1941-03-01-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
.^Sivu 9
oi suuhunsa leipää, ollen vähällä
ehtua.
Poloinen, virkkoi lämmmsydä-
„ emäntä, ja kyyneleet valähti-poskille.
latvei kattoi pöydän neljälle hen^
asettaen lautaset, lusikat, veit-ja
haarukat järjestykseen. . ^
Emäntä kantoi paljon ruokaa pöy-le.
ifatvei odotti samovaarin k i e -
mistä j a p a n i teetä valmiiksi ppslii-
>n teekannuun. \ V
[o alkoi höyry puskea ulos samo-.
rista j a :Matvei vaimensi hehku-hiilloksen
asettamalla,tiiviin kan-n
savutorven suulle, nosti teekeit-.
n pöydälle j a laski kiehuvaa vettä'
kannuun. : r./
Tule syömään. Helkä, kehditti
atvei;
- Siihen pöytäänkö? kysyi.Helka
mraästyen.
— Niin juuri, sainöi enbäntä ja
itti lapselle korkean tuolin, jölion
istuu äitinsä ja emännän väliin.
Helka epöräi tällaista köhteliai-utla
todeksi, mutta niin seoIi^'€fttä
nsaa syödä ihmisten kahssaräämas-piiydässä.
' '' •
Joka kerrankin on elämässääii tiin-'
iit kirvelevää nälkää, tietää m i l -
maistuu ruoka. Ja niin se •nyt -
"istui nälkäiselle äidille j a lapselle.
Kysyttäessä kertoi Helkä synkän
ämän tarinansa. '
O l i n hyvin nuori kun t u l in pe-tyksi.
Kotini oli keSkiyarakas Ja
nhempani ylpeänluontoisia," joten
imit ajettiin p o i s kotoa, nähtyään
issä tilassa o l i n . . . I t k i n ja riikoi-,
1 maassa polvillani vanhempieni-lessä,
etteivät ajaisi pois kotoa, s i l -
niihin voisin mennä kun t a l v i k in
il edessä . . . ''Mene vaikka h-—tin
attilaani" huusi isäni ja läimäytti
linna korvalle, että kaaduin lattialle.'
Toinnuttuani, olivat vanhempani
leimeet toiseen huoneeseen ja —
dottivat. . •
Minä lähdin, pieni vaatenyytti kä-varrellani
. . .
Ensin olivat ihmiset armeliaam-ia,
antanen yösijan tupansa. niirkaS-M
u t t a sitten, kun syijnytysai-ani
laheestyi, e i minulle annettu
Mjaa, v a a n käskettiin mennä muulle.
Sairastuin äkkiä pimeässä harhailuni
ja menin erään talon navettaan,
>m laskeuduin pahnoille . . . Olin
ovissa tuslussa koko yön . . .
Aamulla t u l i talonväki ruokkimaan
Amiä j a Joutuivat auttamaan tämän
attömän lapsiraukan maailmaan.
Imut vietiin lämpimään" saunaan,
^ssa oli olkia levitetty lattialle vuo-
-etsi minulle ja l a p s e l l e n i . . .
Talon vanha muori kävi minua hoi-
^massa ja toi ruokaaj — ainoa sy-aniellinen
ihminen, jonka olen kohennut
matkallani.
Hiukan voimistuttuani o l i taas läh-
^J'av;i. Joskus onnistuin saamaan
^•^'a^ josta sain palkaksi ruokaa ja
^"'eeria. Mutta sekin mahdolli-loppui:
sanottiin ei voivan ottaa
>«hon k u n o n lapsi matkassa. Lapsi
\ a ' n a vaan lapsi, oli vastuksina jos
^'^'n imhin tahansa työhön. Milloin
'P^'häiritsi ihmisiä itkullaan ja m i l -
^"^•tdkin syytä löytyi, joten oli
^^•auduttava kerjuuseerr - viimei-
^'PJan keinoon mihin nälkä pakot-
. ^"^^^ tuntui viiltävän kuin veits
i miset pilkkasivat " l i i an komeaa
• Ellei olisi tuota äpärää,
työtäkin,' sanottiin.
