Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 6, 1957

              Hauskaa nähiäviä
lÄfindsorin ja p p ä -
rislön
Laiiantaina. huhtikuun 13 pnä, tiilee ]•]
indsorin ja lähiynipäristön suomalai­lla
väestöllä olemaan tilaisuus viettää
kein hauska ilta, sillä silloin <jsiintyvät
ellä St. Catharinesin Starin^äyttelijä-iikkue.
Vierailijat esittävät hausKuudestaanC
iiuluisan näytelmän "Ai-herran j^e".-
äniän näytelmän on kirjoittanut Cana-ssakin
ennen hyvin tunnettu naytteli-ohjaaja
Ed. Lapinsalo. , .
Tämä hauska ibittelU' esitetään
'indsorin .slovakien häalilla. Vie-ilijain
toivomuksena on^Vettä' 'W
rin suomalaiset saapuisivat-Osikeinjou-olla
heitä tervehtiniään ja-muttimäan
ityksestä. Xäyttelijät puiriestaan tu­vat
antamaan parastaan.- <
Tervetulleita tähän;kokoinakviiäytän-
"n ovat myöskin rajan eteläpuolella
^uvat suomalaiset. . - :
Lupautuvat ryhtyä.
koökäniineiksi
a-pommikpkeissa
Äskettäin ilmoittautui kaksi kveeka-
Lontoossa, Eng.,: koekaniineiksi Bri-nnian
vetypommikokdluissa. Nyt
liskuun 28 pnä .tiedöitettiin, että
ymraenen muuta on yhtynyt heihin.
Koekaniineiksi ilmoittautuneiden jou-on
63-vuotias siipikarjan kasvat-ja
ja hänen 40-vuotias vaihlönsa;Kir-essään
pommikokeilujen jäirjestäjille
sanovat haluavansa^ ^'todistaa -riiäaiT-He
tämän pirullisen keksinnön käu-
5*. Jjmrencen-fn^rftieh: ruktnnustyömaalln on . Ontario M ydrott voima-aseman, betomnlqsk» ylit-
"'tanyt jo puoHyälin ia yöphalaitostakennuksen äärivkvat alkavat hahmoitttia, kittcnvliäolcvasta
. KuVasta voidaan havatta. ^ ~. , . .
KUNINKAALLISTA HUUAUSTA
ossa
Pisti piipun taskuunsa*
ja hälyytti palokunnan
Quesnelissa, British Cplumbiaisatun-
»^^|»tMr. ja Mrs. Stevens palaneen kä-ä
nokassaan istuessaan päiyälHspiy-
Sillä aikaa kun vainio soitti pa-senialle.
lähti mies pihamaalle tair-
-^araaan missä tulipalo oikein oji.
Täällä hän havaitsi ettapiiseröit task­uun
pistetty palava piippu oli saanut
•kun kytemään ja sunä koko tulipalo,
massa saapuikin palbkunta ja hiukan
•^«sena naamaltaan kertoi mies palo-
"ntalaisille, miten hän oli jo löytänyt
"palon ja sammuttamit sen.
Hyvä muistinen
^kettäin tapasi tO-vuojtias Oskar
jwrson Karlshamin satamassa, Ruot-
'•^^ noin 60 vuotiaan neekerin, joka
^Oskarin nähdessään huu.si: '^Häl-
Oskar!" . ^ I^^^"^ ensin ymmällä, mutta ju-
! ^ selvisi sitten — molemmat pu-f"'
vat enjjlantia — että he olivat ofleet
niel,-^'? ^"^^an^laisessa- laivassa laiva-
«mna 40 vuotta sitteiu Neekerillä, jo-palveli
amerikkalaisessa laivassa,
«nttäm loistava muisti. ' '
*apaaniLsta juhUttun asan vaatimal-
'tav-alla.
Ruotsin valtio maksaa kuninkaalle
henkilökohtaisesti vuosittain 300,000
Icruunua varsin kummallista rahaa —
korkoja ns; Guadaloupevaroista, ^'otkk
Ruotsi sai korvauksena Englannilta
Napoleanin • sotien jälkeen tehdyssä
rauhansopimuksessa, v. 1815: .Lansi-In-^
tiassa sijaitsevasta Guadaloopesaares-ta.
Nyt ovat Ruotsin saoorhalehedet,
työväen ja porvarien kiinnittäneet sii­hen
huomiota ja avoimesti puhuneet
''kuninkaallisesta huijauksesta''*
Esityksessään parlamentille kommu­nistinen
kansanedustaja " Gustav Jo­hansson
toteaa^ että koko tuon rahan
maksaminen rakentuu kerrassaan vää­rille
periisteille ^ nuo rahat, joita ku­ninkaalle
on maksettu aina vuodesta
1^15 kuuluvat Ruotsin valtiolle ja eh­dottaa,
että hallituksen olisi päästiivä
kuriinkaan kanssa sellaiseen sopimuk­seen,
ettei niitä enää makseta.
