Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 20, 1952

              j^oUIe Juuri paperm^^Hy^
^A'sM' Väkisinkin tule^ki-myUyn
keksuän^ nun
^vi^mnseonkin/ Seasiäon
: jos se saa:
niin sesaa aikaan sen
"^kityksensä. Tuleehan siitä-vain enempi
törkyt sHnnulle kun se atom^^^ tai vety-poniäU
putoaa; betoniseen rakennukseen
tai suöjaseihään. Katukäytävänä se
vielä on'"paikaaiaair niinkuin ennenkin.
Sampiii -sät^^ tarvitse
^ ^ ^ p p l u t ja luettelenij^ttomat ^iin useiii uuaa mäcTäntymisen takia,
. g ^ i Ä t tomuksi>k^^^ ; ^ E R M t ^ M y L L Y . oli aikaisem-pä^
eer» päivineen. -Kaytt^fea^- pina^p^na suuri j ^ t ä r ^ Mi-
J^fictfmyllyn tuotteita ^seiv: OI- näkin niin
^^^t# niin suuressa tmtta^a- . sujjrjto.ettö piti Ösike^^^
^ i i i in Voimakkaasti e|^^
a^^^s^nidistäjät Jaa^^t auiaisesu^ ^^^^^5^^
tiK^^uuren ja mahtajan myi- ^liinl^vÄeroUtamiseksi, mutta sitte
välitvkseUä tekem^saan;^ - ^ ^
up-o— , . -^mölav; .^^
^ ^ p » painettu^Pis^^
ä^^^^keiiksiihsa J ^ » I ^ f l ^ y ? ^ ? ^ - ^ h^
, ^ Joka kuuluu että: ^ Maas^^rau-;^-
jaiiimisillä hyvä tahto". . :\ " ' • " -
N.
.Liekin numerossa 36 julkaistiin tä­män
matkakertomuksen loppuosa ereh­dyksen
takia. Julkaisemme nyt adun.
kahdessa osassa. — Toim.
Kirj. JAY V .
amme huomasimme, että ^inähän se
laiva olikin; Kyllä ihmettelimme sen
suuruutta. £i kukaan meis^ ölliit en»
nen haista nähnyt. v
Ihmi^ä; oli laiturilla tupaten täyntnä.
Me aiipnialai^et p^yttelimme; samassa
s^kis^^ ikäänkiiiA toist^nune turvana.
Keneääkaän ei ollut ^^1^^^
mokk^kasan alle. niin.^ineraali
mokka menee, niinr
3aa
ji^ittkphoaettä^ij^t^^
n pehmeää kuitt-M^
:tttf aloÄe. ^ikä siis anna hamFÄijr v >si|^suöffie|isi. kutsu-.
rgl^nkaärilaista tj^tä jökaviiiitä
initÄia^ä tekisi ne-lujaksi, Tois- ^^^^^
5 n § Ä tulleet turhan hienpik^,^^^ tpilee - Jättiälle huomaamattomuudessa
ipäpf vai|l tofinen p^lf^ ^ jsitt^^c^^niiden ppliä ^iinä täUus-
^ihineettä he \Äät sät^wup^
t|j?3et hampaat mukanaan Imutaan.
ämäö" peKmeän leiyän aika^udeUa.
k^.^Äää:;hämgäat' j i f e
ij^dfcinv tuoii "t^^^^^
ansiosta.
eeUe
au!
tmikiBfe ne läiäitfyll)^^ kaikki nieleyääh
kurkkuun niin menee aivan täydestä.
hmtstä kilin ihmis­tä
silloin ktui.^^o^^ niiöruuden kukoistuk-;
sesäaan-^^^^ TO
TpJgJMYLLY taas oli vain: pää- . ki saadia pa^in:ly<^
yj^lsji voiriialäitos. Se saattoi Hajrt-^^^^^ .^^^^^ ja poikia
=iä 1 ^ iphomyll^ käyn-
•t2|pjÄ 0^ tiiÄ;saaÄattpnwi^^
laitos Alanko- ten iayttäiäi kaifc^ mi­tä
näissä .^deliaBi^ :
^ käytetfcyr, nHn^ ^^fcyn: ei. .^Vaj^a. sit|i
.väsäisi/ veiy^ kliyttäisi
. tuulenvöimaa niin kun se ei pW^
seeirniin se d . ^ ^ yj^jä.sähkä?,
käuddlakaan, kuinka liene nyt tuon a-tomin
kanssa?