jouduI
• 1 yhteisiä kaikUle niiMe sekä iraanilai-sille
kansoille, joihin rnyöskin skyyttalaiset
kuuluivat.
kysy-
Kprkea^rpom^^^^
kaan britUläisten kaftssa, ..vaan viet- >l hävisi Euroopassa känsainvaelhik-tivät
puolittain eristynyttä elämää sen jalkoihin kuten koko muinaisen
huviloissa. He kuluttivat aikansa, I^opliiah A^ltäkuntakin. Seur^^^
iistoria. kaksi tai kolme sataa vuotta, rakenta- maanflaisten' kansojen valtakausi, ja
Ilmestyi kynmienen maila roomalaisia teitä ja ottamalla satoja vuosia saunottiin Europassa
nglannm historiaa se- roomalaisia kylpyjä; tätäsanotUin mikäli saunottiin, gerrhaaji^laiseen ta-roomalaiseksi
valloitukseksi, jolta 'paan . . .germaanit ttosi>;St;Ä^^
T70IKO ihmiskunnaii historia an-
» taa pätevän vastauksen
mykseen: kuka keksi saunan?
Ja mitäon Jiistoria?
Lontoossa
A^uotta sitten Engl
lostava kirja, jonka nimilehdillä sa-varmaa
vuosilukua." Esipuheessa
Kiiornaiitetaan, että alkuaan oli teoksen
käsikirjoituksessa neljä vuosilukua,
niuftä viiriie tingassa niistä jätettiin
kaksi pois, koska kävi selville,
eUa ne eivät Jdle^n]^
Yllättävän S3:vämietteinen on esipuheen
seuraava l^use: "Historia ei
Ole sitä, mitä ofc* luullut s olevan, höyrjrkylvyistä kreikkälsinen historioitsija
Herodötos kirjoitti jo satoja
vuosia ennen kuin Caesar toi saunat
Brittien saarille.
N i i n täydellinen kuin mainittu
?nglannm historiaa käsittelevä teos
onkin mimten, niin saunoniisen historiana
se on puutteellinen. Sauna-historia
alkaa siinä roomalaisten valtauksesta,
jättäen lukijan siihen käsitykseen
kuin „ eivät Brittien saarten
alkuasukkaat olisi saunoneet millään
tavalla. He epäilemättä saunoivat
kuten niin monet muutkin alkuasu-kaskansat
maapallon eri kulmilla, n i i hin
luettuna myöskin Amerikan useat
vallisesti rajotttii silkoin, tällöi.n, otet-
Ropmalainen kylpyfeitos oli kor- tuihin pytty-kylpyihin,
kean kulttuurin kehittämä moniosai- vr
nen hiotuslaitos. Roomalaiset raken- ^""^ Fisthretfcien aikana
sivat saunojaan laajan valtakuntansa
kaikille kiilinille, jopa Afrikan rannikoillekin.
He olivat saaneet sauna-ajatuksensa
TvreikkälaiSilta, joiden
Se ön sitä,minkä voit muistaa."
K i r j a on brittiläisen huy^iorin tuote
ja yleisö, otti sen. hymyiileii vas-,
taan. Englantilaisia o l i aina vaivannut
pman^pitkän historiansa suunnaton
^asioiden paljous. ViMpinkin oli
•historia s ^ t u muistettavaan muotoon,
noin sadan sivun ^lälle. Kirjasta
piti ensimmäisen vuoden aikana
otta.a kolmetoista painosta.
, Geäsar j a sauna ovat mainitun kirj
a n mukaan Englannin historian en-^
simaiset muistettavat eli muistamisen
arvoiset asiat. Sen -ensiinrnäisessä
luvussa sanotaan:
"Ensimmäinen vuosiluku Englan- indiaanikansat, mutta Englannin
nin historiassa on 55 ennen Kristuk- /-muistettavan historian" yrjoittajat
sen syntymää, jona vuonna Julius • eivät nähtävästi ole pitäneet heidän
Caesar (muistettava Rooman hallit- saunomisiaan muistamisen arvoisina,
sija ji•saapui riiaihin Thanet'issa kuten ^ *
kaikki muutkin näille saarille yrittäneet,
onnistuneet tungettelijat. Tämä
tapahtui vanhoina aikoina, jolloin
Rooma oli johtava kr,nsa, aiheutuen
se heidän klassillisesta sivistyksestään
j.n.e. . . . Roomalaisten valtaus
oli kuitenkin hyvä asia, koska brittiläiset
silloin olivat ainoastaan alkuasukkaita.
