavattiin vielä muutamia oaamiehiä
laivoineen kuten mannertavasti
Ilmo Klmmonpoika Joka Jucpuen
mannerelämästä oli yhtynyt mcritn-vasteihl- n
sekä Jotuni Kainuusta
kotoisin joka oli perinyt merielämRn
Jo esl-lsiltä- äii Suvussa kulkevan ta-iu- n
mukaan olivat hänen esi-isäns- ä
olleet ne uudisasukkaat Jotkn Viron
Baarista ensiksi ulapoille työnslvu
merivenheittensä nokat Ke rohkeat
miehet Jotka panivat alulle sen viu-re- n
kaupan Josta koko Pohjola ri-kastui
Ne samat jotka pohjin las-kivat
suurelle tulevalle erämain val-lalle
Joka vuosisadat piti hallussaan
sekä Lapin että Ruijan verotusta
Hän Jotuni johti suurta laivas-toaan
itsenäisenä vain heikosti ni-dottuna
Suuruvastin laivastoon Tä-hän
yritykseen hän yhtyi ainoastaan
siksi ettei voinut sitä välttää Ollen
ovela ja kekseliäs kuten aikakauden
kauppa- - Ja merikuninkaan Lii olla
hän punnitsi tarkoin jokaison yksi-tyiskohdan
ennenkuin yritykseen
ryhtyi: ja jos yhtyi oli hän mu-kana
koko sielulla™ Ja voimallaan
Nyt istui Jotuni koment3japai-kallaa- n
"RulJinsuden" pcräkinnelli
miettien sekä sanellen lähetilleen
määräyksiä Joita hänen oli vietävä
pohjoiseen Jotunin kotipaikalle --
Ja kun menet Jatkoi hdn ohjeitann
karta slsäsaaritoJa tarkoitan saa-risto- ji
Josta alkaa Kainuunmeri siel-lä
on alkanut yhä uusia asukkaita
liikuskella Sinun on vältettävl kaik-kea
kosketusta Josta voisi Johtua
viivytystä sillä kuten tiedät käsky
Jota viet on tärkeä Muista: soudata
vastatuulet purjehdi myötätuulet
varo liian rajuja myrskyjä Ja vielä:
Jos tulee hätä anna saam-- sl mää-räy- s
jollekulle uskotullesi että Jos
sinä et voi sitä perille toimittaa niin
hän vie sen Siis mene Ukko Yli-jumala
lähettäköön sinulle sopivia
tuulia VedenemänUl tasottakoon
myrskyn hurjan tielläsi Mene
Lähetti lähti astuen laivan laiteel-le
ja käveli tIU myöten keskilaival-le
jossa häntä seuralaisensa odotti-vat
Tian olivat miehet omassi
kymmensoutulsessaan matkalla koh-den
"pimeätä Pohjolaa"
Yhtymäpaikalla liittyi laivueeseen
vielä eräs Hukka-nlmell- a tunnettu
hämäläistä sukuperää cleva esimies
ollen puolivarakis merikuningas
hänkin omistaen useita hyvin varus-tettuja
laivoja Hukka olion itse
harteva mies el luullut vertaistani
olevan voimissa muualla kuin Hauk-ka-tavast- ln
toisessa pojassa Olessa
Hän oli koko ikänsä ollut merillä Ja
käynyt sotaa Ensin Hämeen vero- -
miehenä Tarastin laivastossa Josta
oli edistynyt niin etU nyt oli ison
laivaston johtaja Ja melkein Itse
nainen kuninpas
Näin sai Haukkä-Tavastl- n laivasto
huomattavan tekijän vaan jos olisi
ollut käyttettaväni vielä se osa Jo-ka
oli etelän tiellä olisi Toimat ol-leet
vielä paljon suuremmat Mutta
luottaen onneansa Joka oli Haukka- -
Hän Itac kiviin enempi
hän luotti Jumaliinsa eniten
kuitenkin itseensä mlehllnsä Hän
istutetuksi sellaisen ur-hoollisuuden
Jota raln aniharvoin