"OSKA matkakertomukset näyttä^
^ATät ja kuuluvat nykyään olevan
muodissa, niin minäkin kpeiari kuvailla;
matkimi vaiheita :Supmesta_ CaM^
;, -- h^ ey•ut.• toöa-m meaVnau ; tow1t1la eia > ikLET.o i h•e-ssjkk 1ik,wma "sa i n "l uk1oku11nl ili jtu-oe *tni lkMmlein ul lo ad• .ip .rm1 iy uy.m.di.l.Mäl uen-,' l ^i. ^-' Vp-a a^la aVsint iahUkmrdk,o.a uma—pno *rsili at1ti^•t vet- ^ania a ^ 'n r;m, u• jyy••oe ö vhttt oeunnn.. o ,m /lP'iV a o»kit r ki•tiu^av i sed-tti^aetlia-jn i-a
, t1eVnt«aa n• a . nok1krli eo aa1,•uoy 1•lUIttu OIt4,oua V(ptjf"t•eaieiki-.l t iiaus o•iis ,.sk.:.t 1e ua na'u ~ diok1j. oe l ueshVm staou ^ in.ks eayeveahinn dT-iseea^untaöst^ nalv' u ,ä'm.o vek-;uk : t:a^uvtn^ä--. .\ : vpsaa»o>'-in :.>i 4^k^ m•mi a -ikaae i^j ar.pksn^-\|amn^iii-t t aiu:yi ls^iala-e.;-ms .e.pnNXa:Tn:.a^ e a. h li^sjihu-ya-t. -y tv ^ mt»maiti mi '>nev . i^numt.^aimme cse,o iurepöonnma'v s.* 'a V .jil ol .^aLVa^^i•t^hsao ^v;iit n.a ­i.
kansakoulua nom SO^ptta,sitten. ^^ux %;*4,::-ii..r^^^^ i ^ ^ ^^ JTo s nyXt al»k1a i.s i.n silt"a k1 u-m r sj^a;v; uvm : -m^ ie-i^t a^,'« i,.,^^o^h:^j^a amaan • hyttiim^mei.. ^iM^i-na T_^ ^ r iV ^ ^ , . . ,f.r!^ • .Olen^ma olitit-niaas menemaa^n epavar-
™sfcaupunk.Po^,o,s-Ontar»s«^ p^,.-,.
; * ^ ^ ? ! ! ' ^ ^ t f « - Ä paikka SOK *<rfKWlW missä petC-oli^o^
lut ja naulain reiät näkyivät Selvästi
"br -^iL-m v:>i,;^:.'
kuuliffiiit-; tpki^^ j^ peeaan,
mutMMii^^täÄk^^
h hiin ei: sen -tai.mtse>
yhtJM häfvetäivaikka jäikin tämän tuu-limyliyiv-^
älkeenr Sillä niitä tehtiin
ohraif^hejä jä kauraryynejä joista sit­ten
keitettiin velliä ja puurp^ Mutta
sitten lum joku jbksisefe ryynikp-neerjo^
lavorteh^ä litistettyjä tai tnUrs-'
kattoja kauräryynejä,niin silloin vel-
»'-^Ikof mennä; niin päUpn.että
emännät katsoivat karsaasti. Sattuipa
^erräff^eräässä talpssa, jpka ol| aivan
maantletf; varrella^ että kun väki oli
syö<föliQriiuttämass^ tuota maultas
murskaryyniveliiä, joka oli /vielä kiiu,
manlaista, niin pitivät sellaisen honnain
että pi^amies ei päässyt. heyösellaan
JUORDMYLLY on y^^^ maailman
kaikkein viheliäisimpiä myllyjä: ja tar­vitsee
siis myöskin oman lukunsa. Se
on vielä siitä paha että jfcun se on hyyin
ihmistä muistuttava laitos niin ei, sitä
osa^ vjiroa vaikka tietäälUn se« v^^
lisuuden. Se on s#ainen myll^^^^
koska^ voi toirriittaa mitään hyyääj
niinkuin kaikilla mullia 'myllyillä. Se
elää siitä että se saa sekoittaa ihmisten
välejä, tehdä ystävissä; vihamiehiä^^^
riskunnista eroja Jaim^jita se sellaista!