Jostakin syystä roomalai-'
set laiminlöivät härlttää maata tulella
ja miekalla, vaikka heillä oli ne
molemmat; itse asiassa, valtauksen
/jälkeen he eivät seurustelleet ollen-
Menin itse piiloon ja seurasin tiellä
kulkijoita. Niitä meni ja tuli,
vaan kukaan ei ottanut lasta; katsahtivat
vain ja mutisivat jotakin,
jättäen lapsen siihen missä oli. Lapsi
alkoi itkeä. Se koski kipeästi minuun,
joteli menin pienokaisen luo ja
o t in syliini. — Rakkaus lapseeni siihen
asti uinui povessani, vaan nyt se
heräsi. Tunsin rakastavani lastani
Vaikka suomalaiset ovat kehittyneetkin
maailman johtavaksi saunakansaksi,
niin silti on kohtuullista
muistaa, että lukuisat muutkin kansat
kautta historian ovat yhtä ja toista
tällä alalla aikaan saaneet. Ja a l keellinen
saunominen maapallon kaik
i l l a kulmilla on ollut pääasiallisesti
samanlainen: Vettä pantiin kuumennetuille
kiville tai kuumennetut kivet
veteen, että syntyi höyryä. Sitten
ihoa hangattiin tai vihdottiin ja lopuksi
seurasi valelu kylmällä vedellä.
Mutta on tästä saunomistavasta
poikkeuksiakin.
Kreikkalainen historioitsija Herodötos,
jota sanotaan "histöriaft kirjoittamisen
isäksi", kertoo laajasti
skyyttalaisista, jotka hänen aikanaan
elivät IMustanmeren pohjoispuolella,
nykyisen Venäjän eteläosissa, ja mainitsee
heidän saunomisestaan m.m.
seuraavaa:
"Skyyttalaiset, kuten sanoin, otta-äärettömän
hellästi ja päätin, että vat näitä hampunsiemeniä ja, kyyrö-kuollaan
yhdessä, jos ei meille löydy telien vilttipeitteen alla, heittävät n i i -
«iy«,^-n «,o},ri«ii;«„.,Hn Virn olem- tä tulikuumille kiville; ne heti höyryävät
ja antavat sellaisen löylyn,
ettei mikään kreikkalainen höyryin
sellaiseen kiusaukseen jo-mahdoton
kuvata. Tuli ajatus
.^^^ lapsi jonnekin. Yritin kerran
^kuihi'''''" tienviereen,että
'^'«•nen korjaisi hänet luokseen.
elämän mahdollisuutta . . . N i i n olem
me sitten yhdessä vaeltaneet y l i kaksi
vuotta. Ainaiset pilkkasanat saattoivat
mieleni tasapainon horjumaan.
Sanoin kulloinkin mitä sattui, järjetöntäkin
ehkä, joten ihmiset alkoivat
kutsua höperö-Helkaksi. Sillä nimellä
minut tunnetaan näillä seuduin,
lopetti,Helka.
Matvei puhui venäjäksi vaimonsa
kanksa.^ He huomasivat sen tosiasian,
ettei tuo ihminen mikään höperö
ole. Mutta ihmiset saattavat
tehdä höperöksi kuinka järkevän ihmisen
tahansa, kun tahdotaan yhteisin
voimin lyödä ja sortaa. Oli saatettu
ihminen epätoivon partaalle ensin
— ja sitten alettu odottaa miten
syvälle onneton saattaa vajota.
Avioparin keskustelun tulos o l i , että
he antavat ruokaa ja 'kortteerin
joksikin aikaa Helkalle ja lapselle.