tapasi Hän osasi valita apulaisensa
niin että he kykenivät Johtamaan
taistelut voittoon Nyt kun vanhus
ei kyennyt enää taittelemaan
hän enää lähtenyt Johtajaksi sillä
Johtaja Joka el Johda esimerkillä
sopiva Johtaja niin eli
monasti sanonut
laivasto oli saanut
Järjestyksen Ja eri osat omat eri-tisftehtävä- nsä
alkoi se
liikkua määräpaikkaansa kohden
Eräässä salmessa tuli viestlntuo--n
vn#iUL tuoden tiedon että
Gooanmaan kunincu Lodbrokin
i-ut-A oli lähtenyt liikkeelle
Jo näkyi tulisoihtujen valoa seläl
tä Jotka verkkaan lähenivät Nyt
annettiin viesttmiesten kiidättää lai-vasta
laivaan viimeiset sovitut mer-kit
Miehet viimeistelivät h?arnU-käi- n
kannlkkeitaan tarkkailivat Jov- -
slensa jänteitä UI keihäsvarsia
Jotkut tarkastelivat miekkojaan --Mi- ekka
alkoi saada yleisen kävtön
Jo Pohjolassa niin että "mies
lut mies ellet mieKaiunen- - t
Kun kuningas Ragnar Lodbrokin
laivasto oli sivuuttanut salmon al-koi
Tavastin laivasto hyökätä mo-lemmilta
sivuilta samalla kun ro-viot
Ja nuotiot sytytettiin niemissä
ja saarissa Kaikkialla Uur ympä-rillä
alkoivat sotataminela olevat
miehet tanssia Ja laulaa Ilmkka-T- a
vastin laulua:
Myrskyää meri rannall autiolla
Merta kyntää Hämeen mies
Vaarat väijyy Joka kalliolla
Rantaan nay kotilies
Hei laulakaa veljet
Hei laulakaa!
Verta emme Janoa
Vaan kunniaa
Laulakaa veljet
Hei laulakaa
Linnani on rannall' sotaisella
Rauhan halaa rannan mies
Koti turvattu on kädeir rautaisella
Sorra sua orjan les
Hei laulakaa veljet jne
Vaaroja ci urho Joutessansa
Myrskyjä vene välttää saata
Nukkua saa lapset kehdossansa
Rauhaa rannan vaaratta e taata—
Hei laulakaa veljet Jne
saa uutta kuulta aina
on totta kuule Hämen mies
Meren myrskyls rauha ompi laina
kunniahan toive ompi ties
laulakaa veljet Jne
Heti laulun alettua pysähtyi ku
ningas Ragnarin laivasto kuin käs
kystä El noussut mela liikku-neet
soturit kaikki oli hiljaa Ihme-teltiin
mitä olivat tulilla tanssijat Ji
mitä oli laulu? Äskeinen synkkä pi
meys oli muuttunut valoisaksi Tämi
kalkki teki sellaisen vaikutuksen
kuin olisi tultu elämän toiselle puo-lelle
missä vanhat soturit pitävät
uhrilcikkejään muutettuaan Juma- -
liensa luo — vanhat viikinkien us
komukset voittivat Järjen Mutta el
nyt el oltu vielä valmiita Jättämään
tätä elämänvaellusta Joka Jokaisella
sentään rakas Kuin yhteisestä
sopimuksesta kääntyi Ragnarin lai-vasto
Ja alkoi paeta läpi ahtaan sal-men
Silloin yhtyi koko Haukka-Tarasti- n
laivasto lauluun Jokainen
mies veti sydämenpohjasta tuttua
laulua 8almessa syntyi turw Ja
laulun ääni esti komennot kuulumas-ta
Jos niitä yritettiin antaa
kaatuili Jokainen heidän
piti vain huolta omasU Itsestään
komentoja kukaan totellut Paos-sa
oli vain pelastus Jokaisen aitoa
tunnus Josta el ollut
kellekään hyötyä sillä ennenkuin oli TH „„nn„ uni viifMion ta miekkaan ryhdytty oli suuri oa?