Myciskin se mufeiutt^^
talon'
ettäj
^ ?^ömiÄ ^^Sillä hänen hevosensa; häj^föakseen 1 « ^
Ni.^tä am^kieiiet^T^ saa;
sellainen Iloina-^ -
^f^Qt^Se^inä^^
J ^ ^ ^ Ä l ^ t :tW^at:^^fr Siitä:;
^ l a m y t t ^
ettei,vanhojen poildenkaanjtar:
Idnttutea^
^.naisten:feinttujä;;kun ne näkee kä^
^">^/ei^r!asiY4lais^^
*n i." ^.S€ Ä ä jimaama- r•i iuiittu•:u - -E. skose­BETONIMYLLY
on taas sellainen
^os-jöira sekpitetaam sannasta ja se-f
»ewistä mpta; josta sittten valetaan
^ ^ ! 3 i s i a : ^ y t ä^ rakenmik-
IPPa itse rakennuksiakin.
W saakka sitä pn pidetty JonkiiUai-
^na hakana sodanfcäynnis^kin am-vastaan,
-mutta tällaisella atpr
se tm -siinä menettänyt mer-^^
Hw <Hipt^^ jpa$isän^ sillä
koskaan uudifetji; eika kehity niini-
^ aina v^in
" vänhpjen kai^^^
kim inaaama hy\^jyp
niinkä^ W ihiaisfö^^ tphdä^cn
se, että.ottaa opikseen s^^ ison kirjan
lauseen että: ;^^^ö^Wp^
lynkivi riptistettaisiitt hänen kaulaansa
Sitten vielä päälle päätteeksi on PO-LITnKAN'
3WEyL3L.Y, jota runnataan ny­kymaailman
ää;aan; koko suuressa mit­takaavassa.
;$iinä myllyssä ei tule kyv
symykseen mitäiÄanä ja lupaa,
vallankaan vaalien edellä. Kunhan
vaan saa kansan uskomaan kaikkea hö­lynpölyä
mitä sieltä myUystä syöstään
tiepiletit päätöasenTafle saakka, sekä: 25
dollarin mafcupsmtäksen^^m^^^ sHnä, mistä peti oli kiskottu pois. Tbi-rahpja
rt^. _ M^k?ups^Jtusta|i,yp^ edelChyttjin,
nut^iraih^ ^ha^i^ennenl^iri^^ ottivat ^ i ^ p e t i t l ^^
noususatamassa, (^becissa.^ Jai^v^^
muutanua i w . . .
Vahan aikaa asiaa mietittyäni, lahdm
: toivossa löytää "jö^i^in
täyden ;km^uks«n miatkasta-Suomen^^^^^^^^:,^^
!aw#ay joten lienee taipeetpnta mmuf i^^jj^^g^g^ suuiit^n
lähteä sitä kertaUemaan-Sivuuto^ kyihmenen iiläpa,
sen sanPuiaUa/että minua ei. kohdeltu ^ minuUa^vielä-ollut mitään tietoa,
lii«^^^^^^
feaan saman lupkan matkust^i^^^ jHo?- - ^ ^^
liin;pääst5#une lähde^^^ tuli jo^
mään junalla Lontoota kohti. Lontoos- j^u jaiy^n; virkailijii ^Tiesin sen hänen
sa: eräältä asemalta j^^
ksdiden suuren hevpsen vetämissä vank­kureissa,
ja parin tunnin kuluttua saa­vuttiin
suuren tiilitalon pihama^le.'*i?a-lo
lienee ollut Cunard-linjan hotelli.
Siinä jouduiniAe pdottanTiaan viikon
päivät Andania-nimistä vältanierilaivaa.