(Loppu)
kylpy vedä sille vertoja; skyyttalaiset,
ihastuneina, päästelevät ilohuutoja,
ja tämä löyly vastaa heille vesi-kylpyjä,
sillä he eivät koskaan missään
tapauksessa pese itseään vedellä."
^lahdollisesti joku saunakulttuuria
harrastavista suomalaisista haluaisi
koettaa, että millaisen äjäkän antaisi,
jos heittäisi kipollisen hampunsiemeniä
kiukaalle veden asemesta, mutta
se ei liene tarpeellista. Ilmeisesti
suomalaiset koettivat sitä jo silloin,
kun he elivät noitten ajanlaskumme
alussa historian näyttämöltä hävinneiden
skyyttalaisten läheisinä naa-dömella-
ja kolmÄnnellatoista vuosisadalla)
tapahtui muutos.
Ristiretkeilijät elivät tutustuneet
itämaalaisiin tapoihin^ jpjihi^ > kuului
myös "turkkilainen saun£^'\.J3^i>^^
alettiin Eurpppassakin rakenj^jia siiu-ria
yleisiä saunoja; j^yckaat l i p i t tivät
varoja kypyläin raken^ipista
varten. Ne tulivat muptiin ja .kukoistivat.
Se ilmeni kielenkäytössä-km.
Ennen oli pikku palveluksista
annettu "juomarahpja" (joita Amerikassa
sanotaan "tipeiksi".) Nyt alettiin
antaa "saunarauhoja".
Kun sauna oli lämmin, tied,otettiin
siitä kaupungin kansalle torventoito-tuksella,
tai saunan työläiset kaduilla
huudellen ilnioittivat tästä ilosanomasta.
Lauantaisin voitiin järjestää
kaduille saunaparaätejakm yleisen innostuksen
kohpttamiseksi.
Vähitellen kristillisen , keskiajan
saunat kehittjnvät samaan suuntaan
ku in muinaisen pakanallisen Roo-mankm
kylpylaitokset. Niiden yhteydessä
harjoittivat parturit ammat'
tiaan. Mutta parturit keskiajalla
suorittivat myöskin lääkärin tehtäviä.
He suosittivat kuppausta ja suoneniskua
saunojille mainioina parannuskeinoina
kaikenlaisissa vaivoissa.
Saunalaitoksille kokoontui aikaansa
kuluttamaan joutilasta väkeä . . .
saunat vastasivat myöhäisemmän a-jan
kahviloita siinä suhteessa. Saunoille
mentiin tapaamaan tuttavia,
kertomaan ja kuulemaan uutisia ja
juoruja, pelaamaan noppapeliä ja
hörppimään olutta hauskassa seurassa.
Sauna muodostui klubiksi. K y l vyt
jäivät sivuasiaksi. Klubeista tuli
"yöklubeja". Niihin palkattiin nuoria
tyttöjä hierojiksi. Miesten ja
naisten osastot oli usein erotettu hy-
»vin hataralla seinällä. Toisinaan
miehiä ja naisia istui sarnassa kylpyammeessa.
Kansan moraalista huolestuneet
kirkon miehet asettivat kyseenalaiseksi
saunalaitosten tarkoituksen.
He saarnoissaan sanoivat:
Ovatko nämä hiotuslaitokset todellisuudessa
kylpylöitä vai porttoloita?
Samalla pahat taudit levisivät yli E u -
ropan ja niiden leveneminen pidettiin,
suureksi osaksi yleisten saunojen ^»ry-nä.
Saunakausi läheni loppuaan. M o raalisten
syitten lisäksi vaikeamm^si
käynyt polttopuiden saanti ja siitä
johtunut saunahintojen korotus joudutti
yleisten saunojen häviämistä.
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana
loppui saunominen Saksassa sadan
vuoden , ajaksi. Myös ranskalaiset
lakka'feivat saunomasta. — K. A, S.