-wAsia ei ole valtiopäivilläkään esillä
ensimmäistä .kertaa. Lähes viisikym­mentä
vuotta sitten, v. 1908, vaati
Frederik^Wilhelm Thorsson selvitystä
niistä seikoista, jotka johtivat noiden
korkbrahojen maksamiseen kum'nkaal-le.
Hän oli vakuuttunut, että silloisel­la
(v. ISIS) kruununprinssillä Carl
Johanilla oli sormensa pelissä, kun val-tiosäädyt
päättivät osoittaa kiitolli­suuttaan
tekemällä päätöksen, jonka
mukaan myöskin tulevien sukui^olvien
on huolehdittava rnoiden suurten kor-kor^
ojen suorittamisesta kuninkaalle.
Thorsson oli vakuuttunut myös siitä,
että historian tutkimus'tulee aiheutta­maan
koko asian utidelleenarvioiiinin.
Vuoden, 1^8 valtiopäivät hylkäsi-^
vät tämän esityksen, mutta kuluneiden
50 vuoden aikana suoritetut tutkimuk"
set, lähinnä professori Höjerinvtyö, «n-vahvistanut
Thorssonin otaksumaa. .
Kun Ruotsi Napoleonin sodan aika-
'na teki rauhanvEirglannin kanssa, si­toutui
Englannin hallitus, osittain tuke­maan
ruotsalaista suunnitelmaa Nor--
jän valloittamiseksi ja sallimaan Gua-daloupe-
saaren,, joka oli aikaisemmin
ollut Ranskan omistuksessa, siirtymi­sen
Ruotsille. ^Napoleonin sodan jälr
keen tehdyssä rauhansof»imuksessa me­ni
saari kuitenkin jälleen Ranskalle,
mutta Englannin hallitus päätti h3rvit-tää
Ruotsille sen kärsimän menetyk­sen
24,000 frangilla^ Se oli kahden
valtion välinen sopimus, mutta kruu­nunprinssin
onnistui saada säädyt sii­hen
käsitykseen, että hänellä oli hen­kilökohtainen
oikeus lunastussummaan
ja myöskin nautinto-oikeus saaresta.
— Tälle tulkinnalle ei^ kuitenkaan löy­dy
mitään tukea ja niin sanotussa elo-kuuntraktaatissa
sanotaan nimeno-.
maan, että Englanti lupaa "maksaa
Ruotsille" tämän summan "Guadalou-pen
palauttamisesta". ;
Kun Fredrik ThorssoU vuonna" 1908
oli tehnyt esityksensä, oli siihen men­nessä
kuninkaalle maksettu 3.0 miljoo­naa
kruuniu varoja, jotka eivät kuulu­neet
kuninkaalle, vaan Ruotsiin valtiol­le.
Nyt tämä sumeaa on jo' kasvanut
yli 42 miljoonaksi kruunuksi.
Sitä kiitollisuutta, jota vuoden 1815
säädyt katsoivat tarpeelliseksi osoittaa
kuninkaalle, sitä ovat' saaneet kantaa
jo useaji sukupolvet, \.
Nykyisen, ehdotuksen telajä Gustav
Johansson sanoa olevaiisa sam2Uk>i»|^ ^
Viimeinen kellon-soitto
Yancouverin
Lpbrien touhuista
Tämä on nyt sitten viimeineR kelk>n-soitto
Yancouverin Lokarien touhuista
ja siksi Lokarit ovatkin päättäneet tar­joilla
ystävilleen, myöskin Kalastajille,
maukkaan lättyaterian. oikein canada-laisen
vaahterasiirapin kanssa. Varmaa
on,- että tässä tilaisuudessa tulee aika
kulumaan hauskasti seurapelien ja ys-tavien
parissa.
Siksipä toivotaankin, että tähän tilai­suuteen
saavutaan oikein suurella jou­kolla
nauttimaan lätyistä ja iloitse­maan
siitä, että talvinen kilpailu ehtii
nyt voittoisaan loppuun.
Edellämainittu tilaisuus . pidetään
Clititon-häalilla huhtikuun 12 pnä kel­lo
7.30 ip. Mutta syytä ei ole hätäillä,
että yleisö jätettäisiin vieläkään tyhjiii
vatsoin olemaan, sillä Lokarit valmLsta-vat
vielä maukkaan päivällisen pitkänä­perjantaina,
4»vbt»K"un 19 pnä. Se tar­joillaan
Clinton-haalilla kello 2 ip. Lo­karien
emännät ovar taitavia kokkeja,
jonka tulee jokainen huomaamaan edel-läminiftiissa
ruokailutilaisuuksissa. '
Yhteinen sovintbjuhla pidetään pää­siäissunnuntaina,
huhtikuun 21 pnä. Se
on kuitenkin a.sia erikseen Ja~siitä tul­laan
myöhemmin ilmoittamaan.
tä Fredrik Thorssonin kanssa siinä, et-t
ä kuninkaan kanssa on sovittaiva siitä,
että V. 1813 3aäfyjeii '•kiitollisuus^' ei
ikuisesti rasittaisi verojen \ ] I a kamp»
Ihailevaa kansaa. - , r
mm
M
mä