jonka kalkki luulivat Johtuvan noi-- i laivoista mennyttä — Nyt Jotuni Ja
t ™nnuivuta tMk hän omisti nuori Haukka-Tavas- tl alkoivat tjl--
el luottanut
Taan
Ja
sat miehiin
itse
ei
el
ole ukko
Kun määrätyn
hiljalleen
lal
helU
keillä
el ol
ei
ei
hae
el
Tavasteist'
Se
Jos
Hei
el
on
Laivoja
miehistään
el
todellisesti
mla Laivoja lähetettiin toinen toi-sensa
Jälkeen nyppimään saaHsta
tuosta sekamelskasta Vihdoin sit
kunlnjras niin paljon Järjestystä et
tä muodostui Jonkinlainen etuvanis-tu- s
salmen eteen Jotta kokoon ah-detut
laivat pääalTät salmen läpi
Juuri silloin alkoi kuulumsan Hauk--
katavastlen laulua myös vactalselta
puolen selkää kuninkaan laivaston
selän taka Laulu kuului niin voi-makkaana
etU täytyi olla paljon
miehiä voidakseen antaa niin voi-makkaan
äänen Laulun kuulivat
myöskin tavutit heti Ja o se heil-le
tuttu samoin myös laulajat Jos-kin
Ulla hetkellä vähin kuin odot
tamattomat
uudet laulajat yhtyivät ki-sittlT- ät
etU se olisi näin Järjestetty
vastaan Laivastot siis veUytyivät 'uudet laulajat yhtvmUn noihin här--
3
Dionnet Erikoisvaunussa Taka rapuilla Lähdössä Matkalle
- ———
T avSllllllllllllllllMrVSlllllllllllllllBBvSlllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllB aV - i fc m
RbbHbbbV sS1bBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBs'' 1bbIbbK! Jt"J"lyk# bbbHbHB Br W ' i vKVPra - h?4-Jpi-
££ fA availllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllliav vtSv 's3Epp &5
rSS SJ SVpK# IvSSB B
kiiV H iiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiHsiiiiiiiiiiiiiiiKV ~M
Dlonnen viitoset nähdään tässä kuvatta vanhemman titkenta Paulinen Ja äitinsä kantta ien vau-nun
takarapuilla jolla he matkustivat viime viikolla Superlorlin YVit ristimään viittä rahtilaivaa
Hyvättejä Juuri heitetään lähtijöille
ISW¥WW¥¥S¥¥SSWWWAWMWMWWWWWMMWMnMMWW AVOVETEEN
Kirjoittanut Urho Karhumäki
Suomalaisen maalaisnuorukaisen kaunis elämäntarina
laskuineen ja nousuineen ja urheiluvoittoineen
MMMMWMMNMMMMM
(Jatkoa)
KAHDESTOISTA LUKU
— Oletpa hullu mies!
— Vai niin!
— Tyohullu olet en muuta osaa sa-noa!
— Sitä el katsota parantumatto-maksi
vammaksi
Naureskellen Yrjö riipaisee leveän
lantun lehden ja pyyhkii sillä kasvo-Jaa- n
Hänen sisäiset haruilnsykkyrän-f'- A
ovat jo siimaksi lientymässä mitä
silllkeriä äsken lienevät olleetkin
— Njt lähdetään taloon kahville!
Het ukko siellä kahville kuuletko!