VITA.AniNIEN keksimisen jälkeen
ja varsinkin sen jälkeen kun
keksittiin keino valmistaa vitamiineja
teollisuusmaisesti kauppaa varten,
vitamiinien valmistus j a kauppa on
purema Skyyttalaisilta omaksuivat suunnattomasti lisääntynyt. Asian-,
suomalais-ugrilaiset kansat vain muu- tuntijat sanovat että viime vuonna
lamia käytännöllisiä sanoja, kuten myytiin vitamiineja Amerikassa sa-sanat
"sata" ja "vasara jotka ovat dan miljoonan dollarin arvosta.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 1, 1941 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1941-03-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki410301 |
Description
| Title | 1941-03-01-09 |
| OCR text | .^Sivu 9 oi suuhunsa leipää, ollen vähällä ehtua. Poloinen, virkkoi lämmmsydä- „ emäntä, ja kyyneleet valähti-poskille. latvei kattoi pöydän neljälle hen^ asettaen lautaset, lusikat, veit-ja haarukat järjestykseen. . ^ Emäntä kantoi paljon ruokaa pöy-le. ifatvei odotti samovaarin k i e - mistä j a p a n i teetä valmiiksi ppslii- >n teekannuun. \ V [o alkoi höyry puskea ulos samo-. rista j a :Matvei vaimensi hehku-hiilloksen asettamalla,tiiviin kan-n savutorven suulle, nosti teekeit-. n pöydälle j a laski kiehuvaa vettä' kannuun. : r./ Tule syömään. Helkä, kehditti atvei; - Siihen pöytäänkö? kysyi.Helka mraästyen. — Niin juuri, sainöi enbäntä ja itti lapselle korkean tuolin, jölion istuu äitinsä ja emännän väliin. Helka epöräi tällaista köhteliai-utla todeksi, mutta niin seoIi^'€fttä nsaa syödä ihmisten kahssaräämas-piiydässä. ' '' • Joka kerrankin on elämässääii tiin-' iit kirvelevää nälkää, tietää m i l - maistuu ruoka. Ja niin se •nyt - "istui nälkäiselle äidille j a lapselle. Kysyttäessä kertoi Helkä synkän ämän tarinansa. ' O l i n hyvin nuori kun t u l in pe-tyksi. Kotini oli keSkiyarakas Ja nhempani ylpeänluontoisia," joten imit ajettiin p o i s kotoa, nähtyään issä tilassa o l i n . . . I t k i n ja riikoi-, 1 maassa polvillani vanhempieni-lessä, etteivät ajaisi pois kotoa, s i l - niihin voisin mennä kun t a l v i k in il edessä . . . ''Mene vaikka h-—tin attilaani" huusi isäni ja läimäytti linna korvalle, että kaaduin lattialle.' Toinnuttuani, olivat vanhempani leimeet toiseen huoneeseen ja — dottivat. . • Minä lähdin, pieni vaatenyytti kä-varrellani . . . Ensin olivat ihmiset armeliaam-ia, antanen yösijan tupansa. niirkaS-M u t t a sitten, kun syijnytysai-ani laheestyi, e i minulle annettu Mjaa, v a a n käskettiin mennä muulle. Sairastuin äkkiä pimeässä harhailuni ja menin erään talon navettaan, >m laskeuduin pahnoille . . . Olin ovissa tuslussa koko yön . . . Aamulla t u l i talonväki ruokkimaan Amiä j a Joutuivat auttamaan tämän attömän lapsiraukan maailmaan. Imut vietiin lämpimään" saunaan, ^ssa oli olkia levitetty lattialle vuo- -etsi minulle ja l a p s e l l e n i . . . Talon vanha muori kävi minua hoi- ^massa ja toi ruokaaj — ainoa sy-aniellinen ihminen, jonka olen kohennut matkallani. Hiukan voimistuttuani o l i taas läh- ^J'av;i. Joskus onnistuin saamaan ^•^'a^ josta sain palkaksi ruokaa ja ^"'eeria. Mutta sekin mahdolli-loppui: sanottiin ei voivan ottaa >«hon k u n o n lapsi matkassa. Lapsi \ a ' n a vaan lapsi, oli