Tuon viikon, kuluessa saapui hotelliin
vielä lisää suomalaisia siirtpj^jsL^r joil­la
oH piletit $3nia}le iaivalle! Parilla
pojalla oli matkan niääränä:sania kuin
minullakin^ jpten matkaseuraa oli • tie­dossa
perille saakka, juokaa hotellissa
sai riittävästi. Se ei kyllä, ollut moni­puolista,
mutta: joutilaana ollessa sillä
tuli kyllä toimeen ja eihän sitä silloin
vielä oltu herkkuihin totuttukaan..
Eiaänä p ^ mfitä t^asläh-dettiiur
viemään^ Jievoskärryissa jonne-
1^^- ?aTj^ tarkoitU tietää, mihin minä lai-rautatieasemafle/
iijpka oli rakennusten ^aii .^KkanhteU^
kattöj^ ÄWPlel|a ja si^^ pii Juna häärin >rmmärtää, hän väärin vastaa, ja
-valmimä iodpttamassai^ johdosta hän teki
ikuiii -meidäi;^ miiiusta k o t i ^M niiirtc^^
eräs vanha -ihen^taki^ikuttava:^ ai^^x^^^sjele^ '
Keskustelumme ai^na kaivoin ta^~
htsismt^ ja; ojciöui
sctf^h^ii^ JSLlfe-sen
hytin kphdaiie^ inissä mihulla olisi
pitänyt plfa
ja fcmintclii mutta
imt3mV^ avasi oii«n ja asl?ai sisään
taskulamppu kädessään. Pian hän ^ui-tankin
tilli ulp^nei^* kp veti
oven kiinni ja taas lähdettiin kävele­mään
laivan keulaan päin. Menimme
Univprihustaäh ja lakistaan. Kohdalle­ni
tultuaan hän kysyi minulta jotain
luulllakseni. englannin kielellä. Kohau­tin
olkapäitäni ja pudistin päätäni näyt-tääkseni
hänelle eleilläni, että en ym-märtänjrt
hänen puhettaan. Sitten hän
kysyi jotain ruotsiksi. Mutta en 3 ^ -
märtänyt sitäkään kieltä. Mutta sit­ten
hän kysyi murteellisella supmenkie-leillä;
"
"Mihi sinä mennä noorimees?"
Vastasin, että olen menossa Cana­daan.
Silloin hän hörähti äänekkääseen
nauruun ja sanoi:
"Ei Canada olla siellä päin, Canada
olla sinu selkä takana."
Sain hänen sanoistaan sellaisen hä­märän
käsityksen, että olin ymmärtänyt
väärin hänen kysymyksensä. Hän näh-cife^
anha,^iher^ta; 4 ^
meidän siUnämme nuirin jat taas takaisin
pik«|n=^^in,- ^ka^etsi jötafe^ 1 ^
päistänjme j'i ppvistamme, ;äryatfenkin
'Salamatkustajia^'. Lieneekö'nii^rsit^
ten löj^ynyV sitäen tieda,^, - ;
Saman päivän iltani vsaay^
Southamptoniin ja i laivälauj^le*'fe^^^
sihnäyfcsrfta näytti, etta£ layX^ j^^^
pystysi, splä sflmienrae ie<|f
k^ ja l«)rkea teräsaeinä, el^^
kynyt missään. Mutta f ;piiu J0ti*ps-tamnie
huomasi, että tupie^sseinä vä-hänliikahteli
ja p^emmin tarkastettu- porraäkäytöÄalas j ä ^ ^oli
-• / • -' • •, tyhj^ kahden hengen hytti. Äijä väänsi
kansan puolinukuksissa oleville filmille, valon katossa olevaan sahkölamppt|un
ja se onkin nykyaikana sgU^incn J ^ ^ ja katsoi, että kaikki oli kunnossa, l i ­että
jos siinä alkaa tptuutta käytta- tien pois ja minä jäin yksin.
Tarkastin hyttiäni. Yhdellä seinänä
oli vaatienauloja. Vasen seinä oli kalte­va
ja-kiero/^ joten lattiaa pinta-ala oii
mään "sivistyneissä'! maissa, niin siitä
on hyvm lyhyt matka LUUMYLLYL-
5 i Ui