Ukko niityllä kääntää auraansa ja
huiskauttaa kuulevansa Muori kään-tyy
kartanolle päin enempää pyytele-mätt- ä
Mutta ennenkuin hidat ukko
ährll niityltä mielle Juoksee riuska
lantunnyhtäjä muorin ohitse kaap-palse- e
plhakiveltä selkäreppunsa Ja
rientää yhteen menoon saunarantaan
Tuota pikaa hän riisuu multaiset hou
sunsa ja hikiset alusvaatteen pul-pahtaen
pyykkilaiturilta lampeen Ve-si
on virkistävää tähän vuodenaikaan
kauan el tiellä tarvitse viipyä
Niityllä on tasainen onkimiesten
polku Se kiertää lähellä rantaa Ja on
verrattoman klmmoisapohjalnen Aa-tamlnpukulse- lla
miehellä on suuri
kiusaus Juosta koko lammen ympäri
mutta pellon suojaava penger loppuu
Ehkä hän jo muutenkin on hullutel-lut
riittämiin asti
Hän juoksee takaisin Joustavasti
verryt ellen Nlittyy hyllyy ja lam--
jänpää-asulsil- n valkotakkisiin Ja pu
nakoristeltiln Uvastelhin El totises
ti UsU oli pääsUvä pakoon Sillä
kuka tietää mitä tulee vielä eteen
kun on uskallettu lähettyä tavastlen
malta? Viimeinenkin vastus oli mur
rettu Ja kuri oli poissa Kun kunin
gas näki tämän kaiken kokosi hän
läheiset miehet mlU oli vielä saa-tavissa
ja pakeni sekamelskan Ja
pimeän turvin saarien rntc4a luo-vien
ulos merelle
LalTMto joka niin odottamatta j
yön pimeydessä yhtyi leikkiin ei rl-l- ut
muu kuin Haukka-tavastle- n Jok-ilaivasta
Joka palasi pitkältä By-santiamsjtka- ltaan
tuoden terveiset
Kuninkaan Joukot kuultuaan etuietelän lämpimästä ihmemaasta
leikkiin Näin kohtalokkaalla hetkellä yh
tyneet laivastot Jatkoivat matkaansa
Inyt kohden kotivaikama
MMWMWWMWMMWMM4
men pinta läikkyy pieniä aaltoharjoja
keskustaansa päin ajaen Hänen tar-koituksenaan
oli jatkaa viipymättä
matkaansa vielä rantaan Juostessa
oli mielessä tämä ajatus Mutta kim-moisa
niitty vetää ja helnänlatvat
hipsivät somasti säärivarsiin Tällais-ta
polkua el ole toista koko maassa!
Miksi en jäisi tänne Juoksentelemaan!
Tyttö ja hänen poikansa? Eikö mies
voi olla ajattelematta mennyttä tyt-töä
yhdeksän talven takaista lunta
vaikka näkeekin hänen haamukuvan- -
sa lanttumaan toisessa reunassa?
Ennenkuin hän ehtii vaatteittensa luo
saunarantaan on hän päättänyt jäädä
taloon toistaiseksi jos se vain jolla-kin
tekosyyllä käy laatuun
Ukko on ehtinyt tupaan Ja tapailee
hellauunista tulta piippuunsa Muori
istuu pöytärahin päässä sukkaa ku-toen
Tyttö ompelee ikkunapenkillä
Matin housuun henksellnnappia Kun
tuttu mies astuu ovesta sisään on po
jan valkea pysytellä niin päin kuin
tarvittaisiin äidin täytyy usein kään-tää
häntä
Tupa on kolml-lkkunaine- n ja tilava
Sen katto Ja seinät on vuorattu rus-kealla
pinkopahvilla Yksinkertainen
kalusto on kodikas ja hellan reunalle
selklämään nostetun kahvipannun
kylki kiiltää Virkeitä kukkia on pie
nissä ruskeissa ruukuissa ikkunalau-dalla
Napin ompeleminen Ikkunapenkillä
on päättynyt Muori viittaa pannua
pöytäin Tytir käännähtää keveästi
Uin on heittänyt ruman peltotakkinta
pois Ja suorinut tukkansa kauniisti
Jakaukselle Ukko kävelee vieraan luo
ja tervehtii vasemman käden sormen-piill- ä
lakkinsa lippaa hipaisten
— Oletpa jommoinenkin poika
— Minä sanoisin etukipälitti
ottamaan kahvia!