vastuksina jos ^'^'n imhin tahansa työhön. Milloin 'P^'häiritsi ihmisiä itkullaan ja m i l - ^"^•tdkin syytä löytyi, joten oli ^^•auduttava kerjuuseerr - viimei- ^'PJan keinoon mihin nälkä pakot- . ^"^^^ tuntui viiltävän kuin veits i miset pilkkasivat " l i i an komeaa • Ellei olisi tuota äpärää, työtäkin,' sanottiin. jouduI • 1 yhteisiä kaikUle niiMe sekä iraanilai-sille kansoille, joihin rnyöskin skyyttalaiset kuuluivat. kysy- Kprkea^rpom^^^^ kaan britUläisten kaftssa, ..vaan viet- >l hävisi Euroopassa känsainvaelhik-tivät puolittain eristynyttä elämää sen jalkoihin kuten koko muinaisen huviloissa. He kuluttivat aikansa, I^opliiah A^ltäkuntakin. Seur^^^ iistoria. kaksi tai kolme sataa vuotta, rakenta- maanflaisten' kansojen valtakausi, ja Ilmestyi kynmienen maila roomalaisia teitä ja ottamalla satoja vuosia saunottiin Europassa nglannm historiaa se- roomalaisia kylpyjä; tätäsanotUin mikäli saunottiin, gerrhaaji^laiseen ta-roomalaiseksi valloitukseksi, jolta 'paan . . .germaanit ttosi>;St;Ä^^ T70IKO ihmiskunnaii historia an- » taa pätevän vastauksen mykseen: kuka keksi saunan? Ja mitäon Jiistoria? Lontoossa A^uotta sitten Engl lostava kirja, jonka nimilehdillä sa-varmaa vuosilukua." Esipuheessa Kiiornaiitetaan, että alkuaan oli teoksen käsikirjoituksessa neljä vuosilukua, niuftä viiriie tingassa niistä jätettiin kaksi pois, koska kävi selville, eUa ne eivät Jdle^n]^ Yllättävän S3:vämietteinen on esipuheen seuraava l^use: "Historia ei Ole sitä, mitä ofc* luullut s olevan, höyrjrkylvyistä kreikkälsinen historioitsija Herodötos kirjoitti jo satoja vuosia ennen kuin Caesar toi saunat Brittien saarille. N i i n täydellinen kuin mainittu ?nglannm historiaa käsittelevä teos onkin mimten, niin saunoniisen historiana se on puutteellinen. Sauna-historia alkaa siinä roomalaisten valtauksesta, jättäen lukijan siihen käsitykseen kuin „ eivät Brittien saarten alkuasukkaat olisi saunoneet millään tavalla. He epäilemättä saunoivat kuten niin monet muutkin alkuasu-kaskansat maapallon eri kulmilla, n i i hin luettuna myöskin Amerikan useat vallisesti rajotttii silkoin, tällöi.n, otet- Ropmalainen kylpyfeitos oli kor- tuihin pytty-kylpyihin, kean kulttuurin kehittämä moniosai- vr nen hiotuslaitos. Roomalaiset raken- ^""^ Fisthretfcien aikana sivat saunojaan laajan valtakuntansa kaikille kiilinille, jopa Afrikan rannikoillekin. He olivat saaneet sauna-ajatuksensa TvreikkälaiSilta, joiden Se ön sitä,minkä voit muistaa." K i r j a on brittiläisen huy^iorin tuote ja yleisö, otti sen. hymyiileii vas-, taan. Englantilaisia o l i aina vaivannut pman^pitkän historiansa suunnaton ^asioiden paljous. ViMpinkin oli •historia s ^ t u muistettavaan muotoon, noin sadan sivun ^lälle. Kirjasta piti ensimmäisen vuoden aikana otta.a kolmetoista painosta. , Geäsar j a sauna ovat mainitun kirj a n mukaan Englannin historian en-^ simaiset muistettavat eli muistamisen arvoiset asiat. Sen -ensiinrnäisessä luvussa sanotaan: "Ensimmäinen vuosiluku Englan- indiaanikansat, mutta Englannin nin historiassa on 55 ennen Kristuk- /-muistettavan historian" yrjoittajat sen syntymää, jona vuonna Julius • eivät nähtävästi ole pitäneet heidän Caesar (muistettava