Ukko avaa suunsa Jotakin lisitik-tee- n
el sanokaan m Itiin vaan pistää
piipun uudelleen hampaittensa ra-koon
He IstuTtt pöytiin Mnori kä-väisee
noutamassa kupista pullako-rl- n
Vieraalle tarjotaan ensiksi Poika
saa tilkkasen kahvia likkltuoppltnsa
kaksi tokeripalaa tipautetaan sinne
Ja maltoa kaadetaan paljon Poika
paisua penkille pullaansa piiputta-maan
mlelihyristi ähmihdellen
Näyttää kuin ukon tekisi mieli Ti-littää
puhetta ja ky selli kulkumiehet- -
tä moniakin asioita mutta nähtävästi
liänellä et ole siihen lupaa täytyy
valeta vain ja hoidella plippuaan jo-ka
tuntuu olevan rapakunnossa Juo-daan
toiset kupit äänettömästi Ukko
kurkistaa Ikkunasta Hevonen aurol-nee- n
lienee lähtenyt kävelemään
koska hän kopistaa piipun taskuunsa
Ja kiiruhtaa ulos Muori katsahtaa
kiskevästl vieraaseen sukkapuikot
liikahtelevat nopeasti Näyttää olevan
kulkumies tämäkin koska ei käske-mättä
tielle pääse
— Jos on nälkä niin sopii sanoa
pistetään ruokaa
— El minun ole nälkä
— Jaa ettet ole?
Muorin kutimesta lienee pudonnut
silmä sitä on etslttää päivää vasten
katsoen Poika penkillä on saanut
pullasoppansa selväksi ja tytär askar-telee
hiljaisesti hellapdydän luona
— No miksikä sitten pitää poiketa
ihmisten lanttupellollle?
— Omaksi huviksi
— El pidä tulla minulle
Muori nousee pyörähtää ympäri ja
kiidättää pullakorln kaappiin Tytär
kääntyy lähteäkseen mutta mennes-sään
hän katsahtaa matkamiehen
puoleen pyytävästl miltei rukoilevat-tl- :
Mene pois! Ei älä jätä minua!
Hän vilahtaa jo ovetta Kumpaa hän
tarkoitti? Matkamies uskoo kuten
Itse sillä hetkellä toivoo Hänen on
palauduttava taistelemaan muorin
kanssa
— Luuleeko emäntä nuoria kulku-miehiä
niin laiskoiksi?
— Luulen minä ja tiedänkin en!
— Etteivätkö yhtä pientä rupeamaa
viitsisi työskennellä lanttumaalla
niin kauniina päivänä?
— Viitsitte kai te pienen rupeaman
työskennellä on se jo ennenkin nähty
Muori liikkuu tuiskahdellen lattial-la
siirtää pöytiä ramistelee astioita
Näyttää kuin hän tahtoisi sanoa pal-jon
enemmän ja rohkeammattl mutta
nihtävistl el löydä niin päteviä sano-ja
kuin haluaisi tai el voi sanoa po-jan
vuoksi Hän tarjoaa jälleen avus-tustaan
— Eliel ruoka kelpaa nltn kelpaa
kai raha
— Ei kelpaa!
— Mitä sitten tahdot meistä?
— En mitään
— Mene pellolle siltä!
— Ellette tämän enempää pane pa-haksenne
nltn menenkin vielä
Muori el aano tähän enää mitään
Yrjö menee ulos Ja astelee lanttu-maall- e
selvästä maanttepassltukteaU
huolimatta Hänellä on keveä olo si-ka
hän ole muorille vähääkään vihai-nen
Jos muori ksntaa kaunaa kulku-miehille
niin hänellä liene siihen
tyynsä Mielessään Yrjö saattaa at
Titteliäkin jo niitä mutta hän et nyt
tahdo kehitellä ajatuksiaan siihen
suuntaan vaan menee pellolle kutea
sananmukainen käsky kuulut
Ukko Jukertaa mnttaviilslsta va--
ä
koaan niityllä Tytär on kyys stjtr
suuren lanttukasan viereen 1 timu
hommiin Yrjö on kahden v heilU
menisikö hären luokseen vai eikt
Mitä hän siellä sanoisi Ja miksi ta-rhan
vuoksi säikäyttäisi tyttopo'olsta"
Lanttukasoja on pellolla j LiistU
erikseen vielä runsaasti jaa-- n ankis
Pian muorikin kiiruhtaa pi jmai
ta Hän ottaa myös oman ka- - tusa J aloittaa lanttujen listlmls n uipy
mättä suurella lelkkuuveits t Y-rjöllä
on vain kapeateräinen nkka-veitsens- ä mutta hän muistaa kuor-imarautansa
Joka paperiin kuj-ittr- n
on hänen repussaan Tähän t- - Koito-kseen
käytettäväksi siinä tosin on to-inen
kahva liikaa mutta e kai k
työttömyyttään Itke Hän uokset
noutamaan vanhan koetellun työk-alun
joka pienen harjoittelun jalke
sopii lanttujen listimiseen eilnomai-sest-l Jos muori haastaisi kilpailuun
niin häviäisi uudelleen
Niin tekee kukin tolmekkaastl jj
leen työtä omalla palkallaan Auria-ko
lämmittää yhä vieläkin ja naatfr
kasa tuoksahtelee vihertävän met
vyytensä voimaa
Poika häärällee koirineen ukon seu
ralaisena kynnöksellä mutta kierii
sieltä lanttumaallekin vieraan tutt-avansa
luokse Ja kertoilee omia jutt-ujaan
harvasanaisilla lauseillaan Hä:
on viisi vuotta vanha Kun raon
vuotta vielä kuuluu lähtee hän kir-inään
koulua Pihkalan Eemelin käe-ssä
Setä tiedustelee onko hän m-illoinkaan
maistanut lantun mäihäi?
On viime syksynä ukin kanssa riihtä
lämmlttäessään Setä leikkaa lanta:
pään tasaiseksi ja alkaa Jalttää
— Älä haaskaa naurista mummo
on vihainen!
Muori näyttää olevan talon valtias
jota kalkkien on toteltava Setä lei-kkaa
kuitenkin viilun loppuun koski
vanhasta kokemuksestaan muistu
että lantun jälslmäihä naattlleikke
alla on vihertävää ja klrpeanmakui
ta
Aurinko painuu mäen taakse Na-iset
lähtevät hoitelemaan lehmiä n-avettaan
Matti ja Ratto avustavat he-itä
siinä puuhassa mlehevästl Kaari-pyssy- n
nuolet sinkoilevat Ja kiiras
haukkuräiske käy varsinkin lanttu-maa- n
kohdalla Naiset ottavat pello-lta
naatteja kumpikin kantamuksensa
pojan ja koiran ajaessa karjaa nave-tta
kartanolle päin
Saatuaan lanttukasansa loppnaa
kävelee Yrjö ukon luokse kynnöi-maall- e
Aurattavana oleva pellonpaU
on vanhaa kytönurmea jonka multi
on mustan muhevaa Ukko pjsiyttii
herosensa ja antautuu värin halui
kaastl juttusille
— Kauramaata kynnätte ensi fr
vääksl?
— Kauramaatapa hyvinkin vaikka
kyllä tämä turnlskoitakln kasvaisi
— Varmasti varsinkin Jos tafre!
aikana vedättäisi muutaman M
kuormaa savea Ja keväällä anta&
sopivia väkilannoitteita
— Niinhän sinä puhut kuin Job
konsulenttl Sepä taidat ollakin! ti
ko katselee ällistyneen näköiseni
— Elköpä mitä' Yrjö naurahtele
— Mutta täytyyhän kulkumiehet
toki tuon verran maanviljelykset
tietää
— Eivätpä ne Juuri tiedä tuoni"
vertaa päättelee ukko Ja pusertele
tupakkaa piippunsa K :Ikumi Jo
taa edelleen maanviljely siolhin
— Näyttää tuo vakovilU kiintr
yhdelläkin hevosella?
K"'2 — Mlkipä sen auttaa
kiintyy paremmin jos satiua h- -
mutta eipä vain tahdo kW
kulmakunnalta toista karvapiia f
ka meldin tamman kanssa pfc
kestäisi _ Vl nn niin ikevl BUdO
_
i alnitl k
— On se oma aasvaiu —
ksen „ ttvirn nannttMee tammaansa
van takaa kohentelee valjaita Ja
ril harjaa Tamma kaartMelee
laansa Ja hörlttelee nta
kuin ymmärtäisi Ja odottaisi 11"
humisit a
— Tuota siU minun pKl --
nt selTisltkö sini muorista --—
rii-taa?Mitä riidan aihetta d
ollut? Hän kätki minut r"oB- -
— Xli hemmetlssi! - Eb suinkaan mini Batf
tän-neEttupläluttietenkään ""JSvk!
minä sitä olen }?ä Suoraan sanoen miuu —