Rooman hallit- saunomisiaan muistamisen arvoisina, sija ji•saapui riiaihin Thanet'issa kuten ^ * kaikki muutkin näille saarille yrittäneet, onnistuneet tungettelijat. Tämä tapahtui vanhoina aikoina, jolloin Rooma oli johtava kr,nsa, aiheutuen se heidän klassillisesta sivistyksestään j.n.e. . . . Roomalaisten valtaus oli kuitenkin hyvä asia, koska brittiläiset silloin olivat ainoastaan alkuasukkaita. Jostakin syystä roomalai-' set laiminlöivät härlttää maata tulella ja miekalla, vaikka heillä oli ne molemmat; itse asiassa, valtauksen /jälkeen he eivät seurustelleet ollen- Menin itse piiloon ja seurasin tiellä kulkijoita. Niitä meni ja tuli, vaan kukaan ei ottanut lasta; katsahtivat vain ja mutisivat jotakin, jättäen lapsen siihen missä oli. Lapsi alkoi itkeä. Se koski kipeästi minuun, joteli menin pienokaisen luo ja o t in syliini. — Rakkaus lapseeni siihen asti uinui povessani, vaan nyt se heräsi. Tunsin rakastavani lastani Vaikka suomalaiset ovat kehittyneetkin maailman johtavaksi saunakansaksi, niin silti on kohtuullista muistaa, että lukuisat muutkin kansat kautta historian ovat yhtä ja toista tällä alalla aikaan saaneet. Ja a l keellinen saunominen maapallon kaik i l l a kulmilla on ollut pääasiallisesti samanlainen: Vettä pantiin kuumennetuille kiville tai kuumennetut kivet veteen, että syntyi höyryä. Sitten ihoa hangattiin tai vihdottiin ja lopuksi seurasi valelu kylmällä vedellä. Mutta on tästä saunomistavasta poikkeuksiakin. Kreikkalainen historioitsija Herodötos, jota sanotaan "histöriaft kirjoittamisen isäksi", kertoo laajasti skyyttalaisista, jotka hänen aikanaan elivät IMustanmeren pohjoispuolella, nykyisen Venäjän eteläosissa, ja mainitsee heidän saunomisestaan m.m. seuraavaa: "Skyyttalaiset, kuten sanoin, otta-äärettömän hellästi ja päätin, että vat näitä hampunsiemeniä ja, kyyrö-kuollaan yhdessä, jos ei meille löydy telien vilttipeitteen alla, heittävät n i i - «iy«,^-n «,o},ri«ii;«„.,Hn Virn olem- tä tulikuumille kiville; ne heti höyryävät ja antavat sellaisen löylyn, ettei mikään kreikkalainen höyryin sellaiseen kiusaukseen jo-mahdoton kuvata. Tuli ajatus .^^^ lapsi jonnekin. Yritin kerran ^kuihi'''''" tienviereen,että '^'«•nen korjaisi hänet luokseen. elämän mahdollisuutta . . . N i i n olem me sitten yhdessä vaeltaneet y l i kaksi vuotta. Ainaiset pilkkasanat saattoivat mieleni tasapainon horjumaan. Sanoin kulloinkin mitä sattui, järjetöntäkin ehkä, joten ihmiset alkoivat kutsua höperö-Helkaksi. Sillä nimellä minut tunnetaan näillä seuduin, lopetti,Helka. Matvei puhui venäjäksi vaimonsa kanksa.^ He huomasivat sen tosiasian, ettei tuo ihminen mikään höperö ole. Mutta ihmiset saattavat tehdä höperöksi kuinka järkevän ihmisen tahansa, kun tahdotaan yhteisin voimin lyödä ja sortaa. Oli saatettu ihminen epätoivon partaalle ensin — ja sitten alettu odottaa miten syvälle onneton saattaa vajota. Avioparin keskustelun tulos o l i , että he antavat ruokaa ja 'kortteerin joksikin aikaa Helkalle ja lapselle. (Loppu) kylpy vedä sille vertoja; skyyttalaiset, ihastuneina, päästelevät ilohuutoja, ja tämä löyly vastaa heille vesi-kylpyjä, sillä he eivät koskaan missään tapauksessa pese itseään vedellä." ^lahdollisesti joku saunakulttuuria harrastavista suomalaisista haluaisi koettaa, että millaisen äjäkän antaisi, jos heittäisi kipollisen hampunsiemeniä kiukaalle veden asemesta, mutta se ei liene tarpeellista. Ilmeisesti suomalaiset koettivat sitä jo silloin, kun he elivät noitten ajanlaskumme alussa historian näyttämöltä hävinneiden skyyttalaisten läheisinä naa-dömella- ja kolmÄnnellatoista vuosisadalla) tapahtui muutos. Ristiretkeilijät elivät tutustuneet itämaalaisiin tapoihin^ jpjihi^ > kuului myös "turkkilainen saun£^'\.J3^i>^^ alettiin Eurpppassakin rakenj^jia siiu-ria yleisiä saunoja; j^yckaat l i p i t tivät varoja kypyläin raken^ipista varten. Ne tulivat muptiin ja .kukoistivat. Se ilmeni kielenkäytössä-km. Ennen oli pikku palveluksista annettu "juomarahpja" (joita Amerikassa sanotaan "tipeiksi".) Nyt alettiin antaa "saunarauhoja". Kun sauna oli lämmin, tied,otettiin siitä kaupungin kansalle torventoito-tuksella, tai saunan työläiset kaduilla huudellen ilnioittivat tästä ilosanomasta. Lauantaisin voitiin järjestää kaduille saunaparaätejakm yleisen innostuksen kohpttamiseksi. Vähitellen kristillisen , keskiajan saunat kehittjnvät samaan suuntaan ku in muinaisen pakanallisen Roo-mankm kylpylaitokset. Niiden yhteydessä harjoittivat parturit ammat' tiaan. Mutta parturit keskiajalla suorittivat myöskin lääkärin tehtäviä. He suosittivat kuppausta ja suoneniskua saunojille mainioina parannuskeinoina kaikenlaisissa vaivoissa. Saunalaitoksille kokoontui aikaansa kuluttamaan joutilasta väkeä . . . saunat vastasivat myöhäisemmän a-jan kahviloita siinä suhteessa. Saunoille mentiin tapaamaan tuttavia, kertomaan ja kuulemaan uutisia ja juoruja, pelaamaan noppapeliä ja hörppimään olutta hauskassa seurassa. Sauna muodostui klubiksi. K y l vyt jäivät sivuasiaksi. Klubeista tuli "yöklubeja". Niihin palkattiin nuoria tyttöjä hierojiksi. Miesten ja naisten osastot oli usein erotettu hy- »vin hataralla seinällä. Toisinaan miehiä ja naisia istui sarnassa kylpyammeessa. Kansan moraalista huolestuneet kirkon miehet asettivat kyseenalaiseksi saunalaitosten tarkoituksen. He saarnoissaan sanoivat: Ovatko nämä hiotuslaitokset todellisuudessa kylpylöitä vai porttoloita? Samalla pahat taudit levisivät yli E u - ropan ja niiden leveneminen pidettiin, suureksi osaksi yleisten saunojen ^»ry-nä. Saunakausi läheni loppuaan. M o raalisten syitten lisäksi vaikeamm^si käynyt polttopuiden saanti ja siitä johtunut saunahintojen korotus joudutti yleisten saunojen häviämistä. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana loppui saunominen Saksassa sadan vuoden , ajaksi. Myös ranskalaiset lakka'feivat saunomasta. — K. A, S. VITA.AniNIEN keksimisen jälkeen ja varsinkin sen jälkeen kun keksittiin keino valmistaa vitamiineja teollisuusmaisesti kauppaa varten, vitamiinien valmistus j a kauppa on purema Skyyttalaisilta omaksuivat suunnattomasti lisääntynyt. Asian-, suomalais-ugrilaiset kansat vain muu- tuntijat sanovat että viime vuonna lamia käytännöllisiä sanoja, kuten myytiin vitamiineja Amerikassa sa-sanat "sata" ja "vasara jotka ovat dan miljoonan dollarin arvosta. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1941-03-01-09
